15.10.2003

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 72

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJA

QPR Software Oyj

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen käsittely 10.6.2003

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 15.10.2002 antama päätös nro 87/2002 tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että Tietoalojen Liitto ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välinen tietotekniikan palvelualan työehtosopimus on soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova.

Työehtosopimuksen soveltamisalana on tietojenkäsittelypalvelu lukuun ottamatta konttori- ja tietokoneiden korjausta ja huoltoa. Tietoalojen Liiton ilmoituksen mukaan sen jäsenyritysten palveluksessa on ollut sopimuksen soveltamisalalla 17 548 työntekijää 1.9.2002. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotiedon 31.12.2000 mukaan sopimuksen soveltamisalalla on ollut valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden ja yksityisen sektorin palveluksessa yhteensä 31 379 palkansaajaa. Kun verrataan toisiinsa yhtäältä tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää (noin 31 400) ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (noin 17 500), voidaan todeta, että tietotekniikan palvelualan työehtosopimus jo yksistään tällä perusteella on työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana pidettävä.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

QPR Software Oyj vaatii, että tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vahvistetaan yleissitovuutta vailla olevaksi.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianomaisella alalla edustavana pidettävänä työehtosopimuksena on työsopimuslain esitöiden perusteella pidettävä työehtosopimusta, jonka piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä. Edustavuus määräytyisi tällöin asianomaisen työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaisen sidottuisuuspiirin perusteella. Yleissitovuusarvioinnissa tulisi käyttää kriteereinä myös asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuutta ja alan yleistä järjestäytymisastetta (HE 157/2000 s. 94).

Annettu päätös tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen yleissitovuudesta on perustunut liian suppean asianomaisen alan tarkasteluun. Pelkän IT-alan sijasta (toimialaluokka 72) olisi tullut tarkastella koko ICT-alaa (toimialaluokat 72 ja 642). ICT-alaa on käsiteltävä tarkastelussa yhtenä kokonaisuutena, koska yritysten todellisia toimintoja ja palveluita ei pystytä pitämään erillään toimialaluokituksen mukaisesti. Teleliikenteen ja tietojenkäsittelypalvelun toimialoilla toimivien yritysten palvelutarjonnat ovat lähestyneet toisiaan. Esimerkkeinä tällaisesta palvelutarjonnasta voidaan mainita sähköiset kauppapaikat, internet-ratkaisut ja sovelluspalvelut.

Sähköiset kauppapaikat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka tietojenkäsittelypalvelun toimialan yritysten perinteinen ohjelmisto-osaaminen ja teleliikenteen perinteinen tietoliikennetekniikka yhdistyvät. Ylläpitääkseen sähköisiä kauppapaikkoja yritysten on hallittava molempia tekniikoita. Myös tietojenkäsittelypalvelun toimialalle luokitellut yritykset tarjoavat teleliikennetoimialaan läheisesti liittyviä palveluita, esimerkiksi mobileja internet-ratkaisuja ja muita matkapuhelinohjelmistoja. Sovelluspalveluita tarjoavat yritykset tarjoavat ohjelmistoja yrityksille perustuen tietoliikenneyhteyksien hyväksikäyttöön. Ilman nopeita tietoliikenneyhteyksiä tällainen palveluiden tarjonta ei olisi mahdollista.

Työehtosopimuksen asianomainen ala määräytyy työsopimuslain esitöiden mukaan ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalan mukaan. Tällöin huomioon olisi otettava myös työehtosopimuksen tehneiden yhdistysten tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt (HE 157/2000 s. 93).

Tietoalojen Liittoon kuuluvien jäsenyritysten toimialat eivät rajoitu tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen soveltamisalaksi kirjattuun tietotekniikkapalvelutoimialaan, vaan Tietoalojen Liiton jäsenyritykset toimivat myös teleliikennealalla. Tietoalojen Liittoon kuuluvien yritysten toimiala kattaa IT-alaa laajemman ICT-alan ja Tietoalojen Liiton tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt ovat nimenomaan ICT-alan töitä. Lain valmisteluaineistossa on kiinnitetty erityistä huomiota tilastoaineiston vanhentuneisuuteen ja siihen, että tilastoinnin pohjana olevat toimialaluokitukset eivät kaikin osin vastaa työehtosopimuksen soveltamisaloja. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on perustaa yleissitovuuspäätökset merkitykselliseen tosiasia-aineistoon.

Lähtökohtana yleissitovuuden arvioinnissa on tilastotiedoilla laskettava edustavuus. Alan työntekijöiden määrää verrataan asianomaisen työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrään. Ensisijaisesti päätöksen pohjana on käytettävä lukuja, jotka on otettu koko ICT- toimialalta. Vertailulukujen on myös oltava samalta vuodelta, koska luvut eivät muuten ole vertailukelpoisia. Mikäli käytetään vuoden 2000 lukua, on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuva ICT-toimialan vuoden 2000 palkansaajien lukumäärä 51 000. Jos verrataan vuoden 2002 henkilöstömääriä, on työssäkäyntitilaston ICT-toimialan henkilöstömäärää (eli vuoden 2000 lukua 51 000) kasvatettava työvoimatilaston osoittaman kehityksen mukaisesti, jolloin vertailulukuna käytettävä luku olisi ainakin 57 375 palkansaajaa. Vertailutietona voidaan todeta, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tietojenkäsittelypalvelun ja teleliikenteen toimialan yhteinen luku vuonna 2000 on 65 700 työllistä.

Mikäli tarkastelu kuitenkin suoritetaan käyttäen ainoastaan IT-toimialan lukuja, on käytettävien vertailulukujen oltava samalta vuodelta. Vuoden 2000 luku on 31 379 palkansaajaa. Jos verrataan vuoden 2002 henkilöstömääriä, on työssäkäyntitilaston IT-toimialan henkilöstömäärää eli vuoden 2000 lukua 31 379 kasvatettava työvoimatilaston osoittaman kehityksen mukaisesti, jolloin vertailulukuna käytettävä luku olisi ainakin 37 638 palkansaajaa. Vertailutietona voidaan todeta, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tietojenkäsittelypalvelun toimialan luku vuonna 2002 on 45 700 työllistä.

Tietoalojen Liiton ilmoittamaa lukua 17 548 työntekijää 1.9.2002 jäsenyritysten palveluksessa sopimuksen soveltamisalalla olevista työntekijöistä ei voida käyttää päätöksen perusteena. Ilmoitetusta luvusta on vähennettävä ne työntekijät ja henkilöstöryhmät, jotka eivät ole kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Tietoalojen Liiton ilmoittamassa luvussa 17 548 työntekijää on useita sellaisia jäsenyrityksiä, joiden palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä on vähennettävä ilmoitetusta luvusta sillä perusteella, että kysymyksessä olevat yritykset tai niiden osat eivät toimi tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisella toimialalla. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan usean Tietoalojen Liiton jäsenyrityksen toimiala on joku muu kuin tietojenkäsittelypalvelu. Tällaisia yrityksiä ovat muun muassa Accenture Oy, EDI Management Finland Oy, Oulutech Oy, Aldata Solution Oyj, Fujitsu Siemens Computers Oy, ID-Systems IDS Oy, Jydacom Oy, Datamark Oy Tietojärjestelmät, Knowledgepool Tieturi Oy, Visetec Oy, Uniqmed Oy, Teleware Oyj, IT Services A Novo Oy ja Powermill Oy. Mainittujen työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuoliselle toimialalle luokiteltujen yritysten palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärä vuonna 2000 on ollut yhteensä 1 112. Tämä luku on vähennettävä Tietoalojen Liiton ilmoittamasta luvusta 17 548.

Jos edellä mainittujen muille toimialoille luokiteltujen yhtiöiden työntekijämäärät otetaan mukaan Tietoalojen Liiton ilmoittamaan lukuun jäsenyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden määrästä työehtosopimuksen soveltamisalalla, on vastaavasti alan työntekijöiden määrän vertailulukua kasvatettava näiden yritysten edustamien toimialojen työntekijöiden määrällä, jotta vertaillaan samojen toimialojen lukuja. Tällöin vahvistamislautakunnan päätöksessä mainittuun lukuun 31 379 on lisättävä 40 997 eli alan työntekijöiden määrä olisi yhteensä 72 376 työntekijää.

Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Tietoalojen Liiton jäsenyrityksissä työskentelevät 500 toimihenkilöä on vähennettävä Tietoalojen Liiton ilmoittamasta luvusta. Tietoalojen Liiton ilmoittamaa lukua 17 548 on pienennettävä 500:lla.

Tietoalojen Liitto on ilmoittanut suurimmista jäsenyrityksistään henkilömäärät, jotka kattavat koko konsernin henkilöstön. Yrityksissä on kuitenkin tytär- ja osakkuusyrityksiä, jotka eivät ole Tietoalojen Liiton jäseniä. Esimerkiksi Tietoenator Oyj:n henkilömääräksi Tietoalojen Liitto on ilmoittanut yhtiön tilinpäätöksen mukaisesta työntekijöiden määrästä huomattavasti poikkeavan luvun. Samoin Novo Group Oyj:n osalta ilmoitettu henkilöluku on tilinpäätöstiedoista poikkeava. Tietoalojen Liiton jäsenyrityslistassa on mainittu myös yritys WM-Data, joka koostuu useista yrityksistä. WM-Data nimistä yritystä ei ole yritysrekisterissä.

Tietoalojen Liiton ilmoittamasta luvusta on vähennettävä siten Tietoalojen Liittoon kuulumattomien tytär- ja osakkuusyhtiöiden henkilöstö yhteensä vähintään 2 812 työntekijää.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös on perustunut Tietoalojen Liiton ilmoittamaan liian suureen lukuun. Kun luvusta tehdään edellä tarkoitetut vähennykset, saadaan tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen soveltamisalalla todellisuudessa olevien työntekijöiden määräksi huomattavasti ilmoitettua pienempi luku eli vuonna 2000 10 596 ja vuonna 2002 13 104.

Sopimusten edustavuutta ICT-alalla tulee lainvalmisteluaineiston mukaan tarkastella myös työntekijäsopimusosapuolen edustavuuden kautta. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:lla on ilmoituksensa mukaan 3 622 työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa jäsentä. Tämä on alle 10 prosenttia pelkästä tietojenkäsittelypalvelualan toimialasta ja noin 5 prosenttia koko tarkasteltavasta ICT-alasta. Loput henkilöstöstä ovat järjestäytyneet muihin liittoihin tai ovat järjestäytymättömiä. Esimerkiksi AKAVA ry:n jäsenjärjestön Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n ilmoituksen mukaan sillä on yli 3 000 jäsentä Tietoalojen Liiton jäsenyritysten palveluksessa.

Lainvalmisteluaineiston mukaan minkään voimassa olevan lain mukaan yleissitovana pidetyn tai yleissitovaksi tunnistetun työehtosopimuksen asemaa ei ollut tarkoitus asettaa kyseenalaiseksi. Viranomaisten ylläpitämässä niin sanotussa epävirallisessa yleissitovien työehtosopimusten listassa tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta ei ole aikaisemmin ollut. Tämä on nähtävissä osoituksena koko toimialan hajanaisesta järjestäytyneisyydestä ja vakiintumattomuudesta.

Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, että vahvistamislautakunnan ratkaisun perusteena ollut toimialaa kuvaava luku on liian pieni, koska se kuvaa liian suppeaa alaa. Työnantajaliiton jäsenyritysten henkilöstömääriä kuvaavat luvut taasen ovat edellä esitetyin perustein liian suuria. Kun vertailtavaksi luvuiksi otetaan oikean toimialan luvut ja vertailussa käytetyt luvut työntekijöiden määrästä alalla ja työehtosopimuksen soveltamisalalla ovat samalta vuodelta, voidaan havaita, ettei tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piiriin kuulu noin puolta alan työntekijöistä, joten työehtosopimusta ei tule tällä tai muullakaan perusteella katsoa yleissitovaksi.

Lausunnot

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta toteaa valituksen johdosta työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa, että uusien tietoverkkojen muodostuessa, digitalisoitumisen edetessä ja nopean konvergenssin myötä ICT-alan sisäinen selvärajaisuus on entisestään vähenemässä. Yhä vaikeammaksi tulee jaotella ICT-alan toiminnat selvärajaisesti esimerkiksi tietojenkäsittelyyn ja teleliikenteeseen. Nyt kysymyksessä oleva työehtosopimus on tehty 11.1.2001, jolloin työehtosopimus oli vielä konvergenssin ja muun alan kehityksen estämättä perustettavissa toimialaluokan '72 tietojenkäsittelypalvelu" toimialalle. Tietoalojen Liiton IT-alan työehtosopimukset Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n ja Toimihenkilöunionin kanssa rakentuvat sopimusosapuolten tarkoituksesta saadun selvityksen perusteella selkeästi toimialalle 72. Totta on, että tietotekniikan palvelualan työehtosopimukseen sidotuilla työnantajilla on enenevässä määrin myös toimintaa, jonka voitaisiin sinänsä katsoa kuuluvan muullekin kuin tietojenkäsittelypalvelun alalle. Toimialaluokituksen toimialaluokkaan "642 teleliikenne" kuuluvaa toimintaa Tietoalojen Liiton jäsenyrityksissä on vain vähäisissä määrin eikä siltä osin voida puhua aidosta edustavuudesta.

Teleliikenteen toimialan kattavimmat sopimukset eli Sähkö- ja telealan työnantajaliiton toisaalta Toimihenkilöunionin ja toisaalta Sähköalojen ammattiliiton kanssa solmimat tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan sopimukset koskevat näiden työehtosopimusten sopijapuolten mukaan ja muun esitetyn selvityksen perusteella lähes vastaavalla tavalla teleliikenteen toimialaa. Myös näihin sopimuksiin sidotuilla työnantajilla on enenevässä määrin myös toimintaa, jonka voitaisiin katsoa kuuluvan tietojenkäsittelypalvelun toimialaan. Tällaisen toiminnan määrä ja pääasiallisen tuotannonalan periaate huomioon ottaen edustavuudelta merkitseväksi soveltamisalaksi on näiden sopimusten osalta vastaavalla tavalla päädytty katsomaan teleliikenteen toimiala. Jos sekä Sähkö- ja telealan työnantajaliiton että Tietoalojen Liiton sopimusten soveltamisalaksi katsottaisiin toimialojen 642 ja 72 kokonaisuus, olisivat yleissitovuusratkaisut muidenkin kuin valituksen kohteena olevan päätöksen tarkoittaman sopimuksen osalta olleet ehkä toisenlaiset. Mainituista sopimuksista poiketen Työnantajaliitto Allianssi TLA:n ja Metallityöväen Liiton, Tietoliikenneliitto TLL:n ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n välisen televiestintä-, tietotekniikkapalvelu- ja tietoteollisuusalojen työehtosopimuksen soveltamisala kattaa koko toimialakokonaisuuden.

Valituksessa on mainittu esimerkkinä soveltamisalan rajanvetovaikeuksista sähköiset kauppapaikat, internet-ratkaisut ja sovelluspalvelut. Lähtökohtaisesti voidaan kuitenkin katsoa, että sähkö- ja teleasennuksen toimialaan kuuluvat sähkö- ja teleasennus sekä tietoliikenneala ja siten muun muassa yhteyksien luominen, kunnossapito ja niihin liittyvä tekninen toiminta. Tietojenkäsittelypalvelualaan kuuluvat taas pitkälti sähkö- ja teleasennuksessa luotujen yhteyksien ja verkkojen käyttö palvelutarjonnassa.

Vahvistamislautakunta on työehtosopimuksia käsitellessään usein pitänyt ongelmallisena sitä, että eri alojen työntekijämääristä ei ole käytettävissä ajantasaisia tietoja. ICT-alan sopimukset eivät ole tässä suhteessa poikkeuksellisia. ICT-alan palkansaajista vuonna 2002 ei ole käyttökelpoista tilastoa vielä olemassa. Valittajan mainitseman työvoimatilaston vuoden 2000 otoksen tiedot poikkeavat huomattavasti niistä alan työntekijämääristä, jotka ilmenevät suhteellisen luotettavana pidettävän työssäkäyntitilaston 31.12.2000 ennakkoaineistosta. Työvoimatutkimuksen vuosineljänneksen otokseen perustuvaa tilastoa ei voida sen edelleen ilmeisen suuren virhemarginaalin takia käyttää päätöksenteon perusteena. Näin ollen edustavuusvertailu tulee muun luotettavan selvityksen puuttuessa perustaa uusimpaan työssäkäyntitilastoon, joka on työssäkäyntitilaston 31.12.2000 ennakkotieto.

Vahvistamislautakunta pyrkii kuitenkin käyttämään ratkaisutoiminnassaan mahdollisimman uusia tietoja normaalisitovuuden lukumäärästä edustavuusvertailua tehdessään, vaikka koko alan työntekijämäärää ei voitaisikaan selvittää samalta hetkeltä. Näin toimitaan riippumatta siitä, onko normaalisitovuuden piirissä oleva palkansaajien määrä sopimuksen voimassaolokautena pienentynyt tai suurentunut. Normaalisitovuuden piirissä olevien palkansaajien määrän muutos ei suoranaisesti riipu koko alan työntekijämäärän kehityksestä.

Valittaja viittaa tekemäänsä luetteloon väärälle toimialalle kirjautuneista yrityksistä ja vaatii niiden työntekijämäärän poistamista Tietoalojen Liiton ilmoittamasta työntekijäluvusta. Valittajan käsitys väärästä toimialaluokasta perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin. Tilastokeskuksen yritysrekisteriin merkitty päätoimiala ei osoita, etteikö muulle toimialalle kirjautunut yritys harjoittaisi tietojenkäsittelypalvelun alaan kuuluvaa toimintaa. Toisaalta ainakin valittajan mainitsemista yrityksistä kaikki suurimmat eli Accenture Oy, Aldata Solution Oyj ja Knowledge Tieturi Oy ovat patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteisessä yritystietojärjestelmässä päätoimialansa perusteella katsottavissa toimialaluokan 72 yrityksiksi. Jo pelkästään mainituissa yrityksissä on noin kaksi kolmasosaa valittajan vaatimasta normaalisitovuuden piiristä vähennettävästä henkilökunnasta. Vaatimus vähentämisestä on siten perusteeton, joskaan sillä ei olisi vaikutusta päätöksen lopputulokseen.

Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia 500:aa henkilöä ei voida vähentää valittajan vaatimalla tavalla Tietoalojen Liiton ilmoittamasta luvusta, koska mainitut henkilöt eivät ole mukana Tietoalojen Liiton ilmoittamassa henkilöluvussa.

Valittajan mainitsemissa Tietoalojen Liiton suurimpien jäsenyritysten henkilöstöluvuissa ei saadun selvityksen mukaan ole mukana henkilöstöä sellaisista tytär- ja osakkuusyrityksistä, jotka eivät olisi työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä.

Tietoalojen Liitto on lausunnossaan todennut, että työehtosopimuksen yleissitovuutta tarkasteltaessa on otettava ensisijaisesti huomioon se, mitä sopijaosapuolet ovat työehtosopimuksen toimialalla tarkoittaneet. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen soveltamisalalla on tarkoitettu niitä yrityksiä, joiden pääasiallinen toimiala on tietotekniikan palveluala. Pääasiallisen toimialansa lisäksi voivat yritykset harjoittaa myyntiä, huoltoa ja asennusta. Jos yrityksen päätoimiala on alan korjaus-, huolto- tai asennus, on sovellettava tietotekniikan palvelualan teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Jos otettaisiin yleissitovuutta tarkasteltaessa huomioon koko ICT-toimiala, joudutaan ongelmatilanteisiin jo sen vuoksi, että ao. alalla on jo olemassa useita lainvoimaisia yleissitovia työehtosopimuksia kuten Sähkö- ja telealan työnantajaliiton solmima tietoliikennealan sopimus, metalli-/elektroniikkateollisuuden työehtosopimus, kaupan ja muun muassa median/viestintäalan työehtosopimukset. Edellä mainittujen alojen yleissitovuuden ratkaisun pohjaksi vahvistamislautakunta onkin ottanut juuri sopijaosapuolten tarkoituksen.

Tietotekniikan palveluala on vakiintunut toimiala, jonka puitteissa työehtosopimuksia on tehty yli 30 vuotta. Lukuisat alan yritykset, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon, noudattavat käytännössä työehtosopimusta jo tällä hetkellä. Työntekijäpuolen järjestäytymisellä ei ole koskaan ollut merkitystä työehtosopimuksen soveltamisessa. Tietoalojen Liittoon kuuluu yrityksiä, joiden työntekijöistä vähemmistö kuuluu sopimuksen tehneisiin ammattiliittoihin. Siitä huolimatta työnantaja soveltaa ja on aina soveltanut työehtosopimusta kaikkiin työehtosopimuksen piiriin kuuluviin työntekijöihin järjestäytymiseen katsomatta.

Koko ICT-alan niin sanotusta konvergenssista on puhuttu jo vuosia. Selvästi on nähtävissä, että kehitys kulkee tähän suuntaan. Tällä seikalla ei ole kuitenkaan merkitystä nyt esillä olevan asian ratkaisun suhteen.

Jos valituksessa otettu toimialanäkökulma muodostaisi ratkaisun perustan, saataisiin Suomeen työehtosopimusmielessä sellainen toimiala, jonka puitteissa ei mikään tällaisen alan työehtosopimus voisi koskaan Suomessa olla yleissitova paitsi erittäin mittavien yritysfuusioiden ja mahdollisesti myös järjestöfuusioiden kautta. Huomioon ottaen aiemmat yleissitovuusratkaisut ei ole perustetta saattaa tietotekniikan palvelualaa eri asemaan kuin muut toimialat yleissitovuutta tarkasteltaessa. Vahvistamislautakunnan päätös asianomaisesta alasta perustuu nykytodellisuuteen toimialoittain ja muodostaa sen vuoksi pohjan asian tarkastelulle.

Tietoalojen Liitto aloitti toimintansa 1.1.2002. Siihen yhdistettiin alan elinkeinopoliittinen edunvalvoja Tietotekniikan Palveluliitto TIPAL ry sekä alan työmarkkinajärjestö ATK-palvelualan työnantajayhdistys ry. Molemmissa oli vakiintunut jäsenkunta, joka suurimmaksi osaksi oli jo vanhastaan yhtenevä. Liittojen yhdentyessä suurin osa niistä TIPAL:n jäsenistä, jotka eivät aiemmin kuuluneet työnantajayhdistykseen, liittyi uuteen liittoon. Samoin tapahtui ATK-palvelualan työnantajayhdistyksen osalta.

Marraskuun 2002 ja tammikuun 2003 aikana työnantajaliittoon on liittynyt 11 uutta jäsenyritystä, joiden palveluksessa on 970 työntekijää. Tietoalojen Liiton jäsenten palveluksessa on 14.2.2003 yhteensä 18 248 työntekijää, joista teknisten toimihenkilöiden sopimuksen piirissä on noin 400 työntekijää.

Valituksessa mainitun Tietoenator Oyj/Tietokonsernin piirissä olevien työntekijöiden määrä oli syyskuussa 2002 noin 7 000. Näistä tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piiriin kuului noin 6 200 työntekijää. Loppuihin sovelletaan muun muassa rahoitus- ja vakuutusalan työehtosopimuksia. Konserniin kuului yrityksiä (muun muassa Visual Systems Oy, TeBit Oy), jotka eivät suoraan näy niminä liiton verkkosivuilla, koska ne haluavat olla osa Tietoenatorin brändiä. Jäseniä ne silti ovat.

Novokonserni liittyi Tietoalojen Liittoon tytäryhtiöidensä osalta keväällä 2002. Novon tytäryhtiöt ovat työnantajaliitossa yhden nimen/brändin alla. WM-Dataan kuuluvat WM-Data Consulting Oy, WM-Data Infra Solutions Oy, WM-Data Internal Services Oy ja WM-Data Quantec Oy. WM-Data haluaa myös esiintyä yhtenä brändinä työnantajaliiton verkkosivuilla.

Accenturen tytäryhtiö ATS-Solutions on täydellisesti tietotekniikan palveluyritys ja työnantajaliiton jäsen. Muussa Accenturessa samaa työtä tekevät kuin ATS Oy:ssä luetaan työehtosopimuksen piiriin kuuluviksi. Vain pieni osa konsernin työntekijöistä on työehtosopimuksen piirin ulkopuolella. Myös Aldata Solution ja Aldata Industries Oy ovat atk-alan palveluyrityksiä. Työnantajaliiton tiedustelujen jälkeenkin valituksessa mainitut muut yritykset ovat katsoneet toimivansa alalla ja haluavansa noudattaa alan työehtosopimusta ja haluavansa kuulua edelleen työnantajaliittoon.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on lausunnossaan todennut valituksessa esitettyjen asianomaiseen alaan liittyvien seikkojen osalta, että tietotekniikan palvelualaa koskevan työehtosopimuksen 1 §:n 2 kohdassa määritellyllä tavalla tietotekniikan palveluyrityksellä tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa yritystä, jonka pääasiallinen toimiala on tietotekniikkapalveluiden kuten tietotekniikan käsittelypalveluiden, henkilötyöpohjaisten palveluiden, ohjelmistotuotteiden ja kokonaisjärjestelmätoimitusten tarjoaminen.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan asianomaisen alan osalta, että momentissa tarkoitettu asianomainen ala määräytyisi ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti, kuten voimassa olevan lainkin mukaan. Tällöin huomioon olisi otettava myös työehtosopimuksen tehneiden yhdistysten säännöt sekä niiden tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan sitä, että työntekijäyhdistyksen on edustettava aidosti työehtosopimuksessa tarkoitettuja töitä tekeviä työntekijöitä ja että työnantajalla olisi niin halutessaan mahdollisuus liittyä työehtosopimuksen tehneeseen työnantajayhdistykseen ainakin tämän yhdistyksen sääntöjen mukaan.

Sillä seikalla, harjoittaako pääasiallisesti tietotekniikan palvelualalla työehtosopimuksen soveltamismääräyksen mukaan toimiva yritys muutakin toimintaa, ei ole merkitystä arvioitaessa, mitä työehtosopimuksen tehneet osapuolet ovat asianomaisella alalla tarkoittaneet. Sopimus tulee sovellettavaksi, jos yritys pääasiassa harjoittaa soveltamismääräyksen mukaisesti esimerkiksi tietotekniikan käsittelypalveluiden, henkilötyöpohjaisten palveluiden, ohjelmistotuotteiden ja kokonaisjärjestelmätoimitusten tarjoamista. Valituksessa esitetyt seikat eivät millään tavoin osoita, etteivätkö Tietoalojen Liiton jäsenyritykset toimisi pääasiallisesti tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä tarkoitetulla tavalla pääasiallisesti tietotekniikan palvelualalla.

ERTO ry edustaa aidosti tietotekniikan palvelualaa koskevassa työehtosopimuksessa tarkoitettuja töitä tekeviä työntekijöitä ja Tietoalojen Liiton säännöt mahdollistavat tietotekniikan palvelualalla pääasiallisesti tässä tarkoitetun työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla toimivan yrityksen liittymisen työnantajaliittoon. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella valittajan käsitys asianomaiseen alaan liittyen on virheellinen. Valittaja viittaa asianomaista alaa käsitellessään sellaisiin seikkoihin, jotka lain yksityiskohtaisissa perusteluissa selkeästi koskevat edustavuutta eivätkä millään tavalla asianomaista alaa.

Edustavuuden osalta työsopimuslain hallituksen esityksen perusteluissa todetaan muun muassa, että aiemmin voimassa olleen lain maininta "yleiseksi katsottava" korvattiin maininnalla "edustavana pidettävä". Tavoitteena oli vahvistaa yleissitovuuden perusteet aiempaa yksityiskohtaisemmin ja luoda samalla yleissitovuusjärjestelmän edellyttämää vakautta. Edustavuutta arvioitaessa on nykyisen tilastoaineiston ohella otettava huomioon eri tekijöitä, kuten asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin sekä yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana. Hallituksen esityksen perusteluissa on myös todettu, että selvää on, että jos työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä, työehtosopimusta on pidettävä edustavana.

ERTO ry yhtyy työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunnossa esitettyyn näkemykseen tietotekniikan palvelualalla työssä olevien määrän arviointiin liittyen. Edustavuusvertailupäätös tulee perustaa uusimpaan työssäkäyntitilastoon eli työssäkäyntitilaston 31.12.2000 ennakkotietoon. Sen mukaan alalla on noin 31 400 työntekijää.

Valituksessa esitettyjen Tietoalojen Liiton jäsenyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden sopimuksen soveltamisalalla olevien määrän ja Tietoalojen Liiton ilmoittamien lukujen paikkansa pitävyyden osalta ERTO viittaa vahvistamislautakunnan päätöksessä ja lausunnossa sekä Tietoalojen Liiton lausunnossa esitettyyn.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ei ole päätöksessään joutunut arvioimaan muita kriteereitä yleissitovuudelle, kun se on voinut todeta jo edustavuuden perusteella, että tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta on pidettävä yleissitovana. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusten ketju on katkeamaton 25 vuoden ajalta. Ensimmäinen alan työehtosopimus tehtiin vuonna 1977. Tällaisen ajanjakson voidaan katsoa osoittavan lain tarkoittamaa työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuutta.

Tietotekniikan palvelualan työntekijämäärä kasvoi merkittävästi IT-alan voimakkaan noususuhdanteen aikana. Alan uusi työvoima oli nuoria, työelämän alkutaipaleella olevia perheettömiä, joista monet olivat huippuosaajia. Tällaisessa tilanteessa alan työntekijöiden järjestäytymisaste laski. Viime syksynä alan työntekijöiden järjestäytymisaste lähti voimakkaaseen kasvuun. Lokakuussa 2002 ERTO:n työssä olevista jäsenistä 4 253 työskenteli tietotekniikan palvelualalla. Tällä hetkellä alalla työskenteleviä työssä olevia jäseniä on 5 132 ja keväällä 2003 toteutumassa olevan yhdistysfuusion myötä noin 7 000. Tammi- ja helmikuussa 2003 tietotekniikan palvelualan yrityksissä työssä olevia ihmisiä on liittynyt ERTO:n jäseniksi päivittäin keskimäärin 35.

QPR Software Oy on vahvistamislautakunnan ja työehtosopimukseen osallisten antamien lausuntojen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut muun muassa, että pelkän IT-alan sijasta olisi tullut tarkastella koko ICT-palvelutuotannon alaa. Tietoalojen Liiton lausunnossa on todettu, että ICT-alan konvergenssin lopputulemasta ei ole vielä selvyyttä. Tietoalojen Liiton mielestä työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksessä käytetty pelkkään IT-alaan rajoittunut asianomainen ala perustuu nykytodellisuuteen toimialoittain. Vahvistamislautakunta on lausunnossaan puolestaan todennut muun muassa ICT-palvelutuotannon alan toimintojen jaottelun tietojenkäsittelyyn ja teleliikenteeseen olevan entistä vaikeampaa. Vahvistamislautakunta katsoo kuitenkin toimialaan 642 teleliikenne kuuluvan vain sähkö- ja teleasennuksen sekä tietoliikennealan ja siten muun muassa yhteyksien luomisen, kunnossapidon ja niihin liittyvän teknisen toiminnan sekä toimialaan 72 tietojenkäsittelypalvelu näiden sähkö- ja teleasennuksessa luotujen yhteyksien ja verkkojen käytön palvelutarjonnassa. Tältä osin voidaan todeta, että teleasennustyötä tekevien työntekijöiden määrä työnjohtajat mukaan luettuna on supistunut tekniikan kehittymisen vuoksi siten, että se edustaa tällä hetkellä noin 20:tä prosenttia koko toimialan 642 teleliikenne henkilöstömäärästä. Teleliikenteessä työtä tekevistä 80 prosenttia on toimihenkilöitä. Toimihenkilöiden tilastonimikejakauman perusteella teleliikenteen toimihenkilöiden tehtävät ovat pääosin verkkojen käyttöön palvelutarjonnassa liittyvää tuotesuunnittelua, tuotantoa palvelevaa suunnittelua, tuotannon ja markkinoinnin välistä tuotevastuullista työtä sekä asiakaspalvelua, joiden vahvistamislautakuntakin katsoo kuuluvan toimialalle 72. ICT-palvelutuotannon alan toimintojen jaottelu tietojenkäsittelyyn ja teleliikenteeseen on siten tosiasiassa mahdotonta nykyisten toimialojen mukaisesti.

Koko ICT-alan voidaan katsoa muodostuvan tavaratuotannosta, palvelutuotannosta ja sisältötuotannosta. Nykytilanteessa ei ole perusteltua ulottaa tarkastelua laajasti tavaratuotannon tai sisältötuotannon aloille. ICT-palvelutuotannon ala on käsiteltävä tarkastelussa yhtenä kokonaisuutena, koska yritysten todellisia toimintoja ja palveluita ei pystytä pitämään erillään nykyisen toimialaluokituksen mukaisesti. Koko ICT-palvelutuotannon alan tarkastelua puoltavat myös tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen soveltamisalakirjaus ja Tietoalojen Liiton jäsenyritysten toimialat sekä jäsenyritysten henkilöstön tekemät tosiasialliset työt.

Työehtosopimukseen osalliset ovat lausunnoissaan todenneet, että työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan soveltamisala ei rajaudu pelkästään toimialaluokkaan 72, koska pääasiallisen toimialansa lisäksi yritykset voivat harjoittaa ja myös harjoittavat muitakin toimintoja. Työehtosopimukseen osalliset myöntävät siten, että liiton ilmoittamat jäsenyritysten henkilöstömäärät käsittävät muitakin kuin pelkästään tietojenkäsittelypalvelualalla toimivia työntekijöitä. Kun työehtosopimuksen edustaman asianomaisen alan tarkasteluun lähdetään hallituksen esityksen perusteluiden ja Tietoalojen Liitonkin esittämän mukaisesti työehtosopimuksen soveltamisalalasta, on tarkasteltava koko ICT-palvelutuotannon alaa, koska työehtosopimusta sovelletaan tällä alalla.

QPR Software Oyj on lisäksi uudistanut sen, että keskenään vertailtavien lukujen tulee kuvata samojen toimialojen lukua. Vertailulukujen on myös perustuttava samaa vuotta koskeviin tietoihin. Vahvistamislautakunnan mukaan edustavuusvertailu tulee perustaa uusimpaan työssäkäyntitilastoon. Vahvistamislautakunnan mukaan valittajan esittämää tuoretta työvoimatilastoa ei voida käyttää päätöksenteon perusteena, koska luotettavamman työssäkäyntitilaston vuoden 2000 ennakkoluvut toimialalle 72 olivat huomattavasti pienemmät kuin vastaavat työvoimatilaston luvut. Päätöksessä oli käytetty vuoden 2000 työssäkäyntitilaston ennakkolukua 31 379. Vahvistettu luku vuodelta 2000 on suurempi eli 33 774 ja uusin luku on tällä hetkellä vuoden 2001 ennakkolukua 38 465, jota tulisi siis nyt käyttää. Työvoimatilaston uusin luku vuoden 2002 viimeiseltä neljännekseltä on 45 700.

Tietoalojen Liiton jäsenyrityksinä on yrityksiä, joiden toimiala on Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan aivan muu toimiala kuin tietojenkäsittelypalvelut. Tästä johtuen vertailussa käytettäviä lukuja tulee tarkistaa kuten valituksessa on esitetty.

Tietoalojen Liitto ei ole esittänyt todisteita järjestäytyneiden jäsenyritystensä määrästä, yritysten pääasiallisista toimialoista tai jäsenyritysten työntekijämääriä koskevista luvuista. Jäsenyys työnantajaliitossa on yhtiökohtainen eikä riittävänä voida pitää sitä, että emoyhtiö on liittynyt työnantajaliiton jäseneksi. Mikäli valituksessa mainitut yritykset ovat työnantajaliiton jäseniä, olisi jäsenyys todistettava esimerkiksi asianmukaisilla pöytäkirjoilla. Selvitystä yritysten jäsenyydestä ei ole esitetty.

Yleissitovuuspäätöksessä käytetystä Tietoalojen Liiton ilmoittamasta luvusta on myös vähennettävä tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät. Yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunnossa todetaan, etteivät tekniset toimihenkilöt ole mukana Tietoalojen Liiton ilmoittamassa luvussa. Tietoalojen Liitto on kuitenkin omassa lausunnossaan todennut, että tekniset toimihenkilöt voidaan poistaa heidän ilmoittamasta luvusta, joten ne ovat sisältyneet ilmoitettuun lukuun.

Selvää on, että työehtosopimuksen soveltaminen ei riipu työntekijäpuolen järjestäytymisestä. Toinen asia on se, että työehtosopimusten edustavuutta yleissitovuusarvioinnissa tulee tarkastella myös työntekijäsopimuspuolen edustavuudella. Valituksessa todetuin tavoin ERTO:n edustavuus on 5 - 10 prosenttia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU