13.2.1998

57 § Ruokailutauko

1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka työvuoron tai vuorokautisen työajan pituus on vähintään viisi tuntia, on annettava päivittäin puolen tunnin ruokailutauko (lepoaika), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Ruokailutauko voidaan viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 mom. Sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa on periodityötä tekeville viranhaltijoille/työntekijöille annettava 1 momentissa tarkoitettu ruokailutauko taikka viranhaltijan/työntekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa edellyttäen ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva poissaolo työstä kestää enintään 15 - 20 minuuttia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KVTES:n allekirjoituspöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot

Työntekijät

Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 31.12.1994 olleiden työntekijöiden tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat mainittuna aikana työsopimuksen tai asianomaisen viranomaisen tekemän lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla, jollei niitä ole alennettu paikallisilla tai keskustason työehtosopimuksilla.

Niille kuukausipalkkaisille työntekijöille, joille 31.12.1994 on maksettu eväs- tai voileipärahaa samojen perusteiden mukaisesti kuin tuntipalkkaisille työntekijöille, maksetaan mainittua rahaa edelleen saman perusteen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vaatimukset

Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Joensuun kaupungin päätös laitosapulaisten Vieno Kajon, Helena Kiiskisen, Mirja Martiskaisen, Merja Heiskasen, Irma Pennasen, Sinikka Pellikan, Irja Kolehmaisen, Paula Kinnusen, Rauni Arposen ja Eine Variksen työaikamuodon muuttamisesta periodityöstä niin sanotuksi päivätyöksi ja heidän ruokailutaukonsa muuttamisesta KVTES:n 57 §:n 3 momentin ruokailutauosta KVTES:n 57 §:n 1 momentin ruokailutauoksi on KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n vastainen ja että Joensuun kaupunki on KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n nojalla velvollinen noudattamaan laitosapulaisiin periodityöaikaa sekä KVTES:n 57 §:n 3 momentin mukaista ruokailutaukoa. Lisäksi Kunta-alan unioni on vaatinut Joensuun kaupungin tuomitsemista hyvityssakkoon KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n rikkomisesta ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuomitsemisesta hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kunta-alan unioni on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Kunta-alan unionin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Laitosapulaiset Kajo, Kiiskinen, Martiskainen, Heiskanen, Pennanen, Pellikka, Kolehmainen, Kinnunen, Arponen ja Varis työskentelivät Joensuun kaupungin palveluksessa Siilaisten sairaalassa ja terveysasemalla. Heidän työsopimuksissaan oli sovittu, että heihin sovellettava työaikajärjestelmä oli periodityö.

KVTES:n 57 §:n 3 momentin mukaisesti he saivat päivittäin pitää vähintään puolen tunnin ruokailutauon taikka niin halutessa tilaisuuden joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikallaan tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa sopimusmääräyksessä todetuin lisäedellytyksin.

Joensuun kaupunki oli yksipuolisesti muuttanut 1.1.1997 lukien heidän työaikansa periodityöstä päivätyöksi. Työnantajan toteuttama muutos ei käytännössä kuitenkaan ollut muuttanut laitosapulaisten työaikaa tai työtuntien sijoittelua työvuorokauteen. Tässä yhteydessä työnantaja oli kieltänyt laitosapulaiselta oikeuden aterioida mainitun määräyksen mukaisesti työaikana. Työnantaja oli määrännyt, että laitosapulaisten oli siirryttävä noudattamaan KVTES:n 57 §:n 1 momentin mukaista vähintään puolen tunnin ruokailutaukoa, jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä sai esteettömästi poistua työpaikalta.

Mikäli työsopimuksella oli sovittu työehtosopimusta paremmista palvelussuhteen ehdoista, ne oli KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n nojalla säilytettävä sellaisina kuin ne olivat 31.12.1994. Periodityö ja siihen liittynyt oikeus ruokailutauon järjestämiseen oli laitosapulaisten kannalta parempi palvelussuhteen ehto kuin päivätyö ja siihen sisältyvä pakollinen puolen tunnin ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan.

Laitosapulaisten työsopimuksiin otetut työaikamääräykset olivat KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n tarkoittamia työsopimusmääräyksiä. Aikaisempi periodityö sekä KVTES:n 57 §:n 3 momentin mukainen ruokailutaukojärjestely olivat laitosapulaisen kannalta parempia palvelussuhteen ehtoja, sillä ne mahdollistivat sekä työnantajapuolen esittämän KVTES:n 57 §:n 1 momentin mukaisen ruokailutauon että sen lisäksi työntekijän oman harkinnan mukaan mahdollisuuden ateriointiin työaikana työpaikalla.

Työnantajan esittämä järjestelmä pidensi käytännössä työntekijöiden työpäivää puolella tunnilla ja työviikkoa 2,5 tunnilla.

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Kuntaalan unionin velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Joensuun kaupunki oli 1.1.1996 alkaen muuttanut 30:n Joensuun kaupungin palveluksessa Siilaisten sairaalassa ja terveysasemalla työskentelevän työsopimussuhteisen laitosapulaisen, muiden muassa Kajon, Kiiskisen, Martiskaisen, Heiskasen, Pennasen, Pellikan, Kolehmaisen, Kinnusen, Arposen ja Variksen tehtäviä. Tehtävät olivat muuttuneet siten, että niihin oli kuulunut mainitusta ajankohdasta alkaen yksinomaan siivousta. Samalla mainitut laitosapulaiset oli siirretty hallinnollisesti ja työnjohdollisesti kaupungin teknisen viraston tilapalvelujen siivoustoimen piiriin. Ennen 1.1.1996 laitosapulaiset olivat tehneet siivoustyön ohella perushoitotehtäviä ja ruoan jakelutehtäviä. Mainitusta ajankohdasta alkaen laitosapulaisten tekemät perushoitotehtävät ja ruoan jakelutehtävät oli siirretty hoitoapulaisille.

Ruoan jakelutehtävien ja perushoitotehtäviin osallistumisen vuoksi laitosapulaisille ei ollut voitu aiemmin järjestää puolen tunnin ruokailutaukoa, vaan ainoastaan KVTES:n 57 §:n 3 momentissa tarkoitettu tilaisuus enintään 15-20 minuuttia kestävään joutuisaan ateriointiin työaikana. Tällaisesta poikkeuksellisen lyhyestä ruokailutauosta oli muodostunut laitosapulaisten työsopimuksen ehto. Laitosapulaisten kirjallisten työsopimusten mukaan heihin sovellettava työaikajärjestelmä oli periodityö.

Joensuun kaupunki oli 1.1.1997 lukien muuttanut laitosapulaisten säännöllisen työajan KVTES:n 46 §:ssä tarkoitetusta periodityöajasta muidenkin siivoojien noudattamaksi KVTES:n 44 §:ssä tarkoitetuksi päivätyöajaksi ja ruokailutauon puolen tunnin pituiseksi. Päivätyöajan ja sen mukaiseen työaikajärjestelmään kuuluvaan KVTES:n 57 §:n 1 momentissa tarkoitetun pakollisen, vähintään puolen tunnin pituisen ruokailutauon noudattaminen kävi mahdolliseksi, koska laitosapulaisten tehtäviin eivät enää kuuluneet perushoitotehtäviin osallistuminen ja ruoan jakelutehtävät. Heidän sidottuisuutensa työhön oli näin ollen vähentynyt tehtävien muutoksen vuoksi.

KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n 1 momentin määräyksellä oli sen selvän sanamuodon mukaan turvattu vain työntekijän sellaiset palvelussuhteen ehdot, jotka olivat työehtosopimuksen määräyksiä paremmat. KVTES:n periodityöaikaa koskevat määräykset eivät voineet olla allekirjoituspöytäkirjan 9 §:ssä tarkoitettuja työehtosopimusta parempia palvelussuhteen ehtoja, olipa niiden noudattamisesta sovittu työsopimuksin vai ei. Laitosapulaisiin oli työehtosopimuksen perusteella voitu soveltaa työnantajan valinnan mukaan joko KVTES:n 46 §:n 1 momentissa tarkoitettua periodityöaikaa tai KVTES:n 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua päivätyöaikaa koskevia määräyksiä. Kumpaakin työaikaa noudatettaessa säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika oli yhtä pitkä.

Esillä olevassa tapauksessa laitosapulaisten kanssa ei ollut sovittu mistään työntekijöille edullisemmasta työaikajärjestelmästä. Laitosapulaisten kanssa oli sovittu päin vastoin työehtosopimuksen mukaisen työajan eli periodityöajan noudattamisesta työehtosopimuksen määräyksistä millään tavoin poikkeamatta.

Joensuun kaupungin päätös kanteessa tarkoitettujen laitosapulaisten siirtämisestä periodityöstä päivätyöhön ei näin ollen ole KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n 1 momentin vastainen.

Joensuun kaupunki ei siten ollut KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n 1 momentin määräyksen perusteella velvollinen noudattamaan kanteessa tarkoitettuihin laitosapulaisiin periodityöaikaa eikä KVTES:n 57 §:n 3 momentin mukaista ruokailutaukoa. Joensuun kaupunki ei ollut rikkonut KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n 1 momentin määräystä eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Vaatimukset

Joensuun kaupunki on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Joensuun kaupunki on lisäksi vaatinut Kunta-alan unionin velvoittamista korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon laitosapulaiset olivat 1.1.1996 siirtyneet palvelussuhteeseen teknisen viraston tilapalvelujen henkilöstöön siivouspäällikön alaisuuteen. Samalla laitosapulaisten työtehtävät olivat muuttuneet siirron yhteydessä siten, että osallistuminen perushoitotehtäviin ja ruoan jakelutehtäviin jäi hoitoapulaisille, jolloin laitosapulaisille oli jäänyt vain siivoustyö. Työn muutos oli ollut kaikkien tilapalveluun siirtyvien laitosapulaisten tiedossa. He eivät olleet vastustaneet siirtoa.

Siivoustoimessa oli ennen siirtoa ollut kaikkiaan 80 siivoojaa ja laitosapulaista, joiden kaikkien työaika oli ollut niin sanottu päivätyöaika. Siirron yhteydessä oli sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtynyt kaksi siivoustyönjohtajaa ja 30 laitosapulaista.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon laitosapulaisten työn sisältö oli muuttunut, ei heitä ollut enää ollut tarkoituksenmukaista pitää periodityön piirissä. Ei voitu ajatella, että osa työntekijöistä oli toisessa työaikamuodossa ja osa toisessa.

Laitosapulaisten työaikamuoto ei ollut osa työsopimusta. Niin sanotulla PT-lomakkeella, jossa oli myös työsopimus, ei ollut tarkoitettu sopia muusta kuin työsopimuslain edellyttämistä seikoista, vaikkakin samalla lomakkeella ilmoitettiin tiedoista myös palkanlaskentaan.

Työaikamuodon muutos periodityöstä päivätyöaikaan ei ollut huonontanut laitosapulaisten työsuhteen ehtoja. Keskimääräinen viikkotyöaika oli säilynyt ennallaan ja ruokatauon antamisella oli pyritty lisäämään jo työsuojelullista ja työntekijöiden jaksamiseen liittyvistä syistä todellista lepoaikaa työpäivän keskelle.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Joensuun kaupunki on 1.1.1996 alkaen muuttanut 30:n kaupungin palveluksessa Siilaisten sairaalassa ja terveysasemalla työskentelevän laitosapulaisen, muiden muassa kanteessa mainittujen Kajon, Kiiskisen, Martiskaisen, Heiskasen, Pennasen, Pellikan, Kolehmaisen, Kinnusen, Arposen ja Variksen työtehtäviä siten, että he eivät ole mainitun ajankohdan jälkeen osallistuneet hoitoapulaisten suorittamiin perushoitotehtäviin ja ruoan jakelutehtäviin, vaan tehneet ainoastaan siivoustyötä.

Kaupunki on sittemmin 1.1.1997 lukien vaihtanut laitosapulaisten työaikajärjestelmän työehtosopimuksen 46 §:ssä tarkoitetusta periodityöajasta työaikana pidettävine ruokailutaukoineen muidenkin kaupungin palveluksessa olevien siivoojien noudattamaksi työehtosopimuksen 44 §:n mukaiseksi päivätyöajaksi. Tässä työaikajärjestelmässä työntekijöillä on puolen tunnin ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan.

Kanteen mukaan kaupungin päätös laitosapulaisten työaikamuodon muuttamisesta periodityöstä päivätyöksi ja heidän ruokailutaukonsa muuttamisesta on KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n vastainen. Mainitun sopimusmääräyksen mukaan kyseistä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat mainittuna aikana työsopimuksen tai asianomaisen viranomaisen tekemän lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla, jollei niitä ole alennettu paikallisilla tai keskustason työehtosopimuksilla.

Kanteessa mainittujen työntekijöiden kanssa solmituissa työsopimuksissa on sovittu, että heidän työaikajärjestelmänsä on joko päivätyöluonteinen periodityö tai vuorotyöluonteinen periodityö. Erimielisyydessä on ensinnäkin kysymys siitä, sovelletaanko allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n määräystä työehtosopimusta parempien palvelussuhteen ehtojen säilyttämisestä tilanteessa, jossa työsopimuksella on sovittu työehtosopimuksen mukaisen työaikajärjestelmän noudattamisesta.

Allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n tulkinta

Kunta-alan unioni on kanteessa esitetyn tulkintansa tueksi vedonnut työtuomioistuimen ratkaisuun nro 88 vuodelta 1982. Siinä on ollut kysymys kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan työehtosopimusta parempia palvelussuhteen ehtoja koskevan vastaavan sisältöisen määräyksen tulkinnasta tilanteessa, jossa keskussairaalaliiton palveluksessa olevien kahden atk-kirjoittajan työhön olisi tullut työehtosopimuksen ja heidän kanssaan solmittujen kirjallisten työsopimusten nojalla soveltaa työaikalain mukaista työaikaa. Kun atkkirjoittajat olivat kuitenkin noudattaneet esimiestensä kanssa suullisesti sovittua toimistotyöaikaa yli viisi vuotta, oli toimistotyöajan noudattaminen muodostunut heille sellaiseksi työsopimukseen perustuvaksi työehtosopimusta paremmaksi palvelussuhteen ehdoksi, joka työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan oli säilytettävä ennallaan.

Mainitun tuomion perusteluista on todettavissa, että työehtosopimuksen mukaan kyseisten atk-kirjoittajien työhön olisi tullut soveltaa työaikalain mukaista työaikaa, mutta työsopimusten nojalla oli kuitenkin sovellettu lyhyempää toimistotyöaikaa. Työtuomioistuin toteaa, että selostetussa tuomiossa on ollut kyse työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukaisesta tilanteesta, jossa työsopimuksin oli sovittu työehtosopimusta paremmista ehdoista.

Laitosapulaisten tekemään siivoustyöhön on sovellettavan työehtosopimuksen eli KVTES:n mukaan voitu soveltaa joko työsopimuksissa sovittua periodityöaikaa tai sittemmin käyttöön otettua päivätyöaikaa. Näin ollen viitatusta tuomiosta ei ole saatavissa johtoa nyt esillä olevan tilanteen arvioimiseen, jossa työsopimuksin on sovittu työehtosopimuksen mukaisista ehdoista, joita sitten on työehtosopimuksen mahdollistamalla tavalla muutettu.

Kun työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä sopijapuolten muusta tarkoituksesta, allekirjoituspöytäkirjan määräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti. Määräyksen sanamuoto tukee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkintaa, jonka mukaan allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n 1 momentin määräyksellä on turvattu vain sellaiset palvelussuhteen ehdot, jotka ovat KVTES:n määräyksiä paremmat.

Sanamuodon mukaista tulkintaa tukee osaltaan myös se, että paitsi edellä selostetussa tuomiossa työtuomioistuin on lukuisia kertoja muulloinkin käsitellyt kunta-alalla sovellettujen sisällöltään vastaavien takuumääräysten tulkintariitoja. Niissä on aina ollut kysymys työehtosopimusta parempien etujen säilyttämisestä.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n määräys ei sovellu työehtosopimuksen mukaisten etuuksien keskinäiseen vertailuun. Laitosapulaisten työsopimuksin sovittuja ehtoja työehtosopimuksen mukaisen periodityöajan noudattamisesta ei siten ole pidettävä allekirjoituspöytäkirjan 9 §:ssä tarkoitettuina työehtosopimusta parempina palvelussuhteen ehtoina.

Tähän arvioon päättyessään työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa siihen toissijaiseen kysymykseen, olisiko tässä tapauksessa periodityöaikajärjestelmää pidettävä päivätyöaikaa parempana palvelussuhteen ehtona.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Joensuun kaupungin päätös laitosapulaisten siirtämisestä periodityöstä päivätyöhön ei ole työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n 1 momentin vastainen. Kaupunki ei näin ollen ole rikkonut työehtosopimuksen määräystä.

Edellä todetusta syystä myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Joensuun kaupunki ovat oikeudenkäyntiä edeltäneissä erimielisyysneuvotteluissa vedonneet lähinnä siihen, että vanha työaikajärjestelmä ei ollut allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n tarkoittamalla tavalla uutta työaikajärjestelmää parempi työsuhteen ehto. Vastaajat ovat vasta tämän oikeudenkäynnin aikana väittäneet, että kysymys ei ole lainkaan kyseisen työehtosopimusmääräyksen soveltamispiiriin kuuluvasta tilanteesta. Kun Kunta-alan unionilla on katsottava asian epäselvyyteen nähden olleen perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin, työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla katsoo, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Joensuun kaupungin tulee jutun voittaessaankin itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Joensuun kaupunki saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mansikkamäki, Niskanen, Sutela, Vertanen ja Palanko-Laaka jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.