TT:1987-180
- Ämnesord
- Kausipalkkasopimus, Tulkinta, Työehtosopimuksen tieten rikkominen
- År för fallet
- 1987
- Meddelats
- Diarienummer
- D:1987/115
Kausipalkkasopimuksen palkkoja koskevista, työehtosopimukseen sidottua työnantajaa velvoittavista määräyksistä ei työnantaja voinut irtisanoutua yksipuolisesti. Se, ettei eräs työaikamuoto ollut ollut vuosikausiin käytössä, ei merkinnyt sitä koskevien sopimusmääräysten raukeamista itsestään. (Ään.)
Kantaja Paperiliitto r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Enso-Gutzeit Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
11 §
AIKAPALKAT
1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1 658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1 760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)
Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.
-----------------------------------------------
2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta. SOV. KAUSIPALKKASOPIMUKSET
Sen jälkeen kun liittojen välillä on allekirjoitettu uusi työehtosopimus ja palkkoihin tuleva yleiskorotus sekä muut kausipalkkoihin vaikuttavat korotukset tai niitä muuttavat tekijät ovat tiedossa, on paikallisesti viipymättä tehtävä uudet kausipalkkasopimukset siten, että palkat, jotka ovat voimassa uuden sopimuksen voimaantullessa tarkistetaan sovitulla yleiskorotuksella ja muilla sovituilla lisillä. Näin tehdyt kausipalkkasopimukset on lähetettävä allekirjoitettuina liitoille yhden kuukauden sisällä työehtosopimusten allekirjoittamisesta lukien. Kausipalkkasopimusten tekemistä ei ole syytä viivyttää sen johdosta, että paikallisesti on neuvottelun kohteena joko ammattiryhmittelyä, kausipalkkoja tai muita kausipalkkasopimukseen otettavia kysymyksiä, vaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan on paikallisesti vahvistettava se tilanne, joka on voimassa työehtosopimuksen voimaantulohetkellä.
-----------------------------------------------
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:
-----------------------------------------------
Kohta 2.
Paikallisesti sovitut kausipalkkasopimukset todetaan voimassaoleviksi.
-----------------------------------------------
KANNE
Kanteen perustelut
Paperiliitto on kanteessaan lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtailla oli 24.7.1986 tehty vuotta 1986 koskenut kokonaisvaltainen palkkaratkaisu, jonka mukaan kuorimon palkkoja oli korotettu 1.6.1986 alkaen 90 pennillä tunnissa. Kuorimolle sovittu korotus oli lisätty sekä työaikamuodon 27 että työaikamuodon 37 palkkoihin, koska molemmat työaikamuodot oli kuorimon osalta mainittu kausipalkkasopimuksessa. Kokonaisvaltaisen palkkaratkaisun nojalla 29.8.1986 allekirjoitettu kausipalkksopimus oli sisältänyt työaikamuodoille 37 ja 27 eri palkat. Kesäkuun alussa voimaan tullut palkankorotus oli lisätty molempien työaikamuotojen palkkaan. Palkankorotuksen voimaan tullessa oli käytössä ollut työaikamuoto 37.
Uusi kuorimo oli otettu käyttöön 10.1.1987. Tällöin oli siirrytty työaikamuotoon 27. Kokonaisvaltaisessa palkkaratkaisussa oli sovittu, että uuden kuoromon 35 työntekijän palkkoja korotettaisiin 2,85 markalla tunnissa uuden kuorimon tuotannollisesta ajosta alkaen. Palkankorotuksen jako oli sovittu tehtäväksi myöhemmin, kuitenkin viimeistään 1.12.1986 mennessä. Työnantaja ei ollut suostunut korottamaan työaikamuodon 27 voimassa olleita palkkoja sovitulla 2,85 markalla tunnissa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Paperiliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työnantajalla oli velvollisuus maksaa myös työaikamuodossa 27 työskenteleville uuden kuorimon työntekijöille 10.1.1987 lähtien sovittua 2,85 markan palkankorotusta niin, että palkankorotus lisätään 29.8.1986 allekirjoitetussa kausipalkkasopimuksessa sovitun työaikamuodon 27 tuntipalkkaan ja tuomitsemaan Enso-Gutzeit Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vastineessaan, johon Enso-Gutzeit Oy on yhtynyt, lausunut, että uuden kuorimon työaikamuodosta oli keskusteltu paikallisesti 29.10.1986. Tuolloin osapuolet olivat olleet yhtä mieltä siitä, että kuorimon työaikamuodoksi soveltuisi parhaiten muunnettu työaikamuoto 27. Uuden kuorimon ammattien kausipalkan muodostamisesta oli neuvoteltu tämän jälkeen useaan kertaan. Kun työntekijäpuoli ei ollut neuvotteluissa hyväksynyt työnantajan esitystä, asiasta oli laadittu erimielisyysmuistio 16.1.1987. Paikallisissa neuvotteluissa oli 15.1.1987 sovittu uuden kuorimon ammattitasot.
Työnantaja oli maksanut uuden kuorimon työntekijöille 10.1.1987 lähtien heinäkuussa 1986 sovitun suuruisen palkankorotuksen siten, että 33 työntekijän palkkoja oli korotettu 2,80 markalla ja kahden työntekijän palkkoja 3,68 markalla tunnilta. Tästä jakotavasta osapuolet olivat olleet yksimielisiä. Kiistaa sen sijaan oli ollut siitä, mihin tuntipalkkoihin korotus maksettaisiin. Työnantajan mukaan palkankorotus olisi tullut lisätä voimassa olleeseen tuntipalkkaan, jota työntekijöille oli korotushetkellä maksettu. Työntekijäpuolen mukaan palkankorotus olisi tullut lisätä vanhan kuorimon aikaisiin, kausipalkkasopimuksessa mainittuihin työaikamuodon 27 tuntipalkkoihin. Vanhan kuorimon kausipalkkasopimuksen sisältämät työaikamuodon 27 tuntipalkat olivat jäänteitä 1970-luvun alkupuolelta, jolloin kuorimo oli käynyt kahdessa vuorossa. Paperiliiton väite siitä, että 1.6.1986 alkaen olisi korotettu työaikamuodon 27 palkkoja, oli harhaanjohtava. Kun kukaan työntekijöistä ei tuolloin ollut työskennellyt mainitussa työaikamuodossa, merkinnät kausipalkkasopimukseen oli tehty vain siitä syystä, että maininta työaikamuodosta 27 oli säilynyt kausipalkkasopimuksessa ajoilta, jolloin työaikamuoto oli ollut käytössä. Vanhan kuorimon kausipalkkasopimuksella ei ollut mitään merkitystä tässä jutussa. Sopimus oli koskenut pelkästään vanhaa kuorimoa, jossa työntekijöitä oli ollut 60. Uudessa kuorimossa, jossa työntekijöitä oli 35, työntekijöiden tehtävät ja ammattinimikkeet poikkesivat olennaisesti vanhasta kuorimosta, minkä vuoksi olisi ollut laadittava uusi kausipalkkasopimus.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Paperiliitto on vielä lausunut, että uutta kuorimoa käyttöönotettaessa oli edelleen ollut työehtosopimuksen osana voimassa 29.8.1986 allekirjoitettu kausipalkkasopimus, jossa oli sovittu myös palkat työaikamuotoa 27 varten. Käytännöksi oli muodostunut, että aikaisemmissakin kausipalkkasopimuksissa sovitut tuntipalkan korotukset oli aina merkitty sekä työaikamuodon 27 että työaikamuodon 37 mukaisiin palkkoihin.
Työaikamuotoja 27 ja 37 koskevat kausipalkkasopimuksen tuntipalkat ja kausipalkat olivat työehtosopimuksen normimääräyksiä, jotka sitoivat työehtosopimukseen pelkästään sidottua työnantajaa, eikä työnantaja voinut yksipuolisesti irtisanoutua niistä. Ne eivät voineet myöskään itsestään "kuoleutua". Muutos kausipalkkasopimukseen tuli voimaan vasta, kun siitä oli työnantajan ja työntekijäin välillä sovittu.
Työaikamuodon 27 kausipalkkasopimusten mukaiset tuntija kausipalkat olivat olleet työnantajaa työnormeina yhtä lailla sitovia kuin kausipalkkasopimusten työaikamuodon 37 tunti- ja kausipalkat. Asiaan ei vaikuttanut se, että kuorimoa oli käytetty työaikamuodossa 37. Työnantaja oli ottanut virheellisesti etumiehen, siirtokoneen kuljettajan, kuorimonhoitajan, työaikamuodon 27 varamiehen, katkaisijan ja puukenttämiehen palkankorotusperusteeksi 10.1.1987 voimassa olleesta kausipalkkasopimuksesta ilmenevän työaikamuodon 37 tuntipalkan.
Työaikamuodon muutoksesta johtuen uusi kuorimo oli alkanut toimia pienemmällä työvoimamäärällä. Uuden kuorimon työntekijät olivat vanhan kuorimon työntekijöitä. Vakanssien vastaavuudesta oli paikallisesti oltu yhtä mieltä. Sovitulla ammattitasoryhmittelyllä ei ollut merkitystä asiassa, koska ryhmittelyssä oli vain sijoitettu työntekijät työehtosopimuksen mukaisiin ammattitasoihin.
VASTAAJAN LISÄVASTINE
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että 29.8.1986 allekirjoitettu kausipalkkasopimus oli koskenut ainoastaan vanhan kuorimon vakanssien palkkausta. Vanhan kuorimon lopetettua toimintansa 5.1.1987 kausipalkkasopimus oli rauennut itsestään ilman, että sopijapuolten olisi tarvinnut sitä irtisanoa tai päättää muillakaan toimenpiteillä. Neuvottelut uuden kuorimon kausipalkkasopimuksesta olivat olleet vielä käynnissä. Tällöin työnantaja oli ollut velvollinen maksamaan työntekijöille sen suuruista palkkaa, jota työnantaja oli vanhan kausipalkkasopimuksen perusteella maksanut, kunnes uusien vakanssien palkkauksesta uudessa kuorimossa päästäisiin sovintoon. Uuden kuorimon kausipalkkoja koskeneissa neuvotteluissa työnantaja oli useaan otteeseen todennut, että sovitut korotukset liitettäisiin käytännössä maksettuihin palkkoihin. Kun uutta kausipalkkasopimusta ei ollut syntynyt kuorimon käynnistyessä, työnantaja oli korottanut kausipalkkoja sovitulla määrällä yksipuolisesti.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto korvaukselle 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtaille on rakennettu uusi kuorimo, joka on otettu käyttöön 10.1.1987. Vanhan kuorimon toiminta on lakannut 5.1.1987. Uutta kuorimoa käyttämään on koulutettu 35 työntekijää, jotka on valittu vanhassa kuorimossa työskennelleiden 60 työntekijän joukosta.
Summan tehtailla on 24.7.1986 tehty vuotta 1986 koskenut niin sanottu kokonaisvaltainen palkkaratkaisu, jossa on sovittu kuorimon työntekijöiden palkkoja korotettaviksi 90 pennillä tunnissa 1.6.1986 lukien. Uuden kuorimon 35 työntekijän palkkoja on sovittu korotettaviksi 2,85 markalla tunnissa uuden kuorimon tuotannollisesta ajosta alkaen. Korotuksen jaosta on kokonaisvaltaisessa palkkaratkaisussa asetettuun määräaikaan mennessä sovittu, että 33 työntekijälle on tullut 2,80 markan ja kahdelle työntekijälle 3,68 markan tuntipalkkojen korotus. Kokonaisvaltaisen palkkaratkaisun yhteydessä on sovittu myös uuden kuorimon työjärjestelyistä. Paikallisesti on 15.1.1987 päästy sopimukseen uuden kuorimon ammattitasoista.
Summan tehtailla on noudatettu asianosaisliittojen välisen työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitettuja kausipalkkasopimuksia. Kausipalkat sovitaan mainitun työehtosopimusmääräyksen mukaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijän ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät. Työehtosopimuksen 11 §:n muistutus 1:n mukaan uusista kausipalkoista sovitaan paikallisesti, mikäli niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat sovitaan, tapahtuu oleellisia muutoksia.
Uuden kuorimon työaikamuodoksi on 29.10.1986 sovittu työaikamuoto 27. Vanhassa kuorimossa on vuodesta 1972 alkaen työskennelty työaikamuodossa 37. Työntekijäliitto on kanteessaan lähtenyt siitä, että työnantajan tulee maksaa työaikamuodossa 27 työskenteleville uuden kuorimon työntekijöille sovittua palkankorotusta niin, että se lisätään kokonaisvaltaisessa palkkaratkaisussa ja sen nojalla toteutetussa 29.8.1986 allekirjoitetussa kausipalkkasopimuksessa mainitun työaikamuodon 27 tuntipalkkoihin. Työnantajaliiton mukaan taas sovittu palkankorotus on tullut lisätä niihin voimassa olleisiin tuntipalkkoihin, joita työntekijöille on korotushetkellä 1.10.1987 maksettu, eli työaikamuodon 37 tuntipalkkoihin, koska kukaan vanhan kuorimon työntekijöistä ei ollut siirtyessään uuteen kuorimoon työskennellyt työaikamuodossa 27. Työnantajaliiton mukaan kausipalkkasopimuksiin sisältyneet työaikamuodon 27 palkat olivat kulkeneet sopimuksissa mukana eräänlaisina kuolleina kirjaimina ajalta, jolloin kuorimossa oli vielä työskennelty työaikamuodossa 27, ja uuden kuorimon työntekijöiden tehtävät ja ammattinimikkeet olivat poikenneet niin olennaisesti vanhan kuorimon työntekijöiden tehtävistä ja ammattinimikkeistä, että uuden kuorimon työntekijöille olisi tullut laatia oma kausipalkkasopimus. Elokuussa 1986 allekirjoitettu kausipalkkasopimus oli niin ollen työnantajaliiton mielestä lakannut olemasta voimassa.
Riidanalaisesta kausipalkkasopimuksesta käydyistä sopimusneuvotteluista esitetty selvitys osoittaa, että neuvotteluissa on keskusteltu ja sovittu uuden kuorimon työntekijöille tulevista voimassa olevien tuntipalkkojen korotuksista. Neuvotteluissa ei ole sen sijaan sovittu kausipalkkojen kokonaismarkkamääristä. Vuoden 1972 jälkeen laadittuihin kuorimon kausipalkkasopimuksiin on otettu määräykset myös työaikamuodon 27 palkoista, vaikkei vanhassa kuorimossa ole enää työskennelty sanotussa työaikamuodossa.
Työnantajaliitto on esittänyt selvitystä siitä, että uuden kuorimon käyttöönoton yhteydessä olisi työntekijäin tehtävissä ja ammattinimikkeissä tapahtunut niin oleellisia muutoksia, että heille olisi ollut laadittava uusi kausipalkkasopimus. Selvityksen mukaan muutoksia on tapahtunut muun muassa siirtokoneiden kuljettajien työssä, ja kuorimon hoitajiksi on tullut uusia työntekijöitä. Kuorimo on uusittu tekniikaltaan ja laitteiltaan. Työntekijöitä on koulutettu uusiin työtehtäviin muutaman kuukauden ajan.
Uuden kuorimon tuotannollisesta ajosta alkaen on sovittu tulemaan voimaan kanteessa tarkoitettu palkkasopimus, jossa korotukset on sovittu koko uuden kuorimon työntekijäkunnalle. Vaikka olosuhteiden muutosten katsottaisiinkin olleen oleellisia, ei uutta kausipalkkasopimusta ole 29.8.1986 jälkeen solmittu työehtosopimuksen 11 §:n edellyttämällä tavalla. Paperiteollisuuden kausipalkkasopimusten voimassaolosta esitetyn selvityksen mukaan työn uudelleenjärjestelyjä koskevia oleellisia muutoksia tehtäessä on ollut tavanmukaista solmia uudet kausipalkkasopimukset. Vasta niiden tekemisen jälkeen vanhojen sopimusten voimassaolo on lakannut. Kausipalkkasopimusten palkkoja koskevista, työehtosopimukseen sidottua työnantajaa velvoittavista määräyksistä ei työnantaja voi irtisanoutua yksipuolisesti, kuten riidanalaisessa tapauksessa on käynyt työaikamuotoa 27 koskevien palkkamääräysten kohdalla. Työnantajaliitto ei ole esittänyt selvitystä siitä, miksei sen mielestä mitättömiksi käyneitä palkkamääräyksiä ole esitetty aikanaan poistettaviksi kausipalkkasopimuksista. Se, ettei työaikamuoto 27 olisikaan vuosikausiin ollut käytössä, ei ole merkinnyt sanottua työaikamuotoa koskevien sopimusmääräysten raukeamista itsestään.
Korotusten sopiminen voimassa olleisiin palkkoihin viittaa kielellisesti kausipalkkasopimuksessa oleviin, sekä työaikamuotoa 27 että työaikamuotoa 37 koskeviin palkkamääräyksiin, kuten myös työntekijöiden edustajat ovat käydyissä neuvotteluissa asian ymmärtäneet. Työnantajan edustajien selvityksillä yhtiössä noudatetusta kausipalkkojen korotustavasta ei voida katsoa olevan tässä jutussa merkitystä, koskei selvitystä ole esitetty siitä, miten korotukset ovat määräytyneet työntekijän siirtyessä työaikamuodosta toiseen.
Edellä esittämillään perusteilla työtuomioistuin toteaa Enso-Gutzeit Oy:n rikkoneen tietensä työehtosopimuksen osana noudatettavaa 29.8.1987 tehtyä kausipalkkasopimusta lisätessään siinä sovitun palkankorotuksen vain työaikamuodon 37 tuntipalkkoihin ja kieltäytyessään korottamasta työaikamuodon 27 voimassa olleita tuntipalkkoja sovitulla määrällä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Enso-Gutzeit Oy on työehtosopimuksen 11 §:n 1 ja 2 kohdan mukaan velvollinen maksamaan myös työaikamuodossa 27 työskenteleville kuorimon työntekijöille sovittua 2,85 markan palkankorotusta 10.1.1987 lähtien niin, että palkankorotus lisätään 29.8.1986 allekirjoitetussa kausipalkkasopimuksessa sovitun työaikamuodon 27 tuntipalkkaan.
Työtuomioistuin tuomitsee Enso-Gutzeit Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Paperiliitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 15 000 markkaa.
Enso-Gutzeit Oy velvoitetaan korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Orasmaa, Kontio, Saastamoinen, Kuivanen ja Sulkunen.
Eri mieltä olevien jäsenien lausunnot:
Jäsen Saastamoinen, johon jäsen Kontio yhtyi, lausui:
Paikallisen palkankorotuskäytännön mukaan korotukset on toteutettu korottamalla henkilökohtaisia palkkoja. Tämän ja käydyistä neuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella olen sitä mieltä, ettei Enso-Gutzeit Oy:n voida katsoa rikkoneen tietensä 29.8.1986 tehtyä kausipalkkasopimusta. Tämän vuoksi hylkään työehtosopimuslain 7 §:n perusteella esitetyn hyvityssakkovaatimuksen. Jutun laadun vuoksi Paperiliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Muilta osin yhdyn päätökseksi tulleeseen enemmistön lausuntoon.