TT:1993-59
- Ämnesord
- Työajan käyttösuunnitelma, Työajan lyhennysvapaa, Työehtosopimuksen tieten rikkominen, Valvontavelvollisuus, - työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi
- År för fallet
- 1993
- Meddelats
- Diarienummer
- D:1993/5
Työnantajayhtiö oli perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että putkiasentajat olivat ymmärtäneet työajan lyhennysvapaiden pitämisen tapahtuvan samanaikaisesti kuin pääurakoitsija käyttösuunnitelmassaan oli tarkoittanut ne pidettäviksi.
Yhtiö ei ollut laatinut koko yritystä tai kanteessa tarkoitettua työmaata koskevaa työajan käyttösuunnitelmaa ennen talvikautta eikä muutoinkaan työajan lyhentämistä koskevassa työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin taikka ilmoittanut työntekijöilleen pääurakoitsijan käyttösuunnitelman noudattamisesta. Yhtiön olisi pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Työnantajaliitto, jonka olisi pitänyt havaita, ettei työnantaja ollut laatinut käyttösuunnitelmaa työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla, oli laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. (Ään.)
Kantaja Rakennusliitto ry Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Lahden Putkityö Ky Liikkeenharjoittaja Pekka Juhani Reijonen
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 4.4.1990 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
8 §
TYÖAJAN LYHENNYS
Työajan lyhennys toteutetaan tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan sopimuksen mukaisesti (liite 3).
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa työajan lyhentämistä koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 §
TALVIKAUSI
Työajan lyhennys sijoitetaan talvikauteen, jolla tarkoitetaan aikaväliä 1.10. - 2.5.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 §
TYÖAJAN LYHENNYSVAPAAN ANTAMINEN
Työajan lyhennysvapaa annetaan vapaapäivinä työnantajan määräämänä aikana talvikaudella 1.10. - 2.5. Vapaa voidaan antaa myös lyhentämällä päivittäistä työaikaa, jos työnantaja ja työntekijä työntekijän pyynnöstä siitä sopivat. Työnantaja laatii talvikaudeksi ennen talvikautta yrityskohtaisen työajan käyttösuunnitelman, jossa osoitetaan työajan lyhennyspäivien ajankohdat. Yrityskohtainen työajan käyttösuunnitelma voidaan laatia joko koskemaan koko yritystä tai siten, että yrityksen kullakin hallinnollisella yksiköllä on oma yrityskohtainen työajan käyttösuunnitelma. Työyhtymää tai työyhteenliittymää varten voidaan laatia oma työajan käyttösuunnitelma. Työnantaja voi laatia oman työajan käyttösuunnitelman myös tiettyä työmaata tai yksittäistä työntekijää varten tai perustaa käyttösuunnitelman pääurakoitsijan noudattamaan käyttösuunnitelmaan. Työajan käyttösuunnitelmassa kaikkien työntekijöiden työajan lyhennysvapaiden ei tarvitse olla samaan aikaan. Työntekijän työajan lyhennysvapaa määräytyy työajan käyttösuunnitelman mukaan, ellei hän ole sopinut työnantajan kanssa siitä poikkeavasti. Koko talvikautta varten laadittavassa työajan käyttösuunnitelmassa tulee vähintään neljä (4) lyhennysvapaapäivää sijoittaa ajalle 1.10. - 31.12. ja vähintään neljä (4) lyhennysvapaapäivää ajalle
1.1. - 2.5.
Yrityskohtainen työajan käyttösuunnitelma käsitellään ennen sen vahvistamista yhteistoimintaneuvottelukunnassa, mikäli yrityksessä sellainen on tai kuullaan työntekijöitä muulla sopivalla tavalla. Työmaalla noudatettava työajan käyttösuunnitelma on asetettava kullakin työmaalla työntekijäin nähtäväksi. Työnantajalla on oikeus siirtää työajan käyttösuunnitelmassa ilmoitettujen työajan lyhennysvapaapäivien ajankohtaa talvikauden rajoissa enintään kolmella (3) kuukaudella. Työnantajan tulee ilmoittaa siirrosta ja samalla uudesta vapaan ajankohdasta vähintään yhtä (1) viikkoa ennen vapaata. Työajan lyhennysvapaan siirto voi koskea kaikkia kyseisen käyttösuunnitelman piirissä olevia tai vain osaa. Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Rakennusliitto on lausunut, että Putkijohtotyönantajainliiton jäsenyritys Lahden Putkityö Ky, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä toimi liikkeenharjoittaja Pekka Juhani Reijonen, oli laiminlyönyt noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä, kun se ei ollut laatinut työajan käyttösuunnitelmaa työajan lyhentämissopimuksen 4 §:ssä sovitulla tavalla ennen sopimuksen 2 §:n tarkoittamaa talvikautta.
Työajan lyhentämissopimuksen mukaan työnantajan tulee laatia ennen talvikautta yrityskohtaisesti työajan käyttösuunnitelma. Talvikausi oli sopimuksessa määritelty ajaksi 1.10. - 2.5. Lahden Putkityö Ky:n Heinolan konttorissa olisi sanottu työajan käyttösuunnitelma tullut laatia vuonna 1991 ennen 1.10. Siinä olisi tullut osoittaa työajan lyhennyspäivät eli 12 vapaapäivää. Suunnitelma oli kuitenkin laadittu ja annettu tiedoksi vasta 23.1.1992 eli lähes neljä kuukautta talvikauden alkamisen jälkeen. Käyttösuunnitelmaa laadittaessa ei myöskään työntekijöitä ollut kuultu kuten sopimuksen 4 § edellytti. Työnantajaliitto oli ollut sitä mieltä, että työnantajan menettely oli täyttänyt työehtosopimuksen edellytykset. Liitto oli näin aktiivisesti tukenut jäsenyrityksensä menettelyä laiminlyöden siten valvontavelvollisuutensa. Asia oli saatettu paikallistasolta liittojen käsittelyyn ilman muistiota. Liittojen väliset neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina 28.1.1992, jolloin työntekijäliitto oli ilmoittanut vievänsä asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennusliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Lahden Putkityö Ky oli menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavan työajan lyhentämissopimuksen 4 §:n vastaisesti jättäessään työajan käyttösuunnitelman laatimatta ennen sanotun sopimuksen 2 §:ssä määriteltyä talvikautta. Lisäksi Rakennusliitto on vaatinut Lahden Putkityö Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Pekka Juhani Reijosen tuomitsemista yhteisvastuullisesti työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Putkijohtotyönantajainliitto, Lahden Putkityö Ky sekä Reijonen ovat lausuneet, että kantajan väite, jonka mukaan Lahden Putkityö Ky olisi laiminlyönyt työajan lyhentämissopimuksen määräyksiä, oli perusteeton.
Työajan lyhentämissopimuksen tarkoittaman talvikauden alkaessa 1.10.1991 Heinolan konttorin kaikki kuusi asentajaa olivat olleet työssä Lahden kaupungin Ahtialan kaupunginosassa käynnissä olleella Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n työmaalla. Kaikille työntekijöille oli ennen talvikauden alkua ilmoitettu, että työajan lyhennysvapaat määräytyivät sanotun rakennusliikkeen työmaan mukaisesti. Työajan lyhentämissopimuksen 4 §:n mukaan työmaalla noudatettava työajan käyttösuunnitelma oli asetettava kullekin työmaalle työntekijäin nähtäväksi. Lista lyhennysvapaista oli koko ajan ollut nähtävänä työmaan sosiaalitilojen seinällä. Lahden Putkityö Ky:n asentajat käyttivät samoja sosiaalitiloja rakennusmiesten kanssa.
Kyseinen työmaa oli käynnistynyt toukokuussa 1991. Työmaan yleisaikataulu oli käynnistymisestä lähtien ollut koko ajan nähtävänä yhtiön toimitiloissa. Yleisaikatauluun oli selkeästi merkitty viikoille 52/1991 ja 1/1992 työajan lyhennysvapaat. Koska yleisaikataulu oli laadittu jo työkohteen alkaessa, oli kiistatonta, että tieto lyhennysvapaiden ajankohdasta oli tätäkin kautta tavoittanut kaikki työntekijät selkeästi ennen talvikauden alkua 1.10.1991.
Työajan lyhentämissopimuksen mukaisesti työntekijän työajan lyhennysvapaa määräytyi työajan käyttösuunnitelman mukaan, ellei hän ollut sopinut työnantajan kanssa siitä poikkeavasti. Tällainen poikkeus oli sovittu luottamusmiehen kanssa, joka oli halunnut pitää viikon työajan lyhennysvapaata koulujen syysloman aikana lokakuussa 1991. Kun luottamusmies oli keskustellut työnantajan kanssa asiasta, häneltä oli tiedusteltu, miten sanotuilla viikoilla 52/1991 ja 1/1992 toimitaan, koska Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n työmaa oli tuolloin kiinni. Tällöin oli sovittu, että Luukkoselle järjestetään kyseiseksi ajaksi työtä yhtiön verstaalla. Tämä sopimus osoitti, että työnantaja oli kaiken kaikkiaan suhtautunut varsin joustavasti työajan lyhennysvapaiden käyttöön ja että luottamusmiehenkin oli täytynyt olla tietoinen lyhennysvapaiden ajankohdista, koska muuten sanottu sopiminen ei olisi ollut mahdollista. Samalla tämä osoitti, että yhtiön työntekijöitä oli kuultu sopimuksen 4 §:n tarkoittamalla tavalla.
Mitään muutakaan epäselvyyttä lyhennysvapaiden järjestelyissä ei yhtiössä ollut ollut. Koko riita olikin saanut alkunsa täysin työajan lyhentämissopimuksen ulkopuolisista tekijöistä. Eräs asentaja oli sairastunut 26.11.1991, ja hänen sairaslomansa oli jatkunut 6.1.1992 saakka. Tuolle ajalle oli sijoittunut seitsemän työajan lyhennysvapaapäivää, jotka työntekijä sairautensa vuoksi näin ollen oli menettänyt. Sopimus ei nimittäin velvoittanut työnantajaa siirtämään lyhennysvapaita esimerkiksi sairauden vuoksi. Tämän tapahtumasarjan seurauksena kantajaliitto oli riitauttanut koko lyhennystä koskevan asian.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
RAKENNUSLIITON VASTASELITYS
Rakennusliitto on lausunut, että työajan käyttösuunnitelmaa ei ollut laadittu ennen 1.10.1991. Myöskään ei ollut sovittu, että vapaat olisivat määräytyneet pääurakoitsijan vapaapäiväluettelon mukaan. Vasta tammikuussa 1992 luottamusmiehelle oli annettu kirjallinen pekkas-vapaalista. Työntekijät, jotka olivat olleet työssä, olivat yksityiskohtaisesti sopineet pekkaspäivistä. Ne, jotka olivat olleet poissa työmaalta pitempiä aikoja, olivat olleet tietämättömiä järjestelmästä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kanteessa tarkoitetut viisi putkiasentajaa ovat syksyllä 1991 ja talvella 1992 olleet Lahden Putkityö Ky:n palveluksessa Lahdessa Ahtialan työmaalla, jossa eräs rakennusliike on toiminut pääurakoitsijana. Rakennusliitto on kanteessaan katsonut, että Lahden Putkityö Ky ei ollut laatinut talvikauden 1.10.1991 - 2.5.1992 työajan käyttösuunnitelmaa työajan lyhentämisestä tehdyn sopimuksen edellyttämin tavoin ennen talvikauden alkamista.
Työajan lyhentämisestä tehdyn sopimuksen 4 §:n mukaan lyhennysvapaa annetaan vapaapäivinä työnantajan määräämänä aikana talvikaudella 1.10. - 2.5. Sopimuksen mukaan työnantaja laatii ennen talvikautta yrityskohtaisen työajan käyttösuunnitelman, jossa osoitetaan työajan lyhennyspäivien ajankohdat. Yrityskohtainen työajan käyttösuunnitelma voidaan laatia joko koskemaan koko yritystä tai yrityksen kullekin hallinnolliselle yksikölle. Käyttösuunnitelma voidaan myös laatia tiettyä työmaata tai yksittäistä työntekijää varten tai perustaa pääurakoitsijan noudattamaan käyttösuunnitelmaan. Työntekijän työajan lyhennysvapaa määräytyy työajan käyttösuunnitelman mukaan, ellei hän ole sopinut työnantajan kanssa siitä poikkeavasti. Sopimuksen 4 §:ssä on määrätty työntekijöiden kuulemisesta ennen käyttösuunnitelman laatimista samoin kuin käyttösuunnitelman asettamisesta nähtäväksi työmaalle.
Lahden Putkityö Ky:llä on vuodenvaihteessa 1991 - 1992 ollut Ahtialan työmaan lisäksi putkiasennustöitä suoritettavana yhdellä omakotitalorakennustyömaalla. Lahden Putkityö Ky on oikeudenkäynnin aikana pyrkinyt osoittamaan, että yhtiö oli antaessaan talvikauden 1991 - 1992 työajan lyhennysvapaita noudattanut Ahtialan työmaan pääurakoitsijan työmaan yleisaikatauluun perustunutta työajan käyttösuunnitelmaa. Yhtiön työnjohtajan kertoman mukaan pääurakoitsijan laatima työmaan yleisaikataulu on ollut kesästä 1991 lukien nähtävissä yhtiön toimitiloissa. Pääurakoitsijan työajan käyttösuunnitelma taas on hänen kertomansa mukaan ollut näkyvissä työmaamestarin kopin seinällä, jossa sen sisältö on ollut myös yhtiön putkiasentajien nähtävissä.
Esitetty selvitys osoittaa, että Lahden Putkityö Ky:n kanteessa tarkoitetuista putkiasentajista luottamusmies on syksyllä 1991 sopinut työnantajan kanssa työajan lyhentämisvapaapäiviensä pitämisestä työajan käyttösuunnitelmasta poiketen. Putkiasentajat ovat muutoin sijoittaneet tuntilistoihinsa työajan lyhentämisvapaat itse, mutta kahden putkiasentajan osalta Lahden Putkityö Ky:n konttorissa on jälkikäteen merkitty eräitä päiviä, jotka asianomaiset ovat itse ilmoittaneet sairaslomapäiviksi, pekkasvapaiksi.
Lahden Putkityö Ky on 23.1.1992 antanut kullekin putkiasentajalle ilmoituksen, josta käyvät ilmi työajan lyhennysvapaapäivät talvikautena 1.10.1991 - 2.5.1992. Tähän luetteloon on merkitty 5.12.1991 sekä päiviä vuoden 1991 lopusta ja vuoden 1992 alusta. Luettelo on yhdenmukainen niiden pekkasvapaapäivien kanssa, joita työssä olleet putkiasentajat itse ovat tuntilistoihinsa merkinneet pekkasvapaiksi. Näin toteutettu työajan lyhennysohjelma vastaa pääosin pääurakoitsijan työajan lyhennyksen käyttösuunnitelmaa.
Lahden Putkityö Ky on perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että putkiasentajat ovat ymmärtäneet työajan lyhennysvapaiden pitämisen tapahtuvan samanaikaisesti kuin pääurakoitsija on tarkoittanut ne käyttösuunnitelmassaan pidettäviksi. Lahden Putkityö Ky:n ei ole kuitenkaan näytetty laatineen koko yritystä tai kanteessa tarkoitettua työmaata koskevaa työajan käyttösuunnitelmaa ennen talvikautta eikä muutoinkaan sopimuksessa edellytetyin tavoin taikka ilmoittaneen putkiasentajilleen pääurakoitsijan käyttösuunnitelman noudattamisesta. Yhtiön olisi pitänyt tietää laiminlyönnillään rikkovansa työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Asiaa on käsitelty Rakennusliiton ja Putkijohtotyönantajainliiton välisessä neuvottelussa 28.1.1992. Putkijohtotyönantajainliitto on hyväksynyt työnantajan työajan lyhentämisvapaiden antamista koskeneen menettelyn. Kun liiton olisi pitänyt havaita, ettei työnantaja ollut laatinut käyttösuunnitelmaa työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla, Putkijohtotyönantajainliitto on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Lahden Putkityö Ky:n ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen Pekka Juhani Reijosen yhteisvastuullisesti maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa ja Putkijohtotyönantajainliiton maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.
Putkijohtotyönantajainliitto, Lahden Putkityö Ky ja Reijonen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut 2 700 markalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Huopaniemi puheenjohtajana sekä Rihto, Virtanen, Tuulensuu, PalankoLaaka ja Kolula jäseninä.
Eri mieltä oleva jäsen Tuulensuu, johon jäsen Virtanen yhtyi, lausui:
Yhdyn ratkaisun perusteluihin Lahden Putkityö Ky:tä ja Reijosta koskevilta osin.
Putkijohtotyönantajaliiton ei ole selvitetty tienneen yhtiön työajan käyttösuunnitelman laadintaan liittyvistä seikoista ennen kuin asia on saatettu liittojen väliseen neuvotteluun. Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen liitolla on neuvotteluissa ollut perusteltu aihe uskoa, että yhtiö oli laatinut työajan käyttösuunnitelman työehtosopimuksen mukaisesti. Näyttämättä on siten jäänyt, että Putkijohtotyönantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Sen hyvityssakon määräksi, joka Lahden Putkityö Ky:n ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen Pekka Juhani Reijosen tulee yhteisvastuullisesti maksaa Rakennusliitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta määrään 5 000 markkaa.
Muutoin hylkään kanteen.
Velvoitan Lahden Putkityö Ky:n ja Reijosen yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennusliitolle enemmistön määräämän oikeudenkäyntikulujen korvauksen.