31.12.2001

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 74

KUULTAVAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos
AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS ry
Kunta-alan unioni ry
Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry

ASIA

Rovaniemen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö teknisten sopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.5. ja 29.5.2001

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:n, Kunta-alan unionin ja Kuntien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n (nykyisin Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN) välillä 30.1.1995 allekirjoitetussa teknisten sopimuksessa 1995-1996 (TS-95) on muun ohella seuraavat määräykset:

I LUKU YLEINEN OSA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 § Määräysten voimaantulo ja voimassaolo

1 mom. TS-95:n määräykset tulevat voimaan 1.1.1995 lukuunottamatta palkkausmääräyksiä (II luku Palkkaus 7-29 §:t), jotka tulevat voimaan mainitun päivän jälkeen viimeistään 1.12.1995.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Palkkausmääräysten voimaantulo
2 mom. Kunnan/kuntayhtymän ao. viranomainen päättää TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivästä kunnassa/kuntayhtymässä, kuitenkin niin, että viimeinen mahdollinen voimaantulopäivä on 1.12.1995. TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivään asti kunta/kuntayhtymä noudattaa TVTES 1994:n palkkausmääräyksiä. Ennen TS-95:n palkkausmääräysten voimaantuloa kunnan/kuntayhtymän tulee käydä 13 §:n 2 momentin ja 16 §:n 2 momentin määräysten mukaiset neuvottelut ja määrittää sen jälkeen 29 §:n määräysten mukaisesti kunnan/kuntayhtymän kaikkien TS-95:n soveltamisalaan kuuluvien palkkaryhmä, tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen palkka TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivänä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 mom. TS-95:n määräykset ovat voimassa voimaantulopäivästään alkaen 31.1.1997 asti, ellei 4 momentin ja allekirjoituspöytäkirjan määräyksistä muuta johdu.

4 mom. TS-95:n voimassaolo jatkuu 31.1.1997 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei joku sopijaosapuoli sitä kirjallisesti irtisano vähintään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta TS-95:n määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli ilmoittaa kirjallisesti katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II LUKU PALKKAUS

7 § Palkan osat

Palkan osat ovat
1) Tehtäväkohtainen palkan osa:
* tehtäväkohtainen palkka
* erillispalkkiot lisävastuusta
* luontoissuoritus
2) Henkilökohtainen palkan osa:
* henkilökohtainen palkka
harkinnanvarainen osa
pakollinen osa
3) Palkan muu osa:
* syrjäseutulisä
* kokouspalkkio
* luentopalkkio
* erillislisä
* työaikakorvaukset
4) Palkan tulososa
* tulospalkkio
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 § Vähimmäisansio
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
10 § Palkkaryhmät ja vähimmäispalkat
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
11 § Palkkaryhmästä päättäminen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
12 § Tehtäväkohtainen palkka
1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan 9-11 §:ien, 12 §:n 2 momentin ja 13 §:n mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen markkamääräinen palkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
13 § Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen
1 mom. Kunnan/kuntayhtymän ao. viranomainen päättää viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon seuraavat tekijät:
* tehtäviin kuuluva päätösvalta,
ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset
harkintavallan laajuus ja itsenäisyys
* töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus,
* tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen,
* asema organisaatiossa,
* työnantajan edellyttämä koulutus,
* työnantajan edellyttämä kokemus,
* tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja
* työolosuhteet.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
16 § Henkilökohtainen palkka
Harkinnanvarainen osa
1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan mm. seuraavin perustein:
* työtulokset,
* ammattitaito,
* työkokemus,
* koulutettavuus,
* monitaitoisuus,
* oma-aloitteisuus,
* vastuuntunto,
* yhteistyökyky,
* tehokkuus ja
* luovuus
maksaa toistaiseksi tai määräajan markkamääräistä henkilökohtaista palkkaa, joka voi olla suuruudeltaan enintään 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna. Perustellusta syystä sitä voidaan alentaa tai sen maksaminen lopettaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Pakollinen osa
3 mom. Viranhaltijan/työntekijän oltua vähintään 3 vuotta oman kunnan/kuntayhtymän palveluksessa tehtäviään vastaavalla ammattialalla maksetaan hänelle 1 momentin määräyksestä riippumatta markkamääräistä henkilökohtaista palkkaa, jonka suuruus tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna on
* 3 vuoden jälkeen 5 % ja
* 5 vuoden jälkeen 9 %.
Sov. ohje
Tätä momenttia ei sovelleta viranhaltijaan/työntekijään, joka TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivään asti on saanut vähintään edellä mainitun suuruista ammattitaitolisää.

Henkilökohtaisen palkan edellä 3 momentissa tarkoitettu enimmäismäärä on 9 %.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
18 § Syrjäseutulisä
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Viranhaltijat
2 mom. Syrjäseutulisä muuttuu 1.5.1995 lukien markkamääräiseksi lisäksi. Viranhaltija, jolle on maksettu syrjäseutulisää 1.1.1995, säilyttää markkamääräisen lisän myös oman kunnan/kuntayhtymän muussa virassa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
29 § Siirtymämääräys
1 mom. Voimaantulopäivällä tarkoitetaan tämän pykälän määräyksissä kunnan/kuntayhtymän ao. viranomaisen 2 § 2 momentin määräyksen mukaisesti päättämää TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivää kunnassa/kuntayhtymässä.

2 mom. Kunnan/kuntayhtymän palveluksessa voimaantulopäivää edeltävänä päivänä
1) TVTES 1994:n liitteen 1 mukaissa palkkaryhmissä olleet siirretään voimaantulopäivästä alkaen 10 §:n mukaisiin palkkaryhmiin pääsääntöisesti seuraavasti:
* palkkaryhmässä D olleet sijoitetaan palkkaryhmään I,
* palkkaryhmässä C tai B olleet sijoitetaan palkkaryhmään II ja
* palkkaryhmässä A olleet sijoitetaan palkkaryhmään III sekä
2) 3 §:n soveltamisohjeen 1. kappaleessa mainituissa KVTES 1994:n palkkaluokittelukohdissa olleet siirretään voimaantulopäivästä alkaen 10 §:n mukaisiin palkkaryhmiin vastaavin periaattein kuin 1)-kohdasta ilmenee.

3 mom. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen palkka määritetään voimaantulopäivästä alkaen 4-6 momenttien määräysten mukaisesti.

Sov.ohje Se mitä jäljempänä 4, 5 ja 6 momenteissa sanotaan voimaantulopäivään asti maksetusta
* tehtäväkohtaisesta palkasta ja
* ammattitaitolisästä,
tarkoittaa sanottuja määräyksiä edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittuihin sovellettaessa heille voimaantulopäivään asti maksettua
* peruspalkkaa ja
* palvelulisiä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6 mom. Jos viranhaltijalle/työntekijälle voimaantulopäivänä määritetty 13 §:n 1 momentin määräysten mukainen tehtäväkohtainen palkka on suurempi kuin hänelle voimaantulopäivään asti maksettu tehtäväkohtainen palkka, otetaan puuttuva osa hänelle voimaantulopäivään asti maksetusta ammattitaitolisästä ja ellei se riitä tehtäväkohtaisen palkan täyttöön, työnantaja maksaa erotuksen. Jos viranhaltija/työntekijä on voimaantulopäivään asti saanut yli 20 %:n suuruista ammattitaitolisää, saa hän voimaantulopäivästä alkaen 20 %:n suuruista 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua henkilökohtaista palkkaa ja ylittävä osuus muuttuu erillislisäksi.

7 mom. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sov. ohje Kunta/kuntayhtymä ei voi alentaa eikä lopettaa viranhaltijalle/työntekijälle 4 - 7 momenttien nojalla maksettavaa henkilökohtaista palkkaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Edellä mainittujen teknisten sopimukseen 1995 - 1996 osallisten välillä 30.9.1996 tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa teknisten sopimuksen 1995 - 1997 (TS-96) tarkistamisesta 1.10.1996 lukien on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen

Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan 27.9.1995 allekirjoitetun Teknisten sopimuksen 1995 - 1997 (TS-96) 3 §:ssä tarkoitettu yleiskorotus 1.10.1996 lukien jäljempänä olevista 2-6 §:istä ilmenevin tavoin.

2 § Palkantarkistukset

Palkkoja korotetaan 1.10.1996 lukien aikaisemmin sovitun yleiskorotuksen lisäksi 0,2 %:n suuruisella nais- ja matalapalkkaerällä siten, että yleiskorotuksen ja nais- ja matalapalkkaerän yhteisvaikutus on 128 mk/kk, kuitenkin vähintään 1,4 %. Henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraista osaa ja viranhaltijalle/työntekijälle mahdollisesti maksettavaa 14 §:n 3 momentissa tarkoitettua erillislisää korotetaan siten, että niitten yhteenlaskettu prosentuaalinen osuus tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna säilyy samana kuin se oli 30.9.1996.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 § TS-96:n 16 §:n 3 momentin soveltamisohjeen vaiheittainen käytöstä poistaminen

TS-96:n 16:n 3 momentin soveltamisohjeen poistaminen aloitetaan siten, että sitä ei 1.10.1996 alkaen sovelleta niihin viranhaltijoihin/työntekijöihin, joille on TS-96:n 29 §:n eli siirtymämääräyksen nojalla jäänyt erillislisää ja/tai henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraista osaa yhteensä vähintään 5-9 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna.

Työnantajan tulee TS-96:n 29 §:n 7 momentin soveltamisohjeesta poiketen muuttaa em. viranhaltijoitten/työntekijöitten palkan rakennetta 1.10.1996 alkaen työnantajan palkkakustannuksia lisäämättä siten, että erillislisästä ja/tai henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraisesta osasta siirretään TS-96:n 16 §:n 3 momentissa tarkoitettuun pakolliseen osaan pakollisen osan edellyttämä 5 % tai 9 %. Kyseisen siirron jälkeen mahdollisesti jäävä osa on TS-96:n 16 §:n 1 momentin mukaista henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraista osaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samojen osallisten välillä 11.12.1997 solmitun teknisten sopimuksen 1998 - 1999 allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Palkantarkistukset
Yleiskorotus 1.1.1998 lukien

1 mom. Viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.1.1998 lukien 162 mk/kk, kuitenkin vähintään 1,7 %. Tähän korotukseen sisältyy nais- ja matalapalkkaerä. Viranhaltijan ja työntekijän henkilökohtaista palkkaa, ammattialalisää ja erillislisää korotetaan kutakin sillä prosenttimäärällä, jolla hänen tehtäväkohtaista palkkaansa on korotettu.

Yleiskorotus 1.1.1999 lukien

2 mom. Viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.1.1999 lukien 142 mk/kk, kuitenkin vähintään 1,6 %. Viranhaltijan ja työntekijän henkilökohtaista palkkaa, ammattialalisää ja erillislisää korotetaan kutakin sillä prosenttimäärällä, jolla hänen tehtäväkohtaista palkkaansa on korotettu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 § Järjestelyvara 1.1.1998 lukien

1 mom. Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan 1.1.1998 lukien 0,5 %:n suuruisella paikallisella järjestelyvaralla, jonka suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti. Paikallinen järjestelyvara lasketaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan TS:n soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön marraskuun 1997 palkkasummasta. Tähän palkkasummaan lisätään TS:n 2 §:n soveltamisohjeessa mainittujen TS:n soveltamisalan piiriin 1.1.1998 alkaen siirrettyjen marraskuun 1997 palkkasumma. Järjestelyvaran tulee olla samansuuruinen käyttöönottohetkestä alkaen sopimuskauden päättymiseen saakka, mutta viranhaltijalle tai työntekijälle maksettava henkilökohtainen palkka voi vaihdella TS:n 13 §:n määräysten mukaisesti.

2 mom. Järjestelyvaraa voidaan paikallisesti käyttää esimerkiksi:
1 tehtäväkohtaisen palkan oikaisuun,
2 ammattialalisän maksamiseen niille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka 1.10.1996 voimaan tulleen TS-96 tarkistamisesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n perusteella eivät ole saaneet lainkaan henkilökohtaisen palkan pakollista osaa tai ovat saaneet 5 %:n suuruista henkilökohtaisen palkan pakollista osaa (ks. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje A 33/1996) tai
3 henkilökohtaisen palkan maksamiseen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teknisten sopimuksessa 1998 - 1999 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II LUKU PALKKAUS
7 § Palkan osat
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 § Tehtäväkohtainen palkka
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
13 § Henkilökohtainen palkka
1 mom. Kunnan tai kuntayhtymän ao. viranomainen voi paikallisten yleisten periaatteiden mukaisesti maksaa viranhaltijalle ja työntekijälle toistaiseksi tai määräajan markkamääräistä henkilökohtaista palkkaa mm. seuraavin perustein:
* työtulokset,
* ammattitaito,
* työkokemus,
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 mom. Henkilökohtainen palkka voi olla suuruudeltaan enintään 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 mom. Viranhaltijalle ja työntekijälle TS-95:n 29 §:n 4-7 momenttien nojalla TS:n palkkausmääräysten käyttöönottoon liittyen mahdollisesti maksettavaa henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraista osaa ei saa alentaa eikä lopettaa.

14 § Ammattialalisä
1 mom. Viranhaltijan ja työntekijän oltua 3 vuotta oman kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa virka- tai työsuhteessa tehtäviään vastaavalla ammattialalla maksetaan hänelle ammattialalisää, jonka suuruus on 5 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna.

2 mom. Viranhaltijan ja työntekijän oltua 5 vuotta oman kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa virka- tai työsuhteessa tehtäviään vastaavalla ammattialalla maksetaan hänelle ammattialalisää, jonka suuruus on 9 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna.

Sov.ohje Tämän pykälän 1 ja 2 momentteja ei sovelleta viranhaltijaan eikä työntekijään, joka TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivään asti sai vähintään edellä mainitun suuruista ammattitaitolisää eikä niihin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, joita tarkoitetaan TS-98:n allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa.

Ammattialalisän enimmäismäärä on 9 %.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
18 § Syrjäseutulisä

Viranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan markkamääräistä syrjäseutulisää 31.12.1997 voimassa olleiden määräysten mukaan.

Sov.ohje Viranhaltijan siirtyessä toiseen virkaan ko. kunnassa tai kuntayhtymässä syrjäseutulisä säilyy ennallaan, paitsi jos uudessa pääasiallisessa viranhoitopaikassa ei olisi maksettu syrjäseutulisää 1.1.1995, jolloin lisää ei makseta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

AIKAISEMMAT KÄSITTELYVAIHEET

Kaupunginhallituksen palkkauksen vahvistamista koskeva päätös

Rovaniemen kaupungin energialautakunta oli 20.9.1995 hyväksynyt kaupungin energialaitoksen uuden organisaation 1.1.1996 alkaen. Organisaatiomuutoksessa oli otettu huomioon voimalaitoksen ja sähkömarkkinalain vaikutukset. Energialautakunta oli määritellyt osastopäälliköiden tehtävät ja tehnyt esityksen heidän palkkauksestaan. Kaukolämpöpäällikön osalta energialautakunnan esityksessä oli todettu, että kaukolämpöpäällikkö vastaa lämpöosaston toiminnasta, johon sisältyy voimaliiketoiminta ja lämpöliiketoiminta. Työmäärää lisää ennen kaikkea vastuu lämpövoimalaitoksen toiminnasta. Kaukolämpöpäällikön viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi energialautakunta oli esittänyt 17520 markkaa kuukaudessa 1.1.1996 alkaen. Viran hoitajana toimi diplomi-insinööri A. Energialautakunnan esityksessä oli todettu, että esitetty palkkaus vastaa A:lle voimalaitosprojektin aikana maksettua palkkaa.

Rovaniemen kaupunginhallitus oli 19.2.1996 pitämässään kokouksessa käsitellyt energialaitoksen osastopäälliköiden tehtäviä ja palkkausta sekä eräistä organisaatiomuutoksista aiheutuvia virkajärjestelyjä. Rovaniemen kaupunginhallitus oli asian käsittelyn jälkeen vahvistanut kaukolämpöpäällikön viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi 15 788 markkaa kuukaudessa 1.3.1996 lukien.

Oikaisuvaatimukset ja niiden johdosta tehdyt päätökset

A oli Rovaniemen kaupungille osoittamassaan 15.3.1999 päivätyssä kirjeessä vaatinut palkkauksensa oikaisemista. A on todennut, että voimalaitosprojektin käynnistyessä hänen palkkauksestaan oli vuoden 1994 alussa pidetty neuvottelu, jonka lopputuloksena oli ollut, että hänen palkkauksensa pysyisi myös projektin päättyessä sillä tasolla, jolla se oli ollut projektin aikana. Tähän lopputulokseen oli päädytty siitä syystä, että työnantajan kannan mukaan projektin ajalta ei ollut mahdollista maksaa suurempaa palkkaa kuin mitä tuolloin oli sovittu. A:n mukaan tämä palkkakysymys oli ollut hänen puoleltaan edellytys projektiin lähtemiselle. Projektin päättymisen jälkeen työnantaja ei kuitenkaan ollut suostunut pitäytymään tehdyssä sopimuksessa.

A on kirjeessään pyytänyt palkkauksen tarkistamista vuonna 1994 sovitun mukaiselle tasolle. A on pyytänyt, että kaupunki suorittaa hänelle 1.1.1996 alkaen sopimukseen perustuvat palkkasaatavat kirjeen liitteenä olevan laskelman mukaan. A:n laskelman mukaan hänelle joulukuussa 1995 maksettu projektin aikainen kuukausipalkkansa oli ollut 20 959,70 markkaa. Tammi-helmikuussa 1996 hänelle maksettu palkka oli ollut 18 578 markkaa, joka oli 2 381,70 markkaa alempi kuin mitä hänelle projektin aikaisen palkan mukaan olisi kuulunut maksaa. Maalis-syyskuussa 1996 A:lle maksettu palkka oli ollut suuruudeltaan 19 300,10 markkaa, kun projektin aikaisen palkan mukaan hänelle olisi tullut maksaa 20 959,70 markkaa. Maalis-syyskuulta 1996 hänen kuukausipalkkansa oli ollut siten 1 659,60 markkaa alhaisempi kuin mitä hänelle vuonna 1994 tehdyn sopimuksen mukaan olisi kuulunut. Lokakuun alusta 1996 voimaan tulleen 1,4 prosentin palkankorotuksen jälkeen A:lle oli loka-joulukuulta 1996 maksettu palkkaa 19 561,08 markkaa, kun projektin aikaisen palkan mukaan laskien hänen palkkansa olisi kuulunut olla 21 243,12 markkaa. Tammi-joulukuulta 1997 hänelle oli maksettu 19 561,10 markan suuruista kuukausipalkkaa, kun projektin aikaisen tason mukaan palkan olisi kuulunut olla 21 243,12 markkaa. Vuoden 1998 alusta voimaan tulleen 1,6 prosentin suuruisen palkankorotuksen jälkeen A:lle oli maksettu tammi-joulukuulta 1998 palkkaa 20 582,10 markkaa, kun projektitasoisen palkan olisi kuulunut olla 22 351,92 markkaa. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen 1,5 prosentin suuruisen palkankorotuksen jälkeen A:lle oli tammi-maaliskuussa 1999 maksettu 20 889,84 markan suuruista palkkaa, kun projektiaikaisen palkan mukaan laskien hänen palkkansa olisi tullut olla 22 686,12 markkaa.

Vuoden 1996 alun ja maaliskuun 1999 lopun välisenä aikana A:lta oli laskelmansa mukaan jäänyt saamatta palkkaa yhteensä 68 273,84 markkaa ja lisäksi lomarahoja yhteensä 4 208 markkaa. A on vaatinut edellä mainittujen palkkasaatavien maksamista korkoineen siten, että saatavien yhteismäärä on 88 777,75 markkaa.

Kaupunginhallitus oli henkilöstöpäällikön 19.3.1999 tekemän esityksen pohjalta 29.3.1999 pitämässään kokouksessa käsitellyt A:n palkkauksen tarkistamista koskevaa vaatimusta. Kaupunginhallituksen kokouksessa on ollut esillä kaupunginhallituksen 19.2.1996 tekemä päätös, joka on koskenut muun muassa A:n tehtäväkohtaisen palkan vahvistamista. Kaupunginhallitus on kokouksessaan myös todennut, että kaupunginhallitus oli vahvistanut teknisten sopimuksen 1995 - 1996 täytäntöönpanon kokouksessaan 17.6.1996. Tällöin oli muodostettu uuden luokituksen mukaiset tehtäväpalkat. Muutos oli ollut tekninen, palkkoja ei ollut korotettu eikä laskettu, vaan tehtäväpalkkoihin oli siirretty lisää jo maksetuista ammattitaitolisistä (= palvelu/ikälisistä). Tässä yhteydessä A:n palkkaus oli jäänyt teknisesti tarkistamatta. Lopputuloksen kannalta tarkistuksella ei olisi ollut vaikutusta hänelle maksettuun palkkaan, koska ammattitaitolisät olivat olleet riittävät uuden tehtäväpalkan muodostamiseksi. Tehtäväpalkka oli jäänyt tällöin 17 100 markkaan, vaikka sen olisi pitänyt olla 18 100 markkaa. Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa todetun mukaan A oli vastaavasti saanut siten henkilökohtaista palkkaa enemmän, eikä lopputuloksen kannalta tällä ole ollut merkitystä. Kaupunginhallitus on kuitenkin päättänyt tässä yhteydessä tehdä teknisen korjauksen.

Kaupunginhallituksen pöytäkirjan liitteenä on laskelma A:n palkasta ajalta 1.3.1996 - 31.3.1999. Tämän laskelman mukaan vanhan luokituksen mukaan 1.3.1996 alkaen A:n projektitason tehtäväkohtainen palkka olisi 16 940 markkaa ja henkilökohtainen lisä 3 058 markkaa (18,05 prosenttia) eli palkka yhteensä 19 998 markkaa. Toteutunut palkka oli 18 614,70 markkaa, joka muodostui 15 788 markan suuruisesta tehtäväkohtaisesta palkasta ja 2 826,70 markan (17,90 prosentin) suuruisesta henkilökohtaisesta lisästä. Uuden luokituksen mukainen projektitason palkka olisi 1.3.1996 alkaen ollut yhteensä 19 998 markkaa, joka muodostui tehtäväkohtaisesta palkasta suuruudeltaan 18 100 markkaa ja uudesta 1 898 markan suuruisesta henkilökohtaisesta lisästä (10,49 prosenttia). Uuden luokituksen mukaan toteutunut palkka muodostui siten, että tehtäväkohtainen palkka oli 17 100 markkaa ja henkilökohtainen lisä 1 514,70 markkaa (8,86 prosenttia) eli yhteensä 18 614,70 markkaa. Teknisen korjauksen jälkeen tehtäväkohtainen palkka oli 18 100 markkaa ja henkilökohtainen lisä 514,70 markkaa (2,84 prosenttia) eli yhteensä 18 614,70 markkaa.

Tilanne 1.10.1996 voimaan tulleen yleiskorotuksen jälkeen oli laskelman mukaan seuraava: projektitason mukainen uusi palkka oli määrältään 18 353 markkaa, henkilökohtainen lisä 10,49 prosenttia eli 1 925,23 markkaa ja kuukausipalkka siten 20 278,20 markkaa. Toteutunut palkka mainittuna ajanjaksona oli seuraava: tehtäväkohtainen palkka 17 339,40 markkaa ja henkilökohtainen lisä 8,86 prosenttia eli 1 536,27 markkaa eli yhteensä 18 875,67 markkaa. Tehdyn teknisen korjauksen mukaan palkka määräytyi siten, että tehtäväkohtainen palkka oli 18 353 markkaa, henkilökohtainen lisä 2,84 prosenttia eli 521,23 markkaa ja kuukausipalkan määrä siten 18 874,23 markkaa.

A:n palkka ajalla 1.1.1998 - 31.12.1998 olisi projektitason palkan mukaan laskettuna ollut seuraava: tehtäväkohtainen palkka 18 665 markkaa, ammattialalisä 1 679,85 markkaa ja henkilökohtainen palkka 278,10 markkaa eli kuukausipalkka yhteensä 20 622,95 markkaa. A:n toteutunut palkka mainittuna ajankohtana oli seuraava: tehtäväkohtainen palkka 17 634 markkaa, ammattialalisä 1 587,06 markkaa ja henkilökohtainen palkka 675,60 markkaa eli yhteensä 19 896,66 markkaa. Teknisen korjauksen jälkeen A:n palkka edellä mainitulta ajalta muodostui seuraavasti: tehtäväkohtainen palkka 18 665 markkaa, ammattialalisä 933,25 markkaa ja henkilökohtainen palkka 298,41 markkaa eli kuukausipalkka yhteensä 19 896,66 markkaa.

Ajalla 1.1.1999 - 31.3.1999 A:n projektitason mukaan laskettu tehtäväkohtainen palkka oli 18 964 markkaa, ammattialalisä 1 706,46 markkaa ja henkilökohtainen palkka 278,10 markkaa eli yhteensä 20 948,86 markkaa. A:n toteutunut palkka oli samana aikana seuraava: tehtäväkohtainen palkka 17 916 markkaa, ammattialalisä 1 612,44 markkaa ja henkilökohtainen palkka 686 markkaa eli kuukausipalkka yhteensä 20 214,44 markkaa. Teknisen korjauksen jälkeen A:n tehtäväkohtainen palkka oli määrältään 18 964 markkaa, ammattialalisä 948,20 markkaa, henkilökohtainen palkka 303,18 markkaa eli kuukausipalkka yhteensä 20 215,38 markkaa.

Kaupunginhallituksen mukaan edellä olevasta laskelmasta puuttui aika 1.1.1996 - 28.2.1996, koska kaupunginhallitus oli vahvistanut palkan 1.3.1996 alkaen.

Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa on todettu, että A:n palkkaus on tällä hetkellä voimassa olevan teknisten sopimuksen tason mukainen ja tehdyllä teknisellä tarkastuksella myös muodollisesti oikein. A:n palkkaus muodostuu teknisen tarkistuksen jälkeen 18 964 markan tehtäväpalkasta, 948 markan ammattialalisästä ja 303 markan henkilökohtaisesta palkasta sekä 685 markan suuruisesta syrjäseutulisästä. Palkka on määritelty teknisten sopimuksen palkkaryhmän III:n, tulosalueen johtajan, jolla on yliopisto-/korkeakoulututkinto, mukaisesti.

Kaupunginhallitus oli 29.3.1999 päättänyt tehdä A:n palkkaukseen henkilöstöpäällikön esittämän teknisen tarkistuksen sekä hylätä A:n vaatimukset palkkauksen takautuvista korotuksista ja koroista perusteettomina. Edelleen kaupunginhallitus oli todennut palkkauksen tarkistamisen 1.4.1999 lukien henkilökohtaisen palkkauksen osalta olevan kaupunginhallituksen harkinnassa.

A oli Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoittamassaan 4.6.1999 päivätyssä kirjeessä vaatinut kaupunginhallituksen 29.3.1999 tekemän päätöksen kumoamista. A on ensisijaisesti katsonut, että hänen palkkaustaan koskeneen vuonna 1994 käydyn neuvottelun lopputuloksena oli ollut, että hänen palkkauksensa jatkuisi voimalaitosprojektitasoisena myös projektin päättymisen jälkeen. Vaihtoehtoisesti A on esittänyt asian ratkaisemista voimassa olevan teknisten sopimuksen 1998 - 1999 mukaisesti siten, että hänen henkilökohtaisen palkkansa harkinnanvaraiseksi osaksi todetaan kaupunginhallituksen päätöksen 19.2.1996 perusteella määräytyvä ja käytännössä maksuun pantu palkanosa ottaen huomioon teknisten sopimuksen 13 pykälän 4 momentin määräykset ja että tehtäväkohtainen palkka tarkistetaan teknisten sopimuksen soveltamisesta alkaen kaupungissa sovelletun tehtävien vaativuusluokituksen mukaiseksi.

Rovaniemen kaupunginhallitus on 27.9.1999 pitämässään kokouksessa hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen henkilöstöpäällikön 19.3.1999 antamassa lausunnossa mainituin perusteluin. Kaupunginhallitus on myös todennut, että lausunnossa mainittu tekninen korjaus A:n palkan osalta on tehty.

KÄSITTELY ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUDESSA

Muutoksenhaku

A on Rovaniemen hallinto-oikeudelle jättämässään kirjelmässä vaatinut muutosta kaupunginhallituksen tekemiin päätöksiin. Kirjeessään A on katsonut, että kaupunginhallituksen 29.3.1999 tekemä päätös siirtää hänen palkkauksensa jälkikäteen 1.1.1996 käyttöön otettuun ja 1.1.1998 tarkistettuun tehtäväkohtaiseen palkkaluokitukseen johti siihen, että sekä siirtymävaihetta ennen että sen jälkeen muuhun kuin tehtäväkohtaiseen palkkaukseen tulleet tarkistukset nollattiin siirtämällä ne osaksi tehtäväkohtaista palkkausta. Tämä menettely oli vastoin voimassa ollutta teknisten sopimusta, jonka mukaan henkilökohtaisten lisien tuli säilyä 30.9.1996 olleella tasolla.

Kaupunginhallitus on A:n hakemuksen johdosta hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut, että kaupunginhallituksen 19.3.1999 tekemä A:n palkan tarkistus on teknisten sopimusten mukainen ja se olisi pitänyt toteuttaa jo vuonna 1996. Muutoksen toteuttamisella takautuvasti ei ole vaikutusta A:lle maksetun nettopalkan määrää lisäävästi eikä vähentävästi. Lausunnon mukaan vastaava muutos tehtiin koko teknisen sopimuksen alaiselle henkilöstölle kaupunginhallituksen päätöksellä 17.6.1996, jolloin kaupunginhallitus vahvisti teknisten sopimuksen täytäntöönpanon.

A on kaupunginhallituksen lausunnon johdosta hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessaan katsonut, että henkilöstöpäällikkö on soveltanut teknisten sopimusta virheellisesti. Nimenomaan takautuvalla toteutuksella mitätöitiin teknisten sopimuksen mukaisen palkan saaminen ja siihen tulleet korotukset.

Lausuntopyyntö

Rovaniemen hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, vastaako A:lle kaupunginhallituksen 19.3.1999 tekemällä päätöksellä määrätty palkka sen palkan määrää, mikä hänelle olisi kertynyt teknisten sopimuksen oikea-aikaisesta käyttöönotosta, ja mikäli ei vastaa, mikä olisi ollut 29.3.1999 maksettavaksi tulleen kuukausipalkan oikea määrä ja paljonko hänelle on aiheutunut sanottuun päivään mennessä palkan menetystä käyttöönoton viivästymisestä johtuen.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS:lle, Kunta-alan unionille sekä Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on todennut lausunnossaan muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TS:n mukaisen palkkausjärjestelmän käyttöön ottaminen

Teknisten sopimuksen 1995 - 1996 (TS-95) 2 §:n 2 momentin mukaan "(k)unnan/kunta-yhtymän ao. viranomainen päättää TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivästä kunnassa/kuntayhtymässä, kuitenkin niin, että viimeinen mahdollinen voimaantulopäivä on 1.12.1995."

TS-95:n 29 §:n 6 momentin mukaan, "(j)os viranhaltijalle/työntekijälle voimaantulopäivänä määritetty 13 §:n 1 momentin määräysten mukainen tehtäväkohtainen palkka on suurempi kuin hänelle voimaantulopäivään asti maksettu tehtäväkohtainen palkka, otetaan puuttuva osa hänelle voimaantulopäivään asti maksetusta ammattitaitolisästä ja ellei se riitä tehtäväkohtaisen palkan täyttöön, työnantaja maksaa erotuksen." TS-95:n 29 §:n 1 momentin mukaan "(v)oimaantulopäivällä tarkoitetaan tämän pykälän määräyksissä kunnan/kuntayhtymän ao. viranomaisen 2 §:n 2 momentin määräyksen mukaisesti päättämää TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivää kunnassa/kuntayhtymässä.

Kaupunginhallitus on 17.6.1996 päättänyt (381 §) hyväksyä teknisten sopimuksen täytäntöönpanon 1.12.1995 lukien soveltamistyöryhmän pöytäkirjan 4.6.1996 liitteen 1 mukaisesti. Mainitun TS-95:n soveltamistyöryhmän neuvottelupöytäkirjan ovat allekirjoittaneet kaupungin edustajat ja paikallisen KTN:n edustaja. Neuvottelupöytäkirjan 1 §:n mukaan neuvottelun tarkoituksena on teknisten sopimuksen 1995 - 1996 palkkausmääräysten voimaantulon vahvistaminen 1.12.1995 lukien, päättää TS-95:n 13 §:n 2 momentin ja 16 §:n 2 momentin mukaiset neuvottelut ja määrittää 29 §:n määräysten mukaisesti kaupungin kaikkien TS-95:n soveltamisalaan kuuluvien palkkaryhmä, tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen palkka.

Neuvottelupöytäkirjan 4 §:n mukaan puheenjohtaja totesi, että teknisten sopimuksen 13 §:n 2 momentin ja 16 §:n 2 momentin edellyttämät neuvottelut sopimuksen yleisistä periaatteista on käyty ja pyritty sopimuksen edellyttämällä tavalla yksimielisyyteen. Yksimielisyys on pöytäkirjan mukaan saavutettu, lukuun ottamatta Rovaniemen kaupungin virkamiesyhdistys ry/KVL:n kannanottoa palopäällikön sijoittelusta, joka tältä osin pannaan täytäntöön työnantajapuolen kannan mukaisesti.

Rovaniemen kaupunki on näin ollen päättänyt ottaa TS-95:n palkkausmääräykset käyttöön taannehtivasti 1.12.1995 lukien. Kaupunki on näin tehdessään menetellyt TS-95:n 2 §:n, 12 §:n 1 momentin ja 13 §:n sekä 16 §:n määräysten mukaisesti.

TS-95:n palkkausmääräykset on pantu täytäntöön niin, että kuukausipalkan kokonaismäärää ei ollut muutettu, mutta tämä palkka on jaettu uusiin osiin. Tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen perustuu paikallisesti kuvattuihin paalutehtäviin ja TS-95:n 13 §:n 1 momentin mukaisiin tekijöihin. Jos uusi palkkausjärjestelmä edellytti tehtäväkohtaisen palkan korottamista, tämän korotuksen määrä siirrettiin uuteen tehtäväkohtaiseen palkkaan henkilön aikaisemmasta ammattitaitolisästä. Tämä menettely on TS-95:n 29 §:n määräysten mukainen.

A:n palkka

TS:n palkkausmääräysten käyttöön ottamisen yhteydessä A:n palkkausta ei tarkistettu 1.12.1995 lukien TS:n palkkausmääräysten mukaisesti. Palkan tarkistaminen ei ollutkaan vielä tarkoituksenmukaista, koska A:lle maksettiin 31.12.1995 asti voimalaitoshankkeesta aiheutuvien lisätehtävien vuoksi suurempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin hänelle olisi pitänyt maksaa ilman mainittuja lisätehtäviä. TS:tä huolimatta hänen palkkauksensa olisi pitänyt määritellä 1.12.1995 alkaen TS:n palkkausmääräysten mukaisesti hänen tuolloisia tosiasiallisia tehtäviään vastaavaksi.

A:n mukaan hänen ja kaupungin välillä oli vuoden 1994 alussa sovittu siitä, että hänen palkkauksensa pysyisi myös tuolloin käynnissä olleen voimalaitosprojektin päätyttyä projektin päättyessä vuoden 1995 lopussa vallinneella tasolla. Joulukuussa 1995 A:n kuukausipalkka oli ollut 20 959, 70 markkaa. TS-95:n 13 §:n 1 momentin mukaan kunnan asianomainen viranomainen päättää viranhaltijan tehtäväkohtaisesta palkasta. TS-95:n 16 §:n 1 momentin mukaisen henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraisen osan maksaminen puolestaan kuuluu työnantajan harkintaan. A:n mainitsemalla hänen palkastaan sopimisella ei näin ollen ole merkitystä hänen TS:n mukaista palkkaansa määritettäessä.

A:n tehtävät muuttuivat 1.1.1996 alkaen paitsi voimalaitoshankkeen päättymisen vuoksi myös siksi, että energialaitoksen organisaatiota muutettiin 1.1.1996 alkaen.

Kaupungin energialautakunta on 20.9.1995 päättänyt (62 §) hyväksyä energialaitoksen uuden organisaation 1.1.1996 alkaen. Organisaatiomuutos toteutettiin siten, että energialaitoksen liiketoiminta jaettiin sähkömarkkinalain vuoksi neljään tulosyksikköön, voimaliiketoiminnan, lämpöliiketoiminnan, sähköliiketoiminnan ja siirtoliiketoiminnan tulosyksikköihin. Organisaation jakaminen kolmeen osastoon, talousosastoon, sähköosastoon ja lämpöosastoon säilyi kuitenkin muutoksen yhteydessä. Kaukolämpöpäällikkö A:n tehtäväksi vahvistettiin vastaaminen lämpöosaston toiminnasta, johon sisältyy voimaliiketoiminta ja lämpöliiketoiminta. Kaukolämpöpäällikön työmäärää lisäsi ennen kaikkea vastuu lämpövoimalaitoksen toiminnasta.

Kaupunginhallituksen 19.2.1996 tekemän päätöksen mukaan kaukolämpöpäällikön viran (A) tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 15 788 markkaa kuukaudessa 1.3.1996 lukien. Tämä palkkausta koskeva päätös johtui kaupungin energialautakunnan 20.9.1995 hyväksymän (62 §) kaupungin energialaitoksen uuden, 1.1.1996 alkaen voimaan tulleen organisaation vuoksi muuttuneista A:n ja muiden osastopäälliköiden tehtävistä. Tämä kaupunginhallituksen päätös tehtiin ennen TS:n palkkausmääräysten käyttöön ottamista koskevaa päätöstä, joten näin vahvistettua palkkaa ei ollut määritetty TS:n palkkausmääräyksissä tarkoitetun palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Kaupunginhallitus tarkistikin 29.3.1999 tekemällään päätöksellä (157 §) taannehtivasti kaukolämpöpäällikkö A:n palkan 1.12.1995 alkaen kaupungissa käyttöön otetun, TS-95:n palkkausmääräyksissä edellytetyn palkkausjärjestelmän mukaiseksi. Tämän palkkausjärjestelmän mukaan (kaupunginhallituksen 17.6.1996 tekemän, uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamista koskevan päätöksen (381 §) liitteenä olevan TS-95 soveltamistyöryhmän 4.6.1996 päivätyn neuvottelupöytäkirjan liitteen 1 kohta "Tehtäväpalkan muodostuminen") tulosalueen johtajan, joka on suorittanut yliopisto- tai korkeakoulututkinnon tehtäväkohtainen palkka on 18 100 markkaa kuukaudessa. Hänelle on maksettu voimalaitoksen rakennushankeen päättymiseen eli 31.12.1995 asti palkkaa 20 959,70 markkaa kuukaudessa. Viimeksi mainittu palkka muodostuu 17 052,50 markan suuruisesta tehtäväkohtaisesta palkasta, 3 128,90 markan suuruisesta henkilökohtaisesta palkasta ja 778,30 markan suuruisesta syrjäseutulisästä.

A on valittanut kaupunginhallituksen 27.9.1999 tekemästä hänen oikaisuvaatimustaan koskevasta päätöksestä Rovaniemen hallinto-oikeudelle. Valituksessaan A on sitä mieltä, että kaupunki on soveltanut teknisten sopimusta (TS) virheellisesti mitätöimällä kaupunginhallituksen 29.3.1999 tekemällä, hänen palkkaustaan koskevalla takautuvalla päätöksellä TS:n mukaisen palkan saamisen 1.1.1996 lukien ja siihen tämän jälkeen tulleet korotukset. A:n palkkaus on siten hänen mukaansa määritetty 1.1.1996 alkaen TS:n vastaisesti.

Kaupunginhallituksen 29.3.1999 tekemästä päätöksestä (157 §) ei ilmene, mistä ajankohdasta lukien A:n palkka muodostuu päätöksessä mainituin tavoin 18 964 markan suuruisesta tehtäväkohtaisesta palkasta, 948 markan suuruisesta ammattialalisästä ja 303 markan suuruisesta henkilökohtaisesta palkasta sekä 685 markan suuruisesta syrjäseutulisästä kuukaudessa. Ilmeisesti kaupunginhallitus on päättänyt, että A:n palkka on 1.1.1999 alkaen ollut sanotun suuruinen. Päätöksestä ilmenee myös, että A:n tehtäväkohtaisen palkan olisi hänen nykyisten tehtäviensä ja uuden palkkausjärjestelmän perusteella pitänyt olla 1.12.1995 alkaen 17100 markan sijasta 18 100 markkaa kuukaudessa. Ennen 1.12.1995 käyttöön otettua uutta palkkausjärjestelmää A:n tehtäväkohtainen palkka on ollut 15 788 markkaa. Uuden tehtäväkohtaisen palkan (18 100 markkaa) ja vanhan peruspalkan (tehtäväkohtaisen palkan, 15788 markkaa) erotus eli 2 312 markkaa on TS-95:n 29 §:n 6 momentin mukaan voitu ottaa voimaan tulopäivään eli 1.12.1995 asti maksetusta ammattitaitolisästä eli tässä tapauksessa 2 826,70 markasta. Henkilökohtaiseksi lisäksi on tämän jälkeen jäänyt 514,70 markkaa.

A:lle on siten pitänyt hänen vaatimastaan päivästä 1.1.1996 lukien maksaa 18 100 markan suuruista tehtäväkohtaista palkkaa ja 514,70 markan suuruista henkilökohtaista palkkaa eli kuukausipalkkana yhteensä 18 614,70 markkaa.

A:n palkka 1.1.1996 lukien

A:lle on maksettu 1.1.1996 lukien 15 137,90 markan suuruista tehtäväkohtaista palkkaa (TKP) ja 2 826, 70 markan suuruista henkilökohtaista palkkaa (HKP) eli yhteen laskien 17 964,60 markkaa sekä 685,40 markan suuruista syrjäseutulisää. TS:n mukaisen ja maksetun palkan erotus on siten 1.1.1996 lukien syrjäseutulisää lukuun ottamatta 650,10 markkaa kuukaudessa. Syrjäseutulisän määrä on TS-95:n 18 §:n 2 momentin mukaan muuttunut 1.5.1995 lukien markkamääräiseksi lisäksi, jota ei tämän jälkeen ole pitänyt TS:n perusteella korottaa. Syrjäseutulisä on maksettu A:lle TS:n mukaisesti myös 1.1.1996 jälkeen. Mainittu 650 markan kuukausittainen erotus on maksettu A:lle takautuvasti myöhemmin, joten A:lla ei ole kaupungilta palkkasaatavaa.

A:n palkka 1.3.1996 alkaen

A:lle on maksettu 1.3.1996 lukien 15 788 markan suuruista TKP:aa TS:n määräysten tähän TKP:n korotukseen velvoittamatta ja 2 826,70 markan suuruista HKP:aa eli yhteensä 18 614,70 markkaa. TS:n mukaisen ja maksetun palkan erotus on siten 1.3.1996 lukien syrjäseutulisää lukuun ottamatta 0 markkaa kuukaudessa. Kaupunki ei näin ollen ole velvollinen maksamaan A:lle lisää palkkaa 1.3.1996 alkaen.

A:n palkka 1.10.1996 lukien

A:lle on maksettu 1.10.1996 lukien toteutetun 110 markan, kuitenkin vähintään 1.3 %:n suuruisen TKP:n TS-96:n 3 §:n määräysten mukaisen yleiskorotuksen vuoksi 17 339,40 markan suuruista tehtäväkohtaista palkkaa ja 1 536,27 markan suuruista henkilökohtaista palkkaa HKP:n yleiskorotuksen vuoksi sen prosentuaalisen osuuden TKP:sta säilyttäen, mitä teknisten sopimuksen 1995 - 1997 (TS-96) 3 §:n määräykset edellyttivät. Hänen TKP:nsa olisi pitänyt olla 1.10.1996 lukien 18 353 markkaa ja HKP:nsa 521,23 markkaa mainitusta päivästä lukien tehtävän yleiskorotuksen vuoksi. Maksetun ja TS:n mukaisen palkan erotus on 0 markkaa, joten kaupunki ei ole velvollinen maksamaan A:lle lisää palkkaa 1.3.1996 alkaen.

A:n palkka 1.1.1998 lukien

A:lle on maksettu 1.1.1998 lukien teknisten sopimuksen 1998 - 1999 (TS-98) allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n määräysten perusteella toteutetun 162 markan, kuitenkin vähintään 1,7 %:n suuruisen TKP:n yleiskorotuksen vuoksi 17 634 markan suuruista tehtäväkohtaista palkkaa ja 1 587,06 markan eli 9 %:n suuruista TKP:sta laskettua TS-98:n 14 §:n mukaista ammattialalisää sekä 675,60 markan suuruista TS-98:n 13 §:n mukaista henkilökohtaista palkkaa HKP:n yleiskorotuksen vuoksi, jonka piti olla prosentuaalisesti TKP:n korotuksen suuruisen. A:n aikaisempi henkilökohtainen palkka on 1.1.1998 lukien jaoteltu ammattialalisään ja henkilökohtaiseen palkkaan. Hänen TKP:nsa olisi pitänyt olla 1.1.1998 lukien 18665 markkaa, ammattialalisänsä 5 %:n suuruinen eikä 9 %:n suuruinen eli 933,25 markkaa ja hänen HKP:nsa olisi pitänyt olla 298,41 markkaa mainitusta päivästä lukien tehtävän yleiskorotuksen vuoksi. Maksetun ja TS:n mukaisen palkan erotus on 0 markkaa, joten kaupunki ei ole velvollinen maksamaan A:lle lisää palkkaa 1.1.1998 alkaen.

A:n palkka 1.1.1999 lukien

A:lle on maksettu 1.1.1999 lukien teknisten sopimuksen 1998 - 1999 (TS-98) allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n määräysten perusteella toteutetun 142 markan, kuitenkin vähintään 1,6 %:n suuruisen TKP:n yleiskorotuksen vuoksi 17 916 markan suuruista tehtäväkohtaista palkkaa, 1 612,44 markan eli 5 %:n suuruista TKP:sta laskettua TS-98:n 14 §:n mukaista ammattialalisää sekä 686 markan suuruista TS-98:n 13 §:n mukaista henkilökohtaista palkkaa HKP:n yleiskorotuksen vuoksi, jonka piti olla prosentuaalisesti TKP:n korotuksen suuruisen. Hänen TKP:nsa olisi pitänyt olla 1.1.1999 lukien 18 964 markkaa, ammattialalisänsä olisi pitänyt olla 5 %:n eikä 9 %:n suuruinen eli 948,20 markkaa ja hänen HKP:nsa olisi pitänyt olla 303 markkaa mainitusta päivästä lukien tehtävän yleiskorotuksen vuoksi. Maksetun ja TS:n mukaisen palkan erotus on 0 markkaa, joten kaupunki ei ole velvollinen maksamaan A:lle lisää palkkaa 1.1.1999 alkaen.

A:n palkka 1.4.1999 lukien

A:n palkkaa on korotettu 1.4.1999 lukien määräaikaisten lisätehtävien vuoksi siten, että hänen TKP:nsa on ollut 19 964 markkaa, ammattialalisänsä 998,20 markkaa ja henkilökohtainen palkkansa 303 markkaa eli kuukausipalkkansa yhteensä 21 265,20 markkaa. Ajaksi 1.7.1999 - 31.1.2000 A:n palkka on palautettu ennalleen lisätehtävien päättymisen vuoksi.

A:lle 1.4.1999 lukien maksettu palkka on TS:n määräysten mukainen, joten kaupunki ei ole velvollinen maksamaan A:lle lisää palkkaa 1.4.1999 alkaen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallinen työmarkkinalaitos on työtuomioistuimessa toimitetussa suullisessa valmistelussa täsmentänyt lausuntoaan muun muassa seuraavasti:

Ongelmana asiassa on se, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa ei A:n kohdalla ollut tehty teknisten sopimuksen mukaisesti. Näin ollen oli mahdotonta tietää, minkälaiseen lopputulokseen uuden palkkausjärjestelmän oikein tapahtunut käyttöönotto olisi johtanut. Tämä olisi edellyttänyt, että A:n joulukuussa 1995 tekemät voimalaitoshankkeen tehtävät olisi arvioitu vaativuudeltaan uuden palkkausjärjestelmän kannalta ja hänelle olisi siten määritetty voimalaitoshankkeen aikaisista tehtävistä teknisten sopimuksen mukainen uusi tehtäväkohtainen palkka. Tämä oli jäänyt tekemättä ja näin ollen ongelma oli siinä, mihin palkkaan hänen uutta 1.1.1996 lukien maksettavaksi päätettyä palkkaansa verrataan. Edellä esitetystä syystä oikeana voidaan pitää menettelyä, että verrataan palkkaa, jota A:lle oli päätetty maksaa osastopäällikön tehtävistä 1.1.1996 lukien uuteen tehtäväkohtaiseen palkkaan. Näin ollen vertailukohtana olisi osastopäällikön tehtävien palkkaus 31.11.1995 eli ennen siirtymäajankohtaa. A:n palkkaus olisi tuolloin muodostunut Y 38 palkkaluokan mukaisesta peruspalkasta kokemus- tai palvelulisineen. Näiden määrä yhteensä oli 17 666 markkaa, josta 2 738 markkaa oli kokemuslisien osuutta. Kokonaispalkkaa 17 666 markkaa tulisi siten verrata uuden luokituksen mukaiseen palkkaan eli 18 100 markkaan. Koska A:n vanha kokonaispalkka jäisi alle 18 100 markan, muodostuisi uudeksi palkaksi viimeksi mainittu markkamäärä eikä henkilökohtaista palkkaa jäisi maksettavaksi.

A:n kohdalla ammattialalisä oli tullut ensimmäisen kerran maksettavaksi 1.1.1998, jolloin tähän tarkoitukseen oli käytetty järjestelyvaraa 700 markkaa. Ammattialalisä oli saatu nousemaan 5 %:n suuruiseksi. Kaupunki oli eräässä vaiheessa saanut ammattialalisän suuruudeksi 9 %, mikä oli kuitenkin laskettu A:lle maksetusta ja liian alhaiseksi määritellystä hieman yli 17000 markan palkasta. Kaupunginhallitus oli sittemmin oikaissut tehtäväkohtaisen palkan määräksi 18 100 markkaa. Tämän teknisen virheen oikaisun yhteydessä eli tavallaan palkanmaksuvirheen oikaisun yhteydessä myös ammattialalisään on voitu puuttua.

AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ja Kunta-alan unioni ovat antamassaan lausunnossa ja suullisessa valmistelussa todenneet muun muassa seuraavaa:

Teknisten sopimuksen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotossa kunnat olivat yleensä menetelleet siten, että vertailua ei ollut tehty minkään laskennallisen palkan ja uuden tehtäväkohtaisen palkan välillä, vaan lähtökohtana oli ollut henkilölle käytännössä maksetun palkan vertailu uuden järjestelmän mukaiseen palkkaukseen. A:n uudeksi tehtäväkohtaiseksi palkaksi työnantaja oli sittemmin vahvistanut 18 100 markkaa. A:n vanhan luokituksen mukainen käytännössä toteutunut palkka oli 1.12.1995 alkaen ollut yhteensä 20 181,40 markkaa. Tästä peruspalkan eli uuden järjestelmän mukaisen tehtäväkohtaisen palkan osuus on ollut 17 052,50 markkaa ja kokemuslisien osuus 3128,90 markkaa. Kun mainittu palkka muutetaan uuden luokituksen mukaiseksi palkaksi, tulee tehtäväkohtaisen palkan osuudeksi 18 100 markkaa ja henkilökohtaisen lisän osuudeksi 2 081,40 markkaa eli 11,5 %:a. Lokakuun 1 päivänä 1996 voimaantulleen yleiskorotuksen jälkeen A:n toteutunut palkka on ollut 18 875,67 markkaa. Uuden luokituksen mukaan yleiskorotuksen jälkeen tehtäväkohtaisen palkan suuruudeksi olisi kuulunut tulla 18 353 markkaa ja henkilökohtaisen lisän (11,5 %) suuruudeksi 2 110,60 markkaa eli yhteensä 20 463,60 markkaa. Näin ollen toteutuneen palkan ja uuden luokituksen mukainen palkan erotus oli yhteensä 1 587,93 markkaa kuukaudessa. TS-96:n määräysten mukaisesti A:lle oli lokakuusta 1996 alkaen ensimmäisen kerran pystytty erottamaan ammattitaitolisä, koska hänellä oli tarpeeksi henkilökohtaista lisää tai erillislisää. Tämän jälkeen A:n palkan olisi kuulunut muodostua seuraavista osista: tehtäväkohtainen palkka 18 353 markkaa, henkilökohtainen lisä 458,83 markkaa (2,5 %) ja ammattitaitolisä 1 651,77 markkaa (9 %). Teknisten sopimuksen mukaisten palkankorotusten jälkeen A:n toteutunut palkka ajalla 1.1. - 31.12.1998 oli ollut yhteensä 19896, 66 markkaa. Uuden luokituksen mukaisen palkan olisi mainittuna ajankohtana teknisten sopimusten palkkojen korottamista koskevat määräykset huomioon ottaen tullut muodostua siten, että tehtäväkohtaisen palkan suuruudeksi olisi tullut 18 665 markkaa, henkilökohtaisen lisän suuruudeksi 466,63 markkaa (2,5%) ja ammattitaitolisän suuruudeksi 1 679,85 markkaa (9 %) eli hänen kokonaispalkakseen olisi kuulunut olla 20811,48 markkaa eli palkanerotus on 914,82 markkaa kuukaudessa. Vuoden 1999 alun jälkeen tammikuun loppuun 2000 asti A:n toteutunut palkka oli ollut määrältään 20214,44 markkaa. Huomioon ottaen teknisten sopimuksen palkkojen korottamista koskevat määräykset ja noudattaen uutta palkkaluokitusta A:n tehtäväkohtaiseksi palkaksi olisi tullut muodostua 18 964 markkaa, henkilökohtaisen lisän suuruudeksi 474,10 markkaa (2,5%) ja ammattitaitolisän suuruudeksi 1 706,76 markkaa (9 %) eli hänen kokonaiskuukausipalkkansa olisi tulla olla 21 144,86 markkaa. Toteutuneeseen palkkaan verrattuna erotus oli 930,42 markkaa kuukaudessa.

Järjestöt ovat ammattialalisästä todenneet, että jos se on annettu 9 %:n suuruisena, sitä ei voi ottaa TS siirtymävaiheen 31.12.1996 jälkeen pois. Lisäksi jos työnantaja on myöntänyt henkilökohtaista (harkinnanvaraista) lisää, sen voi ottaa pois vain perustellusta syystä (TS-95 16 § 1 mom.alkaen). Syrjäseutulisän osalta on myös huomattava, että vaikka se TS-95:n mukaan oli muutettu markkamääräiseksi, on sen pitänyt kuitenkin pysyä määrältään ennallaan. (TS-98-99 18 §). Rovaniemen kaupungin laskelmista kuitenkin käy ilmi, että A:n kohdalla syrjäseutulisän määrää on teknisten sopimuksen määräysten vastaisesti alennettu.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Lausuntopyynnössä tarkoitetussa asiassa on kysymys siitä, miten Rovaniemen kaupungin palveluksessa olevan kaukolämpöpäällikkö A:n palkkauksen olisi teknisten sopimusten palkkamääräyksiä sovellettaessa tullut määräytyä 1.12.1995 lukien.

Teknisten sopimuksen 1995 - 1996 2 §:n 2 momentissa todetuin tavoin kunnan ao. viranomainen päättää TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivästä kunnassa kuitenkin niin, että viimeinen mahdollinen voimaantulopäivä on 1.12.1995. Mainitun sopimuksen 7 §:n mukaan uuden palkkausjärjestelmän palkan osia ovat tehtäväkohtainen palkanosa, henkilökohtainen palkanosa, palkan muu osa ja palkan tulososa. Henkilökohtainen palkka muodostuu harkinnanvaraisesta osasta ja pakollisesta osasta. Palkan muuhun osaan kuuluu muun muassa syrjäseutulisä.

Palkkausmääräysten 13 §:n 1 momentin mukaan kunnan ao. viranomainen päättää viranhaltijan tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon määräyksessä mainitut tekijät.

Sopimuksen henkilökohtaista palkkaa koskevan määräyksen 1 momentissa on sovittu siitä, miten henkilökohtaisen palkan harkinnanvarainen osa määräytyy. Pykälän 3 momentissa puolestaan on määritelty henkilökohtaisen palkan pakollinen osa. Määräyksestä ilmenevin tavoin pakollisen osan suuruus lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta siten, että kolmen vuoden jälkeen sen suuruus on 5 prosenttia ja viiden vuoden jälkeen 9 prosenttia. Määräyksen soveltamisohjeessa on todettu, että momenttia ei sovelleta viranhaltijaan/työntekijään, joka TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivään asti on saanut vähintään edellä mainitun suuruista ammattitaitolisää.

Teknisten sopimuksen 1995 - 1996 29 §:n siirtymämääräyksissä on sovittu siitä, miten uusien määräysten mukainen tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen palkka määritetään sopimusmääräysten voimaantulopäivästä lukien. Pykälän 6 momentti sisältää määräykset tehtäväkohtaisen palkan määrittelemisestä tilanteessa, jossa sopimuksen 13 §:n 1 momentin mukainen tehtäväkohtainen palkka on suurempi kuin viranhaltijalle/työntekijälle voimaantulopäivään asti maksettu tehtäväkohtainen palkka. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan pykälän 3 momentin soveltamisohjeen mukaan viranhaltijan aikaisempaa peruspalkkaa. Jos uusi tehtäväkohtainen palkka on suurempi kuin aikaisempi peruspalkka, otetaan puuttuva osa uuteen tehtäväpalkkaan viranhaltijalle voimaantulopäivään asti maksetusta ammattitaitolisästä eli aikaisemmin maksetuista palvelus- /kokemuslisistä.

Rovaniemen kaupunginhallitus on A:n palkkauksensa oikaisemista koskevien vaatimusten johdosta 29.3.1999 tekemällään päätöksellä vahvistanut A:n tehtäväkohtaiseksi palkaksi 18 100 markkaa 1.3.1996 lukien. Kysymyksessä olevalla päätöksellä A:n tehtäväkohtainen palkka on ensimmäisen kerran vahvistettu huomioon ottaen teknisten sopimuksen 1995 - 1996 13 §:ssä mainitut tekijät. Kun näissä palkan vahvistamiseen vaikuttaneissa tekijöissä ei ole selvitetty tapahtuneen muutoksia 1.12.1995 ja 29.2.1996 välisenä aikana, on mainittua palkkaa pidettävä myös palkkausmääräysten voimaantuloajankohtana eli 1.12.1995 noudatettavana tehtäväkohtaisena palkkana. Järjestöt ovat työtuomioistuimessa ilmoittaneet, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä kunnat ovat yleensä menetelleet siten, että vertailua ei ole tehty minkään laskennallisen palkan ja uuden tehtäväkohtaisen palkan välillä, vaan lähtökohtana vertailussa on ollut henkilölle käytännössä maksetun palkan vertailu uuden järjestelmän mukaiseen palkkaukseen. Tässä suhteessa toisenlaisesta käytännöstä ei työtuomioistuimelle ole esitetty selvitystä. Myös A:n uusien palkkausmääräysten mukainen palkkaus olisi tullut näin ollen muodostaa vertaamalla tätä palkkaa A:lle käytännössä 30.11.1995 maksettuun palkkaan.

Koska A:lle vahvistettu uusi tehtäväkohtainen palkka on ollut suurempi kuin hänelle 1.12.1995 asti maksettu peruspalkka (tehtäväkohtainen palkka) on tehtäväkohtainen palkka tullut täyttää vähentämällä uuden ja aikaisemman tehtäväkohtaisen palkan erotus A:lle mainittuun päivään asti maksetuista ammattitaitolisistä eli aikaisemmista palvelus- tai kokemuslisistä. Jäljelle jääneestä osasta ammattitaitolisiä A:lle on tullut muodostaa henkilökohtainen lisä eli henkilökohtainen palkka.

Teknisten sopimuksen 1995 -1997 tarkistamisesta 1.10.1996 lukien tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n mukaan A:n tehtäväkohtaista palkkaa on tullut korottaa määräyksestä ilmenevin tavoin vähintään 1,4 prosentilla. Määräyksen mukaan henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraista lisää eli A:n kohdalla hänelle maksettua henkilökohtaista lisää on tullut korottaa siten, että tämän prosentuaalinen osuus tehtäväkohtaisesta palkasta on säilynyt samana kuin se on ollut 30.9.1996. Edellä mainitun teknisten sopimuksen tarkistamista koskevan virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n mukaan niiden viranhaltijoiden/työntekijöiden, joille teknisten sopimuksen 1995 - 1996 siirtymäsäännösten 7 momentin soveltamisohjeessa tarkoitettua henkilökohtaista palkkaa on maksettu, palkkarakennetta on 1.10.1996 alkaen tullut palkkakustannuksia lisäämättä muuttaa siten, että erillislisästä ja/tai henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraisesta osasta siirretään TS-96:n 16 §:n 3 momentissa tarkoitettuun pakolliseen osaan pakollisen osan edellyttämä 5 prosenttia tai 9 prosenttia. Siirron jälkeen mahdollisesti jäävä osa on määräyksen mukaan TS-96:n 16 §:n 1 momentin mukaista henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraista osaa.

Lokakuun 1 päivänä 1996 toteutettu palkankorotus on A:n kohdalla merkinnyt sitä, että hänen henkilökohtaisesta palkastaan on tuolloin tullut siirtää tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna 9 prosentin suuruinen osa sopimuksen 16 §:n 3 momentissa tarkoitettuun henkilökohtaisen palkan pakolliseen osaan. Tämän vähennyksen jälkeen jäänyt osa henkilökohtaisesta palkasta on 1.10.1996 lukien ollut A:n henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraista osaa.

Teknisten sopimuksen 1998 - 1999 allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n 1 momentin mukaan A:n tehtäväkohtaista palkkaa on tullut korottaa 1.1.1998 alkaen 1,7 prosentilla. Samalla prosenttimäärällä on tullut tuolloin korottaa myös hänelle 1.10.1996 alkaen määriteltyä henkilökohtaisen palkan pakollista osaa eli teknisten sopimuksessa 1996 tarkoitettua ammattialalisää ja saman prosentin mukaan on tullut korottaa myös henkilökohtaisen palkan harkinnanvaraista osaa eli henkilökohtaista palkkaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan tehtäväkohtaista palkkaa on tullut korottaa 1.1.1999 vähintään 1,6 prosentilla ja samalla prosenttimäärällä on tullut korottaa myös henkilökohtaista palkkaa ja ammattialalisää.

A:n palkkaukseen on edellä mainittujen palkan osien lisäksi kuulunut myös syrjäseutulisä, joka 1.5.1995 lukien on muuttunut markkamääräiseksi lisäksi, jonka tarkistamisesta muuta palkkausta vastaavasti sopimuksissa ei ole sovittu. Teknisten sopimuksen 1.12.1995 voimaantulleiden palkkausmääräysten mukaan viranhaltija, jolle on maksettu syrjäseutulisää 1.1.1995, säilyttää markkamääräisen lisän myös oman kunnan muussa virassa.

Kun A:n palkan määräämisessä ei ole menetelty edellä selostettujen teknisten sopimusten määräysten mukaisesti, on myös kaupunginhallituksen 29.3.1999 tekemällä päätöksellä määritelty palkka poikennut siitä, mikä A:n palkaksi olisi muodostunut, jos hänen palkkansa olisi 1.12.1995 lukien määrätty soveltaen teknisten sopimusten määräyksiä edellä todetuin tavoin. Työ- ja virkaehtosopimusolojen erityistä tuntemusta edellyttävänä asiana työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä sen selvittämistä, minkä suuruiseksi A:n palkka olisi eri ajankohtina markkamäärältään muodostunut sopimusmääräyksiä edellä selostetuin tavoin sovellettaessa ja paljonko A:lle mahdollisesti on aiheutunut palkan menetystä sopimusmääräysten käyttöönoton viivästymisestä johtuen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Määttänen, Leivo ja Wetterstrand jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.