16.1.1989

1 §

Sopimuksen ulottuvuus ja soveltamisala

1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt, joita ovat: a) teknillisen koulun täydellisen tutkinnon suorittamisen kautta saavutetun teknikon oppiarvon omaavat henkilöt;

b) teknikon tutkinnon suorittamisen jälkeen viranomaisen asianomaiselle antaman konemestarikirjan omaavat henkilöt;

c) teknikon tutkinnon suorittamisen jälkeen rakennusmestareina olevat henkilöt;

d) a- ja b-kohdissa mainittua teknillistä koulutusta täydellisemmän tutkinnon suorittaneet henkilöt ja

e) teknisen pätevyyden käytännön kautta saavuttaneet henkilöt, jotka toimivat tämän sopimuksen tai sen liitteiden tahi eri alojen palkkasopimuksien tarkoittamissa teknisissä tehtävissä.

2 Teknisiä tehtäviä ovat erityisesti:

työnjohtajien ja heihin verrattavien mestarien, varastonhoitajien tuotantoon liittyvissä varastoissa ja heihin verrattavien teknisten toimihenkilöiden, päätoimisten työsuojeluteknikkojen ja niiden runkosopimuksen tarkoittamien teknisten pätevyyden omaavien toimihenkilöiden, jotka päätoimisesti ohjaavat, neuvovat ja opettavat teknisiä toimihenkilöitä tai työntekijöitä, huoltoteknikkojen ja muiden vastaavissa huoltotehtävissä olevien teknisten toimihenkilöiden myös ATK:n huolto- ja korjaustehtävissä, teollisuuden ammattikoulujen teknisen opetuksen tehtävissä toimivat, suunnittelijoiden, piirtäjien sekä puhtaaksipiirtäjien ja huolto-ohjeiden suunnittelu- ja varaosaluetteloiden laadintatehtävissä olevien runkosopimuksen tarkoittaman teknisen pätevyyden omaavien toimihenkilöiden, työnsuunnittelijoiden myös tuotantokoneiston ja -henkilöstön käytön suunnittelu-, kuormitusja valvontatehtävissä, työvaiheittajien, työnesivalmistelijoiden, menetelmäsuunnittelijoiden, työntutkijoiden, työntarkastajien myös alaisiinsa kohdistuvassa ohjaus- ja neuvontatyössä, laboratoriomestareiden, laboratorioteknikkojen ja muiden laboratorioissa teknisissä tehtävissä työskentelevien toimihenkilöiden, hinnoittelijoiden, vesi- ja höyryvoimalaitosten sekä lämpökeskusten mestareiden, ohjaamo- ja konepäivystäjien sekä eri alojen palkkasopimuksissa mainittujen teknisten toimihenkilöiden ja edellä mainittuihin tehtäviensä puolesta rinnastettavien toimihenkilöiden tehtävät.

3 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat lisäksi henkilöt, jotka vakinaisesti toimivat työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja jotka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakavat, johtavat, valvovat tai tarkkailevat työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön tai vaikkakin säännöllisesti mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttävät muiden kuin tekniselle toimihenkilölle varsinaisesti kuuluvien töiden suorittamiseen, eivätkä milloinkaan osallistu työntekijäin urakka-ansioihin.

-----------------------------------------------

Soveltamisohje

A. Soveltamisalasta yleensä

Runkosopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen.

Runkosopimusta sovelletaan toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat runkosopimuksessa tarkoitettuihin. Runkosopimuksen soveltamisalan tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tehtäväni

mikkeellä tai palkanmaksutavalla ole sinänsä ratkaisevaa merkitystä tulkittaessa kysymystä, kuuluko henkilö runkosopimukseen soveltamispiiriin. Ainoa runkosopimuksen soveltamisalaan liittyvä yleispiirre on tehtävien tekninen luonne tai niiden liittyminen tuotantoon.

Ensimmäisessä momentissa luetellut koulutuksen tai vastaavan pätevyyden omaavat tekniset toimihenkilöt kuuluvat runkosopimuksen piiriin edellyttäen, että he myös toimivat runkosopimuksen tai sen liitteiden tahi eri alojen palkkasopimuksien tarkoittamissa tehtävissä.

Toisessa momentissa oleva tehtäväluettelo ei ole tyhjentävä. Luetteloa täydentävät 1 §:n pöytäkirjamerkinnät ja soveltamisohje sekä palkkasopimusten ryhmittelymääritelmät omine soveltamisohjeineen.

Runkosopimusta ja sen liitteenä olevaa palkkasopimusta sovelletaan myös tämän sopimuksen tarkoittamissa teknisissä tehtävissä toimiviin harjoittelijoihin tai vastaaviin.

-----------------------------------------------

Suomen Kiinteistöliitto r.y:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n välisessä 1.4.1986 - 29.2.1988 voimassa olleessa kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

-----------------------------------------------

I YLEISMÄÄRÄYKSET 1 § Soveltamisala

Tällä Suomen Kiinteistöliitto r.y:n sekä Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n välisellä työehtosopimuksella määrätään näiden järjestöjen jäseninä olevien työnantajien ja työntekijöiden väliset kiinteistöhoitotehtävissä noudatettavat työ- ja palkkasuhteet.

-----------------------------------------------

4 § Kiinteistön hoitotyö

Kiinteistön hoitotyö käsittää kiinteistöjen lämmitykseen, puhtaanapitoon, korjauksiin, kunnossapitoon, siivoukseen sekä kiinteistöjen ja kiinteistönhoitoyhteisöjen toiminnassa tarvittavien laitteiden ja koneiden käyttöön, huoltoon, korjauksiin ja asennuksiin liittyvien tehtävien suorittamisen työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Tehtäviin kuuluu myös järjestyssääntöjen ja työturvallisuusohjeiden noudattaminen ja valvonta. Kiinteistön hoitotyö ei koske luvanvaraisia asennus- ja huoltotöitä, ellei niistä ole erikseen sovittu ja ellei niihin molemmilla osapuolilla ole tarvittavaa oikeutusta.

Tehtävien suorittaminen edellyttää, että työntekijöillä on omalle alalleen soveltuva monipuolinen ammattitaito sekä että he suorittavat tehtävänsä oma-aloitteisesti ja huolellisesti sekä paikalliset olosuhteet huomioonottaen ilman välitöntä työnjohtoa. Työntekijät ovat velvollisia välittömästi ilmoittamaan havaitsemansa viat ja epäkohdat työnantajalleen ja näin estämään vahinkojen syntymisen.

-----------------------------------------------

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välisessä 25.3.1986 - 29.2.1988 voimassa olleessa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

-----------------------------------------------

1 §

Soveltamisala

1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa:

- Konttori- ja toimistotyö yleensä kuten kirjanpitoon, sisäiseen tilientarkastukseen, kassanhoitoon, kirjeenvaihtoon, palkkojen tai kustannusten laskentaan, myyntiin ja hankintaan liittyvään hinnoitteluun, tulostarkkailuun, tilastointiin, tuotannon tarkkailuun sekä konttoripalveluun kuuluva työ;

- ATK-sovellutuksiin ja tietokoneiden käyttöön liittyvä työ kuten suunnittelu- ja ohjelmointityö sekä tietojen koneelliseen käsittelyyn kuuluva työ;

- markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ seka markkinatutkimustyö;

- varastonhoitotyö, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa, varastontarkkailutyö, tavaroiden vastaanottoon ja lähetykseen sekä kuljetusten ja laivausten hoitoon kuuluva työ;

- henkilöstöhallintoon ja hallinnon kehittämiseen liittyvä työ;

- henkilöstöpalveluun liittyvät toimihenkilötehtävät.

-----------------------------------------------

Soveltamisohje

A. Soveltamisalasta yleensä

Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Yleissopimusta sovelletaan siten toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat yleissopimuksessa tarkoitettuihin.

Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä, kuuluko henkilö toisen tai toisen sopimuksen piiriin.

Koska tehtävän luonteella on sopimusten soveltamisen kannalta ratkaiseva merkitys, ei myöskään sillä seikalla, mitä ao. henkilön asemasta ja palkkausmuodosta on työhönoton yhteydessä sovittu, ole merkitystä.

-----------------------------------------------

Kanteen perustelut

Paula Turpeinen on Varkauden kihlakunnanoikeudessa Varkauden Talonhoito Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli työskennellyt työsopimuslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa toukokuusta 1982 lukien Käärmeniemen Talonhoito Oy:ssä ja sittemmin 13.9.1984 lukien nimensä Varkauden Talonhoito Oy:ksi muuttaneessa yhtiössä siivouspäällikkönä. Hänen tehtävänsä oli ollut itsenäisesti vastata puhdistus- ja siivoustoiminnasta, josta hän oli ollut myös tulosvastuussa. Toimenkuvauksen mukaan hänen tehtäviinsä kuului siivoojien työhönotto ja työnopastus, siivoustarjouksien pohjalta tehtävä työnmitoitus, laskenta- ja siivousohjelmien laadinta, sopimusten tekeminen, asiakasneuvottelut, työkohteiden tulosseuranta, työtuntijärjestelmien laatiminen, tuntilistojen tarkistus, siivoustarviketilaukset ja -kuljetus, varastokortiston hoito, laskujen käsittely, sijaisten hankkiminen ja lomajärjestelyt, budjetin laadinta ja seuranta, kaupungin uusien vuokratalojen yhteisten tilojen siivoukseen liittyvien tarvikkeiden ja aineiden hankinta sekä vanhoissa taloissa niiden uusiminen ja 20 työntekijän työskentelyn valvonta 67 eri talossa.

Työnantaja oli työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla velvollinen noudattamaan Turpeisen työsuhteessa vähintään niitä ehtoja, joista oli sovittu Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten Liiton välisessä palkkasopimuksessa. Edellä mainitut liitot olivat lisäksi yhtyneet Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä samana päivänä allekirjoitettuun runkosopimukseen.

Palkkasopimuksen ja sen liitteenä olevan puhdistus- ja siivousalan pöytäkirjan soveltamispiiriin kuuluivat Työnantajain Yleisen Ryhmän puhdistus- ja siivousalalla toimivien jäsenyritysten palveluksessa olevat järjestäytyneet ja järjestäytymättömät tekniset toimihenkilöt, kuten siivoustyönjohtajat. Palkkasopimusta sovellettiin niin elinkeinona puhdistus- ja siivoustoimintaa harjoittavissa yrityksissä kuin teollisuudessa toimivien Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksissä työskenteleviin siivoustyönjohtajiin.

Turpeiselle laadittu toimenkuvaus osoitti, että hänen tekemänsä työ oli sellaista, että jos vastaajayhtiö olisi ollut sidottu palkkasopimukseen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenenä, Turpeinen olisi kuulunut palkkasopimuksen työehtosopimuslain 4 §:n mukaiseen soveltamispiiriin. Mikään ei estänyt vastaajayhtiötä kuulumasta Työnantajain Yleiseen Ryhmään.

Kaupparekisteriotteen mukaan vastaajayhtiön toimialana oli huolehtia sen kanssa hoitosopimuksen tehneiden kiinteistöjen isännöintitoimesta, lämpöhuollosta, vesija jätehuollosta sekä yleensä muistakin kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon kuuluvista huoltotehtävistä. Yhtiön tosiasialliseen toimialaan kuului olennaisena osana puhdistus- ja siivouspalveluiden myynti. Siivoustoiminnasta oli muodostettu yhtiössä itsenäinen tulosyksikkö, jonka tulosvastuullisena esimiehenä Turpeinen toimi. Siivoussopimusten tekeminen ei riippunut siitä, oliko asiakas suhteessa yhtiöön myös isännöinnin tai kiinteistönhoidon osalta. Pelkkiä siivousasiakkaita yhtiöllä oli yli 20.

Kun vastaajayhtiön toimialalla ei ollut toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, asianomaisen alan yleissitova työehtosopimus määräytyi Turpeisen ammattialan, siivoustyönjohdon mukaan. Teknisten Liiton ja Työnantajain Yleisen Ryhmän välinen palkkasopimus oli valtakunnallinen ja sitä voitiin pitää sovellutusalaltaan yleisenä. Sopimuksen soveltamispiiriin kuului Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyritysten palveluksessa olevat 533 järjestäytynyttä siivoustyönjohtajaa sekä ainakin 220 järjestäytymätöntä teknistä toimihenkilöä ja siten varmasti yli puolet alan teknisistä toimihenkilöistä.

Asianomaisen alan työehtosopimuksella voitiin tarkoittaa joko teollisuuden alan tai ammatin mukaan määräytyvän työalan mukaista työehtosopimusta. Asianomaista alaa määriteltäessä tuli ottaa huomioon, että työmarkkinoilla oli kolme toisistaan erottuvaa ryhmää, nimittäin ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt ja työntekijät. Korkeimman oikeuden tuomiosta 1982 II 156 kävi ilmi, että jos työnantajayrityksen toimialalla ei ollut yleissitovaa työehtosopimusta, sellaisena sovellettiin työntekijän ammattialan mukaista yleissitovaa työehtosopimusta. Myös työtuomioistuimen antamasta lausunnosta n:o 112/1977 ilmeni, että kun toiminta, jota työnantaja harjoitti, ei ollut etäällä yleissitovana sovellettavan työehtosopimuksen toimialasta eikä teollisuuslinjaperiaatteen mukaan sovellettavaa työehtosopimusta ollut, työsuhteessa oli sovellettava ammattialan mukaan määräytyvää yleissitovaa työehtosopimusta.

Palkkasopimuksen 5 §:n mukaan olisi Turpeisen kuukausipalkkaa tullut korottaa 105 markan suuruisella yleiskorotuksella 1.3.1987 alkaen. Koska yleiskorotuksella korotettu palkka oli palkkasopimuksen 6 §:ssä määrättyä kokemus- ja koulutusryhmän ohjelukua alhaisempi, olisi hänen palkkaansa sopimuksen 3 §:n 3.6 kohdan nojalla pitänyt korottaa 1.3.1987 toteutetun yleiskorotuksen yhteydessä puolella yleiskorotuksella korotetun palkan ja ohjeluvun välisestä erotuksesta. Turpeisen palkka vuoden 1987 helmikuussa oli ollut 5 678 markkaa kuukaudessa. Hänen palkkaansa olisi edellä selostetun mukaisesti tullut korottaa yhteensä 504,50 markkaa. Viimeistään 1.5.1987 olisi hänen kuukausipalkkaansa vielä pitänyt korottaa 0,35 prosentin yleiskorotuksella eli 21,65 markalla. Vastaajayhtiö ei ollut maksanut Turpeiselle edellä selostetun mukaista vähimmäispalkkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Turpeinen on vaatinut kihlakunnanoikeutta vahvistamaan, että hänen työsuhteeseensa on työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla yleissitovana työehtosopimuksena sovellettava Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten Liiton välistä 11.3.1986 allekirjoitettua työehtosopimusta. Lisäksi Turpeinen on vaatinut, että Varkauden Talonhoito Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle saamatta jääneenä palkkana 2 646,50 markkaa korkoineen sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Vastineen perustelut

Varkauden Talonhoito Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että yhtiö oli Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt r.y:n jäsen, joka taas kuului Suomen Kiinteistöliiton jäsenyyteen. Suomen Kiinteistöliitto oli Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenliitto. Suomen Kiinteistöliitto ei ollut yhtynyt runkosopimukseen eikä näin ollen tehnyt alakohtaista palkkasopimusta, jota runkosopimus edellytti. Suomen Kiinteistöliiton jäsenyrityksiä ei voitu velvoittaa noudattamaan toisen alan palkkasopimuksia, joissa Suomen Kiinteistöliitto ei ollut osallisena. Palkkasopimukset saattoivat tulla ainoastaan runkosopimuksen 35 §:n mukaisen sitovuuden kautta työnantajia sitoviksi.

Kanteessa oli ymmärretty asianomaisen alan käsite väärin. Varkauden Talonhoito Oy:n toimiala oli kiinteistönhoito. Sen vuoksi yhtiö kuului Suomen Kiinteistöliittoon, joka edusti kiinteistönhoitoalan yrityksiä. Teollisuusliittoperiaatteen mukaan tarkasteltuna yhtiön toimiala oli kiinteistönhoito-, eikä puhdistus- ja siivousala. Asianomaisella alalla työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettiin kysymyksessä olevaa sopimusalaa. Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten Liiton välisen palkkasopimuksen yleissitovuutta voitiin tarkastella vain Yleisen Ryhmän edustamien alojen osalta. Palkkasopimus ei voinut olla yleissitova kiinteistönhoitoalalla.

Vastaavalla tavalla oli työsopimuslain 17 §:n yleissitovuutta tulkittu myös Suomen Työnantajain Keskusliiton, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välisen yleissopimuksen osalta. Tämä ilmeni Korkeimman oikeuden ratkaisuista, 31.7.1986 annetusta tuomiosta n:o T.2219 ja 10.9.1980 annetusta tuomiosta n:o T.1837 sekä Helsingin hovioikeuden 29.7.1981 antamasta tuomiosta n:o T.473. Niillä aloilla, jotka olivat jääneet yleissopimuksen ulkopuolelle, ei yleissopimusta voitu vaatia yleissitovana noudatettavaksi. Runkosopimus ei ollut voimassa, ellei alakohtaista palkkasopimusta ollut tehty. Sopimusjärjestelmä oli kaksiportainen. Suomen Työnantajain Keskusliiton, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton sopimusjärjestelmä oli rakenteeltaan vastaavanlainen. Näin ollen työsopimuslain 17 §:n yleissitovuutta tuli tulkita samalla tavalla niin runkosopimus- kuin yleissopimuskentässä.

Varkauden Talonhoito Oy oli sitoutunut noudattamaan Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välillä solmittua kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimusta. Sopimus koski kiinteistönhoitotehtävissä työskentelevien työ- ja palkkaehtoja. Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt olivat antaneet myös toimihenkilöitä koskevia suosituksia. Erikseen oli annettu teknisiä toimihenkilöitä ja konttoritoimihenkilöitä koskevat palkkasuositukset. Teknisten toimihenkilöiden työehtojen osalta oli suositeltu noudatettavaksi kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimusta ja konttoritoimihenkilöiden osalta edellä mainittua yleissopimusta.

Teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti ainoa yhtiötä velvoittava työehtosopimus oli kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimus, mikä soveltui myös Turpeisen työsuhteeseen. Turpeinen kuuluisi työehtosopimuksessa lähinnä erikoistyöpalkkaluokkaan. Lisäksi voitiin esittää harkittavaksi, soveltuiko hänen työhönsä edellä mainittu yleissopimus. Yhtiön ja Turpeisen välillä oli solmittu työsopimus, jonka mukaan palkka- ja työehdot määräytyivät yleissopimuksen mukaan. Turpeisen kannalta yleissopimus oli edullisempi työehtosopimus kuin kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimus.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Varkauden Talonhoito Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä ja Turpeisen velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

NÄYTTÖ

Turpeinen on kuulustuttanut Kiinteistötyöntekijäin Liiton Itä-Suomen aluetoimiston toimitsijaa todistajana. Todistaja on kertonut, että hänen tehtävänsä oli ammattiliittoon kuuluvien henkilöiden työsuhde- ja palkka-asioiden sekä yleensä työlainsäädäntöä koskevien asioiden hoitaminen. Kiinteistötyöntekijäin Liitto edusti työntekijäasemassa olevia henkilöstöryhmiä. Aikaisemmassa työssään työsuojelupiirin työsuhde- ja palkkatarkastajana todistaja oli joutunut selvittämään työsopimuslain 17 §:n mukaisia asioita. Kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimus oli työntekijäasemassa olevia henkilöitä koskeva. Työehtosopimuksen palkkaluokittelun kohta erikoistyöstä osoitti, että kysymys oli työntekijäasemassa olevasta eikä työnjohto- tai esimiesasemassa olevasta työntekijästä.

Todistajan tietoon ei ollut tullut, että sopimusta olisi sovellettu työnjohtotehtävissä olevaan henkilöön. Ainoastaan silloin, kun kysymyksessä oli työhön osaa ottava työnjohtaja ja hän oli osallistunut työhön enemmän kuin puolet työajastaan, mainittua sopimusta oli voitu soveltaa. Todistaja ei ollut ollut 1980-luvulla mukana Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistötyöntekijän Liiton välisissä työehtosopimusneuvotteluissa eikä ollut joutunut tekemisiin toimihenkilöitä koskevan neuvottelujärjestelmän kanssa.

Vastaajayhtiö on kuulustuttanut todistajana Varkauden Talonhoito Oy:n toimistopäällikköä, joka on kertonut vastanneensa Turpeisen palkanmaksusta. Turpeinen oli ollut ensin tultuaan vuonna 1982 yhtiöön vuoden määräaikaisessa työsuhteessa, jolloin palkkaus oli määräytynyt Suomen Työnantajain Keskusliiton, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välisen yleissopimuksen mukaan ja muut työehdot kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimuksen mukaan. Tämän jälkeen työsuhde oli muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi ja siihen oli sovellettu mainittua yleissopimusta.