13.9.1991

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y:n jäsenten maa- ja vesirakennustyössä toimivien työntekijöiden työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

Liitesopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Allekirjoittaneiden liittojen välistä luottamusmiessopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

1) Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, yrityskohtaista ja työpaikkakohtaista luottamusmiestä. 2) Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Suomen kansalainen, Rakennustyöläisten Liitto r.y:n jäsen ja asianomaisen yrityksen työntekijä sekä perehtynyt maa- ja vesirakennusalan työolosuhteisiin.

3 §

1) Yrityksen maa- ja vesirakennusalalla työskentelevillä työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yrityskohtainen luottamusmies ja hänelle henkilökohtainen varamies silloin, kun he työskentelevät sellaisilla työmailla, joiden työntekijävahvuus on enintään 25 työntekijää. Myös sellaisilla maa- ja vesirakennusalalla työskentelevillä työntekijöillä, joiden työsopimus on tehty tai tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi ja jotka työskentelevät sellaisilla työmailla, joiden työntekijävahvuus on yli 25 työntekijää, on oikeus osallistua em. vaaliin. Yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi ja hänen henkilökohtaiseksi varamiehekseen valitun työntekijän tulee olla toiminut yrityksen palveluksessa vähintään 6 kuukautta. Yrityskohtainen luottamusmies ja hänen henkilökohtainen varamiehensä valitaan marras-joulukuussa kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suoritetaan myös muuna aikana, mikäli yrityskohtainen luottamusmies kesken toimikautensa eroaa tai erotetaan työstä. Vaali toimitetaan työajan ulkopuolella työkohteittain ja siitä on työnantajan kanssa sovittava kahta viikkoa aikaisemmin. Työnantaja luovuttaa vaalin järjestäjille luettelon yrityksen em. työmaista sekä niillä työskentelevistä maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä yhtä viikkoa ennen sovittua vaalipäivää. Yrityskohtaisen luottamusmiehen toimivaltaan kuuluvat yrityksen enintään 25 työntekijän vahvuiset työmaat. Pääasiassa maa- ja vesirakennustoimintaa harjoittavan yrityksen yrityskohtainen luottamusmies on valittava maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä. 2) Sellaisilla maa- ja vesirakennusalan työmailla, joiden työntekijävahvuus on yli 5 työntekijää, on yrityksen työntekijöillä oikeus keskuudestaan valita työpaikkakohtainen luottamusmies ja hänelle henkilökohtainen varamies. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta suoritetaan asianomaisella työmaalla lepotauon aikana. 3) Luottamusmiesten ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaalista on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kanteen perustelut

Rakennusliitto on Suomen Maarakentajien Keskusliittoa sekä Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky:tä ja sen vastuunalaista yhtiömiestä Erkki Antero Järvistä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky:ssä ei vuoden 1990 talveen mennessä ollut ollut lainkaan yrityskohtaista luottamusmiestä. Rakennustyöläisten Keski-Suomen aluejärjestö r.y:n toimitsija oli 15.2.1990 päivätyllä kirjeellä kutsunut kommandiittiyhtiön työntekijät 24.2.1990 pidettävään kokoukseen, jossa muiden asioiden ohella oli ollut esillä myös luottamusmiehen valinta. Mainittuna päivänä pidetyssä kokouksessa yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi oli valittu mittamies Markku Kekälinen ja varaluottamusmieheksi koneenkuljettaja Karri Etelä. Valinnat olivat olleet yksimielisiä. Valintaan oli osallistunut kahdeksan työntekijää. Ennen kokousta oli pyritty erityisesti varmistaa se, että kaikki työntekijät saivat kutsun.

Työntekijät olivat 26.2.1990 ilmoittaneet kirjallisesti työnantajalle luottamusmiesvaalin tuloksesta. Työnantajan edustaja oli ottanut ilmoituksen huomautuksitta vastaan. Kahta päivää myöhemmin työnantaja oli kuitenkin lähettänyt Kekäliselle kirjeen, jossa työnantaja oli riitauttanut valinnat. Työnantaja oli kantansa tueksi vedonnut siihen, että luottamusmiehen valinta olisi työehtosopimuksen mukaan tullut suorittaa marras-joulukuussa, Kekälinen oli valintahetkellä ollut lomautettuna ja tilaisuuteen oli kutsuttu ja osallistunut henkilöitä, jotka eivät enää olleet olleet kommandiittiyhtiön palveluksessa.

Kekälinen oli sittemmin irtisanoutunut kommandiittiyhtiön palveluksesta. Työnantaja ei ollut tunnustanut varaluottamusmieheksi valittua Etelää luottamusmieheksi.

Syntyneestä erimielisyydestä oli käyty piiritason neuvottelut 26.3.1990. Neuvotteluissa työnantaja oli edelleen kiistänyt valinnat vedoten vaalin ajankohtaan, kahden lomautetun työntekijän osallistumiseen valintaan ja lomautetun työntekijän valitsemiseen luottamusmieheksi sekä siihen, ettei vaalista ollut ilmoitettu työnantajalle etukäteen työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Neuvotteluissa oli ollut läsnä myös Suomen Maarakentajien Keskusliiton edustaja. Työntekijöiden edustajat olivat katsoneet vaalin edellä mainituista seikoista huolimatta päteväksi. Työntekijät eivät kuitenkaan olleet edellyttäneet luottamusmiehen välitöntä työllistämistä vaan sitä, että varaluottamusmies toimisi hänen sijaisenaan lomautuksen ajan. Liittojen välillä asiasta oli neuvoteltu 25.5.1990, mutta neuvotteluissa ei ollut päästy asiasta yksimielisyyteen.

Luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1) -kohdassa oleva vaalin ajankohtaa koskeva määräys oli luonteeltaan järjestysmääräys. Luottamusmiessopimuksessa ei ollut määräystä, jonka mukaan muuna aikana kuin marras-joulukuussa toimitettu vaali ei olisi pätevä. Luottamusmiessopimuksessa mainitusta luottamusmiehen valinta-ajankohdasta voitiin joutua poikkeamaan muissakin tilanteissa kuin sopimuksessa mainituissa luottamusmiehen työstä eroamis- ja erottamistilanteissa. Näin oli asianlaita varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa työpaikalle ei ollut lainkaan valittu luottamusmiestä.

Luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1) -kohdassa oli todettu, että maa- ja vesirakennusalalla työskentelevillä työntekijöillä oli oikeus valita keskuudestaan yrityskohtainen luottamusmies ja hänelle henkilökohtainen varamies. Tällä sanonnalla ei ollut tarkoitettu sitä, että lomautetut työntekijät eivät saisi osallistua vaaliin. Määräyksellä oli haluttu korostaa sitä, että monitoimiyrityksissä vain maa- ja vesirakennusalalla työskentelevät työntekijät voivat osallistua valintaan.

Luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1) -kohdassa oleva vaalista etukäteen ilmoittamista koskeva maininta oli otettu sopimukseen sen vuoksi, että työnantajalla oli siten mahdollisuus toimittaa vaalien järjestäjille työntekijäluettelo ajoissa ja varautua työkohteittain toimitettavaan vaaliin, koska vaalin toimittaminen saattoi edellyttää järjestelyjä itse työkohteissa. Ennakkoilmoituksen laiminlyönnin seuraamukseksi ei ollut sovittu vaalin mitätöitymistä.

Työehtosopimus ei estänyt lomautettuna olevan työntekijän valintaa luottamusmieheksi. Luottamusmiessopimuksen 2 §:n mukaan riittävää oli, että luottamusmieheksi valittu oli asianomaisen yrityksen työntekijä. Työntekijäpuoli ei ollut edellyttänyt luottamusmiehen välitöntä työllistämistä vaan varaluottamusmiehen tulemista hänen sijaisekseen.

Työnantaja oli ensin hyväksynyt luottamusmiessopimuksen sanamuodosta sinänsä poikkeavassa järjestyksessä toimitetun luottamusmiehen valinnan. Työnantaja oli kuitenkin sittemmin kieltäytynyt hyväksymästä vaalin tulosta. Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies Erkki Antero Järvinen olivat siten rikkoneet luottamusmiessopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla kieltäytyessään tunnustamasta valitun luottamusmiehen ja hänen varamiehensä asemaa. Käydyissä neuvotteluissa työnantajaliitto ja Maarakentajien Keski-Suomen piiriyhdistys olivat tukeneet työnantajan menettelyä. Tällä toiminnallaan ne olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky:n menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti sen kieltäytyessä tunnustamasta Kekälisen valintaa yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi ja Etelän valintaa varaluottamusmieheksi. Lisäksi Rakennusliitto on vaatinut Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky:n ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen Erkki Antero Järvisen tuomitsemista yhteisvastuullisesti maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 7 §:n nojalla sekä Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Maarakentajien Keski-Suomen piiriyhdistyksen tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Vastineen perustelut

Suomen Maarakentajien Keskusliitto sekä Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky ja Erkki Antero Järvinen ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että yhtiön palveluksessa oli aikaisemmin ollut keskimäärin 3 - 10 työntekijää, mutta vuoden 1989 loppupuolen ja vuoden 1990 alun poikkeuksellisen vilkkaan työtilanteen johdosta yrityksen toiminta oli kasvanut noin kaksinkertaiseksi. Luottamusmiesvaalin toimittamisen aikaan 24.2.1990 yhtiön palveluksessa oli ollut 17 työntekijää, joista kolme oli ollut lomautettuna. Lisäksi kommandiittiyhtiön palveluksessa oli yhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi ollut kolme työnjohtajaa ja konttoritoimihenkilö. Yrityksessä ei ennen helmikuuta 1990 ollut ollut luottamusmiestä.

Vuoden 1974 työehtosopimuksessa maa- ja vesirakennusalalle oli sovittu oma luottamusmiessopimuksensa. Luottamusmiessopimuksen 2 ja 3 §:t olivat säilyneet muuttumattomina eri työehtosopimuksissa. Luottamusmiessopimuksessa edellytettiin luottamusmiehen valinnalta, että luottamusmiehen tuli olla työsuhteessa yritykseen, johon hänet oli valittu luottamusmieheksi. Jos yrityksellä oli muutakin kuin maa- ja vesirakennustoimintaa, niin ainoastaan maaja vesirakennustoimintaan osallistuvat työntekijät voivat ottaa osaa luottamusmiesvaaliin. Luottamusmieheksi valitun tuli olla perehtynyt maa- ja vesirakennusalan työolosuhteisiin. Luottamusmiessopimuksen mukaan kaikilla yrityksen työntekijöillä oli oikeus osallistua luottamusmiesvaaliin riippumatta siitä, olivatko he Rakennusliiton tai jonkun muun ammattiliiton jäseniä tai olivatko he järjestäytymättömiä.

Yrityksessä voitiin sopimuksen mukaan valita yrityskohtainen luottamusmies ja työmaakohtainen luottamusmies. Näiden luottamusmiesten toimivalta ei ollut päällekkäistä, vaan kummatkin hoitivat oman toimialueensa. Luottamusmiessopimuksen tekemisen alkuvaiheessa työnantajapuoli oli lähtenyt siitä, että luottamusmiehen ei tarvitsisi olla Rakennusliiton jäsen. Tämä oli kuitenkin ollut työntekijäliitolle ehdoton edellytys, minkä vuoksi luottamusmiessopimuksessa oli sovittu siitä, että luottamusmiehen tuli olla Suomen kansalainen, Rakennustyöläisten Liiton, nykyisen Rakennusliiton, jäsen ja asianomaisen yrityksen työntekijä sekä perehtynyt maa- ja vesirakennusalan työolosuhteisiin. Lisäksi hänen tuli olla toiminut yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta.

Maa- ja vesirakennusalan luottamusmiessopimus poikkesi siten Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n luottamusmiessopimuksesta ja myös muista rakennusalan luottamusmiessopimuksista.

Kanteessakin oli todettu, että luottamusmiehen valinta oli tapahtunut luottamusmiessopimuksen sanamuodosta poikkeavassa järjestyksessä. Luottamusmiehen valinta ei siten ollut tapahtunut luottamusmiessopimuksen mukaisesti. Luottamusmiesvaalia ei ollut toimitettu marras-joulukuussa, vaikka luottamusmiessopimuksen sanamuoto edellytti valinnan suorittamista mainittuna ajankohtana. Luottamusmiessopimuksen mukaan yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suoritettiin myös muuna aikana, mikäli yrityskohtainen luottamusmies kesken toimikautensa erosi tai erotettiin työstä. Muissa tapauksissa ei luottamusmiesvaalia voitu luottamusmiessopimuksen sanamuodon mukaan toimittaa muuna ajankohtana kuin marras-joulukuussa. Työntekijät eivät myöskään olleet valinneet uutta yrityskohtaista luottamusmiestä, vaikka Kekälinen oli keväällä 1990 irtisanoutunut kommandiittiyhtiön palveluksesta. Jos luottamusmies valittaisiin kesken vuoden, aiheuttaisi tämä sekaannusta muun muassa sen vuoksi, että luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmies valittiin kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Luottamusmiehellä oli myös oikeus osallistua eräisiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ja Rakennusliiton järjestämille kursseille. Luottamusmiessopimuksen 8 §:n mukaan luottamusmies voi käydä enintään yksillä kursseilla kalenterivuoden aikana. Jos saman kalenterivuoden aikana valittaisiin kaksi luottamusmiestä, aiheutuisi tästä ongelmia ratkaistaessa sitä, miten kursseilla käynti luottamusmiesten kesken tulisi jakaa.

Luottamusmiesvaalista ei ollut sovittu kahta viikkoa aikaisemmin työnantajan kanssa, eikä työnantajalta ollut pyydetty luetteloa yrityksen työmaista ja niillä työskentelevistä maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä yhtä viikkoa ennen sovittua vaalipäivää. Tällä luottamusmiessopimuksen määräyksellä oli haluttu varmistua siitä, että vaaleihin osallistuivat ainoastaan ne työntekijät, joilla siihen luottamusmiessopimuksen mukaan oli oikeus.

Luottamusmiehen valinnasta oli ilmoitettu vaaliin oikeutetuille työntekijöille lyhyellä ennakkoilmoitusajalla. Työnantajapuoli ei tosin ollut saanut sellaista selvitystä, joka osoittaisi, että joku vaaliin osallistumaan oikeutettu työntekijä ei olisi saanut kutsua vaalitilaisuuteen.

Luottamusmiehen valintaan oli osallistunut työntekijä, joka ei ollut ollut yrityksen palveluksessa. Hän ei siten ollut ollut vaalikelpoinen luottamusmiessopimuksen mukaan. Luottamusmiesvaalin tapahtuessa läsnä oli ollut myös liiton toimitsija, mikä oli voinut vaikuttaa luottamusmiehen valintaan.

Luottamusmiehen vaaliin oli osallistunut kolme lomautettua työntekijää, joista yksi oli ollut Kekälinen. Maa- ja vesirakennusalan luottamusmiessopimus edellytti sanamuotonsa mukaisesti työntekijän työskentelevän maa- ja vesirakennusalalla. Sana työskennellä tarkoitti sitä, että työntekijä ei ollut lomautettuna.

Vaalissa yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi oli valittu työntekijä, joka oli ollut vaalin toimittamisaikaan lomautettuna. Lomautettuna oleva työntekijä ei voinut hoitaa luottamusmiestointaan, koska lomautettuna ollessaan työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet olivat "lepäämässä". Työntekijä ei siten tullut luottamusmiehen työsuhdeturvan piiriin eikä hänellä myöskään ollut oikeutta saada korvausta työansionsa menetyksestä. Luottamusmiessopimuksen luottamusmiesvapautusta koskevien määräysten sanamuoto viittasi siihen, että luottamusmiehen tuli olla jatkuvasti tosiasiallisesti työssä. Lomautettuna oleva työntekijä saattoi lomautuksen aikana olla toisen työnantajan palveluksessa. Tämä oli ristiriidassa luottamusmiessopimuksen määräysten kanssa.

Yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi valitun Kekälisen henkilökohtainen varamies Etelä oli lisäksi kieltäytynyt toimimasta Kekälisen sijasta luottamusmiehenä.

Sen jälkeen kun työnantaja oli saanut tiedon luottamusmiehen valinnasta ja hankkinut tarpeellisen selvityksen asiasta, työnantaja oli heti ilmoittanut työntekijöille, että valinta oli ollut luottamusmiessopimuksen vastainen.

Maa- ja vesirakennusalalla oli aikaisemminkin kiistetty luottamusmiehen valinta, mikäli valinta oli tapahtunut luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Tällaisia tapauksia oli 1980-luvulla ollut ainakin kaksi. Toisessa tapauksessa tamperelaisessa yrityksessä yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi valitun työntekijän valinta oli kiistetty sillä perusteella, että luottamusmies ei ollut täyttänyt luottamusmiehen kelpoisuusehtoja työsuhteen pituuden osalta. Toisessa vantaalaista yritystä koskevassa tapauksessa yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi oli ollut ehdolla aikaisemmin vastaavassa tehtävässä toiminut työntekijä, joka oli ollut pitkäaikaisella sairauslomalla. Työnantajan edustaja oli tuossa tapauksessa ilmoittanut, ettei valinta ollut luottamusmiessopimuksen mukainen, minkä johdosta työntekijät olivat valinneet toisen työntekijän yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi. Kiistäessään viimeksi mainitussa tapauksessa luottamusmieheksi valitun oikeuden toimia luottamusmiehenä oli työnantaja perustellut kantaansa sillä, että työntekijä oli ollut sairaslomalla eikä ollut työskennellyt yrityksen palveluksessa. Kysymyksessä ollut työntekijä olikin sittemmin jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle.

Jos luottamusmiesvalinta katsottaisiin luottamusmiessopimuksen mukaiseksi, ei Erkki Järvinen Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen voitu kuitenkaan katsoa perustellusti tienneen rikkovan työehtosopimuksen määräyksiä, koska valinta oli tapahtunut luottamusmiessopimuksen sanamuodosta poikkeavassa järjestyksessä. Joka tapauksessa asiassa tuli ottaa huomioon työnantajan syyllisyyden määrä ja toisen osapuolen mahdolliseen rikkomukseen antama aihe ja yrityksen pieni koko. Asiassa oli myös sellaisia erityisiä syitä, joiden mukaan hyvityssakko voitiin jättää tuomitsematta.

Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Maarakentajien Keski-Suomen piiriyhdistyksen ei voitu katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan, koska luottamusmiehen valinta oli tapahtunut luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Asia oli tältä osin ollut niin tulkinnanvarainen, että työnantajapuolella oli ollut perusteet kieltäytyä hyväksymästä luottamusmiehen valintaa. Siten työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys olivat voineet perustellusti tukea Erkki Järvinen Ky:n menettelyä asiassa. Lisäksi liittojen välillä käydyissä erimielisyysneuvotteluissa oli työnantajaliiton taholta esitetty asian ratkaisemista siten, että kommandiittiyhtiössä pidettäisiin uudet luottamusmiesvaalit. Tähän ei työntekijäliitto ollut katsonut voivansa suostua. Edellytykset uuden vaalin toimittamiselle olivat olleet olemassa erityisesti sen vuoksi, että Kekäläinen oli irtisanoutunut kommandiittiyhtiön palveluksesta, minkä lisäksi Etelä oli kieltäytynyt toimimasta yrityskohtaisena luottamusmiehenä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Maarakentajien Keskusliitto sekä Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky ja Erkki Antero Järvinen ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky:n palveluksessa olevat työntekijät ovat 24.2.1990 pitämässään kokouksessa valinneet maa- ja vesirakennusalan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetuksi yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi mittamies Markku Kekälisen, joka vaalin toimittamisen ajankohtana on ollut toistaiseksi lomautettuna 19.2.1990 alkaen. Samassa tilaisuudessa varaluottamusmieheksi on valittu koneenkuljettaja Karri Etelä. Työntekijät ovat 26.2.1990 kirjallisesti ilmoittaneet työnantajalle luottamusmiesvaalin tuloksesta. Työnantaja on 28.2.1990 kirjeitse ilmoittanut Kekäliselle kieltäytyvänsä hyväksymästä luottamusmiesten valintaa luottamusmiesvaalissa tapahtuneiden virheellisyyksien vuoksi.

Työnantajapuolelta on ensiksi vedottu siihen, että yrityskohtaisen luottamusmiehen vaalia ei ole toimitettu luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1) -kohdassa sovittuna ajankohtana. Kysymyksessä olevan määräyksen mukaan yrityskohtainen luottamusmies ja hänen henkilökohtainen varamiehensä valitaan marras-joulukuussa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Luottamusmiessopimuksen mukaan yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta voidaan suorittaa myös muuna aikana, mikäli yrityskohtainen luottamusmies kesken toimikautensa eroaa tai erotetaan työstä.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu Rakennusliiton aluesihteeri, joka on osallistunut maa- ja vesirakennusalan luottamusmiessopimuksen solmimista koskeneisiin neuvotteluihin, on kertonut, että vaalin ajankohtaa koskeva määräys on otettu luottamusmiessopimuksiin muista työehtosopimuksista ja työturvallisuutta koskevista sopimuksista. Todistajana kuultu Suomen Maarakentajien Keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtaja, joka myös on osallistunut luottamusmiessopimuksen solmimista koskeneisiin neuvotteluihin, on kertonut vaalin toimittamis-ajankohtaa koskevien määräysten tarkoituksena olleen keskittää vaalit johonkin tiettyyn aikaan. Luottamusmiessopimusta koskeneiden neuvottelujen yhteydessä ei esitetyn selvityksen mukaan ole tullut esille, voidaanko luottamusmiesvaalit toimittaa sopimuksessa sovitusta ajankohdasta poiketen muissakin tapauksissa kuin niissä, joissa luottamusmies eroaa tai erotetaan työstä kesken kauden.

Luottamusmiessopimuksen edellä olevalla määräyksellä on turvattu työntekijöille oikeus valita eräissä tapauksissa luottamusmies myös muuna ajankohtana kuin marras-joulukuussa. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, että luottamusmiesvaalia ei voida pitää pätemättömänä pelkästään sillä perusteella, että vaali on toimitettu muuna kuin luottamusmiessopimuksessa mainittuna ajankohtana, mikäli vaalin toimittamiseen on luottamusmiehen puuttumisen vuoksi ollut perusteltua syytä. Kanteessa tarkoitetussa tapauksessa yrityksessä ei ennen vaalin toimittamista ole ollut lainkaan luottamusmiestä, joten työntekijöillä on ollut perusteltu syy luottamusmiehen valitsemiseen.

Toiseksi työnantajapuoli on pitänyt toimitettua luottamusmiesvalintaa luottamusmiessopimuksen vastaisena sillä perusteella, että vaalin pitämisestä ei ollut sovittu työnantajan kanssa etukäteen työehtosopimuksessa sovituin tavoin, eikä työnantajalta ollut pyydetty luetteloa yrityksen työmaista ja niillä työskentelevistä maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä. Työehtosopimuksen 3 §:n 1) -kohdan mukaan luottamusmiesvaalin toimittamisesta on sovittava työnantajan kanssa kahta viikkoa aikaisemmin. Samoin sopimuksen 3 §:n 1) -kohdassa on sovittu siitä, että työnantaja luovuttaa vaalin järjestäjille luettelon työehtosopimuksessa tarkoitetuista työmaista ja niillä työskentelevistä maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä yhtä viikkoa ennen sovittua vaalipäivää.

Luottamusmiessopimuksesta neuvoteltaessa ei esillä ole ollut, mikä seuraamus mahdollisesti on siitä, ettei luottamusmiesvaalin toimittamisesta sovita etukäteen työnantajan kanssa työehtosopimuksessa mainitulla tavalla. Määräyksestä sovittaessa on tarkoituksena ollut varata työnantajalle aikaa ryhtyä vaalin järjestämiseen liittyviin toimenpiteisiin, kuten luettelon laatimiseksi yrityksen työmaista ja niillä työskentelevistä työntekijöistä. Työnantajalle asetettu velvollisuus luettelon laatimisen on johtunut siitä, että työnantajalla on työntekijöitä paremmat tiedot yrityksen eri työmaista ja niillä työskentelevistä maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä. Työnantajalle asetetulla velvollisuudella luovuttaa luettelo vaalin järjestäjille on ollut tarkoitus huolehtia siitä, että vaalin järjestäjät saisivat tiedot niistä työntekijöistä, joilla luottamusmiessopimuksen mukaan on oikeus osallistua yrityskohtaisen luottamusmiehen valintaan. Luettelon perusteella vaalin järjestäjät voivat antaa vaaliin osallistumiseen oikeutetuille tiedon toimitettavasta vaalista. Luettelon laatiminen tekee työnantajalle mahdolliseksi myös varmistua siitä, että vaaliin osallistuvat vain ne työntekijät, joilla siihen luottamusmiessopimuksen perusteella on oikeus.

Kanteessa tarkoitetussa tapauksessa riidatonta on, että vaalista ei ole sovittu työnantajan kanssa kahta viikkoa aikaisemmin. Työnantaja ei myöskään ole laatinut luottamusmiessopimuksessa tarkoitettua luetteloa työmaista ja työntekijöistä vaalin järjestäjille. Syynä siihen, että vaalin toimittamisesta ei ollut ennakolta sovittu työnantajan kanssa, on työntekijäpuolen ilmoituksen mukaan ollut se, että tällaisista asioista ei ole uskallettu puhua työnantajalle. Tarkempaa selvitystä tämän kannan tueksi ei kuitenkaan ole esitetty. Työntekijät ovat sen sijaan itse laatineet luettelon yrityksen palveluksessa olevista työntekijöistä ja toimittaneet luettelon liiton aluesihteerille, joka on lähettänyt kokouskutsun niille työntekijöille, joiden nimet ovat olleet liiton tiedossa. Muut luettelossa mainitut työntekijät ovat saaneet tiedon vaalista vaalin järjestäjältä kirjeitse tai suullisesti.

Työnantajapuolelta on myönnetty, että kukaan sellainen työntekijä, joka olisi ollut oikeutettu osallistumaan luottamusmiehen valintaan, ei ole jäänyt ilman tietoa toimitettavasta vaalista. Työntekijäpuolen laatimaan luetteloon on sisältynyt yksi työntekijä, joka ei enää ole ollut yhtiön palveluksessa. Tämä työntekijä ei kuitenkaan ole osallistunut vaalitilaisuuteen. Kun nimiluettelon laatimisen tarkoituksena edellä esitetyn tavoin on turvata se, että kaikki vaaliin osallistumaan oikeutetut työntekijät saavat tiedon vaalista ja että myös työnantaja voi varmistua siitä, että vain tällaiset työntekijät osallistuvat vaaliin, ei luottamusmiesvaalia tässä tapauksessa edellä esitetyt seikat huomioon ottaen voida pitää pätemättömänä myöskään sillä perusteella, että luettelo on ollut työntekijäpuolen laatima. Myöskään se seikka, ettei vaalista ole etukäteen sovittu työnantajan kanssa, ei edellä esitetyn huomioon ottaen voi työtuomioistuimen mielestä aiheuttaa vaalin pätemättömyyttä.

Työnantajapuolelta on vielä katsottu luottamusmiehen vaalin olleen luottamusmiessopimuksen vastainen sillä perusteella, että vaaliin on osallistunut Kekälisen lisäksi kaksi muuta sellaista työntekijää, jotka vaalin toimittamisajankohtana ovat olleet lomautettuina. Työn-antajapuolen näkemyksen mukaan oikeus osallistua vaaliin on vain sellaisilla työntekijöillä, jotka vaalin toimittamisajankohtana ovat työssä. Samoin voidaan työnantajapuolen näkemyksen mukaan luottamusmieheksi valita vain sellainen työntekijä, joka vaalin toimittamisajankohtana on työssä.

Luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1) -kohdan mukaan yrityksen maa- ja vesirakennusalalla työskentelevillä työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yrityskohtainen luottamusmies ja hänelle henkilökohtainen varamies silloin, kun he työskentelevät sellaisilla työmailla, joiden työntekijävahvuus on enintään 25 työntekijää. Edelleen luottamusmiessopimuksessa on sovittu, että myös sellaisilla maaja vesirakennusalalla työskentelevillä työntekijöillä, joiden työsopimus on tehty tai tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi ja jotka työskentelevät sellaisilla työmailla, joiden työntekijävahvuus on yli 25 työntekijää, on oikeus osallistua vaaliin.

Kun luottamusmiessopimuksen solmimista koskeneissa neuvotteluissa sopimukseen on otettu maininta maa- ja vesirakennusalalla työskentelevistä työntekijöistä, on tämä esitetyn selvityksen mukaan johtunut siitä, että alalla on toiminut yrityksiä, jotka samaan aikaan toimivat myös muilla työehtosopimusaloilla, mistä syystä luottamusmiessopimuksessa on haluttu korostaa sitä, että vain maa- ja vesirakennusalalla työskentelevät yrityksen työntekijät voivat osallistua maa- ja vesirakennusalan yrityskohtaisen luottamusmiessopimuksen vaaliin. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole sen sijaan käsitelty sitä, voiko lomautettuna oleva tai muusta syystä vaalin toimittamisaikaan työstä poissa oleva työntekijä osallistua vaaliin.

Työnantajapuolen kanta merkitsisi sitä, että luottamusmiesvaalin ajankohtana vain lyhyeksikin määräajaksi lomautetulla työntekijällä ei olisi oikeutta osallistua luottamusmiehen valitsemiseen eikä häntä myöskään voitaisi valita luottamusmieheksi. Lomautuksen kestäessä työsuhde on edelleen voimassa, vaikka työsuhteeseen perustuvat suoritusvelvollisuudet eli työnteko- ja palkanmaksuvelvollisuus ovat keskeytyneet toistaiseksi tai määräajaksi. Lomautus ei sen sijaan merkitse kaikkien muiden työsuhteeseen liittyvien velvollisuuksien ja oikeuksien lakkaamista. Pelkästään luottamusmiessopimuksen 3 §:n 1) -kohdan sanamuodosta ei työtuomioistuimen mielestä saada tukea sille kannalle, että vain kysymyksessä olevalla hetkellä työssä olevilla olisi oikeus osallistua vaaliin. Kun tällainen tarkoitus ei myöskään ole ollut esillä työehtosopimuneuvotteluissa, työtuomioistuin muun selvityksen puuttuessa katsoo, ettei lomautettuna oleminen estä työntekijää osallistumasta luottamusmiehen valintaan, eikä se myöskään muodosta estettä tulla valituksi yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi. Näin ollen kanteessa tarkoitettua luottamusmiesvaalia ei voida pitää luottamusmiessopimuksen vastaisena sillä perusteella, että vaaliin on osallistunut kolme lomautettuna olevaa työntekijää ja myös yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi valituksi tullut Kekälinen on ollut lomautettuna.

Luottamusmiesvaalitilaisuudessa läsnä olleen Rakennusliiton edustajan ei ole näytetty vaikuttaneen luottamusmiesvaalin tulokseen, eikä vaaliin ole myöskään osallistunut yksikään sellainen työntekijä, joka ei olisi edelleen ollut työsuhteessa Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky:hyn. Työnantajapuolelta ei myöskään ole väitetty, etteikö Kekälinen muutoin täyttäisi niitä edellytyksiä, jotka luottamusmiessopimuksessa on asetettu yrityskohtaiselle luottamusmieheksi valittavalle työntekijälle. Luottamusmiesvaalin sopimuksenmukaisuutta arvioitaessa ei merkitystä ole sillä seikalla, että varaluottamusmieheksi valittu Etelä on sittemmin kieltäytynyt toimimasta Kekälisen sijasta yrityskohtaisena luottamusmiehenä.

Luottamusmiesvaali ei kaikilta osin ole tapahtunut luottamusmiessopimuksessa edellytettyjä menettelytapoja noudattaen ja tulkinnanvaraista on myös ollut lomautettujen työntekijöiden asema luottamusmiesvaalia toimitettaessa. Vallinneissa olosuhteissa myös luottamusmiesaseman alkamisajankohta, mistä tässä jutussa ei ole ollut kysymys, on ollut epäselvä. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Erkki Antero Järvinen olisivat asian yhteydessä rikkoneet työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavoin. Mainitut seikat huomioon ottaen ei myöskään Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Maarakentajien Keski-Suomen piiriyhdistyksen työnantajan menettelyn hyväksyessään voida katsoa syyllistyneen valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky:n menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti sen kieltäytyessä tunnustamasta Kekälisen valintaa yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi ja Etelän valintaa varaluottamusmieheksi.

Kanne hylätään enemmälti.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Rakennusliitto pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kuningas, Äimälä, Nouro, Kuivanen ja Kolula jäseninä.

Eri mieltä olevan jäsen Nouron lausunto, johon jäsen Äimälä yhtyi:

Kekälinen on valittu yksityiskohtaiseksi luottamusmieheksi helmikuussa 1990. Tapaukseen sovellettavan luottamusmiessopimuksen mukaan yrityskohtainen luottamusmies tulee valita marras-joulukuussa. Valinta voidaan suorittaa myös muuna aikana, mikäli yrityskohtainen luottamusmies eroaa kesken toimikautensa tai hänet erotetaan työstä. Tällaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta ei Kekälisen valinnan yhteydessä ole ollut kysymys.

Luottamusmiesvaalin toimittamisesta on luottamusmiessopimuksen mukaan sovittava työnantajan kanssa kahta viikkoa aikaisemmin. Nyt esillä olevassa tapauksessa vaalin toimittamisesta ei ole edes ilmoitettu työnantajalle etukäteen. Tämä laiminlyönti on työntekijäpuolen ilmoituksen mukaan johtunut siitä, että tämänkaltaisista asioista ei ole uskallettu puhua työnantajalle. Tällainen väite, jonka tueksi ei ole esitetty mitään perusteita, on epäuskottava eikä oikeuta poikkeamaan luottamusmiessopimuksen selvästä määräyksestä.

Kun luottamusmiesvaalia ei ole siten toimitettu luottamusmiessopimuksessa edellytetyin tavoin, ei luottamusmiesvaalia voida mielestäni pitää pätevänä. Näin ollen ei myöskään työnantaja ole menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti kieltäytyessään tunnustamasta Kekälisen valintaa yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi ja Etelän valintaa varaluottamusmieheksi.

Edellä esittämilläni perusteilla hylkään kanteen.

Jutun laatuun katsoen saavat Suomen Maarakentajien Keskusliitto sekä Maarakennusliike Erkki Järvinen Ky ja Erkki Antero Järvinen pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.