9.12.1997

1 § Soveltamisala

1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Metalliteollisuuden Keskusliiton, METin jäsenyritysten palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt, joita ovat:

a) teknillisessä oppilaitoksessa ammatillisen peruskoulutuksen opistoasteella suorittaneet henkilöt,

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

c) a-kohdassa tarkoitetun oppimäärän suorittamisen jälkeen rakennusmestareina toimivat henkilöt, d) a- ja b-kohdissa mainittua teknillistä koulutusta täydellisemmän tutkinnon suorittaneet henkilöt, kuten teknillisessä oppilaitoksessa ammatillisen korkea-asteen koulutuksen suorittaneet henkilöt ja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

edellyttäen, että he toimivat tämän sopimuksen tai sen liitteiden tarkoittamissa teknisissä tehtävissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintä 2:

Muutokset 1 momentissa eivät aiheuta muutosta sopimuksen soveltamisalaan.

2 Teknisiä tehtäviä ovat erityisesti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

- suunnittelijoiden, piirtäjien sekä puhtaaksipiirtäjien ja huolto-ohjeiden suunnittelu- ja varaosaluetteloiden laadintatehtävissä olevien työehtosopimuksen tarkoittaman teknisen pätevyyden omaavien toimihenkilöiden, = = = = = = = = = tehtävät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

A. Soveltamisalasta yleensä

Työehtosopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen.

Työehtosopimusta sovelletaan toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat työehtosopimuksessa tarkoitettuihin. Työehtosopimuksen soveltamisalan tehtäväkokonaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tehtävänimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole sinänsä ratkaisevaa merkitystä tulkittaessa kysymystä, kuuluuko henkilö työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Ainoa työehtosopimuksen soveltamisalaan liittyvät yleispiirre on tehtävien tekninen luonne tai niiden liittyminen tuotantoon.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B. Ylärajanveto

Työehtosopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Mikäli toimihenkilöllä on suurempi koulutuksellinen pätevyys kuin hänen tehtävänsä edellyttävät, kuuluu hän silti työehtosopimuksen piiriin, jos hän pääasiallisesti hoitaa työehtosopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vaatimukset

Teknisten Liitto TL on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että USF Aquaflow Oy:n on tullut soveltaa metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta laitesuunnittelija Esko Leinosen ja tehdassuunnittelija Kirsi Tarvaisen työsuhteeseen.

Teknisten Liitto TL on lisäksi vaatinut Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n velvoittamista korvaamaan Teknisten Liitto TL:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Leinonen oli työskennellyt yhtiön palveluksessa laitesuunnittelijana. Hänen työsuhteensa oli alkanut 15.8.1995 jatkuen edelleen. Tarvainen oli työskennellyt yhtiön palveluksessa tehdassuunnittelijana 4.9.1995 alkaen ja hänen työsuhteensa oli päättynyt vuodenvaihteessa 1996 - 1997. Heidän työtehtävänsä olivat olleet sellaisia, että työnantajalla oli voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten mukaisesti velvollisuus soveltaa työehtosopimusta heidän työsuhteisiinsa.

Leinosen lähin esimies oli suunnittelupäällikkö. Leinonen oli palkattu yritykseen, kun laitesuunnittelijan tehtäviä aikaisemmin hoitanut tekninen toimihenkilö Erkki Silvasti oli jäänyt osa-aikaeläkkeelle. Silvastiin oli sovellettu teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta ja toimi oli ryhmitelty työehtosopimuksen B-vaativuusryhmään. Leinosen suunnittelutehtävien ohjauksesta olivat vastanneet suunnittelupäällikkö ja Silvasti. Leinosen keskeinen tehtävä oli ollut vastata seuraavien laitteiden suunnittelusta: selkeyttimet, välpät, sakeuttimet ja ilmastimet. Näistä tehtävistä selkeyttimet ja sakeuttimet olivat kuuluneet Silvastin vastuualueeseen. Toimenkuvaan oli aikaisempaan verrattuna lisätty välpät ja ilmastimet, jotka eivät olleet olleet kenenkään toimihenkilön vastuualueella. Välppien ja ilmastimien suunnittelualue ei ollut verrattavissa vaativuudeltaan selkeyttimiin ja sakeuttimiin.

Tarvaisen esimiehenä oli toiminut teknisen osaston päällikkö. Hänen työnsä ohjaajana oli toiminut vanhempi tehdassuunnittelija Risto Häsä, jonka työsuhteeseen sovellettiin teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta ja joka oli ryhmitelty työehtosopimuksen B-vaativuusryhmään. Työsuhteen aikana Tarvaisen tehtävät olivat koostuneet Häsän ohjauksessa ja valvonnassa suoritetuista suunnittelu- ja piirustustöistä. Lähinnä tehtävät olivat olleet tarjousten liitteeksi tulevien layout-piirustusten ja mittapiirustusten laatimista. Nämä tehtävät Tarvainen oli suorittanut Häsän ohjauksessa.

Leinosen ja Tarvaisen työtehtävät, sellaisina kuin niitä oli työpaikalla aikaisemmin suoritettu, kuuluivat metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksessa tarkoitettuihin tehtäviin. Leinonen ja Tarvainen suorittivat tehtäviään laajemman kokemuksen omaavien teknisten toimihenkilöiden ohjauksessa. Heidän työtehtäviin ei ollut kuulunut sellaisia kokonaisuuksia, jotka olisivat oikeuttaneet työnantajan luokittelemaan heidät ylemmiksi toimihenkilöiksi.

Yhtiön mukaan Leinosen ja Tarvaisen työtehtävät koostuivat laajemmista kokonaisuuksista kuin mitä aikaisemmat toimenhaltijat olivat suorittaneet. Erityistä merkitystä työnantaja oli antanut kielitaidon jatkuvalle ylläpitämiselle sekä atk-sovellusohjelmien käyttämiselle. Kielitaidon ylläpitäminen ja matkustusvalmius, johon työnantaja oli myös vedonnut, olivat kuitenkin olleet tavanomaisia teknisten toimihenkilöiden työssä. Myöskään atk:n käyttö ei ollut mikään peruste sulkea toimihenkilön työsuhdetta työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, vaan atk:n käyttöön oli otettu erikseen kantaa työehtosopimuksen soveltamisalan pöytäkirjamerkintä 4:ssä. Tarvaisen valmiuksien osalta työnantaja oli painottanut myös rakennusteknistä osaamista, joka sekään ei ollut työehtosopimuksen mukainen peruste jättää työehtosopimusta soveltamatta toimihenkilön työsuhteeseen.

Työnantajan näkemyksen mukaan Leinosen ja Tarvaisen työtehtävät tulivat jatkossa muodostumaan vaativammiksi kuin mitä Silvastin ja Häsän tehtävät olivat olleet. Työehtosopimuksen soveltamisalue määräytyi kuitenkin niiden tehtävien perusteella, joita toimihenkilö työsuhteensa alussa suoritti eikä niillä ainakaan vielä toteutumattomilla arvioilla, jotka koskivat toimen kehittymistä tulevaisuudessa, ollut merkitystä työehtosopimuksen soveltamiselle. Tarvaisen työsuhde oli jäänyt varsin lyhyeksi yhtiön palveluksessa. Toimien aikaisempien haltijoiden työsuhteisiin oli sovellettu metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä ja heidän työkokemuksensa oli merkinnyt sitä, että he olivat suorittaneet vaativampia tehtäviä kuin Leinonen ja Tarvainen.

Vaatimukset

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET, jonka puolesta lausuttuun USF Aquaflow Oy on osaltaan yhtynyt, on ensisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin siinä on kysymys Tarvaisen työsuhteessa sovellettavasta työehtosopimuksesta ja toissijaisesti kanteen hylkäämistä.

Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET on vaatinut Teknisten Liitto TL:n velvoittamista korvaamaan Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:n ja USF Aquaflow Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Oikeudenkäyntiväite

Tarvaisen työsuhde oli päättynyt ennen kanteen vireillepanoa. Kantajaliitto ei ollut edes väittänyt, että asian ratkaisulla olisi laajempaa merkitystä. Kun lisäksi Tarvainen ja hänen työnantajansa olivat olleet yksimielisiä sovellettavasta työehtosopimuksesta, kantajalla ei ollut oikeudellista intressiä saada vahvistusvaatimuksen mukaista ratkaisua Tarvaisen osalta.

Kanteen kiistämisen perusteet

USF Aquaflow Oy toimitti jäteveden- ja lietteenkäsittelyn laitteita maailmanlaajuisesti sellu- ja paperiteollisuudelle. Myynti oli projektipohjaista käsittäen toisaalta laite- ja toisaalta laitosprojekteja. Yhtiön palveluksessa oli noin 40 työntekijää, jotka kaikki olivat toimihenkilöasemassa. Valtaosa toimihenkilöistä oli koulutukseltaan teknikkoja, insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Insinöörit ja diplomi-insinöörit oli teknisten yhdysmiestä lukuun ottamatta määritelty ylemmiksi toimihenkilöiksi. Teknikon tutkinnon suorittaneet työskentelivät puolestaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisissa tehtävissä. Projektipäällikkönä toimiva teknikko oli luettu ylemmäksi toimihenkilöksi.

Asiassa ei ollut erimielisyyttä siitä periaatteesta, että tehtävän vaativuus ratkaisi työehtosopimuksen soveltamisen ylärajan, ei koulutus. Kanne perustui sellaiseen käsitykseen, että teollisuusyrityksessä oli tiettyjä virkoja tai vakansseja, esimerkiksi laitesuunnittelija ja laitossuunnittelija, joiden toimenkuvien vaativuus voitaisiin arvioida ryhmittelymääritelmien avulla suhteessa työehtosopimuksen ylärajaan. Tämän mukaan toimihenkilön tosiasiallisesti tekemä työ ei ratkaisisikaan tehtävän vaativuuden arvioinnissa.

Suunnittelutehtävissä toimivat insinöörit oli yleisesti luettu metalliteollisuutta harjoittavissa yrityksissä, kuten koko Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry:n kentässä, ylemmiksi toimihenkilöiksi. Insinöörin koulutuksella suhteessa teknikon koulutukseen oli eroa siihen nähden, mitä valmiuksia henkilöllä oli suunnittelutyöhön.

Yritys ei toiminut rationaalisesti, jos se ei hyödyntänyt henkilöstönsä ammatillista kapasiteettia täysimääräisesti hyväkseen. Työehtosopimuksen ylärajanvetoa voitiinkin lähestyä käytännöllisemmästä näkökulmasta kuin vain esimerkiksi suunnittelun vaativuudesta. Mikäli insinööri toimi koulutustaan vastaavassa tehtävässä, hän oli ylempi toimihenkilö ja vastaavasti teknikko oli tekninen toimihenkilö.

Toimihenkilön pääasiallisesti hoitamat tehtävät ratkaisivat kysymyksen siitä, minkä työehtosopimuksen piiriin työ kuului. Työehtosopimuksen soveltamisala ei kuitenkaan määräytynyt yksioikoisesti niiden tehtävien perusteella, joita toimihenkilö työsuhteensa alussa suoritti.

Yrityksen rekrytoidessa uuden toimihenkilön oli varsin tavallista, että henkilöä perehdytettiin viikkojen, joskus jopa kuukausien ajan toimialaan, yritykseen ja varsinaiseen työehtosopimuksen mukaiseen työhön. Toimihenkilön tekemään työhön piti tällaisissa tilanteissa voida soveltaa alusta lähtien sitä työehtosopimusta, joka vastasi työsopimusta tehtäessä tarkoitettua lopullista tehtävää. Tehtävän vaativuus ei myöskään ollut riippuvainen siitä, millaisia aikaansaannoksia toimihenkilö tietyllä hetkellä tuotti työnantajalleen. Henkilö voi hyvinkin tehdä toiseen nähden vaativampaa työtä, mutta jälkimmäisen työstä voi työnantaja saada vaikkapa suuremman taloudellisen hyödyn.

Yhtiö oli palkannut insinöörit Leinosen ja Tarvaisen loppukesällä 1995 osittain samoihin tehtäviin, joissa oli työskennellyt kaksi kokenutta teknistä toimihenkilöä Silvasti ja Häsä. Uusia toimihenkilöitä rekrytoidessaan yritys analysoi entisen henkilöstönsä osaamisen ja kokemuksen, vertasi lopputulemaa uusien työtehtävien edellyttämään vaatimustasoon ja lopulta asetti etusijalle kerrotun pohjalta valittaville henkilöille asetettavat vaatimukset niin, että liiketoiminnan silloiset puutteet tulisivat parhaiten poistetuiksi ja toimintojen kehitys turvatuksi. Teknikon koulutuksen saaneella ei ollut riittävää pätevyyttä niihin uusiin vaativampiin tehtäviin, joihin Leinonen ja Tarvainen olivat ryhtyneet. Leinonen ja Tarvainen itse olivat olleet työnantajan kanssa samaa mieltä tehtäviensä kuulumisesta metalliteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Asia oli vahvistettu jo työsopimuksen tekovaiheessa.

Laitesuunnittelija Leinosen tekemä työ oli suhteessa Silvastin tekemään työhön vaativampaa, vastuullisempaa ja monipuolisempaa. Leinosen korkeatasoinen ammattitaito oli johtanut siihen, että hänen vastattavanaan oli ollut jopa 70 prosentin osuus myytyjen laitteiden suunnittelutyöstä.

Laitossuunnittelija Tarvaisen tekemä työ oli ollut vaativampaa, vastuullisempaa ja monipuolisempaa kuin yleissuunnittelua kauan tehneen Häsän suorittamat tehtävät. Tarvaisella oli eräitä osaamisalueita, joilla yleissuunnittelua oli pystytty vahvistamaan. Hänellä oli ollut korkeatasoista teoreettista rakennusteknistä osaamista, koska hän oli suorittanut insinööritutkinnon Kuopion teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston yhdyskuntatekniikan linjalla. Yhtiön asiakkaiden investointikustannuksista oli yli 50 prosenttia määräytynyt rakennustekniikasta. Tarvainen oli pystynyt analysoimaan pohjatutkimustietoja, laatimaan massalaskelmia ja esimerkiksi tekemään rakenteiden vertailulaskelmia. Tarvaisella oli ollut yhdyskuntateknistä näkemystä, jota oli ollut hyödynnettävissä esimerkiksi putkilinjoja suunniteltaessa. Hän osasi myös tehdä hydrauliikan laskelmia ja hänellä oli valmius kielitaitoa edellyttäviin ulkomaankomennuksiin.

Erimielisyys

Insinöörit Esko Leinonen ja Kirsi Tarvainen ovat toimineet USF Aquaflow Oy:n palveluksessa, Leinonen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa laitesuunnittelijana 15.8.1995 lukien ja Tarvainen määräaikaisena tehdassuunnittelijana 4.9.1995 ja 31.12.1996 välisen ajan. Yhtiön kanssa solmituissa työsopimuksissa molemmat tehtävät on määritelty ylemmän toimihenkilön tehtäviksi.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, olisiko Leinosen ja Tarvaisen työsuhteissa heidän työtehtävänsä huomioon ottaen tullut soveltaa metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta sen sijaan, että työnantaja on katsonut heidän kuuluvan metalliteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

Leinosen työtehtävät

Työtuomioistuimelle esitetyn 1.12.1995 päivätyn ja sopijapuolten allekirjoittaman muistion mukaan työsopimusta solmittaessa oli Leinosen tehtäviin sovittu kuuluvaksi seuraavaa:

"- myytyjen laitteiden suunnittelu ja ulkopuolisten suunnittelijoiden työn johtaminen vastuulaitteiden osalta - vastuulaitteiden jatkuva edelleenkehittäminen asiakastarpeiden ja kilpailijatietojen perusteella. Tämä edellyttää tarvittavaa seurantaa. - tuotekehitysprojekteihin osallistuminen projektikohtaisesti - laitteiden lujuuslaskelmat tarvittaessa erilaisilla ATK-sovellutusohjelmilla - vastuulaitteiden laitekohtaisten dokumenttien ylläpito - osallistuminen laitteiden tehdastesteihin ja käyttöönottoon sekä koulutukseen - valmius ulkomaankomennuksiin ja sitä varten sitoutuminen kielen jatkokoulutusohjelmaan"

Teknisten Liitto TL on huomauttanut, että sekä Leinosen että myös jäljempänä käsiteltävän Tarvaisen toimenkuvamuistiot on laadittu vasta sen jälkeen, kun sovellettavasta työehtosopimuksesta oli jo syntynyt erimielisyys. Tämä on liiton mielestä voinut vaikuttaa tehtävien värittymiseen ylempien toimihenkilöiden tehtävien suuntaan.

Työtuomioistuimessa todistajana kuullun teknisten yhdysmiehen Sulo Romppasen kertoman mukaan Leinonen on työhön tullessaan tehnyt laitesuunnittelijan tehtäviä. Myöhemmin hän on tehnyt myös alihankinnan koordinointia. Leinosen tehtävät ovat todistajan mukaan olleet pääasiallisesti samoja kuin yhtiön palveluksessa pitkään olleella laitesuunnittelija Silvastilla, joka on vastannut myös Leinosen työhönohjauksesta. Kuitenkaan Leinonen ei ollut tehnyt laitteiden esisuunnittelua. Leinosen työhön perehdyttämisjakso on kestänyt vuoden 1997 kevääseen saakka.

Silvasti on todistajana kertonut, että hän on toiminut yhtiössä kesään 1997 asti jäteveden käsittelyprosessissa käytettävien selkeyttimien ja erilaisten sakeuttimien vastaavana suunnittelijana. Vastaavan suunnittelijan tehtävät on yhtiössä sittemmin siirretty Leinoselle. Laitesuunnittelijan työhön on yhtiö soveltanut metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta. Sen jälkeen kun yhtiöstä on keväällä 1997 lakkautettu tuotekehitys- ja suunnittelupäällikön toimi on Leinonen alkanut suorittaa myös alihankinnan koordinointityötä. Leinosen toimenkuva on todistajan käsityksen mukaan ollut samanlainen kuin vastaavalla laitesuunnittelijalla.

Todistajana kuullun yhtiön projektiosaston päällikön Seppo Behmin kertoman mukaan osa-aikaeläkkeelle jääneen laitesuunnittelijan tilalle uutta henkilöä otettaessa pantiin painoa erityisesti tämän kyvylle osallistua itse laitteiden kehittämiseen niin, että kehitystyö ei olisi esimiehen varassa, vaan siihen osallistuisivat kaikki pääsuunnittelijat. Lisäksi pyrittiin siihen, että valittava henkilö toisin kuin edeltäjänsä hallitsee myös tietokoneiden käytön. Edelleen haettiin henkilöä, joka pystyy tekemään yhtiön tuotannossa olevien paineastioiden laskentaa.

Behmin mukaan Leinoselle suunniteltu toimenkuva on toteutunut hyvin pitkälle niissä puitteissa kuin kauppa on käynyt ja töiden tekeminen ollut mahdollista. Kuitenkaan todistajan mukaan lujuuslaskelmien tekemisessä tarvittavia ohjelmia yhtiöllä ei ole käytössään, ja laskelmat on teetetty talon ulkopuolella.

Edelleen Behmin mukaan Leinosen tehtävänkuvaksi on laitesuunnittelijan siirtyessä osa-aikaeläkkeelle 1995 suunniteltu laitteiden pääsuunnittelijan toimenkuva. Yhtiössä on ollut kolme pääsuunnittelijaa alkuvuodesta 1997 lukien ja he kaikki ovat ylempiä toimihenkilöitä. Pääsuunnittelijalle kuuluu vastuualueen itsenäinen hoitaminen. Pääsuunnittelijoiden toimenkuvaan kuuluu myös alihankintatyön koordinointi, joka oli Leinosen aikana huomattavasti lisääntynyt alihankintatöiden lisäännyttyä. Kun yhtiössä suunnittelupäällikön tehtävä on lopetettu vuoden 1996 aikana, niin pääsuunnittelijan vastuualue oli muuttunut entistä vaativammaksi.

Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen osoittavan, että Leinosen työtehtävistä on aikanaan sovittu edelle jäljennetyssä muistiossa todetulla tavalla. Vaikka Leinosen todelliset tehtävät häntä työhön perehdytettäessä eivät ole ainakaan alkuvaiheessa juurikaan poikenneet hänen edeltäjänsä laitesuunnittelijan tehtävistä, ne ovat sittemmin monipuolistuneet ja tulleet vaativuudeltaankin lähemmäs hänelle alunalkaen suunniteltuja tehtäviä.

Tarvaisen työtehtävät

Tarvaisen tehtävät on 1.12.1995 päivätyssä, työsopimuksen osapuolten allekirjoittamassa muistiossa ilmoitettu työsopimusta solmittaessa sovitun seuraavasti:

"- yleissuunnittelu: Toimittamiemme jätevedenkäsittelylaitosten LAY-OUT ja rakennustehtäväsuunnittelu hyväksikäyttäen AUTOCADIA - ratkaisujen rakennustekniset / kustannukselliset optimoinnit - laitosten hydraulinen suunnittelu - kuvaan tulevat myöhemmin perehdyttämisen edetessä tapauskohtaisesti: Laitosten prosessisuunnittelu ja virtauskaaviot. Laitostarjousten muut tekniset osa-alueet. - sovittiin että toimenkuvaan sisältyvät tarvittaessa ulkomaille tehtävät komennusmatkat ja niitä varten Tarvainen sitoutuu kielten jatkokoulutukseen. - Muut esimiehen, teknisen osaston päällikön, osoittamat tehtävät"

Romppasen kertoman mukaan Tarvaisen työtehtävät koostuivat niistä tehtävistä, joita yhtiössä pitkään toiminut tehdassuunnittelija Häsä oli tehnyt. Yhtiössä oli tuohon aikaan paljon tarjouksia tehtävänä, minkä vuoksi tarvittiin aputyövoimaa Häsälle, joka myös opasti Tarvaista hänen työtehtävissään. Todistajan käsityksen mukaan Tarvaisen tehtävistä yli 90 prosenttia oli sellaisia, jotka hän teki Häsän valvonnassa. Toisaalta Tarvaisella ei ilmeisesti ollut työtehtäviä, jotka olisivat olleet vaativampia kuin mitä Häsä oli tehnyt.

Tehdassuunnittelija Häsä on todistajana kertonut, että hänelle kuuluneista tehdassuunnittelijan tehtävistä oli tarjouslay-outien tekeminen siirretty Tarvaiselle. Ne hän oli tehnyt todistajan valvonnassa. Siirretyt työtehtävät olivat muodostaneet Tarvaisen työtehtävistä noin 90 prosenttia. Rakennustekniset tai yhdyskuntatehtävät eivät kuuluneet Tarvaisen työtehtäviin. Hän ei liioin tehnyt esimerkiksi putkien mitoitusta. Todistajan mukaan Tarvainen ei ole tehnyt mitään vaativampia tehtäviä kuin mitä tehdassuunnittelija on yhtiössä tehnyt.

Edelleen Häsän kertoman mukaan tarjousten tekemisessä tarvittavat hydrauliset laskelmat samoin kuin myös lujuuslaskelmat on teetetty ulkopuolisilla konsulteilla.

Projektiosaston päällikkö Behm on todistajana kertonut, että syynä Tarvaisen palkkaamiseen oli osaksi resurssipula ja osaksi puutteita osaamisessa eräillä suunnittelun osa-alueilla. Yhtiöllä ei ollut omassa organisaatiossaan yhtään rakennuspuolen koulutuksen saanutta henkilöä. Lisäosaamista tarvittiin myös esimerkiksi viemäröinnin ja muun kunnallistekniikan suunnitteluun. Tarvaisen kanssa oli todistajan mukaan solmittu työsopimus määräaikaisena sen vuoksi, että menekkimahdollisuudet saattoivat tuossa vaiheessa näyttää hieman heikoilta ja näin yhtiössä oli tarve katsoa, miten sen taloudellinen tilanne kehittyy. Työtilanteesta johtuen Tarvaisen erityisosaamista ei kaikilta osin ehditty käyttää hyväksi ennen työsuhteen päättymistä. Kuitenkin Tarvainen oli toiminut muun muassa yhden projektin projekti-insinöörinä ja osallistunut muutamien tarjousten tekemiseen.

Esitetty selvitys osoittaa, että Tarvainen on ainakin ensisijaisesti palkattu yhtiöön lisäresurssiksi tehdassuunnitteluun. Hän on määräaikaisen työsuhteensa aikana tehnyt pääosin samoja tehdassuunnittelutehtäviä, joita hänet näihin tehtäviin perehdyttänyt tehdassuunnittelijakin on tehnyt. Toisaalta Tarvaisella on ollut sellaista erityisosaamista, jota yhtiö olisi voinut ajan mittaan hyödyntää suunnittelutyössä. Kun Tarvaisen työsopimus on solmittu määräaikaiseksi, odotukset ottaen huomioon työn vaatiman perehdyttämisajan eivät tämän suhteen ole kuitenkaan voineet olla merkittävät.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on riidatonta, että metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa ja että sopimuksen soveltamisala määräytyy toimihenkilöiden tosiasiallisesti suorittamien tehtävien vaativuuden perusteella.

Työsuhteen kestäessä toimenkuva voi siinä määrin muuttua, että myös työsuhteessa sovellettava työehtosopimus voi vaihtua. Esitetystä selvityksestä ei sensijaan ole saatavissa tukea sille kantajaliiton esittämälle käsitykselle, että sovitusta toimenkuvasta huolimatta henkilön työsuhteessa sovellettaisiin esimerkiksi perehdyttämisajan teknisten työehtosopimusta, kunnes henkilön työsopimuksen mukainen toimenkuva on toteutunut käytännössä ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen edellyttämässä laajuudessa.

Metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaan sopimuksen tarkoittamia teknisiä tehtäviä ovat muun muassa suunnittelijoiden, piirtäjien sekä puhtaaksipiirtäjien ja huolto-ohjeiden suunnittelu- ja varaosaluetteloiden laadintatehtävissä olevien työehtosopimuksen tarkoittaman teknisen pätevyyden omaavien toimihenkilöiden tehtävät. Soveltamisalan ylärajanvedosta on soveltamisohjeissa todettu, että toimihenkilö, jolla on suurempi koulutuksellinen pätevyys kuin hänen tehtävänsä edellyttävät, kuuluu teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin, jos hän pääasiallisesti hoitaa työehtosopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

Todistajana kuullun Teknisten Liitto TL:n työehtosihteeri Urho Laitisen mukaan tekninen suunnittelija sijoittuu teknisten työehtosopimuksen yläpuolelle ylemmäksi toimihenkilöksi lähinnä silloin, kun hän on esimiesasemassa tai muutoin vastuussa esimerkiksi määrätystä projektista. Myös MET:n apulaisjohtaja Seppo Kiljunen on todistajana katsonut, että edellä mainituilla seikoilla on asian arvioinnissa merkitystä. Kuitenkin myös erilaiset asiantuntijatehtävät kuuluvat hänen mukaansa ylempien toimihenkilöiden tehtäviin, jotka muodostavat metallialalla kaikkein suurimman toimihenkilöryhmän. Kiljusen mukaan ratkaisevaa on tehtävien kokonaisuus ottaen huomioon niiden vaativuus, monipuolisuus ja itsenäisyys.

Työtuomioistuin esitetyn selvityksen perusteella katsoo näytetyksi, että Leinosen työsopimuksen mukaiset tehtävät samoin kuin hänen tehtävänsä sellaisina kuin miksi ne ovat työsuhteen kestäessä muotoutuneet ovat kokonaisuutena arvioiden vaativampia kuin metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksessa tarkoitetut tehtävät. USF Aquaflow Oy ei siten ole ollut velvollinen soveltamaan mainittua työehtosopimusta Leinosen työsuhteessa.

Tarvainen on työtuomioistuimelle esitetystä, tehdassuunnittelijan tehtävää jossain määrin laajemmasta toimenkuvasta huolimatta työskennellyt koko työsuhteensa ajan pääasiallisesti sellaisissa tehdassuunnittelijan tehtävissä, joihin on aiemmin sovellettu metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Tarvaisen tehtävät muutoinkaan olisivat olleet niitä kokonaisuutena arvioiden vaativampia kuin kyseisen työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat tehtävät. USF Aquaflow Oy:n olisi siten tullut soveltaa Tarvaisen työsuhteessa mainittua teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Sekä Leinosen että Tarvaisen kohdalla on ollut tulkinnanvaraista, onko heidän työsuhteidensa ehtoina sovellettava sen vastaisesti, mitä heidän työsopimuksissaan oli sovittu, metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET:llä ja USF Aquaflow Oy:llä on sen vuoksi ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Näin ollen Teknisten Liitto TL jutun osittain voittaessaankin saa työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että USF Aquaflow Oy:n on tullut soveltaa metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta yhtiön palveluksessa olleen tehdassuunnittelija Kirsi Tarvaisen työsuhteeseen.

Enemmälti kanne hylätään.

Teknisten Liitto TL saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kallio, Tuulensuu, Vänttinen, Porttila ja Kiuru jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.