Finlex - Till startsidan
Arbetsdomstolen

3.4.1996

Arbetsdomstolen

Arbetsdomstolens avgöranden och utlåtanden från och med år 1970.

TT:1996-25

Ämnesord
Asiavaltuus, Kanteen tutkiminen, ks. asiavaltuus, Työehtosopimuksen soveltamisala, Työehtosopimuksen voimassaolo
År för fallet
1996
Meddelats
Diarienummer
D:R 60/95

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen osallisliitot olivat vuonna 1978 solmineet paikallisen sopimuksen paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan rajaamisesta niin, että yhtiön sahan kehysvalmistamon työntekijät tulisivat 1.3.1979 lukien siirtymään sopimuksessa määritellyin ehdoin paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiristä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen mukaan kehysvalmistamon trukinkuljettajan palkkakehityksen seuranta tapahtui suhteessa muihin sahan trukinkuljettajiin. Tämän sopimusmääräyksen sanamuoto ei sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että kehysvalmistamon trukinkuljettajan ja sahan muiden trukinkuljettajien palkat voivat olla erilaisia, jos olosuhteet olivat erilaiset.

Sopimusosapuolten tarkoitus oli ollut, että sopimus koskisi vain siirtymäkautta, jonka jälkeen työntekijöiden työsuhteisiin sovellettaisiin yksinomaan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta.

Solmittu sopimus ei ollut ollut voimassa trukinkuljettajaa sitovana työehtosopimuksena vuosina 1991 - 1994, joita kanteessa esitetyt palkkausta koskevat vaatimukset koskivat. Työntekijällä ei siten ollut sopimuksen perusteella oikeutta sen suuruiseen palkkaan, jota sahan trukinkuljettajille oli maksettu.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

Kantaja Lauri Ukkola Vastaaja Metsäteollisuus ry Kuultava Enso-Gutzeit Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ry:n, nykyisen Metsäteollisuus ry:n, ja Paperiliiton välillä 22.12.1978 allekirjoitetussa Oy Tampella Ab:n Inkeroisten sahan kehysvalmistamon työntekijöihin sovellettavaa työehtosopimusta koskevassa sopimuksessa on seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Todettiin, että neuvottelu on liittojen välinen, johon paikalliset neuvotteluosapuolet osallistuvat. Puheenjohtajana toimii Erkki Savonen. Pöytäkirjan laatii P. Suikki.

2. Todettiin jo aikaisemmin päätetyn, että kehysvalmistamolla työskentelevät

- kehysvalmistajat - järjestelijä - trukinkuljettaja ja - laitosmies

siirretään mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piiriin 01.03.1979 alkaen.

3. Sovittiin, että paperiteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden väliset sopimuserot korvataan seuraavasti:

3.1 01.03.1979 lähtien korotetaan yllä mainituissa tehtävissä 28.02.1979 työskentelevien henkilöiden silloin voimassa olevia palkkoja 8,5 %. Korotus toteutetaan muodostamalla henkilökohtainen erillinen lisä, joka on pennimääräinen ja pysyy vakiona. Mikäli 01.03.1979 jälkeen tulee prosenttiperusteisia palkankorotuksia huomioidaan erillinen lisä %-korotuksen suuruutta laskettaessa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta erillisen lisän suuruuteen. 28.02.79 voimassa olevat kausipalkan tuntitekijät muuttuvat henkilökohtaisiksi tuntipalkoiksi. Erillinen lisä sisältää korvauksen mekaanisen TES:n sairausajan karenssipäivästä.

3.2 Luottamusmieskorvaus maksetaan kehysvalmistamon luottamusmiehelle Paperin TES:n mukaan, jos luottamusmies on valittu siirtymähetkellä kehysvalmistamolla työskentelevistä työntekijöistä. Korvaus maksetaan Paperiliiton Inkeroisten ammattiosaston osuudesta.

3.3 Paikalliset pöytäkirjat (11/78 ja 38/77) koskien kehysvalmistamon henkilöstövahvuutta ja kiertojärjestelmää ovat voimassa 01.03. jälkeen kunnes paikallisesti asioista toisin sovitaan.

3.4 Sovittiin, että kehysvalmistamon trukinkuljettajan palkkakehityksen seuranta tapahtuu suhteessa muihin sahan trukinkuljettajiin.

3.5 Todettiin, että koulutetuille työnopastajille A. Hosti ja R. Juura maksetaan 10 % opastuslisää heidän toimiessaan uusien työntekijöiden opastajina.

4. Pöytäkirja sovittiin todettavaksi oikeaksi siten, että sen allekirjoittavat molempien liittojen edustajat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Lauri Ukkola on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Enso-Gutzeit Oy on velvollinen maksamaan Ukkolalle sen suuruisen palkan, joka määrältään vastaa yhtiön Inkeroisten sahan trukinkuljettajille maksettua palkkaa ajalta 8.10.1991 - 2.5.1994.

Ukkola on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja EnsoGutzeit Oy:n velvoittamista korvaamaan Ukkolan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n, nykyisen Metsäteollisuus ry:n, ja Paperiliitto ry:n välillä oli 22.12.1978 sovittu työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä eräiden Oy Tampella Ab:n, sittemmin Enso-Gutzeit Oy:n, Inkeroisten sahan silloisten työtehtävien siirtämisestä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisen piiriin. Kyseisen työehtosopimuksena noudatettavan liittorajapöytäkirjan 3.4 kohdan mukaan toisen työehtosopimuksen soveltamispiiriin siirretyn kehysvalmistamon trukinkuljettajan palkkakehityksen seuranta tulisi tapahtumaan suhteessa sahan muihin trukinkuljettajiin. Erimielisyys oli syntynyt työehtosopimuksen antamalla valtuutuksella ja työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksessä neuvotellun liittorajapöytäkirjan tulkinnasta ja soveltamisesta.

Trukinkuljettaja Ukkola oli ollut sidottu 1978 liittorajapöytäkirjaan sen tekemisestä lähtien aina 2.5.1994 saakka. Liittorajapöytäkirjan tekemisen aikoihin Ukkola oli ollut Paperiliiton jäsen aina 1.3.1979 saakka, jolloin hän oli siirtynyt Puutyöväen liitto ry:n, nykyisen Puu- ja erityisalojen liitto ry:n, jäseneksi. Sidottuisuutta ei ollut missään vaiheessa poistettu. Liittorajapöytäkirja oli edelleen voimassa. Paperiliitto oli kieltäytynyt ajamasta Ukkolan juttua työtuomioistuimessa.

Sopimuksen tarkoituksena oli ollut, ettei Ukkola vaihtaessaan liittoa olisi jäänyt palkkakehityksestä jälkeen muihin trukinkuljettajiin nähden. Ukkolan palkka oli seurannut muiden sahan trukinkuljettajien palkkoja aina 8.10.1991 saakka.

Työpaikalla oli 8.10.1991 syntynyt erimielisyyttä Ukkolan palkasta verrattuna muiden trukinkuljettajien palkkoihin. Työntekijäpuolen mielestä Ukkolan palkan olisi pitänyt olla sama kuin sahan trukinkuljettajien ansio urakasta, mikä tarkoitti 108 prosentin kytkentää lisättynä 4 prosentin erillislisällä ja 1,44 pennillä. Työnantajapuoli taas oli esittänyt, että Ukkolan palkan seuranta tulisi sitoa oman yksikön ja oman työn palkkakehitykseen eikä toisen yksikön toisenlaisen työn urakka-ansioon. Tämä oli johtunut työnantajan mielestä siitä, että Inkeroisten pakkauslavaosastosta oli muodostettu itsenäinen tulosyksikkö, joka vastasi tuloksestaan Enso-Tamwoodin johdolle. Edelleen työnantajan mukaan palkkausasioista neuvoteltiin ja sovittiin tulosyksikön johdon kanssa. Toinen itsenäinen tulosyksikkö oli Inkeroisten saha.

Lisäksi työnantajan mukaan sahan sahaamon uusinnan 1989 - 1990 yhteydessä olivat tuotantorakenne ja useiden ammattien toiminta ja tehtävä muuttuneet perusteellisesti. Näiden toimenpiteiden pohjalta työnantaja oli muuttanut sopimusta siten, että jälkikäsittelyn tasaamon ja lähetyksen trukinkuljettajien palkkaus muutettiin 8.10.1991 alkaen tasaamon urakan mukaiseksi. Edelleen työnantaja oli määrännyt, että Ukkolan palkan seuranta tulisi sitoa oman yksikön ja oman työn palkkakehitykseen eikä toisen tulosyksikön toisenlaisen työn urakka-ansioon.

Aikaisemmin sahan trukinkuljettajilla oli ollut kiinteä tuntipalkka, johon oli sisältynyt urakkalisä. Ukkolan palkka oli seurannut sahan trukinkuljettajien palkkaa aina 8.10.1991 saakka. Sahan trukinkuljettajien työssä tai työskentelyolosuhteissa ei ollut tapahtunut mitään muutoksia. Koneet ja työtehtävät olivat olleet samat ja ainoastaan palkkausjärjestelmää oli muutettu.

Liittorajapöytäkirjaa oli Ukkolan osalta rikottu 8.10.1991 alkaen aina 2.5.1994 saakka, jolloin Lauri Ukkola oli siirtynyt pakkauslavaosastolta uusin tehtäviin sahan syötön valvojaksi.

Liittorajapöytäkirjassa ei ollut minkäänlaista aikarajaa, kuinka kauan sitä piti noudattaa. Toisin sanoen tästä voitiin päätellä, että sitä oli noudatettava, kunnes se oli neuvotteluissa toisen sisältöiseksi muutettu. Työnantajakin oli ehdottanut, että liitot purkaisivat liittorajapöytäkirjan 3.4 kohdan. Tätä ei kuitenkaan ollut tehty. Liittorajapöytäkirja oli edelleen voimassa ja sitä oli myös käytännössä noudatettu.

Työntekijä- ja työnantajapuoli olivat neuvotelleet asiasta paikallisesti pääsemättä siitä kuitenkaan sovintoon.

Liittojen välillä olisi asiassa tullut käydä erimielisyysneuvottelut, mutta sitä Paperiliitto ei ollut suostunut tekemään. Paperiliitto oli 30.6.1995 päivätyllä kirjeellään Puu- ja erityisalojen liitolle kieltäytynyt panemasta kannetta vireillä tai sitä ajamasta. Tämän vuoksi liittojen välisiä neuvotteluja ei myöskään ollut käyty.

VASTAUS

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry, jonka puolesta lausuttuun Enso-Gutzeit Oy on osaltaan yhtynyt, on ensisijaisesti vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä, sekä Ukkolan velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Enso-Gutzeit Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perustelut

Ukkolan asia oli käsitelty Paperiliitossa 30.6.1995 päivätyn liiton kirjeen mukaan oikeusapuasiana. Paperiliitto ei ollut myöntänyt Ukkolalle oikeusapua. Paperiliitossa oli tehty päätös eri asiasta kuin mitä työtuomioistuinlain 12 §:ssä tarkoitettiin. Tällä perusteella Ukkolalla ei ollut oikeutta ajaa kannetta työtuomioistuimessa ja kanne tulisi jättää tutkimatta.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välisellä 22.12.1978 päivätyllä pöytäkirjalla oli sovittu työehtosopimusten soveltamisrajan siirtämisestä. Näin ollen sopimuksen yksinomainen tarkoitus oli ollut hoitaa siirtymäkauden ajan palkkaukseen liittyvät ongelmat, jottei työehtosopimuksen piiristä toiseen siirtyvillä tapahtuisi palkkaetujen yhtäkkistä muuttumista. Siirtymäkauden järjestelyjen ei ollut kenenkään osalta tarkoitettu olemaan voimassa vuosikausia.

Paperiliitolla ei voinut olla oikeutta tehdä toisen työehtosopimuksen soveltamisalueelle sopimuksia, joiden vaikutus ulottui pitemmälle ajalle kuin sopimusta tehtäessä voimassa ollut paperiteollisuuden työehtosopimus.

Pöytäkirjan 3.4 kohdassa todettiin, että kehysvalmistamon trukinkuljettajan palkkakehityksen seuranta tapahtui suhteessa muihin sahan trukinkuljettajiin. Sopimuskohta edellytti seurannan tapahtuvan muihin sahan trukinkuljettajiin nähden, mutta ei edellyttänyt palkan korottamista samalla tavoin tai samalla määrällä kuin mitä muiden sahan trukinkuljettajien palkat nousivat. Sopimuskohta antoi oikeuden neuvotella kehysvalmistamon trukinkuljettajan palkasta, jos muiden sahan trukinkuljettajien palkat olivat nousseet. Kun organisaatiojärjestelyt samoin kuin muiden trukinkuljettajien työtehtävät ja palkkaustapa olivat muuttuneet, ei työnantajan mielestä ollut ollut asiallista perustetta nykyisen pakkauslavaosaston trukinkuljettajan palkan pitämiselle samalla tasolla kuin sahan muiden trukinkuljettajien palkat.

Mikäli sopimus olisi tarkoitettu sisällöltään sellaiseksi kuin kantaja tarkoitti olisi sopimus indeksilainsäädännön vastainen. Kantajan vaatimus oli joka tapauksessa indeksilain vastainen.

AIKAISEMMAT KÄSITTELYVAIHEET

Riita-asiaa on ensin käsitelty Anjalankosken kihlakunnanoikeudessa ja sitten Kouvolan hovioikeudessa. Kumpikin tuomioistuin on katsonut, että kysymys on ensisijaisesti vuonna 1978 työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksessä neuvotellun sopimuksen voimassaolon mahdollisesta lakkaamisesta ja mainitun sopimuksen tulkinnasta, minkä vuoksi kanne on jätetty työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvana tutkimatta. Korkein oikeus ei ole myöntänyt asiassa muutoksenhakulupaa.

METSÄTEOLLISUUS RY:N JA PAPERILIITON LAUSUMAT

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 32a §:n nojalla varannut Metsäteollisuus ry:lle ja Paperiliitolle tilaisuuden esittää asiassa lausumansa.

Metsäteollisuus ry on lausunnossaan todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Silloisen Oy Tampella Ab:n Inkeroisten tuotantolaitoksilla oli kartonkitehtaiden tuotteiden pakkauksessa käytettävien pakkauslavojen valmistus päätetty siirtää paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiristä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piiriin, jolloin pakkauslavaosastolla työskentelevät työntekijät siirtyisivät uuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Yksimielisiä oltiin siitä, että työehtosopimusten soveltamisaloja muutettaisiin niin, että pakkauslavaosasto siirtyisi mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan. Erimielisyyttä oli syntynyt siltä osin, miten työehtosopimuksen piiristä toiseen siirtyvien työntekijöiden työehdot määräytyivät siirtymävaiheen aikana. Asiasta käytiin neuvotteluja paperiteollisuuden työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Neuvottelussa 22.12.1978, joka käytiin Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton edustajien kesken sovittiin, miten paperiteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden voimassa olleiden työehtosopimusten väliset sopimuserot hoidettaisiin siirtymäkautta käyttäen silloisten, kyseisissä tehtävissä työskennelleiden työntekijöiden osalta. Sopimus koski voimassa olleen työehtosopimuksen voimassaoloaikaa. Metsäteollisuuden Työnantajaliitolla ja Paperiliitolla ei ole perustetta saati mahdollisuutta sopia toisen työehtosopimuksen soveltamisalueen työehdoista meneillään olevaa työehtosopimuskautta pitemmälle ajalle.

Vaikka sopimuksessa ei ole nimenomaisesti todettu, että se koskee vain siirtymäkautta, se on ollut sopimuksen tarkoitus. Näin on menetelty myös muissa vastaavissa tilanteissa. Esim. pöytäkirjan 3.2 kohdassa sovittua luottamusmieskorvausta ei ole tarkoitettu maksettavaksi Paperiliiton Inkeroisten ammattiosaston osuudesta muuta kuin kyseessä olleen luottamusmieskauden ajan.

Neuvotteluissa oli ollut esillä erityisenä kysymyksenä trukinkuljettajan palkkaus. Työntekijäpuoli esitti, että lavapakkausosaston trukinkuljettajan palkka tulisi sitoa kartonkitehtaan trukinkuljettajan palkkaan. Neuvotteluissa todettiin, että sitä ei voida sitoa toisen työehtosopimuksen piirissä olevien trukinkuljettajien palkkaan. Tämän vuoksi pöytäkirjan 3.4 kohdassa todettiin, että pakkauslavaosaston trukinkuljettajan palkkakehityksen seuranta tapahtui suhteessa muihin sahan trukinkuljettajiin. Sopimuskohdalla ei tarkoitettu olevan sen pitemmälle menevää sisältöä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paperiliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopijapuolten tarkoituksena on ollut vuonna 1978 solmitulla sopimuksella varmistaa, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiristä siirtyvät työntekijät ovat tasavertaisia muiden vastaavissa tehtävissä toimivien työntekijöiden kanssa. Kyseessä on ollut työehtosopimukseen verrattava sopimus sopimusrajan siirrosta. Paperiliitto ei kuitenkaan ole tarkoittanut sitä, että se olisi vastaisuudessa osapuoli sovittaessa työehtosopimuksella ko. työntekijöiden työsuhteiden ehdoista.

Jotta sopimuksen edellä sanottu tarkoitus voisi toteutua, on sopimuksen 3.4 kohtaan otettu maininta seurannasta. Sopimus ja myös seuranta on tarkoitettu olemaan voimassa siirtymäkauden ajan. Siirtymäkauden keston tässä vaiheessa voivat todeta vain mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osapuolet.

Koska Paperiliitto ei ole mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osallinen, ei Paperiliitto voi myöskään tulkita sitä, miten sopimuksen 3.4 kohdan määräystä olisi tulkittava suhteessa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen. Vuoden 1978 sopimuksen solmimishetkellä Paperiliiton käsityksen mukaan työnantajalle on luotu velvoite tarkkailla, etteivät paperiteollisuuden työehtosopimuksen puolelta siirtyvien työntekijöiden työsuhteiden ehdot ole ainakaan heikommat kuin vastaavissa tehtävissä toimivien sahan trukinkuljettajien. Paperiliitto ei edellä mainituista syistä ole voinut myöskään sopia mitään täsmällistä kyseisen trukinkuljettajan palkkauksesta vastaisuudessa.

Sopimuksessa on sovittu vain periaatteista, jotka tulisi ottaa huomioon kyseessä olevan työntekijän palkkauksesta sovittaessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Metsäteollisuus ry ja Enso-Gutzeit Oy ovat väittäneet, että Paperiliitto ei ole työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kieltäytynyt panemasta kannetta vireille, minkä vuoksi Ukkolalla ei ole oikeutta ajaa kannetta työtuomioistuimessa.

Paperiliitto on Puu- ja erityisalojen liitolle osoittamassaan, 30.6.1995 päivätyssä kirjeessä lausunut seuraavaa:

"Paperiliiton toimistojaosto on käsitellyt Lauri Ukkolan Inkeroisten sahan paikallista sopimusta koskeneen oikeusapuasian ja päättänyt, ettei asiassa nosteta kannetta."

Vaikka kyseinen kirje on otsikoitu "Lauri Ukkolan oikeusapuasia", työtuomioistuin katsoo kirjeen sisällön osoittavan, että Paperiliiton tarkoituksena ei ole ollut pelkästään ottaa kantaa siihen, annetaanko Ukkolalle, joka ei ole ollut tuolloin Paperiliiton jäsen, oikeusapua, vaan että Paperiliitto on kieltäytynyt panemasta kannetta vireille Ukkolan asiassa. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää tehdyn oikeudenkäyntiväitteen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Paperiliitto ovat 22.12.1978 allekirjoitetulla, edelle jäljennetyllä sopimuksella sopineet paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan rajaamisesta niin, että Oy Tampella Ab:n Inkeroisten sahan kehysvalmistamon työntekijät siirtyvät 1.3.1979 lukien sopimuksessa tarkemmin määritellyin ehdoin paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiristä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen liiton välillä solmitun mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piiriin.

Paperiteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusten välisten erojen korvaamiseksi siirtyville työntekijöille on sovittu muun muassa eräistä 1.3.1979 lukien toteutettavista palkankorotuksista. Sopijaosapuolten yhteisenä tarkoituksena on ollut sopia niistä ehdoista, joilla varmistetaan siirtyvien työntekijöiden tasavertainen asema suhteessa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olleiden vastaavissa tehtävissä työskennelleiden työntekijöiden työsuhteiden ehtoihin. Erityisesti tässä tarkoituksessa on sovittu myös riidanalaisesta määräyksestä, jonka mukaan kehysvalmistamon trukinkuljettajan palkkakehityksen seuranta tapahtuu suhteessa muihin sahan trukinkuljettajiin.

Metsäteollisuus ry on lausunnossaan todennut, että palkansaajapuolelta oli neuvotteluissa vaadittu trukinkuljettajan palkkauksen sitomista kartonkitehtaan trukinkuljettajan palkkaukseen. Neuvotteluissa tätä ei kuitenkaan ollut nähty mahdolliseksi, koska kartonkitehtaan trukinkuljettajat tulisivat olemaan sidottuja eri työehtosopimukseen kuin siirtyvä trukinkuljettaja. Tämän vuoksi oli päädytty ottamaan sopimukseen määräys palkkakehityksen seurannasta suhteessa sahan muihin trukinkuljettajiin. Nimenomaisen määräyksen puuttuessakin sopimuksen tarkoituksena oli ollut sopia työsuhteiden ehdoista ainoastaan siirtymäkaudeksi.

Paperiliitto on lausunnossaan vastaavasti todennut, että kysymys on ollut siirtymäkauden määräyksestä, joka on otettu sopimukseen sahan työntekijöiden keskinäisen tasavertaisuuden varmistamiseksi.

Esitetyn selvityksen valossa kyseistä määräystä on työehtosopimusmääräyksenä tulkittava niin, että sopimuksessa tarkoitetut trukinkuljettajat ovat keskenään palkkauksellisesti samanvertaisessa asemassa. Toisaalta trukinkuljettajan palkkausta koskevan sopimusmääräyksen sanamuoto ei sulje pois mahdollisuutta, että kehysvalmistamon trukinkuljettajan ja sahan muiden trukinkuljettajien palkat voivat olla myös erilaiset, jos olosuhteet vastaavasti ovat erilaiset. Näin asiaa on tulkittu myös käytännössä. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen liiton välisessä 13.8.1986 päivätyssä erimielisyyspöytäkirjassa on todettu, että "saadun selvityksen mukaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 22.12.1978 tehdyn pöytäkirjan 3.4 kohdassa tarkoitetussa palkkakehityksen seurannassa ei ole tarkoitettu huomioitavaksi sahan trukinkuljettajille mahdollisesti maksettavia poikkeavista olosuhteista sovittuja lisiä".

Esitetystä selvityksestä on edelleen todettavissa, että tarkoitus on ollut sopia siirtymäkauden järjestelyistä eräiden työntekijöiden siirtyessä paperiteollisuuden työehtosopimuksen piiristä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Sopijapuolten tarkoituksena ei sensijaan ole ollut, että kyseinen sopimus olisi siirtymäkauden jälkeen ollut voimassa työehtosopimusvaikutuksin, vaan että siirtymäkauden jälkeen siirtyneiden työntekijöiden työsuhteisiin sovelletaan yksinomaan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta.

Mitä siirtymäkaudella on tarkoitettu, on jäänyt jossain määrin epäselväksi. Kun kysymyksessä on ollut sopimus paperiteollisuuden työehtosopimuksen sitovaisuuspiirin rajoittamisesta, erillissopimusta on tullut noudattaa osana paperiteollisuuden työehtosopimusta. Ukkola on ilmoituksensa mukaan eronnut Paperiliiton paikallisesta ammattiosastosta vuonna 1979. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan Ukkolan sidottuisuus paperiteollisuuden työehtosopimukseen on päättynyt viimeistään tuolloin kulumassa olleen sopimuskauden päättyessä. Toisaalta tätä ajankohtaa pitemmälle ulottuvin työehtosopimusvaikutuksin eivät paperiteollisuuden työehtosopimusosapuolet olisi voineetkaan sopia työsuhteen ehdoista liitosta eronnutta jäsentä sitovalla tavalla. Näin ollen vuonna 1978 solmittu sopimus ei ole voinut olla voimassa Ukkolaa sitovana työehtosopimuksena vuosina 1991 - 1994, joita kanteessa esitetyt vaatimukset koskevat.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Ukkolalla ole mainitun vuonna 1978 solmitun työehtosopimuksen perusteella oikeutta kanteessa esitetylle vahvistusvaatimukselle. Asiassa ei ole edes väitetty, että tuon sopimuksen ehdot olisivat tulleet osaksi mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. Sen arvioiminen, missä määrin tuolloin sovitut ehdot ovat olleet noudatettavia työsopimusten ehtoja vuosina 1991 - 1994, samoin kuin se, miten näitä ehtoja työsopimusehtoina on ollut tuolloin tulkittava, jää työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n säännökset huomioon ottaen työtuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Metsäteollisuus ry ja Enso-Gutzeit Oy saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Uski, Juvonen, Palanko-Laaka ja Kolula jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.

Till början av sidan