TT:2002-48
- Ämnesord
- Lausuntoasia, Palkka, Palkkaryhmittely, Työkyky
- År för fallet
- 2002
- Meddelats
- Diarienummer
- L 2/02
Kysymys siitä, mihin palkkaryhmään autokorjaamon automaalari on kuulunut auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen mukaan. Asiassa kysymys myös työntekijän mahdollisen vajaakuntoisuuden vaikutuksesta palkkaryhmittelyyn.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 48
KUULTAVAT
Autoalan Keskusliitto ry
Metallityöväen Liitto ry
ASIA
Toijalan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja ynnä muuta koskevassa asiassa
(A /Akaan Autotyö Ky)
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Autoalan Keskusliiton ja Metallityöväen Liiton välillä ajaksi 1998 - 1999 tehdyssä auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II TYÖPALKAT
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 §
Palkkaperusteet
Vähimmäistuntipalkat
Mom. 1
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin vähimmäistuntipalkat ovat penneinä:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Palkkaryhmät
Mom. 2
Työntekijät jaetaan palkkaryhmiin tekemiensä töiden vaativuuden perusteella seuraavasti:
Palkkaryhmä 1
Aputyöt, yksinkertaiset vaihetyöt ja näihin verrattavat muut autokorjaamotyöt, joiden suorituksen oppiminen vaatii lyhyehkön käytännön kokemuksen.
Palkkaryhmät 2 - 3
Raskaat aputyöt sekä vaativat vaihetyöt ja näihin verrattavat muut autokorjaamotyöt, jotka vaativat tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen tai jotka tehdään vaikeissa työolosuhteissa. Näihin ryhmiin kuuluvat myös varsinaisten ammattityöntekijäin apuna ammatissa kehittyäkseen työskentelevät työntekijät.
Soveltamisohje:
Työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin 2 ja 3 sen mukaan, ovatko useimmat seuraavista työn vaativuustekijöistä huomattavassa tai erittäin suuressa määrin tunnusomaisia töille, joita he pääasiassa tekevät: työn edellyttämä kokemus, tarkkuus ja vastuu sekä työn raskaus ja työolosuhteiden rasittavuus.
Palkkaryhmä 4
Ammattityöt, joiden tekijältä vaaditaan yli kolmen vuoden työskentelyä ammatissa, Tällöin oppilas- tai muu koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi siten, kuin jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi.
Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään ne työt, jotka vaativat tunnetusti suurempaa taitavuutta, tarkkuutta tai kokemusta kuin palkkaryhmään 3 kuuluvat työt. Nämä työt eivät ole edellisessä kappaleessa mainittua ammattityötä eivätkä oikeuta määräajan jälkeen palkkaryhmään 5.
Palkkaryhmä 5
Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät työskentelyä kyseisen ammatin ammattimiestehtävässä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi luettavan ajan kanssa tekee viisi vuotta.
Palkkaryhmiin 4 ja 5 sijoittamista koskevat täydentävät määräykset:
A. Pääsy palkkaryhmään 4
Kaikissa jäljempänä mainituissa tapauksissa on edellytyksenä 4. palkkaryhmään siirtämiselle, että asianomainen työskentelee ammattitehtävässä ja että hän on kehittynyt siten, että hän pystyy tätä hoitamaan itsenäisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Tapaus 3 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu):
Opetusohjelman mukaan loppuunsuoritetusta koulusta lasketaan puolet ammatissaoloaikaa korvaavaksi ajaksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Mom. 6
Momentissa 1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairauden tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Vaatimukset
A on Akaan Autotyö Ky:tä vastaan ajamassaan kanteessa muun ohella vaatinut Akaan Autotyö Ky:n velvoittamista suorittamaan hänelle 28.4.1995 ja 27.7.1999 väliseltä ajalta maksamatta jääneitä työehtosopimuksen mukaisia palkkoja yhteensä 35 313,38 markkaa ja maksamatta jääneille palkkaerille korkoa haastehakemuksessa yksilöidyin tavoin.
Perusteet
Akaan Autotyö Ky oli maksanut A:lle automaalarin työstä ajalla 28.4.1995 - 30.10.1995 30 markan tuntipalkkaa, vaikka auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen mukaan 1.3.1995 alkavan palkanmaksukauden alusta 31.8.1995 asti II paikkakuntakalleusluokassa automaalarin vähimmäistuntipalkan 3. palkkaryhmässä olisi tullut olla 32,34 markkaa ja 1.9.1995 alkavan palkanmaksukauden alusta 32,89 markkaa.
Ajalla 1.11.1995 - 30.9.1996 A:lle oli maksettu 31,05 markan tuntipalkkaa, vaikka työehtosopimuksen mukaan 1.11.1995 alkavan palkanmaksukauden alusta 30.9.1996 saakka automaalarin vähimmäistuntipalkan 3. palkkaryhmässä olisi tullut olla 33,72 markkaa.
Ajalta 1.10.1996 - 31.12.1998 A:lle oli maksettu automaalarintyöstä 31,70 markan tuntipalkkaa, vaikka työehtosopimuksen mukaan automaalarin vähimmäistuntipalkan 3. palkkaryhmässä olisi tullut olla 34,39 markkaa. A olisi 1.11.1996 lukien kuulunut 4. palkkaryhmään, jossa automaalarin vähimmäistuntipalkan olisi tullut olla 36,39 markkaa. Automaalarin vähimmäistuntipalkan 4. palkkaryhmässä olisi 1.1.1998 alkaneen palkanmaksukauden alusta tullut olla 37,38 markkaa. Tammikuun alun ja heinäkuun lopun 1999 aikana A:lle oli maksettu automaalarin työstä 32,55 markan tuntipalkkaa, vaikka 1.1.1999 alkaneen palkanmaksukauden alusta työehtosopimuksen mukaisen automaalarin vähimmäistuntipalkan 4. palkkaryhmässä olisi tullut olla 38,37 markkaa.
A on koko edellä mainittuna aikana ollut oikeutettu työkohtaisuuslisään, jonka suuruus on 2 prosenttia vähimmäistuntipalkasta laskettuna.
Koulutus ja työkokemus
A kuului työsuhteensa alusta 28.4.1995 lukien 3. palkkaryhmään, koska hänellä työsuhteen alkaessa oli ollut Hämeenlinnan ammattikoulussa hankittu automaalarin 2-vuotinen ammattikoulutus ja työkokemusta (jopa saman työnantajan palveluksessa) erilaisista automaalaamon töistä vähintään yhdeltä vuodelta ja varsinaisista automaalarinkin töistä puolelta vuodelta.
Työehtosopimuksen mukaan palkkaryhmiin 2 - 3 kuuluvat varsinaisten ammattityöntekijöiden apuna ammatissa kehittyäkseen työskentelevät henkilöt.
A:n työsuhteen kestettyä 1,5 vuotta eli 1.11.1996 alkaen A:lla oli työkokemusta automaalarin töistä kahdelta vuodelta.
Palkkaryhmään 4 työehtosopimuksen mukaan kuuluvat ammattityöt, joiden tekijältä vaaditaan yli kolmen vuoden työskentelyä ammatissa. Koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi siten, että muun muassa 2-vuotisesta loppuunsuoritetusta koulusta lasketaan puolet ammatissaoloaikaa korvaavaksi ajaksi.
Työtehtävät
A oli työsopimuksensa mukana palkattu automaalariksi. Hänen työtehtävinään olivat olleet autojen pohjatöiden teot, kuten puhdistus, osien irrotus, hionta ja kittaus. A myös pohjamaalasi auton, jos vain ehti eikä kommandiittiyhtiön palveluksessa olleella toisella automaalarilla ollut ollut mitään sitä vastaan eikä huomauttamista A:n työn laadusta. Mainitun työtoverin arvion mukana A pohjamaalasi auton ehkä noin kymmenen kertaa kuukaudessa. Työtoveri on kertonut itse pääosin hoitaneensa pohjamaalauksen. A myös hioi pohjamaalin milloin ehti. Kenelläkään ei ollut ollut huomauttamista sen suhteen. Ylimaalauksissa A oli mahdollisesti hionut aina pohjamaalin.
A valmisti pohjavärit ja pintamaalitkin ainakin noin puoleen maalaustöistä. Pintamaalien osalta A teki nimenomaan niin sanottuja numerovärejä, ei sen sijaan sävytystä vaativia maaleja ilman työtoverin konsultaatiota. A oli maalannut myös pintamaalauksia siten, että hän oli maalannut loppuun toisen automaalarin työn sekä maalannut irto-osia alusta loppuun, kuten konepeltejä, ovia, puskureita ja lokasuojia. Ennen kysymyksessä olevan työsuhteen alkua A oli työtoverinkin mukaan pintamaalannut ainakin oman autonsa ja erään toisen auton. Näiden työn laadun suhteen työtoverilla ei ollut ollut huomauttamista. Työtoverina toiminut automaalari ei ollut nähnyt mitään työnlaatuun liittyvää estettä sille, että A suorittaisi pintamaalauksia.
Sisämaalauksia A oli tehnyt lähinnä auton tavaratilan ja moottoritilan osalta. Mikäli eteen oli tullut muoviosia, A oli joutunut kysymään neuvoa kokeneemmalta työtoverilta.
Ylimaalauksia, joiden osuus toisenkin automaalarin mukaan oli vähäinen eli alle 10 prosenttia töistä, olivat tehneet molemmat maalarit.
A oli työsopimuksensa mukaan palkattu automaalariksi 28.4.1995. Sama työnantaja oli 27.4.1995 hakenut työllistämistukea nimenomaan A:n palkkaamiseksi automaalariksi. Jo 26.8.1993 Akaan Autotyö Ky oli hakenut työllistämistukea A:n palkkaamiseksi automaalariksi. Työnantajan antamassa 6.9.1999 päivätyssä työtodistuksessa samoin kuin 8.10.1999 päivätyssä palkkatodistuksessa työnantaja todetaan A:n työtehtäväksi automaalarin työ ajalla 28.4.1995 - 30.7.1999.
Vajaakuntoisuus
A:lla on hyvälaatuinen nuoruusiän epilepsia, johon hänellä on ollut lääkitys. Epilepsiakohtauksia A:lla ei ole ollut vuoden 1994 jälkeen. Epilepsia ei ole vaikuttanut A:n työkykyisyyteen lääkärin, eikä myöskään A:n oman tai läheisen työtoverinkaan mukaan. Työvoimaviranomainen oli viimeisen kerran 27.8.1993 päivättyyn päätökseen merkinnyt rastin kohtaan "vajaakuntoinen". Ainoa peruste tälle oli ollut edellä mainittu oireeton epilepsia.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Akaan Autotyö Ky on kanteeseen vastatessaan muun ohella myöntänyt, että A:lla on palkkasaatavia 1.9.1995 - 30.7.1999 yhteensä 12 108,26 markkaa ja kiistänyt kanteessa vaaditut palkkasaatavat enemmälti.
Perusteet
Akaan Autotyö Ky oli pyytänyt 9.3.2001 Autoalan Keskusliitolta lausuntoa A:n palkkaryhmästä. Vaikka Akaan Autotyö Ky:n näkemyksen mukaan A on kuulunut työehtosopimuksen palkkaryhmään 1, on kommandiittiyhtiö kuitenkin enemmän riidan välttämiseksi hyväksynyt Autoalan Keskusliiton näkemyksen, jonka mukaan A on 28.4.1995 - 28.4.1996 kuulunut palkkaryhmään 1 ja 29.4.1996 alkaen työsuhteen loppuun saakka palkkaryhmään 2. Tämän mukaan A:lta on jäänyt saamatta työehtosopimuksen mukaista palkkaa edellä todetut 12 108,26 markkaa.
A:n työtehtävät
Akaan Autotyö Ky:n palveluksessa A:n työajasta noin 90 prosenttia meni auton peltiosien kittaukseen ja kittauksen jälkeiseen hiontaan. Hiontoihin kuului vauriokohtien hionnan lisäksi ylimaalaustapauksissa koko autojen hionnat. Noin 50 - 60 prosenttia Akaan Autotyö Ky:n toisen automaalarin työajasta meni pohjatöihin ja muihin pintamaalausta edeltäviin töihin ja loppuaika eli 40 - 50 prosenttia pintamaalauksiin.
Kommandiittiyhtiön palveluksessa oleva toinen maalari suoritti noin 95 prosenttia autojen kittauksen ja vauriokohtien hionnan jälkeen suoritettavasta pohjamaalauksesta ja loput maalaukset eli noin 5 prosenttia teki A. Loppuaikoina ennen työsuhteensa päättymistä A:n tekemät pohjatyöt olivat suurimmaksi osaksi sellaisia, että pintamaalaus oli voitu toisen maalarin toimesta sen jälkeen suorittaa. Aikaisemmin ehkä keskimäärin noin kolmasosa A:n suorittamista pohjatöistä oli maalarin suorittaman tarkastuksen jälkeen korjattava.
A on Akaan Autotyö Ky:llä työskennellessään pintamaalannut kaikkiaan vain kaksi autoa, joista toinen oli hänen ja toinen oli kilpakäyttöön rakennettu henkilöauto. Näissä kahdessa pintamaalauksessa oli toisen maalarin kertoman mukaan A:n vähäiseen pintamaalauksesta saamaan kokemukseen nähden työn laatu normaali, mutta ammattilaisen vaatimustasoon nähden välttävä, autojen maalipinta jäi A:n varovaisuuden vuoksi niin sanotusti kuivaksi. Laatueroa oli tuolloin ilman vertailua maallikon vaikea huomata, mutta verrattaessa "kunnolla" maalattua autoa A:n maalaamiin autoihin, huomaisi maallikkokin laatueron.
A ei ole väitteensä mukaisesti pintamaalannut auton pintaosia kuten puskureita ja lokasuojia muutamaa kappaletta lukuun ottamatta. Hän on tosin maalannut takatavaratilan pohjia, joille ei ole laatuvaatimuksia ja jotka ovat piilossa mattojen alla. A:n kertoman mukaan hän ei ole tehnyt pintamaalausta, koska hän olisi halunnut tehdä sen rauhassa eli toisin sanoen muiden olematta paikalla. A:n kertoman mukaan hänen työnsä laatu ei ole sama, jos muut ovat läsnä. A:n mukaan tämä johtuu siitä, että hän jännittää pintamaalausta toisten läsnäollessa.
Akaan Autotyö Ky:n saamien A:n 6.2.1989, 26.4.1993 ja 26.8.1993 päivättyjen työllistämistukipäätösten mukaan A:n työllistämisestä oli saatu korotettua työllistämistukea hänen vajaakuntoisuutensa vuoksi. A:n Toijalan työvoimatoimistosta 30.11.2002 saaman selvityksen perusteella epäselväksi on jäänyt, millä perusteella hänet oli katsottu vajaakuntoiseksi. Työvoimatoimiston selvityksessa viitataan kokonaisuudessaan URA-tietojärjestelmään kirjattuihin tietoihin, joita on käytetty vajaakuntoisuuden pohjana. A on oikeudenkäynnin aikana kirjallisesti selvittänyt, että hän olisi saanut korotettua työllistämistukea epilepsiasairauden vuoksi.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista seikoista
onko auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen 7 §:n vähimmäispalkkamääräystä tulkittava niin, että A:n palkka olisi,
a) vaihtoehdon mukaan
ajalla 28.4.1995 - 30.10.1996 määräytynyt palkkaryhmän 3 mukaisesti ja ajalla 1.11.1996 - 30.7.1999 palkkaryhmän 4 mukaisesti, jos A:n työtehtävät ovat ollet sellaisia kuin hän itse ilmoittaa kirjallisessa selvityksessään,
b) vaihtoehdon mukaan
ajalla 28.4.1995 - 30.7.1999 eli koko työssäoloaikana määräytynyt palkkaryhmän 1 mukaisesti, jos A:n työtehtävät ovat olleet ne, mitkä työnantaja on ilmoittanut antamassaan selvityksessä.
Edelleen käräjäoikeus on tiedustellut, otetaanko ja miten mahdollinen työntekijän vajaakuntoisuus huomioon palkkaryhmää määrättäessä.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Autoalan Keskusliitolle ja Metallityöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Autoalan Keskusliitto ry ja Metallityöväen Liitto ry ovat lausunnossaan esittäneet seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1. Palkkaryhmien määräytyminen
Auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen 7 §:n vähimmäispalkkamääräystä on mielestämme tulkittava niin, että A:n palkka olisi ajalla 28.4.1995 - 28.4.1996 määräytynyt palkkaryhmän I mukaisesti, sekä ajalla 29.4.1996 - 28.4.1998 määräytynyt palkkaryhmän II mukaisesti, sekä ajalla 29.4.1998 - 30.7.1999 palkkaryhmän III mukaisesti, jos A:n työtehtävät ovat olleet sellaisia kuin hän itse ilmoittaa kirjallisessa selvityksessään, sekä vaihtoehtoisesti ajalla 28.4.1995 - 28.4.1996 määräytynyt palkkaryhmän I mukaisesti, sekä 29.4.1996 - 30.7.1999 palkkaryhmän II mukaisesti, jos A:n työtehtävät ovat olleet ne, mitkä työnantaja on ilmoittanut antamassaan selvityksessä.
2. Työntekijän mahdollinen vajaakuntoisuus
Liitot ovat selvittäneet kysymystä ja toteavat, että auto- ja konekorjaamoalan 7 § mom. 6 työrajoitteiset toteaa seuraavaa: momentissa 1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairauden tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.
Edellä mainittuun momentti 6:een viitaten liitot toteavat, että vajaakuntoisuus voidaan ottaa huomioon palkkaryhmää sekä palkkaa määrättäessä mikäli siihen löytyy selkeät perustelut.
Edellä mainittujen liittojen tietoon ei ole saatettu asioita, joilla kyseinen vajaakuntoisuus voitaisiin tässä tapauksessa osoittaa.
Liittojen kanta edellä olevaan lausuntoon on yksimielinen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työtuomioistuimessa kuultuina antaneet A:han sovellettavista palkkaryhmistä yhteisen ja yksimielisen lausunnon. Sen mukaan A:n palkka on määräytynyt eri ajankohtina eri vaihtoehtojen mukaan riippuen siitä, ovatko hänen työtehtävänsä olleet sellaiset kuin hän itse tai hänen työnantajansa ovat käräjäoikeudessa ilmoittaneet. Toistamatta liittojen lausunnon sisältöä työtuomioistuin katsoo, ettei sillä ole perusteita tulkita työehtosopimusta muulla tavoin. A:n palkkaryhmän lopullinen valinta jää näin ollen sen varaan, minkälaista selvitystä hänen työtehtäviensä sisällöstä esitetään käräjäoikeudessa.
Liitot ovat myös lausuneet työntekijän mahdollisesta vajaakuntoisuudesta, että työntekijän vajaakuntoisuus voidaan työehtosopimuksen 7 §:n 6 momentin nojalla ottaa huomioon palkkaryhmää sekä palkkaa määrättäessä, jos siihen on selkeät perustelut. Liittojen tavoin työtuomioistuin toteaa, ettei työntekijän vajaakuntoisuudesta tai sen vaikutuksesta työsuoritukseen ole tässä tapauksessa esitetty selvitystä. Mikäli sellaista esitetään käräjäoikeudessa, sen merkitykseen työtuomioistuimen käsityksen mukaan vaikuttavat myös työehtosopimuksen tulkinnassa huomioon otettavat, syrjinnän kieltoa ja tasapuolisen kohtelun vaatimusta koskevat säännökset.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Rautiainen, Niskanen, Leivo, Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.
Lausunto on yksimielinen.