20.1.2000

Vaatimukset

Postiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Suomen Posti Oyj on rikkonut kuljetus-, käsittely- ja jakelutehtäviä koskevan työehtosopimuksen työaikaa ja työaikakorvauksia koskevia määräyksiä ja työehtosopimuksen osana olevan työaikapöytäkirjan määräyksiä teettäessään helatorstaina sairauslomalla olleella A:lla helatorstain työtunteja takaisin sekä jättäessään maksamatta A:lle ylityökorvausta näin teetetyistä tunneista,

- velvoittaa Suomen Posti Oyj:n suorittamaan A:lle ylityökorvausta 228,15 markkaa laillisine korkoineen 5.11.1998 lukien,

- tuomitsee Työnantajaliitto Allianssi TLA:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Suomen Posti Oyj:n ja Työnantajaliitto Allianssi TLA:n korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

Postin tuotantoalueella PKS Jakelussa työskentelevä A oli ollut sairauslomalla 13. - 24.5.1998, mukaan lukien koko helatorstaiviikon. Helatorstai oli 21.5.1998.

Aikaisempaa käytäntöä helatorstain takaisin teettämisestä muuttaen Suomen Posti Oyj teetti A:lla takaisin helatorstain tunteja keskiviikkona 4.11.1998 1,5 tuntia ja torstaina 5.11.1998 1,5 tuntia. Näinä molempina päivinä A:n työaika ylitti mainitulla määrällä vuorokautisen säännöllisen työajan, joka työaikapöytäkirjan mukaan oli 7 tuntia 39 minuuttia. Työaikapöytäkirjan 13 §:n mukaisesti A oli siten oikeutettu saamaan ylityökorvauksena 50 prosentilla korotetun tuntipalkan yhteensä kolmelta tunnilta.

Työehtosopimuksen liitteenä olleen työaikapöytäkirjan 3 §:ssä on määräys arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutuksesta työaikaan. Määräyksen mukaan muun muassa helatorstai ei lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että helatorstain tunnit siirretään tehtäväksi muuna aikana. Näin työtuntien määrä ja palkan määrä ovat pysyneet muuttumattomina. Eräät muut arkipyhät, kuten esimerkiksi loppiainen, ovat sen sijaan lyhentäneet työaikaa pöytäkirjassa määritellyllä tavalla.

Pöytäkirjan 19 § sisältää määräyksen helatorstailta siirrettyjen tuntien vaikutuksesta lisä- ja ylityökorvauksiin. Määräyksen mukaan silloin, kun työtunnit on siirretty muualle kuin helatorstaiviikolle, ei siirrettyjä tunteja oteta huomioon laskettaessa sanotun viikon lisä- ja ylityökorvauksia.

Työehtosopimuksessa ei edellä mainittujen määräysten lisäksi ole nimenomaisia määräyksiä siitä, miten ja missä tilanteissa helatorstai teetetään takaisin. Myöskään työnantajapuolen kiertokirjeissä tai muissa ohjeissa ei ennen vuotta 1998 ole mainintoja siitä, miten suhtaudutaan helatorstain takaisin teettämiseen tilanteessa, jossa työntekijä on ollut helatorstain tai koko helatorstaiviikon sairauslomalla. Käytännössä Postissa ei helatorstaita tällaisissa tapauksissa ole teetetty takaisin. Tähän liittyviä aiempia erimielisyyksiä ei ole kantajaliiton tiedossa.

Keväällä 1998 tilanne oli muuttunut työnantajaliiton silloisen asiamiehen laadittua maaliskuussa suosituksen "helatorstain takaisin teettämisestä eräissä tapauksissa". Nyt käsiteltävänä olleen tilanteen osalta työnantajaliiton kannanotossa todettiin, että mikäli "henkilö on ollut helatorstai-viikon vuosi- tai sairaslomalla, hänellä on teetettävä myöhemmin takaisin helatorstain työtunnit". Lisäksi suosituksessa todettiin, että mikäli takaisin teettämispäivä oli ollut jo ennen helatorstaita, ei henkilön oleminen helatorstaiviikolla vuosi- tai sairauslomalla "aiheuta minkäänlaista henkilölle annettavaa kompensaatiota aikaisemmin sisään tehdyn päivän johdosta". Edelleen suosituksissa on ohjeistettu, että mikäli henkilö on ollut vuosi- tai sairauslomalla silloin, kun helatorstai teetettiin takaisin, niin "henkilöllä ei tule teettää helatorstaita takaisin silloin, kun henkilö on ollut helatorstaiviikolla neljä päivää töissä".

Suomen Posti Oyj:n henkilöstöjohtajan 11.3.1999 laatimassa henkilöstöpäälliköille tarkoitetussa ohjeessa on todettu, että tehtäessä helatorstaita vastaava työaika helatorstain jälkeen työntekijä joutuu tekemään tämän ajan siitä huolimatta, että hän on ollutsairaana helatorstaiviikon.

A on kuukausipalkkainen työntekijä, joka työskentelee työaikalain 5 §:n alaisessa työssä. Mikäli A ei olisi ollut sairaana helatorstaina hänellä olisi tuolloin ollut vapaapäivä. Helatorstain aiheuttama työajan lyheneminen olisi tällöin työaikapöytäkirjan 3 §:n määräyksestä johtuen tullut korvata tekemällä helatorstain työtunnit myöhemmin sisään. Ottaen myös huomioon työaikapöytäkirjan 19 §:n määräyksen helatorstai ei olisi aiheuttanut muutoksia A:n työtuntimäärään eikä myöskään palkkaan ja työaikakorvauksiin.

A oli sairauslomalla 13. ja 24.5.1998 välisen ajan. Helatorstai osui tuolle ajanjaksolle. Helatorstaina 21.5.1998 A oli siten sairauden vuoksi työkyvyttömänä eikä vapaapäivää viettämässä.

Työehtosopimuksen 6 §:n mukaan kuukausipalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka maksetaan "sairauslomaan sisältyviltä päiviltä". A on siten oikeutettu saamaan sairausajan palkkaa kaikilta 13. ja 24.5.1998 väliseen sairauslomaan sisältyviltä päiviltä eli myös tähän ajanjaksoon osuneelta helatorstailta. Sairausajan palkka oli A:lle myös tämän mukaisesti maksettu. Näin ollen A:n sairaana oleminen helatorstaina ei ole aiheuttanut sen paremmin takaisin teetettävää työajan lyhenemistä kuin ansionmenetystäkään. Työehtosopimuksen määräyksiä on tulkittava siten, että tällaisessa tilanteessa työnantaja ei ole voinut teettää helatorstain tunteja takaisin.

Suomen Posti Oyj on menetellyt työehtosopimuksen ja sen liitteenä olevan työaikapöytäkirjan määräysten vastaisesti teettäessään helatorstaina sairauslomalla olleella A:lla helatorstain työtunteja takaisin ja jätettyään maksamatta teetetyiltä tunneilta syntyneet ylityökorvaukset.

Työnantajaliitto Allianssi TLA ry ei ole valvonut, että Suomen Posti Oyj olisi noudattanut työehtosopimusta. Allianssi oli myös itse tulkinnut virheellisesti mainittuja työehtosopimuksen ja työaikapöytäkirjan määräyksiä laatiessaan 6.3.1998 päivätyn suosituksen helatorstain takaisin teettämisestä eräissä tapauksissa. Aluetason osapuolten välinen muistio erimielisyysasiassa on päivätty 21.10.1998. Saatuaan muistion tietoonsa Allianssi ei edelleenkään ryhtynyt toimenpiteisiin Postin menettelyn oikaisemiseksi. Liittotason neuvotteluissa 27.5. ja 2.7.1999 työnantajaliitto oli asettunut tukemaan työnantajan menettelyä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaajat Työnantajaliitto Allianssi TLA ja Suomen Posti Oyj ovat kiistäneet kanteen kokonaisuudessaan, vaatineet sen hylkäämistä ja Postiliiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantajaliitto Allianssi TLA:n ja Postiliiton väliseen kuljetus-, käsittely- ja jakelutehtäviä koskevaan työehtosopimukseen sisältyvän työaikapöytäkirjan 3 §:n mukaan helatorstai ei lyhennä asianomaisen arkipyhäviikon tai -työjakson työaikaa. Saman pöytäkirjan 19 §:ssä ovat sopimusmääräykset helatorstaiviikolla/työjaksossa vajaaksi jääneiden työtuntien takaisin teettämisen vaikutuksista lisä- ja ylityökorvauksiin sinä ajankohtana, jolloin takaisin teettäminen on suoritettu.

Vastaajien käsityksen mukaan edellä mainituista työehtosopimusmääräyksistä seuraa välittömästi helatorstain johdosta vajaaksi jääneiden työtuntien takaisintekovelvollisuus joko ennen tai jälkeen helatorstaiviikon/työjakson. Työnantajalla on takaisinteettämisoikeus riippumatta siitä, onko asianomainen työntekijä ollut kyseisellä viikolla esimerkiksi vuosilomalla tai sairauslomalla, kuten A oli ollut. Työehtosopimus ei millään tavoin rajoittanut edellä mainittua työnantajan takaisinteettämisoikeutta. Asia oli toteutettu käytännössä työvuoroluetteloa asianmukaisesti muuttamalla. A:lla oli teetetty takaisin yhteensä vain kolme työtuntia eikä täyttä työpäivää, johon työehtosopimus olisi sinänsä oikeuttanut.

Henkilöstöpäällikön ja pääluottamusmiehen neuvotteluissa henkilöstöpäällikkö oli ilmoittanut aikaisemman kirjavan käytännön perustuneen sopimuksen virheelliseen soveltamiseen. Työnantajaliitto oli kuultuaan käytännössä ilmenneistä erilaisista menettelyistä antanut suosituksen asiassa keväällä 1998. Takaisin teettämisestä ei ollut sitä ennen syntynyt vakiintunutta työntekijäpuolen kannan mukaista soveltamiskäytäntöä ja nimenomaan epäyhtenäinen käytäntö oli aiheuttanut työnantajan suosituksen antamisen.

Tuotantoalueella PKS Jakelu, jolla A työskentelee, on vuosittain yt-menettelyssä käsitellyssä toimintasuunnitelmassa todettu, että helatorstai teetetään takaisin ja kyseinen siirtynyt työaika käytetään koulutukseen. Yksiköittäin on sen jälkeen tarkemmin määritelty takaisin teettämisen ajankohta.

Työtuntien takaisin teettämisellä ei ole mitään tekemistä sairausajan palkkamääräysten kanssa. A:lla olisi ollut työvuoroluettelon mukaan arkipyhäksi muodostuneen vapaan helatorstain takia vain nelipäiväinen työviikko. A:n sairauden vuoksi ei työvuoroluetteloa ollut muutettu, joten sillä seikalla, että A sattui helatorstaiviikon olemaan sairaana, ei ollut helatorstain johdosta vajaaksi jääneiden työtuntien takaisin tekemisen kannalta merkitystä. A:ta ei voitu työehtosopimuksen työaikamääräysten perusteella asettaa sairauden takia muita työntekijöitä parempaan asemaan helatorstaituntien takaisin teettämisen suhteen.

Työaikapöytäkirjan mukaan pidetään sairauspoissaoloaikaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään tällöin vahvistetun työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa. Työvuoroluettelon mukaan oli helatorstaiviikolla ollut vain neljä työpäivää sen vuoksi, että helatorstaina ei kyseisessä työpaikassa työskennelty, vaan helatorstain työtunnit oli siirretty muuhun ajankohtaan. Näin ollen A:lla olisi ollut kyseisellä helatorstaiviikolla vain neljä työpäivää, jotka siis edellä mainitun säännöksen mukaan olisi katsottu viikoittaista säännöllistä työaikaa laskettaessa työssäolon veroiseksi ajaksi.

Suomen Posti Oyj:llä on ollut työehtosopimusmääräysten mukaiset perusteet teettää A:lla takaisin helatorstain johdosta vajaaksi jääneet työtunnit. Näin ollen työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena sovellettavan työaikapöytäkirjan 3 §:ssä on sovittu, että helatorstai ei lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa. Työaikapöytäkirjaan sisältyy helatorstain osalta lisäksi edelle jäljennetyt määräykset helatorstailta siirrettyjen tuntien vaikutuksesta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Työnantajaliitto on maaliskuussa 1998 antanut helatorstain työtuntien takaisin teettämisestä nyt kysymyksessä olevilta osin seuraavan sisältöisen suosituksen:

"Koska on esiintynyt hyvinkin erilaista menettelyä helatorstain takaisin teettämisen osalta, seuraavassa on suosituksia eräisiin tavallisimmin esiintyviin tapauksiin:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II Takaisin teettämispäivä on helatorstain jälkeen

Mikäli henkilö on ollut helatorstai-viikon vuosi- tai sairauslomalla, hänellä on teetettävä myöhemmin takaisin helatorstain työtunnit."

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

A on ollut sairauslomalla ajan 13.-24.5.1998. A:lla on teetetty sairausloman sisään sattuneen helatorstain työtunnit 4. ja 5.11.1998, jolloin työnantaja on järjestänyt yhteensä kolme tuntia koulutusta. Näiltä säännöllisen työajan lisäksi tehdyiltä tunneilta ei ole maksettu korvausta ylityöstä.

Erimielisyydessä on kyse siitä, onko A ollut velvollinen tekemään helatorstain työaikaa vastaavan työajan siitä huolimatta, että hän on ollut helatorstain sairauslomalla, jolta ajalta hänelle on maksettu sairausajan palkka.

Työaikapöytäkirjan sisältö ja tulkinta

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan tulkittavana oleva tilanne ei ole ollut esillä työehtosopimuksesta sovittaessa. Liittojen välillä ei myöhemminkään ole ollut erimielisyystapauksia työehtosopimuksen tulkinnasta vastaavassa tilanteessa.

Todistajana kuultu kantajaliiton sihteeri on kertonut, että helatorstain takaisin tekemisestä ei ennen maaliskuuta 1998 ollut olemassa erityisiä ohjeita. Siihen asti riidaton käytäntö todistajan tietämän mukaan oli ollut sellainen, että helatorstain aikana vuosilomalla tai sairauslomalla ollut työntekijä ei ollut velvollinen tekemään helatorstain tunteja takaisin. Todistajan mukaan jos muunlaista käytäntöä olisi ollut, se olisi luultavasti heti tullut liiton tietoon vastaavasti kuten myös työnantajan keväällä 1998 antama suositus.

Todistajana kuultu Suomen Posti Oyj:n pääkaupunkiseudun jakelualueen henkilöstöpäällikkö on työtuomioistuimessa kertonut, että työnantajan tulkinnan mukaan kyse ei ole helatorstain takaisin teettämisestä vaan helatorstain siirrettyjen tuntien tekemisestä. Helatorstai on työaikaa, joka on käytettävissä joko helatorstaina tai muuna ajankohtana. Yhtiössä on vuosittain vuosisuunnitelman tekemisen yhteydessä sovittu, millä tavalla helatorstain työtunnit kunakin vuonna tehdään.

Henkilöstöpäällikön kertoman mukaan keväällä 1998 annettujen ohjeiden tarkoituksena oli yhtenäistää yhtiössä noudatetut käytännöt. Eri jakelualueiden henkilöstöpäälliköiden palavereissa oli keskusteltu helatorstain työtuntien teettämisestä ja todettu, että poikkeustilanteissa eli työntekijän ollessa helatorstaina sairauslomalla, vuosilomalla tai muusta syystä poissa tulkintakäytännöt olivat erilaisia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla helatorstain työtunteja ei ollut teetetty, jos työntekijä oli ollut koko helatorstaiviikon sairaana tai lomalla. Tältä osin käytäntö todistajan mukaan oli poikennut valtakunnallisesta käytännöstä. Keskusteluissa oli nähty tarpeelliseksi hankkia työaikapöytäkirjan tulkinnasta työnantajaliiton kanta.

Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen perusteella jääneen näyttämättä, että riidanalaisesta kysymyksestä olisi syntynyt vakiintunut, kanteen mukainen tulkintakäytäntö.

Työaikapöytäkirjan riidaton lähtökohta on ollut, että helatorstai on sellainen vapaapäivä, joka ei lyhennä työaikaa. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty perusteita tulkita asiaa eri tavoin silloin, kun työntekijä on ollut helatorstaina sairaana. Sairausajan palkkamääräyksillä ei ole muutoinkaan näytetty olevan sellaista yhteyttä nyt kysymyksessä oleviin arkipyhämääräyksiin, että niistä olisi saatavissa johtoa arvioitaessa esillä olevaa tulkintaerimielisyyttä.

Helatorstain työajan teettämisessä on kysymys työajan tasaamisesta sovittuun määrään työskentelemällä säännöllistä työaikaa vastaava aika sovittuna tai määrättynä aikana. Koska helatorstai ei ole ollut sovellettavan työaikajärjestelmän mukainen työpäivä, ei sillä seikalla, että henkilö on ollut helatorstaiviikon sairauslomalla, ole merkitystä työajan tasaamisen kannalta. Työnantaja on tässä tapauksessa voinut A:n sairauslomasta huolimatta teettää helatorstain johdosta vajaaksi jääneen työajan muuna aikana.

Johtopäätökset

Helatorstai 21.5.1998 ei ole ollut A:n työpäivä. Kun työaikapöytäkirjan mukaan helatorstai ei lyhennä työaikaa, A:n työaika on tuolta viikolta jäänyt vastaavasti säännöllistä työaikaa lyhyemmäksi. Työajan tasaamiseksi sopimuksen edellyttämään määrään työnantajalla on ollut oikeus teettää vastaavat tunnit muuna aikana siitä huolimatta, että A oli ollut sairauslomalla koko helatorstaiviikon. Työaikapöytäkirjan 19 §:n määräykset huomioon ottaen työnantaja ei ole tällöin ollut velvollinen maksamaan helatorstailta siirrettyjen tuntien osalta kanteessa vaadittuja ylityökorvauksia.

Suomen Posti Oyj ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Näin ollen myöskään Työnantajaliitto Allianssi TLA ei ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Työehtosopimuksen arkipyhämääräysten tulkintaa nyt riidanalaisessa tilanteessa voidaan pitää siinä määrin epäselvänä, että Postiliitolla on ollut perusteltua aihetta saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n säännökset Työnantajaliitto Allianssi TLA:n ja Suomen Posti Oyj:n on tulkintariidan voittaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työnantajaliitto Allianssi TLA ry ja Suomen Posti Oyj saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Tiitinen, H. Rautiainen, Niskanen, Vertanen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Semi.

Tuomio on yksimielinen.