TT:1994-80
- Ämnesord
- Työtaistelu, kohteena, - työnjohto-oikeus, Valvontavelvollisuus, - työrauha-asiassa
- År för fallet
- 1994
- Meddelats
- Diarienummer
- D:1994/86
Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon saadakseen työnantajan perumaan ilmoitetut työntekijöiden työsopimusten irtisanomiset ja osa-aikaistamiset. Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Ammattiosaston luottamusmies ja pääluottamusmies olivat kehottaneet työntekijöitä ryhtymään työtaisteluun ja toiminnallaan työtaistelun aikana tukeneet sitä. Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä toimenpiteistä. Se on tuomittu maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Työntekijäliiton toimenpiteet eivät olleet olleet käytännössä riittäviä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Kantaja Kaupan Työnantajaliitto KTL ry Vastaaja Liikealan ammattiliitto ry Kuultava Tampereen seudun Liiketyöntekijät r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 25.11.1993 allekirjoitetussa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. TYÖSUHDE
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
8. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista
1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovitaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja muiden ohella Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 21.12.1993 tehdyssä hyvityssakkoja koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.1.1994 lukien työehtosopimuslaista poiketen 14.400 markkaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Kaupan Työnantajaliitto KTL on Liikealan ammattiliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Pirkanmaan Osuuskaupassa oli neuvoteltu yhteistoimintalain mukaisissa neuvotteluissa 15.4.1994 alkaen Lielahden Prisman työvoiman vähentämisestä. Suunnitelmat olivat liittyneet Prisman liikeidean muuttamiseen ja tuotevalikoiman uudelleen järjestelemiseen. Prisma tultaisiin muuttamaan Smarketiksi. Neuvottelujen kohteena oli ollut osa-aikatyön tarjoaminen kokoaikaisen työn sijaan sekä irtisanomiset tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.
Yhteistoimintaneuvottelut olivat päättyneet 16.8.1994. Työnantaja oli 18.8.1994 alkaen ilmoittanut työsuhteisiin liittyvistä toimenpiteistä kuten työsuhteiden osa-aikaistamisista. Työntekijät olivat 23.8.1994 esittäneet vaatimuksen toimenpiteiden peruuttamisesta. Seuraavana päivänä työnantaja oli ehdottanut erimielisyysmuistion tekemistä ja asian siirtämistä erimielisenä liittojen väliseen neuvotteluun.
Pirkanmaan Osuuskauppa oli 22.8.1994 alkaneella viikolla ilmoittanut Kaupan Työnantajaliitto KTL:lle, että Lielahden Prismassa oli suunniteltu työtaistelua samalle viikolle. Tuolloin Kaupan Työnantajaliitto KTL:n alueasiamies oli puhelimitse ottanut yhteyttä Liikealan ammattiliittoon ja vaatinut toimenpiteitä työtaistelun estämiseksi.
Tampereen seudun Liiketyöntekijät r.y:n asettamat pääluottamusmies ja työpaikkakohtainen luottamusmies olivat vaatineet työnantajalta 18.10.1994 mennessä vastausta vaatimuksiinsa, joiden mukaan kaikista työvoiman vähentämistä ja työn uudelleenjakamista koskevista toimenpiteistä oli luovuttava. Työnantaja oli kuitenkin ilmoittanut, että se tuli toimimaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Marraskuun 2 päivänä 1994 Pirkanmaan Osuuskaupan pääluottamusmies oli pyytänyt työnantajalta tietoja muun muassa teholuvuista eli myynneistä tuntia kohti.
Työpaikkakohtainen luottamusmies, joka oli noihin aikoihin ollut sairaslomalla, oli jatkuvasti käynyt työpaikalla lietsomassa lakkomielialaa. Lielahden S-market oli avattu 3.11.1994. Luottamusmies ja pääluottamusmies olivat 3.11.1994 pitäneet yhdessä kaksi kokousta työpaikan henkilökunnalle. Näissä kokouksissa oli käsitelty lakkoasiaa. Työnantaja oli samana päivänä saanut työntekijöiltä tiedon, että työntekijät aikoivat seuraavana päivänä poistua työpaikalta kesken työpäivän. Luottamusmiehen sijainen oli ilmoittanut työnantajan edustajalle, että luottamusmies ja pääluottamusmies olivat tulossa seuraavana päivänä tapaamaan työnantajan edustajaa.
Työnantajaliiton alueasiamies oli 3.11.1994 kello 15.30 soittanut työtaistelu-uhasta Liikealan ammattiliiton toimitsijalle, jonka kanssa hän oli keskustellut työtaistelu-uhasta elokuussa. Hän oli kehottanut toimitsijaa ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Alueasiamies oli ilmoittanut, että muun muassa Pirkanmaan Osuuskaupan pääluottamusmies ja työpaikkakohtaisen luottamusmiehen varamies tiesivät asiasta. Ammattiliiton toimitsijan mahdollisista toimenpiteistä asiassa ei ollut tietoa.
Marraskuun 4 päivänä 1994 kello 9.30 työnantajaliiton alueasiamies oli uudelleen soittanut Liikealan ammattiliiton toimistoon. Tuolloin hän oli keskustellut asiasta erään toisen toimitsijan kanssa, koska toimitsija, jonka kanssa hän oli aiemmin keskustellut, ei ollut sinä päivänä ollut lainkaan työssä.
Työnantajan edustajien sekä luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen tapaamisessa 4.11.1994 kello 12 sanotut työntekijöiden edustajat olivat ilmoittaneet, että lakko alkaa samana päivänä kello 14. Lielahden S-marketin 17 työntekijää olikin ilmoitettuna ajankohtana kesken työpäivän poistunut työpaikalta ja kuusi työntekijää oli jäänyt työvuoroonsa tulematta. Lakossa oli siten ollut kaikkiaan 23 työntekijää kello 14 - 20.15.
Työnantajaliitolle oli 4.11.1994 jo kello 11.30 vahvistunut, että lakko alkaa kello 14. Kello 12.26 työnantajaliitosta oli lähetetty telefax-sanoma Liikealan ammattiliiton Tampereen toimistoon. Kello 13.11 työnantajaliiton alueasiamies oli soittanut Liikealan ammattiliiton toimistoon. Siellä ei ollut ollut toimitsijoita paikalla. Vasta lakon alkamisen jälkeen kello 15.42 oli työntekijäliiton toimitsija soittanut työnantajaliittoon. Työnantajaliitosta oli lähetetty vielä uusi kirje telefax-sanomana työntekijäliittoon kello 15.43.
Pääluottamusmies ja työpaikkakohtainen luottamusmies olivat toimineet yhdessä. He olivat olleet järjestämässä kokouksia 3.11.1994, joissa oli päätetty lakon alkamisesta. Luottamusmiehet olivat myös esittäneet vaatimuksia työnantajalle ja 4.12.1994 kello 12 esittäneet lakkouhkauksia ja ilmoituksen lakosta. Luottamusmiehet olivat vielä ennen kello 14:ää kiertäneet työpaikalla ja kehottaneet työntekijöitä työtaisteluun. Lakon alettua luottamusmiehet olivat olleet työpaikan ulkopuolella vartioimassa, että kukaan työntekijä ei palaa töihin. Myöhemmin luottamusmiehet olivat siirtyneet sisätiloihin. Siellä he olivat uhkailleet työntekijöitä ja vaatineet heitä poistumaan työpaikalta. Luottamusmiehet olivat muun muassa uhanneet, että jos työntekijät eivät ryhdy lakkoon, uhkaa heitä liiton taholta etujen menetys työttömyystapauksessa eli kassasta erottaminen. Luottamusmiehet olivat ennen lakkoa soittaneet sellaisille työntekijöille, jotka työskentelivät pelkästään iltavuorossa, ja kehottaneet heitä olemaan tulematta työpaikalle. Tampereen seudun Liiketyöntekijät r.y. vastasi luottamusmiestensä toiminnasta.
Liikealan ammattiliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa huolehtia siitä, ettei ammattiosasto olisi ryhtynyt työvelvoitteen rikkomiseen työehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla. Työnantajaliiton asiamies oli jo elokuussa ilmoittanut mahdollisesta silloin uhkaavasta työtaistelusta. Työnantajaliitto oli sen jälkeen useita kertoja ollut sekä puhelimitse että telefaxilla yhteydessä työntekijäliiton toimistoon. Työnantajaliiton tietoon ei ollut tullut, että työntekijäliitto olisi ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Työntekijäliitolla olisi ollut riittävästi aikaa ryhtyä toimenpiteisiin. Missään tapauksessa toimenpiteet eivät olleet riittäviä, koska lakko oli syntynyt.
Tampereen seudun Liiketyöntekijät ry:n järjestämä työtaistelu oli kohdistunut työnantajan työehtosopimuksessa taattuun oikeuteen johtaa ja jakaa työtä sekä oikeuteen erottaa työntekijöitä joko kokonaan tai siten, että työntekijän työsopimus irtisanotaan irtisanomisaikoja noudattaen ja hänelle tarjotaan uutta osa-aikaista työsopimusta.
Kaupan Työnantajaliitto KTL on ilmoittanut, että alalla sovellettavan luottamusmiessopimuksen soveltamissopimuksen mukaan kaupan alalla toimipaikkakohtaiselle luottamusmiehelle ei voida valita varamiestä.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut Liikealan ammattiliiton ja Tampereen seudun Liiketyöntekijöiden tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
VASTAUS
Vastauksen perustelut
Liikealan ammattiliitto on Kaupan Työnantajaliitto KTL:n kanteeseen vastatessaan lausunut, että elokuussa 1994 ei ollut ollut minkäänlaisesta lakkouhasta puhetta Kaupan Työnantajaliitto KTL:n alueasiamiehen ja Liikealan ammattiliiton aluetoimitsijan kesken. Ainoa asia, mistä alueasiamies ja aluetoimitsija olivat elokuussa keskustelleet oli se, että työnantaja oli yrittänyt vähentää työpaikkakohtaiselta luottamusmieheltä työtunteja ja siirtää hänet toisiin tehtäviin. Alueasiamies ja aluetoimitsija olivat sopineet, että mitään siirtoa ei tapahdu.
Elokuussa 1994 yhteistoimintaneuvottelut olivat päättyneet erimielisinä. Neuvottelumuistiosta ei ollut käynyt ilmi minkäänlaista yksittäistä perustelua, miksi työvoimaa olisi pitänyt vähentää irtisanomalla tai osa-aikaistamalla. Riita työpaikalla olikin kärjistynyt siihen, että työnantaja ei ollut suostunut missään vaiheessa antamaan pyydettyjä tietoja. Työnantajan toimenpiteet oli riitautettu perusteettomina. Luottamusmiehelle ei siinäkään vaiheessa ollut annettu edes sellaisia tietoja, joita luottamusmiehellä oli oikeus saada silloin, kun riitaasiasta neuvotellaan.
Lielahden S-marketin päällikkö ja Pirkanmaan Osuuskaupan henkilöstösihteeri olivat ehdottaneet luottamusmiehille, että joillekin osa-aikaistetuille työntekijöille olisi voitu antaa muutama lisätunti, jos luottamusmiehet olisivat suostuneet siihen, että markettiin olisi voitu palkata kokonaan uutta henkilökuntaa. Tähän luottamusmiehet eivät olleet voineet suostua, koska vakinaista henkilökuntaa oli vähennetty. Mitään tosiasiallista tarvetta henkilökunnan supistuksiin ei ollut ollut olemassa, mitä osoitti sekin, että työpaikalle oli haluttu palkata uusia osa-aikatyöntekijöitä. Kun perusteita työvoiman vähentämiselle ei ollut ilmoitettu, mutta toimenpiteitä ei ollut suostuttu peruuttamaankaan, oli pääluottamusmies kutsunut henkilökunnan tiedotustilaisuuteen ja kertonut tilanteesta.
Lokakuun 18 päivänä 1994 luottamusmiesten oli ollut määrä saada työnantajalta tiedot toimenpiteiden perusteista. Niitä ei kuitenkaan ollut saatu. Näissä tilaisuuksissa henkilökunta oli ilmaissut tyytymättömyytensä työnantajapuolen käytöksen johdosta. Tämän tyytymättömyyden seurauksena lakko oli sittemmin puhjennut.
Kun työntekijät olivat päättäneet ryhtyä lakkoon, pääluottamusmies ja työpaikan sairaslomalla ollut luottamusmies olivat käyneet 4.11.1994 kertomassa työnantajalle, että työntekijät olivat päättäneet aloittaa lakon. Työpaikkakohtainen luottamusmies oli ollut työpaikalla sairaslomastaan huolimatta, koska hänen sairaslomansa oli johtunut kipeästä kädestä. Hän ei ollut pystynyt tekemään omaa myyjän työtänsä, mutta muuten hän oli ollut täysin toimintakykyinen.
Luottamusmiehet eivät olleet uhkailleet työntekijöitä millään tavalla tai vaatineet näitä poistumaan työpaikalta. Luottamusmiehet eivät olleet myöskään uhkailleet työntekijöitä liiton työttömyyskassasta erottamisella. Luottamusmiehet eivät olleet yllyttäneet ketään lakkoon. Se, että he olivat olleet työpaikalla johtui siitä, että Liikealan ammattiliiton toimistosta oli tullut viestejä, että pitäisi huolehtia siitä, että asiat sujuvat, kun riita-asiakin oli vielä vireillä.
Oli mahdollista, että työntekijät olivat keskenään keskustelleet työpaikalla 3.11.1994. Työnantajaliiton alueasiamies oli 3.11.1994 noin kello 15.30 soittanut Liikealan ammattiliiton Tampereen toimistoon ja väittänyt luottamusmiehen sijalla olevan henkilön ilmoittaneen työpaikalla olevasta työtaistelu-uhasta. Toimitsija oli välittömästi ottanut yhteyttä luottamusmiehen sijaiseen, joka oli kiistänyt puhuneensa mistään lakkouhasta. Sen sijaan hän oli kertonut ilmoittaneensa market-päällikön, pääluottamusmiehen ja työpaikan luottamusmiehen saapuvan seuraavana päivänä neuvotteluun. Toimitsija oli muistuttanut luottamusmiehen sijaista vielä työrauhavelvollisuudesta ja saanut sen käsityksen, että työpaikalla oli rauhallista.
Työnantajaliiton alueasiamies oli soittanut 4.11.1994 kello 9.30 Liikealan ammattiliiton Tampereen aluetoimistoon ja kysynyt toiselta toimitsijalta liiton toimenpiteitä asiassa. Tämä toimitsija oli kertonut edellispäivän yhteydenotosta työpaikalle luottamusmiehen sijalla olevaan henkilöön. Hän oli myös kertonut, että tilanne työpaikalla oli rauhallinen. Seuraavan kerran toimitsija oli kuullut Lielahden S-marketista palattuaan työasioilta kaupungilta kello 15.30 jälkeen ja nähtyään työnantajaliiton puolen päivän jälkeen lähettämän telefax-sanoman. Toimitsija oli ottanut välittömästi yhteyttä pääluottamusmieheen ja kuullut tuolloin työntekijöiden poistuneen työpaikaltaan kello 14. Toimitsija oli kehottanut pääluottamusmiestä välittömästi palauttamaan työrauhan ja oli lähettänyt hänelle vielä telefax-sanomankin. Toimitsija oli soittanut myös työnantajaliiton toimistoon ja kertonut suorittamistaan toimenpiteistä. Pääluottamusmies ei ollut kyennyt lopettamaan lakkoa, koska työntekijät olivat jo lähteneet koteihinsa. Luottamusmiehet eivät olleet olleet lakon vuoksi poissa työstään.
Toimitsija oli ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin välittömästi tiedon saatuaan. Hän oli ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen, joka ei siinä vaiheessa enää ollut voinut tehdä asialle mitään: Lakko oli jo alkanut ja työntekijät hajaantuneet. Missään vaiheessa tuona päivänä ei ollut oltu yhteydessä Liikealan ammattiliiton keskustoimistoon, jossa olisi ollut enemmän työvoimaa ja josta käsin olisi aiemmin voitu yrittää puuttua asiaan. Liikealan ammattiliitto oli tehnyt voitavansa ja täyttänyt valvontavelvollisuutensa.
Lakko oli kestänyt vain kuusi tuntia ja siihen oli osallistunut ammattiosaston yli 6 000 jäsenestä vain 23. Lakolla ei ollut ollut vaikutusta kaupan myyntiin.
Liikealan ammattiliitto oli tehnyt kaiken voitavansa työrauhan turvaamiseksi ja siten täyttänyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa asiassa.
Ammattiosastolla ei ollut ollut käytännössä mahdollisuuksia estää tai lopettaa lakkoa, joten sen mahdollinen laiminlyönti oli ollut niin vähäistä, ettei ollut syytä hyvityssakkoon tuomitsemiseen ottaen huomioon Pirkanmaan Osuuskaupan oma käyttäytyminen asiassa.
Vastauksessa esitetyt vaatimukset
Liikealan ammattiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KUULTAVAN LAUSUNTO
Tampereen seudun Liiketyöntekijät on osaltaan yhtynyt Liikealan ammattiliiton puolesta lausuttuun.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Pirkanmaan Osuuskauppa on tehnyt suunnitelmat Lielahden Prisman liikeidean ja toimintatavan muuttamisesta S-marketiksi. Suunnitelman toteuttaminen on edellyttänyt myös henkilöstöjärjestelyjä. Tästä syystä Prismassa on keväällä 1994 aloitettu yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut ovat päättyneet erimielisyyteen 16.8.1994. Työnantaja on 18.8.1994 ilmoittanut työntekijöille työsuhteiden irtisanomisesta ja osa-aikaistamisesta. Prisman työntekijät ovat myöhemmin elokuussa vaatineet työnantajaa peruuttamaan sanotut toimenpiteet.
Työnantaja on elokuussa ilmoittanut Kaupanalan Työnantajaliitto KTL:lle, että työntekijät ovat suunnitelleet ryhtyvänsä tuolloin työtaisteluun. Työnantajaliitto on ottanut yhteyden Liikealan ammattiliittoon ja vaatinut sitä valvomaan työrauhaa.
Lielahden S-marketin avajaispäivänä 3.11.1994 työnantajan edustaja on saanut tietää, että työpaikan henkilökunta on varautunut ryhtymään lakkoon seuraavana päivänä. Ammattiosaston pääluottamusmies ja luottamusmies ovat 4.11.1994 aamupäivällä jälleen vaatineet työnantajaa peruuttamaan toteutetut henkilöstöjärjestelyt. Työnantajan kieltäydyttyä siitä luottamusmiehet ovat ilmoittaneet, että työntekijät ryhtyvät lakkoon kello 14. Lielahden Smarketin 23 työntekijää onkin ryhtynyt kanteessa ilmoitetulla tavalla lakkoon, joka on kestänyt työpäivän loppuun kello 20.15 saakka. Lakko on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohtoa ja jakamista koskevaan määräykseen.
Ammattiosaston luottamusmies ja pääluottamusmies ovat kehottaneet työntekijöitä ryhtymään edellä selostettuun työtaisteluun ja toiminnallaan työtaistelun aikana tukeneet sitä. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä toimenpiteistä.
Työnantajaliitto on 3.11.1994 ilmoittanut lakon uhasta Liikealan ammattiliitolle ja vaatinut sitä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. Seuraavana päivänä työnantajaliitto on ottanut puhelimitse yhteyttä työntekijäliiton aluetoimistoon. Sen jälkeen se on lähettänyt sinne kaksi telefax-sanomaa, joissa on vaadittu toimenpiteitä ensin työrauhan säilyttämiseksi ja myöhemmin sen palauttamiseksi.
Liikealan ammattiliiton toimitsija on puhelimessa 3.11.1994 keskustellut asiasta työpaikan luottamusmiehen sijaisen kanssa ja 4.11.1994 lakon jo alettua pääluottamusmiehen kanssa. Toimitsija on työtaistelun kestäessä lähettänyt pääluottamusmiehelle telefax-sanoman, jossa on vaadittu toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Liikealan ammattiliiton toimenpiteet eivät kuitenkaan 4.11.1994, ottaen huomioon, että se on tiennyt työpaikan tilanteesta, ole käytännössä olleet riittäviä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.
Ammattiosaston maksettavaksi tuomitun hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon keskusjärjestöjen välillä 21.12.1993 tehty hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Liikealan ammattiliiton ja Tampereen seudun Liiketyöntekijät ry:n maksamaan Kaupan työnantajaliitto KTL:lle hyvityssakkoa, Tampereen seudun Liiketyöntekijät työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 000 markkaa ja Liikealan ammattiliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 13 000 markkaa.
Liikealan ammattiliitto ja Tampereen seudun Liiketyöntekijät velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaupan Työnantajaliitto KTL:n oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla 16 prosentin korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Kauppinen puheenjohtajana sekä Kitunen, Äimälä, Ståhle, Vertanen ja Kolula jäseninä.
Tuomio on yksimielinen.