TT:1990-64

Ämnesord: Lausuntoasia, Traktorimyyjä, Työtuomioistuimen toimivalta, lausuntoasiassa
År för fallet: 1990
Meddelats: 27.6.1990
Diarienummer: D:1990/L 2

Kysymys traktoreiden ja niihin liittyvien työkoneiden myyjänä toimivan henkilön työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta

Kuultavat Autoalan Työnantajaliitto ATL r.y. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliiton, Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 9.5.1988 allekirjoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa: - Konttori- ja toimistotyö yleensä kuten kirjanpitoon, sisäiseen tilientarkastukseen, kassanhoitoon, kirjeenvaihtoon, palkkojen ja kustannusten laskentaan, myyntiin ja hankintaan liittyvään hinnoitteluun, tulostarkkailuun, tilastointiin, tuotannon tarkkailuun sekä konttoripalveluun kuuluva työ; - ATK-sovellutuksiin ja tietokoneiden käyttöön liittyvä työ kuten suunnittelu- ja ohjelmointityö sekä tietojen koneelliseen käsittelyyn kuuluva työ; - markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö; - varastonhoitotyö, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa, varastontarkkailutyö, tavaroiden vastaanottoon ja lähetykseen sekä kuljetusten ja laivausten hoitoon kuuluva työ; - henkilöstöhallintoon ja hallinnon kehittämiseen liittyvä työ; - henkilöstöpalveluun liittyvät toimihenkilötehtävät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Autoalan Työnantajaliitto ATL:n ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n välillä 27.4.1989 allekirjoitetussa auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala

1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Autoalan Työnantajaliitto ATL r.y:n jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on: - autojen, maansiirtokoneiden, traktorien tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus, rahoitus sekä näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö. - em. sopimusalaan kuuluvien artikkeleiden myynnin yhteydessä tapahtuva venemoottoreiden, moottorisahojen, asuntovaunujen, moottoripyörien, moottorikelkkojen ja työkoneiden myynti katsotaan tältä osin autokaupan sopimuksen piiriin kuuluvaksi. - em. sopimusalaan kuuluva keskusvarastojen konttori-, myynti- ja varastointityö. - em. sopimusalaan liittyvä palvelutyö. - em. myyntiä sekä korjaustoimintaa palveleva konttorityö.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Kanteen perustelut

Traktorimyyjä Pekka Kestilä on Valmet Traktori Oy:tä vastaan Jyväskylän raastuvanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut toimivansa työsopimussuhteisena traktorimyyjänä Valmet Traktori Oy:n Rovaniemen toimipisteessä. Kestilän työtehtävänä oli traktoreiden ja niihin liittyvien työkoneiden myynti. Myynti tapahtui erillisestä Valmet Traktori Oy:n Rovaniemellä sijaitsevasta toimipisteestä. Valmet Traktori Oy oli Valmet Oy:n tytäryhtiö ja nimenomaan myyntiyhtiö. Valmet Traktori Oy osti traktorit Valmet Oy:ltä ja Valmet Traktori Oy:llä oli täysin itsenäinen budjetti. Kysymys oli nimenomaan vähittäiskauppaa harjoittavasta liikkeestä eikä kaupan lisäksi traktoreita valmistavasta yrityksestä.

Kestilä oli Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n jäsen. Mainittu liitto oli tehnyt Autoalan Työnantajaliitto ATL:n kanssa työehtosopimuksen 27.4.1989 ja 30.4.1991 väliseksi ajaksi. Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan työehtosopimuksella määrättiin Autoalan Työnantajaliitto ATL:n jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä oli autojen, maansiirtokoneiden, traktoreiden tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus, rahoitus sekä näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö.

Kestilän tekemä työ kuului kiistattomasti auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Työehtosopimus oli työsopimuslain 17 §:n 1 momentin tarkoittama yleinen, valtakunnallinen työehtosopimus. Työsuojeluhallitus, joka piti kirjaa sanotunlaisista yleisistä työehtosopimuksista, oli todennut autoja konekaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen yleissitovaksi.

Asiasta käytyjen neuvottelujen yhteydessä Valmet Traktori Oy oli ilmoittanut soveltavansa Kestilän työsuhteeseen Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä solmittua yleissopimusta. Valmet Traktori Oy oli vasta 4.4.1989 liittynyt työnantajaliittoon, Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:hyn. Valmet Traktori Oy ei sen sijaan ollut Autoalan Työnantajaliitto ATL:n jäsen.

Edellä tarkoitettu yleissopimus saattaisi tulla sovellettavaksi Kestilän työsuhteeseen vain siinä tapauksessa, että Kestilä tekisi tämän sopimuksen tarkoittamaa työtä. Mainittu periaate ilmeni työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentista. Kestilän tekemä työ ei kuulunut yleissopimuksen soveltamisalaan.

Auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 27.4.1989 päivätyn allekirjoituspöytäkirjan mukaan kiinteäpalkkaisten auto- ja konemyyjien palkkoja oli korotettava 1.5.1989 lukien 204 markalla, vähintään kuitenkin 4,5 prosentilla ja 1.10.1989 lukien 2,5 prosentilla. Kestilän palkka Valmet Traktori Oy:n palveluksessa oli 8 348 markkaa kuukaudessa. Palkkaa olisi tullut 1.5.1989 lukien korottaa 4,5 prosentilla eli 8 723,65 markkaan kuukaudessa. Työehtosopimuksen mukaan palkkaa olisi tullut korottaa 1.10.1989 lukien vielä 2,5 prosentilla eli 8 941,75 markkaan kuukaudessa. Valmet Traktori Oy oli jättänyt suorittamatta nämä korotukset. Kestilältä oli 1.5.1989 ja 30.9.1989 väliseltä ajalta jäänyt saamatta kuukaudessa 375,65 markkaa ja lokakuulta 1989 593,75 markkaa eli yhteensä 2 472 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kestilä on vaatinut Valmet Traktori Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle saamatta jääneet palkankorotukset yhteensä 2 472 markkaa korkoineen sekä vaatinut lisäksi oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valmet Traktori Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan työnantajan oli työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa oli noudatettavaksi määrätty.

Kaupparekisteriotteen mukaan yhtiön toimialana oli traktoreiden, metsäkoneiden ja työkoneiden valmistus, myynti ja huolto.

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksissä oli työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan noudatettava myyntityötä suorittaviin toimihenkilöihin Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välistä teollisuuden toimihenkilöitä koskevaa yleissopimusta. Mainitun sopimuksen 35 §:n 1. momentin B-kohdan mukaan sopimus sitoi muun muassa Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa.

Edellä tarkoitettu yleissopimus oli valtakunnallinen ja sen oli katsottava olevan soveltamisalalla yleinen, koska sitä sovellettiin koko teollisuuden teollisuustoimihenkilöihin.

Teollisuuden piirissä työehtosopimusjärjestelmä rakentui pääasiallisesti niin sanotulle teollisuuslinjaperiaatteelle, jonka mukaan kukin työehtosopimus koski määrättyä teollisuuden alaa kokonaisuudessaan. Teollisuuslinjaperiaatteen noudattaminen kävi ilmi esimerkiksi työtuomioistuimen 6.4.1978 antamasta lausunnosta n:o 24. Teollisuuslinja- eli teollisuusliittoperiaatteen noudattaminen merkitsi sitä, että samaan henkilöstöryhmään, esimerkiksi teollisuustoimihenkilöihin, ei voitu samassa yrityksessä soveltaa kahta eri työehtosopimusta sen mukaan, mitä työtä toimihenkilöt suorittivat.

Kulloinkin noudatettava työehtosopimus määräytyi työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan. Tässä lainkohdassa todettiin, että työehtosopimuksiin olivat sidotut ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka yhdessä tai useammassa asteessa olivat työehtosopimuksen tehneiden yhdistysten alayhdistyksiä. Tässä tapauksessa Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritys Valmet Traktori Oy oli siten sidottu yleissopimukseen.

Alan työehtosopimus määräytyi työnantajan toimialan mukaisesti. Työehtosopimukseen sidottuisuus alkoi sillä hetkellä, kun työnantaja tai työntekijä tuli työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen jäseneksi. Ratkaisevana ajankohtana oli pidettävä sitä hetkeä, jolloin jäsenyys yhdistysoikeutta koskevien säännösten ja määräysten mukaan alkoi. Metalliteollisuuden Työnantajaliiton hallituksen pöytäkirjoista ilmeni, että Valmet Traktori Oy oli liittynyt Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäseneksi 4.4.1989. Metalliteollisuuden Työnantajaliittoa sitova työehtosopimus eli Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välinen Kestilän työtä koskeva yleissopimus oli tullut voimaan 9.5.1988.

Metalliteollisuuden Työnantajaliiton sääntöjen 23 §:n mukaan jäsen oli velvollinen noudattamaan suhteessaan palveluksessaan oleviin niitä sopimuksia, joihin liitto sopijapuolena oli sidottu.

Täysin selvää oli siten, että Valmet Traktori Oy:n oli Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenenä noudatettava Kestilän työsuhteessa Suomen Työnantajain Keskusliiton, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välistä yleissopimusta eikä auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valmet Traktori Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kestilä on vastineen johdosta lausunut, että vastineessa tarkoitettu yleissopimus koski nimensäkin mukaisesti teollisuuden palveluksessa olevia toimihenkilöitä. Työnantajapuolta tällä alalla edusti Suomen Työnantajain Keskusliitto. Perinteisesti varsinaista kaupan alaa edustivat työnantajapuolella Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. ja Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y. ja työntekijäpuolella suurimpana järjestönä Liikealan ammattiliitto r. y. sekä useammat pienemmät yhdistykset, muun muassa Autoja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH.

Kaupan alan sopimukset koskivat vähittäiskauppaa. Kestilä oli vähittäiskauppaa harjoittavan Valmet Traktori Oy:n palveluksessa.

Muiden ohella Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton tekemä yleissopimus koski teollisuuden palveluksessa toimivia työntekijöitä. Yleissopimuksessa mainittu markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ tarkoitti teollisuutta palvelevaa markkinointia ja myyntityötä. Vaikka sopimuksessa puhuttiinkin myyntityöstä, ei sillä tarkoitettu nyt kysymyksessä olevan kaltaista vähittäiskauppaan liittyvää myyntityötä. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton solmima yleissopimus ei siten soveltunut Kestilän työsuhteeseen.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton yleissopimuksen 1 §:n soveltamisohjeen kohdassa D.c) määrättiin, että arvioitaessa yleissopimuksen soveltuvuutta asianomaisen henkilön pääasiallisiin tehtäviin, oli niitä verrattava myös toimihenkilönimikkeistön määräyksiin ja alan työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiin. Alan työntekijöihin eli konemyyjiin sovellettiin Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n solmimaa työehtosopimusta. Vastaajan mainitsema teollisuuslinjaperiaate ei voinut tulla sovellettavaksi nyt esillä olevassa tapauksessa pelkästään siitä syystä, ettei Kestilä tehnyt yleissopimuksessa tarkoitettua työtä.

Mitä sitten tuli vastaavanlaisten liikkeiden järjestäytymiseen, voitiin todeta, että traktorimyyntiä harjoittivat muun muassa Kesko Oy, Tukkukauppojen Oy:n Tuko Maatalous, Oy Ford Ab:n Ford Traktori, Hankkija-Maatalous Oy, SaabValmet Oy, Scan-Auto Oy, Sisu-Auto Oy sekä joukko pienempiä traktoriliikkeitä. Kaikki nämä yhtiöt kuuluivat Autoalan Työnantajaliitto ATL:ään ja sitä kautta Kaupan Työnantajaliittoon eikä Suomen Työnantajain Keskusliittoon. Kaikissa näissä liikkeissä harjoitettiin samanlaista traktoreiden ja niiden osien sekä työkoneiden myyntiä kuin Valmet Traktori Oy:ssä.

Jos muun toiminnan ohella automyyntiä harjoittava yritys oli järjestäytynyt kahteen eri työnantajaliittoon, oli myyntityöhön sovellettava työehtosopimus Autoalan Työnantajaliitto ATL:n ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n välillä solmittu työehtosopimus eikä esimerkiksi metalliteollisuuden työehtosopimus. Tällainen rajanveto oli tullut esille muun muassa varaosahenkilöstön kohdalla siten, että metalliteollisuuden työehtosopimusta sovellettiin niihin varaosamyyjiin, jotka pelkästään tai pääasiallisesti palvelivat korjaamoa. Sen sijaan ne varaosamyyjät, jotka palvelivat myös asiakkaita, kuuluivat auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Kaikissa edellä mainituissa liikkeissä konemyyjiin sovellettiin Autoalan Työnantajaliitto ATL:n ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:n välistä työehtosopimusta, joten alan sopimuksena oli pidettävä näiden liittojen välistä työehtosopimusta eikä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välistä yleissopimusta.

Kestilä on pyytänyt raastuvanoikeutta hankkimaan työtuomioistuimelta lausunnon siitä, kumpaa työehtosopimusta on pidettävä Kestilän työsuhteen kannalta asianomaisen alan sopimuksena.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Valmet Traktori Oy on vielä lausunut, että Kestilä suoritti kiistatta myyntityötä ja yleissopimuksen 1 §:n mukaan yleissopimuksen soveltamispiirissä oli muun muassa nimenomaan myyntiin kuuluva työ.

Kantajan mainitsemista traktoreiden myyntiä harjoittavista yrityksistä Saab-Valmet Oy ei kuulunut Autoalan Työnantajaliitto ATL:ään vaan ainoastaan Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon. Sisu-Auto Oy kuului sekä Autoalan Työnantajaliittoon että Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon. Siltä osin kuin Sisu-Auto Oy kuului Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon, sovellettiin kaikkiin teollisuustoimihenkilöihin, myös myyntityötä tekeviin, Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välistä yleissopimusta.

Valmet Traktori Oy oli aina johdonmukaisesti soveltanut yleissopimusta kaikkiin teollisuustoimihenkilöihinsä ja näin myös myyntityötä tekeviin jo siitä asti, kun Valmet Traktori Oy myös muodollisesti oli ollut osana Valmet Oy:tä. Tulosyksiköiden yhtiöittäminen omiksi erillisiksi osakeyhtiöiksi oli tänä päivänä teollisuudessa varsin yleinen ilmiö. Pelkästään yhtiöittämisen johdosta ei jo vuosikausia johdonmukaisesti sovellettu työehtosopimuskäytäntö voinut muuttua. Alan työehtosopimus määräytyi vakiintuneen käytännön ja oikeuskirjallisuudessa vallalla olevan käsityksen mukaan työnantajan toimialan ja järjestäytymisen mukaisesti.

Valmet Traktori Oy oli yhtiöittämisen jälkeen liittynyt Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon. Valmet Traktori Oy:ssä harjoitettiin traktoreiden ja työkoneiden myyntiä ja huoltoa sekä myös asennusta. Valmet Traktori Oy täytti siten Metalliteollisuuden Työnantajaliiton sääntöjen 3 §:n edellytykset.

Työtuomioistuimen 3.11.1989 julistamassa tuomiossa asiassa n:o 191/1989 oli ollut kysymys kahden eri työehtosopimuksen soveltamisalueesta. Tuomiosta ilmeni, että kysymyksessä olevassa yhtiössä oli sovellettu yksinomaan metalliteollisuuden työehtosopimuksia niin kauan kuin niitä oli tehty. Missään vaiheessa yhtiössä ei ollut sovellettu toisen osapuolen vaatimaa toista työehtosopimusta. Tuomiosta myös ilmeni, ettei sillä seikalla, mihin järjestöön työntekijät kuuluivat, ollut merkitystä. Työtuomioistuin oli tuomiossaan viitannut myös aikaisempaan tuomioonsa n:o 129/1988, jossa oli todettu, että sellaisissa tilanteissa, joissa oli ollut kysymys joillakin teollisuuden alueilla muun ammattialan työtä tekeviin työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta, oli eräänä niin oikeuskirjallisuudessa kuin -käytännössä hyväksyttynä mahdollisuutena pidetty niin sanotun teollisuuslinjaperiaatteen mukaista menettelyä. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti meneteltäessä oli kaikkiin samaan teollisuuslaitoksen tai työpaikan työntekijöihin pyritty soveltamaan sen alan työehtosopimusta, jonka tarkoittamaa työtä pääosa työntekijöistä suoritti.

Kysymyksessä olevassa yrityksessä oli johdonmukaisesti ja pitkään sovellettu teollisuuslinjaperiaatetta.

Jos nyt Kestilään olisi sovellettava Autoalan Työnantajaliitto ATL:n solmimaa työehtosopimusta, olisi se jyrkässä ristiriidassa työtuomioistuimen edellä mainituissa tuomioissa omaksuman kannan kanssa.

Kestilä on katsonut, ettei työtuomioistuimen lausunnon hankkiminen asiassa ollut tarpeellista.

RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Jyväskylän raastuvanoikeus on 12.12.1989 julistamallaan välipäätöksellä päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon siitä, mitä työehtosopimusta Kestilän ja Valmet Oy:n väliseen työsuhteeseen tulee soveltaa.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Työnantajain Keskusliitolle, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:lle, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle, Autoalan Työnantajaliitto ATL:lle ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ovat lausuntonaan esittäneet seuraavaa:

STK-TVK/STL välisen yleissopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät pykälässä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa. Tehtäväluettelossa on mainittu mm. markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö. Sopimuksen 35 §:n mukaan sopimus sitoo allekirjoittaneita järjestöjä, niitä allekirjoitusajankohtana jäsenenä olevia työnantajaliittoja, jotka eivät ole viikon kuluessa ilmoittaneet irtautuvansa sopimuksesta, sekä niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

Valmet Traktori Oy on liittynyt Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:hyn 4.4.1989. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on puolestaan Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenliitto. Metalliteollisuuden työnantajaliitto on ollut ja on edelleen sidottu STK-TVK/STL väliseen yleissopimukseen. Edellä sanotun johdosta järjestöt katsovat, että Valmet Traktori Oy:n ja traktorimyyjä Pekka Kestilän välisessä työsuhteessa olisi sovellettava työehtosopimuslain 4 §:n nojalla edellä mainittua yleissopimusta 4.4.1989 alkaen.

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK on lausunnossaan todennut muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella Valmet Traktori Oy on itsenäinen yhtiö, jonka toimialana on kaupparekisteriotteen mukaan traktoreiden, metsäkoneiden ja työkoneiden valmistus, myynti ja huolto. Valmet Traktori Oy on liittynyt Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:hyn 4.4.1989. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on puolestaan Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenliitto. Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on ollut ja on edelleen sidottu STK-TVK/STL väliseen yleissopimukseen. Edellä sanotun johdosta TVK katsoo, että Valmet Traktori Oy:n ja traktorimyyjä Pekka Kestilän välisessä työsuhteessa olisi sovellettava työehtosopimuslain 4 §:n nojalla edellä mainittua yleissopimusta 4.4.1989 alkaen, ellei sanotun lain 4 §:n 3 momentin perusteella Valmet Traktori Oy ole ollut sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen.

Edellä esitetyn lisäksi TVK katsoo, että käsiteltävänä olevassa riita-asiassa on otettava huomioon myös työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukainen yleissitovuussäännöstö, jonka perusteella Valmet Traktori Oy:n ja Pekka Kestilän välisessä työsuhteessa saattaa tulla sovellettavaksi myös Autoalan Työnantajaliitto ATL r.y:n ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH r.y:n välinen työehtosopimus, joka koskee mm. autojen, maansiirtokoneiden, traktorien tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppaa ja kauppaan liittyvää vuokrausta ym., koska tämä sopimus koskee nimenomaan vähittäiskauppaa.

Edellä mainittu ATL:n ja ATH:n välinen työehtosopimus kuten myös STK-TVK/STL yleissopimus ovat työehtosopimuslain 17 §:n mukaisia yleisiä ja valtakunnallisia sopimuksia. Yleissitovuuden tulkinta ei kuitenkaan kuulu työtuomioistuimelle.

Autoalan Työnantajaliitto ATL on antanut seuraavan sisältöisen lausunnon:

Autoalan Työnantajaliitto ATL ry yhtyy STK:n asiassa antamaan lausuntoon siltä osin kun kysymyksessä on työehtosopimuslain 4 §:n soveltamista koskeva Keskusliiton käsitys.

Mitä asiaan muuten tulee, Autoalan Työnantajaliitto ATL ry yhtyy myös Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH ry:n käsitykseen siitä, miten traktori- ja traktoriin verrattavien maatalouskoneiden vähittäiskauppa on maassamme järjestetty.

Autoalan Työnantajaliitto ATL ry ja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH ry solmivat auto- ja konekaupan työehtosopimuksen keskusliittojen LTK VK jäsenkentässä. Kyseisellä työehtosopimuksella määrätään niiden työnantajaliiton palveluksessa olevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on autojen, maansiirtokoneiden, traktoreiden tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus...

Huomioonottaen Valmet Traktori Oy:n toimialan; traktoreiden, metsäkoneiden ja työkoneiden valmistus, myynti ja huolto, voisi yritys olla Autoalan Työnantajaliiton jäsen. Tässä tapauksessa yhtiö olisi sidottu edellä mainittuun työehtosopimukseen ja lausuntopyynnössä tarkoitetun traktorimyyjä Pekka Kestilän työsuhteeseen sovellettaisiin autoja konekaupan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Traktorien ja traktoriin verrattavien maatalouskoneiden vähittäiskauppa on jakautunut maassamme seuraavasti:

myyjä: merkki:

Agritek Traktoripiste Ky John Deere Työväline Oy, Kesko Fiat, Fiatagari Kesko Oy Zetor Oy Ford Ab Ford, Fordson Kesko Oy Case Hankkija-Maatalous Oy Massey Ferguson Maanteho Oy Ursus Agroma Oy Belarus

Edellä luetellut yhtiöt ovat Autoalan Työnantajaliiton jäseniä ja vastaavat runsaasta 73 % traktorimyynnistä Suomessa.

Keskusosuusliike Hankkija luopui kesällä 1987 Valmet traktorin myynnistä. Tuolloin Valmet Oy perusti uuden yhtiön Valmet Traktori Oy:n vastaanottamaan Valmet traktorien vähittäismyynnin. Samalla yhtiö myy myös muiden valmistajien tuotteita liittyen traktorikauppaan. Valmet Traktori Oy:n lisäksi Valmet traktorin vähittäiskauppaa tekee Lahden Autokeskus Oy, Porin Autotarvike Oy ja E. Hartikainen Oy Joensuu, kaikki ATL:n jäseniä.

Ennen kuin auto- ja konekaupan työehtosopimusta alettiin tehdä on Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Liiketyönantajain Keskusliiton välillä sovittu, että auto- ja konekaupan vähittäismyynti kuuluu LTK:n sopimuskenttään.

Autoalalla on solmittu työehtosopimuksia 15.4.1972 lukien (liite), em. päivänä allekirjoitettu työehtosopimus ja sen 7 § määrää, että mitä on sovittu automyyjistä soveltuu myös traktorimyyjiin.

Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n osalta on 18.10.1972 sovittu STK-TVK/STL yleissopimuksen soveltamisesta edellämainitussa yhtiössä (liite). Tuolloin on sovittu, että yleissopimuksen piiriin eivät kuulu keskusvarastoissa, auto- ja irto-osakorjaamoissa varastoineen, myyntipisteissä varastoineen eikä henkilöauto-osastoissa varastoineen työskentelevät toimihenkilöt. Sopimuksen tarkoituksena on selvittää teollisuuden ja vähittäismyynnin raja.

Myös teollisuuden esimiesten rajanvetoa on käsitelty työtuomioistuimen päätöksessä n:o 53 vuodelta -76.

Saamiemme tietojen mukaan Valmet Traktori Oy on pelkästään vähittäiskauppaa harjoittava yhtiö. Valmistusta koskeva merkintä yhtiöjärjestyksessä ei merkitse sitä, että yhtiö valmistaisi traktoreita.

Valmet Oy:n Suolahden tehdas valmistaa pääosan Suomessa myytävistä Valmet traktoreista ja Valmet Traktori Oy ostaa myymänsä traktorit tehtaalta.

Suomessa on perinteisesti noudatettu sellaista toimialajakoa, että teollisuuden työnantajaliitot ovat järjestäytyneet Suomen Työnantajain Keskusjärjestöön ja kaupan ja palvelualojen yritykset liiketyönantajain keskusjärjestöön.

STK sopii TVK/STL:n kanssa yleissopimuksen koskien kaikkea teollisuuteen liittyvää toimihenkilötyöstä, myös teollisuuden myyntiä jälleenmyyjille. Yleissopimuksen piiriin ei kuulu vähittäismyynti.

Auto- ja konekaupan sopimus koskee auto- ja konekaupan vähittäiskauppaa. Kestilän työsuhteeseen tulisi käsityksemme mukaan soveltaa ATH:n sopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Raastuvanoikeudessa kantajana olevan Valmet Traktori Oy:n palveluksessa olevan traktorimyyjä Pekka Kestilän työtehtävänä on traktoreiden ja niihin liittyvien työkoneiden myynti.

Kaupparekisteriotteen mukaan Valmet Traktori Oy:n toimialana on traktoreiden, metsäkoneiden ja työkoneiden valmistus, myynti ja huolto. Valmet Traktori Oy on 4.4.1989 alkaen ollut Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsen ja sitä kautta tullut sidotuksi Suomen Työnantajain Keskusliiton, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä solmittuun yleissopimukseen.

Valmet Traktori Oy on työehtosopimuslain 4 §:n mukaan yleissopimukseen sidottuna velvollinen noudattamaan tuon työehtosopimuksen määräyksiä sellaisten työntekijöiden kanssa tekemisissään työsopimuksissa, jotka ovat sopimuksiin sidottujen työntekijäyhdistysten jäseniä. Yhtiö on saman lainkohdan nojalla ollut velvollinen noudattamaan myös muiden työntekijöidensä kanssa tekemisissään työsopimuksissa työehtosopimuksen ehtoja edellyttäen, että työsopimus koskee työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä.

Yleissopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät määräyksessä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä tai tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa. Tällaisina tehtävinä on määräyksessä mainittu muun muassa markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö. Näin ollen ja jos yhtiön kaupparekisteriin merkitty toimiala vastaa sen tosiasiallista toimialaa, yhtiö on työehtosopimuslain 4 §:n perusteella ollut velvollinen soveltamaan harjoittamaansa myyntityöhön kysymyksessä olevan yleissopimuksen määräyksiä.

Auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimuksella määrätään Autoalan Työnantajaliitto ATL:n jäsenyritysten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden työ- ja palkkaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on muun muassa autojen, maansiirtokoneiden, traktoreiden tai traktoriin verrattavien maatalouskoneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus, näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkeiden myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö.

Laadultaan Kestilän työ voisi kuulua sekä yleissopimuksen että auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Traktoreiden ja niihin verrattavien maatalouskoneiden vähittäiskauppaa harjoittavien yritysten on ilmoitettu pääasiassa järjestäytyneen Autoalan Työnantajaliitto ATL:n jäsenyyteen, mitä kautta ne ovat tulleet sidotuiksi auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen ja ovat siten olleet velvolliset soveltamaan sitä harjoittamaansa myyntityöhön. Selvitystä ei ole esitetty siitä, että näiden toimialaan kuuluisi traktoreiden tai muiden vastaavien työkoneiden ja ajoneuvojen kaupan lisäksi niiden teollinen valmistus. Mikäli kysymyksessä on ollut sellainen yritys, joka harjoittaa myös ajoneuvojen teollista valmistusta, on tällainen yritys myynnin osalta saattanut liittyä Autoalan Työnantajaliitto ATL:n jäseneksi ja tullut sitä kautta sidotuksi auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen.

Edellä on tarkasteltu kysymystä sovellettavasta työehtosopimuksesta työehtosopimuslain 4 §:n kannalta. Onko kysymyksessä olevaan traktoreiden myyntityöhön sovellettavana alan työehtosopimuksena työsopimuslain 17 §:n mielessä pidettävä auto- ja konekaupan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta vai yleissopimusta, jota korkeimman oikeuden kannan mukaan ei ole pidettävä sitovana teollisuuden ulkopuolella, riippuu muun muassa siitä, harjoittaako Valmet Traktori Oy traktoreiden ynnä muiden koneiden valmistamista vai ainoastaan niiden myyntiä. Kun asian ratkaiseminen liittyy oleellisesti näytön arviointiin sekä työsopimuslain tulkintaan siitä, mitä tarkoitetaan asianomaisen alan käsitteellä lain 17 §:ssä, työtuomioistuin ei työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla voi antaa asiasta muuta lausuntoa jo esittämänsä lisäksi.

Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Tiitinen, Rautiainen, Tuulensuu, Sulkunen ja Korpela.

Lausunto oli yksimielinen.