22.12.1987

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946.

-----------------------------------------------

4 §

Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

-----------------------------------------------

7 §

Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat 18 vuotta täyttäneet työntekijät

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

-----------------------------------------------

Sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1. maaliskuuta 1987 tai lähinnä sen jälkeen:

Palkkaryhmä määritelmät

_______

Mom. 2. Työntekijät jaetaan palkkaryhmiin tekemiensä töiden vaativuuden perusteella seuraavasti:

-----------------------------------------------

Perustuntipalkka

Työntekijäkohtainen perustuntipalkka

_______

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritetään perustuntipalkka hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan siinä palkkaryhmässä, johon hän kuuluu. Perustuntipalkka on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

-----------------------------------------------

8 §

Aikapalkka

________

Mom. 1. Aikapalkkatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

-----------------------------------------------

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvottevelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

______

Mom.1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soluveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, se voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, asiasta on laadittava yhteinen erimielisyyttä koskeva muistio, jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityskohtaisine perusteluineen. Molemmat osapuolet allekirjoittavat erimielisyysmuistion. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Tämän lisäksi annetaan kummallekin paikalliselle osapuolelle kopio erimielisyysmuistiosta.

-----------------------------------------------

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

-----------------------------------------------

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

-----------------------------------------------

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Wärtsilä Meriteollisuus Oy Turun telakan taulukkopalkalla työskentelevät nosturinkuljettajat, siivoojat, varastomiehet, kuljetustyöntekijät ja työkalujen ulosantajat olivat ryhtyneet 24.11.1987 kello 12 lakkoon, jonka oli ilmoitettu päättyvän 27.11.1987 kello 15.45. Lakkoon oli osallistunut yhteensä 200 työntekijää. Tuotannollisesti mielekkään työn loputtua työntekijöiden lakon johdosta oli työnantaja 26.11.1987 joutunut keskeyttämään työnteon ja palkanmaksun noin 130 työntekijältä, minkä jälkeen telakalla vielä työssä olleet 1 300 työntekijää olivat ryhtyneet samana päivänä kello 12 lakkoon.

Marraskuun 24 päivänä alkaneeseen lakkoon oli osallistunut viisi Turun metallityöväen Ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä ja yksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies. Marraskuun 26 päivänä alkaneeseen lakkoon olivat osallistuneet kaikki 39 Turun metallityöväen Ammattiosaston ja kaikki viisi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston työpaikalle asettamaa osaston luottamusmiestä, lukuun ottamatta niitä luottamusmiehiä, jotka olivat olleet työnantajan luvalla poissa.

Pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle, että työtaistelut jatkuisivat 30.11.1987 alkaen ylityökieltona. Varapääluottamusmies oli 4.12.1987 ilmoittanut työnantajalle, että mainittuun ajankohtaan asti voimassa ollut ylityökielto oli purettu.

Telakalla toimeenpannut työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet erityisesti työehtosopimuksen palkkausta ja työnjohtajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa maksamaan kaikille taulukkopalkoilla työskenteleville työntekijöille palkankorotus samansuuruisena. Tämän sisältöisiä vaatimuksia työnantajalle olivat useaan eri otteeseen esittäneet muun muassa Turun metallityöväen Ammattiosaston pääluottamusmies ja varapääluottamusmies. Pääluottamusmies oli esittänyt tällaisen vaatimuksen muun muassa 23.11.1987. Työnantajan taholta oli todettu, että yleiseen tasokorotukseen ei ollut mahdollisuutta, mutta sen sijaan oli mahdollista yksilöllisesti kannustavan sekä tuottavuutta tukevan palkkapolitiikan mukaisesti antaa taulukkopalkoilla työskenteleville työntekijöille korotus siten, että sen suuruus vaihtelisi työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten huolellisuuden, ammattitaidon ja työtuloksen mukaan. Pääluottamusmies oli esittänyt tämän neuvottelutuloksen seuraavana päivänä pidetyssä aikapalkka-alueiden luottamusmiesten kokouksessa, jonka jälkeen työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon.

Lakon syyksi pääluottamusmies oli ilmoittanut muun muassa työnantajapuolen kielteisen suhtautumisen työntekijöiden esittämään palkankorotusta koskevaan vaatimukseen. Marraskuun 26 päivänä toimeenpannun lakon tarkoituksena oli edellä esitetyn palkkavaatimuksen tukemisen lisäksi ollut painostaa työnantajaa luopumaan eräiden lakon vuoksi työtä vaille jääneiden työntekijöiden työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä.

Ammattiosastot olivat osaltaan edesauttaneet tilanteen kärjistymistä työpaikalla, sillä työnantajan kehotuksista huolimatta ne eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Päinvastoin ammattiosastojen edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluihin osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. Pääluottamusmies oli 25.11.1987 henkilökohtaisesti kieltänyt ainakin yhdeltä nostotyöntekijältä työnteon.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen työnantajaliitosta oli oltu useaan otteeseen yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelutoimien lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Lakkojen laajuuden ja keston huomioon ottaen olivat Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet olleet täysin riittämättömiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton, Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitivät suurin piirtein paikkansa. Työnseisauksissa oli ollut kysymys siitä, että työnantaja oli johdonmukaisesti pyrkinyt muuttamaan kanteessa mainittujen taulukkopalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkausmuotoa. Työntekijöiden palkkausmuoto oli vuosikymmenien ajan perustunut sille periaatteelle, että samasta työstä maksettiin sama palkka. Työnantajan tavoitteena oli ollut muuttaa taulukkopalkat henkilökohtaisiksi palkoiksi. Tätä työntekijät eivät olleet hyväksyneet. Asiasta oli käyty pitkään neuvotteluja, ja viime vaiheessa työntekijät olisivat olleet valmiita hyväksymään tiettyyn kokonaiskustannusvaikutukseen perustuvan ratkaisun, mikäli työntekijöiden palkankorotukset olisivat olleet samansuuruisia. Tätä työnantaja ei ollut hyväksynyt. Marraskuun 26 päivänä 1987 alkanut koko telakan lakko oli johtunut siitä, että työntekijät olivat halunneet välttyä siltä, että työnantaja valintansa mukaan keskeyttäisi työnteon ja palkanmaksun tietyiltä työntekijöiltä.

Pääluottamusmies ja työosastojen luottamusmiehet olivat vaatineet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa ja noudattamaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. Metallityöväen Liiton toimitsijat olivat soittaneet pääluottamusmiehelle 24.11., 25.11. ja 1.12.1987 ja esittäneet saman vaatimuksen. Edellä esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan olleet olleet riittävän tehokkaita työrauhan turvaamiseksi.

Turun metallityöväen Ammattiosaston jäsenmäärä oli 7 500 ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston jäsenmäärä 3 000.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on pyytänyt, että hyvityssakot määrättäisiin mahdollisimman alhaisiksi.

Perustelut

Wärtsilä Meriteollisuus Oy Turun telakan taulukkopalkalla työskentelevät työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin olleet lakossa 24.11. - 27.11.1987. Lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa korottamaan taulukkopalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkoja siten, että kaikki työntekijät saisivat samansuuruisen korotuksen. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Sen jälkeen kun työnantaja on edellä mainittujen työntekijöiden lakon vuoksi ilmoittanut tuotannollisesti mielekkään työn loppumisen vuoksi joutuvansa keskeyttämään työnteon ja palkanmaksun noin 130 työntekijältä, ovat telakan vielä työssä olleet noin 1 300 työntekijää ryhtyneet 26.11.1987 kello 12 lakkoon, joka on päättynyt 27.11.1987 kello 15.45. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Pääluottamusmies on lisäksi ilmoittanut työnantajalle työntekijöiden jatkavan työtaistelutoimia kieltäytymällä ylityöstä 30.11.1987 alkaen. Varapääluottamusmiehen työnantajalle 4.11.1987 tekemän ilmoituksen mukaan ylityökielto, jonka toimeenpanosta ei ole esitetty tarkempaa selvitystä, on purettu. Ylityökielto on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Lakkoihin ovat kanteessa kerrotuin tavoin osallistuneet Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet. Ammattiosaston tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun. Vastineessa mainittuja Metallityöväen Liiton yhteydenottoja työtuomioistuin ei työtaistelutoimenpiteiden laajuuteen ja kestoaikaan nähden pidä riittävän tehokkaina toimenpiteinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle ensiksi mainitun 18 500 markkaa ja jälkimmäisen 15 000 markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 10 000 markkaa ja kaikki kolme yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, K. Rautiainen, Hietikko ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.