24.3.2006

Vaatimukset

Kemianliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Suominen Joustopakkaukset Oy:n irtisanoneen A:n irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n vastaisesti,

tuomitsee Suominen Joustopakkaukset Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

tuomitsee Kemianteollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Kemianteollisuus ry:n ja Suominen Joustopakkaukset Oy:n korvaamaan Kemianliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä.

Perusteet

A on työskennellyt Suominen Joustopakkaus Oy:n palveluksessa 3.11.1986 lukien eri tehtävissä ja viimeksi saumauskoneen hoitajana kassitehtaalla. Työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 11.3.2005, vaikka työt eivät olleet vähentyneet. Yhteensä 18 työntekijää irtisanottiin, kun pakkaustehtaan saumaustoimintoja siirrettiin Puolaan.

Kassitehtaan saumausosastolla on 15 ja muilla osastoilla 12 työntekijää, jotka ovat tulleet töihin vuonna 2000 tai sen jälkeen. Ottaen huomioon A:n kuuden lapsen huoltovelvollisuuden työnantajan tulisi pystyä osoittamaan, että mainitut työntekijät ovat A:han verrattuna irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ssä tarkoitettuja yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Aivan erityisesti tulisi pystyä osoittamaan, että kassitehtaalle A:n tilalle siirretyt seitsemän työntekijää ovat irtisanomisjärjestyksessä A:han nähden etuoikeutettuja. Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, koska se ei ole pyrkinyt korjaamaan yhtiön lainvastaista menettelyä.

A on nostanut irtisanomisperustetta koskevan kanteen Tampereen käräjäoikeudessa. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa irtisanomissuojasopimuksen määräystä voidaan kuitenkin soveltaa silloinkin, kun irtisanomisen peruste on riitautettu.

Vastaus kannevaatimukseen

Kemianteollisuus KT ry ja Suominen Joustopakkaukset Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Kemianteollisuus KT ry ja Suominen Joustopakkaukset Oy ovat vaatineet kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanne on hylättävä, koska yhtiö on asianmukaisin perustein valinnut A:n irtisanottavaksi. Sitä paitsi irtisanomissuojasopimuksen 17 § ei sovellu tapauksiin, joissa kollektiivista irtisanomisperusteen väitetään puuttuvan. A:n irtisanomisperustetta koskevan asian käsittely on käräjäoikeudessa kesken, joten irtisanomisjärjestystä koskeva kanne on ennenaikainen.

Perustelut

Erimielisyys

Kemianliitto on vaatinut työtuomioistuinta muun ohella vahvistamaan, että Suominen Joustopakkaukset Oy on irtisanonut A:n työsopimuksen muovi- ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n irtisanomisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti. Lisäksi A on jättänyt Tampereen käräjäoikeudelle 9.2.2006 päivätyn haastehakemuksen, jossa hän on muun ohella vaatinut Suominen Joustopakkaukset Oy:n tuomitsemista suorittamaan hänelle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Käräjäoikeudelle jätetyn kanteen mukaan A:n irtisanomiselle ei ole ollut taloudellisia tai tuotannollisia perusteita, koska työn vähentyminen ei ole kohdistunut A:n tekemään työhön.

Asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, voidaanko irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä soveltaa tällaisessa tilanteessa. Asianosaisten pyynnöstä kysymys on työtuomioistuimesta annetun lain 30 §:n 2 momentin nojalla päätetty ratkaista välituomiolla.

Arviointi ja johtopäätökset

Osapuolten välillä noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ssä on sisällöltään tavanomainen määräys työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Määräystä sovelletaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä. Määräys koskee näin ollen irtisanomisia, jotka on päätetty taloudellisin ja tuotannollisin perustein.

Nyt esillä olevassa tapauksessa on riitautettu paitsi irtisanomisjärjestyksen soveltaminen A:han, myös irtisanomisen peruste. Oikeuskäytännössä ei ole aiemmin otettu kantaa siihen, voitaisiinko irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä soveltaa myös irtisanomisperusteen puuttuessa. Irtisanomisjärjestyksen soveltamisesta on sinänsä laaja oikeuskäytäntö. Irtisanomisjärjestyksen rikkomista koskevissa kanteissa on kuitenkin työtuomioistuimen käsityksen mukaan lähdetty siitä, että työ on ollut vähentynyt tai ettei asiaa ainakaan riitauteta. Toisinaan tämä on nimenomaisesti todettukin kanteessa (esim. TT 2001:71) tai tuomion perusteluissa (TT 1988:126). Joskus irtisanomisjärjestyksen rikkomiseen perustuva vaatimus on esitetty kanteessa toissijaisesti siltä varalta, että työnantajalla vastoin ensisijaista vaatimusta katsottaisiin olleen irtisanomiseen taloudellinen ja tuotannollinen peruste (TT 1993:128). Toisaalta irtisanomisjärjestyksen rikkomisesta ei seuraa, että irtisanomisesta tulisi työsopimuslaissa edellytetyn perusteen vastainen (KKO 1987:97).

Oikeuskirjallisuudessa on nyt esillä olevaa ongelmaa käsitelty hyvin vähän. Tämä on työtuomioistuimen käsityksen mukaan osoitus siitä, että asiaa on pidetty itsestään selvänä. Irtisanomisjärjestystä on kuitenkin selvästi tarkasteltu kysymyksenä, joka koskee irtisanottavien valintaa niiden työntekijöiden joukosta, joiden kohdalla on olemassa irtisanomisperuste (esim. Mika Valkonen, Defensor Legis 1998, s. 874 s.). Irtisanottavien valintaa ei sen vuoksi voida ratkaista ennen kuin on selvitetty, onko taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta ollut (Valkonen, Kollektiiviperusteinen irtisanomissuoja, 2001, s. 150).

Myös työtuomioistuimen mielestä irtisanomisjärjestyksen piiriin voivat asianomaisten määräysten perusteella kuulua vain ne työsuhteet, joihin irtisanomisperuste vaikuttaa samalla tavoin. Irtisanomisjärjestystä ja sen soveltamispiiriä ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole yleensä mahdollistakaan tarkastella erillään irtisanomisperusteen vaikutuspiiristä. Kanteen perusteena olevaa irtisanomissuojasopimuksen määräystä on näistä syistä tulkittava siten, että siinä tarkoitetaan irtisanomisia ja lomautuksia, joihin on ollut lain tai sopimuksen mukaiset perusteet.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisperusteen täyttyminen on, jos peruste on riitautettu, ratkaistava ennen sen arvioimista, onko irtisanomisjärjestystä sovellettu oikein. Tässä tapauksessa A:n työsopimuksen irtisanomisperustetta koskevan asian käsittely on Tampereen käräjäoikeudessa vielä kesken. Työtuomioistuimessa nostettu kanne ei ole hyväksyttävissä, jos yleinen tuomioistuin katsoo, että A:n työsopimuksen irtisanominen on ollut perusteeton. Päinvastaisen tapauksen varalta Kemianliiton työtuomioistuimessa nostama kanne on oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n nojalla jätettävä lepäämään, kunnes irtisanomisperustetta koskeva juttu on lainvoimaisesti ratkaistu.

Tuomiolauselma

Kanne jätetään oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n nojalla lepäämään, kunnes A:n työsopimuksen irtisanomisen perusteesta Tampereen käräjäoikeudessa vireille pantu juttu on lainvoimaisesti ratkaistu.

Asian käsittelyä työtuomioistuimessa jatketaan kantajan tai vastaajan ilmoituksesta, mikäli asianosainen katsoo, että yleisen tuomioistuimen ratkaisu lainvoimaiseksi tultuaan antaa siihen aihetta. Tällöin annetaan tarvittaessa lausunto myös asianosaisten oikeudenkäyntikuluvaatimuksista.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, H. Rautiainen, Virtanen, Vertanen ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Mäkinen.

Tuomio on yksimielinen.