TT:1987-109
- Ämnesord
- Työtaistelu, kohteena, - työnjohto-oikeusmääräykset, - ulkopuolisen työvoiman käyttöä, koskevat määräykset, Valvontavelvollisuus, - työrauha-asiassa
- År för fallet
- 1987
- Meddelats
- Diarienummer
- D:1987/122
Liikenneyhtiön huoltokorjaamon työntekijät ja autonkuljettajat olivat ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa luopumaan viiden huoltokorjaamon työntekijän tehtävien siirtämisestä ulkopuoliselle yrittäjälle. Lakko oli kohdistunut paitsi huoltokorjaamon työntekijöitä myös linja-autohenkilökuntaa koskeviin työnjohto-oikeusmääräyksiin. Lisäksi lakko oli kohdistunut kummankin ryhmän osalta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen määräyksiin. Yksi ammattiosastoista ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja vastasi lisäksi asettamiensa luottamusmiesten osallistumisista lakkoon. Kaksi ammattiosastoa oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Työntekijäliiton toimintaa ei pidetty riittävänä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. (Ään.)
Kantaja Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Kuultavat Jyväskylän Auto- ja Huoltoalan ammattiosasto r.y. Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta r.y. Äänekosken Autoalantyöntekijät r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 27.5.1986 tehdyssä linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
-----------------------------------------------
2 §
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset STK/SAK
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
- Yleissopimus 15.5.1946
-----------------------------------------------
- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969 sekä AKT/ALT 9.5.1972
-----------------------------------------------
4 §
Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työsopimuksen määräyksiä.
-----------------------------------------------
30 §
Ulkopuolisen työvoiman käyttö
1. Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan keskusjärjestöjen 11.9.1969 ja sopijaliittojen 9.5.1972 allekirjoittamia sopimuksia.
2. Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen tulkinta:
Liitot toteavat, että osapuolten tarkoittama ulkopuolinen kuljettajatyövoima tarkoittaa osaksi keskusliittojen ulkopuolisen työvoiman käytöstä tekemän sopimuksen 1 §:n 1. kohdassa tarkoitettuja lainamiehiä ja osaksi yritykseen tilapäisesti otettuja omia työntekijöitä.
-----------------------------------------------
32 §
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
-----------------------------------------------
Asianosaisliittojen välillä 27.5.1986 tehdyssä huoltokorjaamoiden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
-----------------------------------------------
I YLEISTÄ
-----------------------------------------------
2 §
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Luettelo kuuluu seuraavasti (lisäykset ja muutokset alleviivattu):
Yleissopimus 15.5.1946
-----------------------------------------------
Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969.
-----------------------------------------------
4 §
Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
-----------------------------------------------
28 §
Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan keskusjärjestöjen 11.9.1969 allekirjoittamaa sopimusta.
29 §
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Neuvotteluvelvollisuus.
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
-----------------------------------------------
Työehtosopimusten 2 §:ssä tarkoitetussa 15.5.1946 tehdyssä yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:
-----------------------------------------------
5. kohta:
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
-----------------------------------------------
Työehtosopimusten 2 §:ssä tarkoitetussa 11.9.1969 tehdyssä sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöstä sanotaan muun muassa:
-----------------------------------------------
SOPIMUS ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ 1969
-----------------------------------------------
I. Yleistä
Yhteiskunnan nopea kehittyminen, kiristyvä kilpailu, siitä johtuva erikoistuminen, koneellistuminen ja automaatio lisäävät jatkuvasti yrityksen tarvetta käyttää ulkopuolisten palveluksia. Se vaatii yritystä sopeutumaan kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen ja riittävän joustavasti muuttamaan entisiä toimintojaan. Tällaista kehitystä ei ole syytä estää, sillä se heikentäisi yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä ja siten vaikeuttaisi sen palveluksessa olevien asemaa. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Kun nyt esillä olevat ongelmat eivät vaadi eron tekemistä edellä mainittujen sopimusten välillä, kutsutaan kaikkea tähän ryhmään kuuluvaa vieraan työvoiman käyttöä jäljempänä alihankinnaksi, tehtävän antajaa alihankinnan antajaksi ja tehtävän saajaa alihankkijaksi. Toisaalta vieraan työvoiman käyttöä perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies, komennusmies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
-----------------------------------------------
II. Ulkopuolisen työvoiman käyttö
-----------------------------------------------
1 §
Keskusliitot tulevat toimimaan siten, että niiden jäsenliitot, joiden toimialalla voi esiintyä ulkopuolista työvoiman käyttöä ottavat työehtosopimuksiinsa tulevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä seuraavat määräykset:
1. Yritysten on rajoitettava laina- eli komennustyöntekijäin käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.
-----------------------------------------------
2 §
-----------------------------------------------
3. Jos alihankitatoiminnan johdosta poikkeuksellisesti yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista kehoitettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
-----------------------------------------------
Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitussa Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välisessä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen tulkintaa käsittelevässä 9.5.1972 tehdyssä soveltamispöytäkirjassa sanotaan seuraavaa:
-----------------------------------------------
ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN TULKINTA
Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välinen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen tulkinta.
Liitot toteavat, että osapuolten tarkoittama ulkopuolinen kuljettajatyövoima tarkoittaa osaksi keskusliittojen ulkopuolisen työvoiman käytöstä tekemän sopimuksen 1 §:n 1. kohdassa tarkoitettuja lainamiehiä ja osaksi yritykseen tilapäisesti otettuja omia työntekijöitä.
Lainamiesten käytöstä on noudatettava edellä mainitun sopimuskohdan määräyksiä.
Tilapäisten työntekijöiden käyttö tulee lähinnä kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa ajotehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakinaisen henkilökunnan käyttömahdollisuudet, yrityksen kaikki ajotehtävät, poissaolot ja työntekijäin välttämättömät lepoajat yms. huomioonottaen.
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvittavasta ulkopuolisesta työvoimasta.
Samalla kun liitot korostavat, että lainamiesten tai tilapäisten kuljettajien käytössä on vältettävä sellaisia järjestelyjä, jotka huonontavat omien pysyvien työntekijäin asemaa, ne tähdentävät, että sairaus- ja muissa poissaolotapauksissa ruuhkakausina, äkillisten tilausajojen sattuessa, tapauksessa, jossa ajotehtävä asettaa kuljettajalle erityisiä kielitaito- ja asiakaspalveluvaatimuksia tai muissa senkaltaisissa tilanteissa on yrityksen voitava järjestää kuljetukset käyttäen tarvittaessa lainamiehiä tai tilapäisiä työntekijöitä.
Liitot toteavat myös, että tämän soveltamispöytäkirjan vastaisena on pidettävä tapauksia, joissa vakituisesti jonkin yrityksen palveluksessa olevat kuljettajat ilman työnantajan lupaa lepo- tai muina vapaa-aikoinaan suorittavat ajotehtäviä jossain muissa yrityksissä olematta näihin yrityksiin työsuhteissa.
-----------------------------------------------
KANNE
Kanteen perustelut
Autoliikenteen Työnantajaliitto on lausunut, että Jyväskylästä olevassa työnantajaliiton jäsenyrityksessä Jyväskylän Liikenne Oy:ssä oli heinäkuussa 1986 käynnistetty neuvottelut tankkauslinjan töiden uudelleen järjestelyistä. Työntekijöiden kanssa oli neuvoteltu lukuisia kertoja linja-autojen tankkausten, nesteiden tarkistusten, siivouksen ja muiden vastaavien tehtävien suorittamisesta, kunnes neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina. Työnantaja oli 20.5.1987 ilmoittanut antavansa nämä työt ulkopuolisen yrittäjän tehtäväksi 1.6.1987 alkaen. Niille viidelle huoltokorjaamotyöntekijälle, joiden työtehtäviin järjestelyllä oli ollut vaikutusta, oli yrityksessä tarjottu muuta työtä.
Työntekijät olivat vastustaneet töiden antamista ulkopuoliselle yrittäjälle ja vaatineet saada tehdä työt itse. Tämän vuoksi pääluottamusmies ja korjaamon luottamusmies olivat 29.5.1987 kello 9 ilmoittaneet työnantajalle, että yrityksessä alkaisi lakko 1.6.1987 kello 4. Kokouksessaan 31.5.1987 työntekijät olivat päättäneet aloittaa lakon, mikäli työnantaja teettäisi työt ulkopuolisella yrittäjällä. Lakko oli koskenut yrityksen kaikkia kuljettajia ja huoltokorjaamotyöntekijöitä eli yhteensä noin 170 työntekijää.
Työnantajaliitto oli 29.5.1987 kirjallisesti ja useita kertoja puhelimitse kehottanut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoa ryhtymään toimenpiteisiin laittoman lakon estämiseksi.
Työtaistelulla oli pyritty rajoittamaan työnantajan työnjohto-oikeutta. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimusten osana noudatettavan 15.5.1946 allekirjoitetun yleissopimuksen 5. kohdan määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa työtä. Lisäksi työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimusten osana noudatettaviin ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin 11.9.1969 ja 9.5.1972 allekirjoitettuihin sopimuksiin, koska työntekijät olivat pyrkineet lakon avulla muuttamaan sopimusten sisältöä.
Asian käsittelyn aikana työnantajaliitto on ilmoittanut, että työnseisaus oli päättynyt 5.6.1987 kello 4.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton, Jyväskylän Auto- ja Huoltoalan ammattiosasto r.y:n, Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta r.y:n ja Äänekosken Autoalantyöntekijät r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työtaistelun laajuudesta olivat oikeita. Samoin työtaistelun syy oli kanteessa esitetyn mukainen sikäli, että työtaistelu oli aiheutunut työnantajan päätöksestä antaa 1.6.1987 lukien kanteessa mainitut tehtävät pienen reppufirman hoidettavaksi. Työntekijät olisivat olleet valmiit pidättäytymään työtaistelutoimista, mikäli työnantaja olisi suostunut jatkamaan asiasta neuvotteluja ja luopunut reppufirman palkkaamisesta. Työtaistelu ei ollut voinut kohdistua linja-autohenkilökuntaa tai huoltokorjaamoita koskevien työehtosopimusten osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin, koska työtaistelun syynä oli ollut yhtiön päätös siirtää työt ulkopuolisen yrityksen tehtäväksi. Työtaistelu ei myöskään ollut kohdistunut linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 30 §:ssä mainituttuihin ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin siitä syystä, että sopimuksessa oli säännelty yksinomaan ulkopuolista kuljettajatyövoimaa koskevista asioista, jollaisista ei nyt ollut ollut kysymys.
Huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen 28 §:n mukaan ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatettiin yksinomaan keskusjärjestöjen 11.9.1969 allekirjoittamaa sopimusta. Kanteessa ei ollut tarkemmin yksilöity, millä tavoin työtaistelu oli kohdistunut sopimuksen periaatteellisiin ja yleisluontoisiin määräyksiin. Työntekijät eivät olleet esittäneet vaatimuksia keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräysten tiukentamisesta.
Työntekijät olivat pyrkineet työtaistelun avulla painostamaan työnantajaa olemaan solmimatta kanteessa mainittua sopimusta. Tämä oli liikkeenjohdollinen kysymys eikä työehtosopimukseen liittyvä asia. Liikkeenjohdolliset asiat eivät kuuluneet työehtosopimuslain 1 §:ssä säännellyn säännöstämiskompetenssin ja 8 §:n tarkoittaman työrauhavelvollisuuden piiriin. Työtaistelu ei ollut siten kohdistunut mihinkään huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen määräykseen.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Autoliikenteen Työnantajaliitto on vielä lausunut, että linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 5. kohdan mukaan työnantajalla oli oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Työnantajalla oli tällä perusteella ollut oikeus määrätä työn suorittamisesta. Työntekijöiden esittämät vaatimukset olivat kohdistuneet kiistatta työehtosopimusten osana noudatettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.
Jyväskylän Liikenne Oy:n solmima alihankintasopimus oli täysin työehtosopimusten osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukainen. Siten työntekijäpuolen esittämät vaatimukset olivat kohdistuneet sopimuksen alihankintaa koskeviin määräyksiin.
Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 30 §:ssä oli työnantajaliiton ja työntekijäliiton välillä 9.5.1972 solmitulla sopimuksella laajennettu ulkopuolisen työvoiman käyttömahdollisuuksia kuljettajatehtävissä koskemaan myös yritykseen työsuhteessa olevia tilapäisiä työntekijöitä. Tämäkään sopimus ei kieltänyt alihankkijoiden käyttömahdollisuuksia yritysten töitä järjestettäessä. Työntekijöiden vaatimukset olivat siten kohdistuneet myös linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 30 §:ään.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
KUULTAVIEN LAUSUNTO
Kuultavina olleet Jyväskylän Auto- ja Huoltoalan ammattiosasto r.y., Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta r.y. ja Äänekosken Autoalantyöntekijät r.y. ovat osaltaan yhtyneet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton vastineessa esitettyyn.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Jyväskylän Liikenne Oy:ssä on heinäkuusta 1986 alkaen neuvoteltu korjaamon tankkauslinjan uudelleenjärjestelyistä. Työnantaja on 20.5.1987 ilmoittanut tehneensä sopimuksen linja-autojen tankkausten, nesteiden tarkistusten, siivousten ja muiden vastaavien tehtävien antamisesta ulkopuoliselle yrittäjälle 1.6.1987 lukien.
Vastalauseena työnantajan menettelylle ovat yhtiön noin 170 työntekijää olleet kanteessa mainituin tavoin lakossa 1. - 5.6.1987. Työnseisaukseen osallistuneista työntekijöistä on jäseninä kuulunut 127 kuljettajaa ja kolme huoltokorjaamon työntekijää Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta r.y:een, 22 huoltokorjaamon työntekijää Jyväskylän Auto- ja Huoltoalan ammattiosasto r.y:een ja neljä kuljettajaa Äänekosken Autoalantyöntekijät r.y:een.
Työntekijäpuolen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan viiden huoltokorjaamon työntekijän tehtäviin sisältyneiden töiden siirtämisestä ulkopuoliselle yrittäjälle.
Työtuomioistuin on eri tuomioissaan katsonut työnantajan päätösvallan käyttämistä koskeneen työtaistelun kohdistuneen asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta, vaikka työtaistelussa ei ole ollutkaan kysymys oikeudesta johtaa työtaisteluun ryhtyneiden tai edes saman työehtosopimuksen piiriin kuuluneiden työntekijöiden työtä.
Huoltokorjaamon työntekijöiden lakko on kohdistunut huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen työnjohtoa koskeviin määräyksiin ja työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen määräyksiin.
Vaikka korjaamon eräiden töiden uudelleenjärjestelyt eivät ole koskeneet linja-autohenkilökuntaa, ovat työnantajan toimenpiteet koskeneet siinä määrin työpaikkaa kokonaisuudessaan, että linja-autohenkilökunnan on katsottava ryhtyneen työnseisaukseen myös omaksi edukseen. Näissä oloissa lakko on osaltaan kohdistunut myös linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen osana noudatettavien sopimusten vastaaviin määräyksiin.
Lakkoon ovat osallistuneet Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta r.y:n asettamat pääluottamusmies ja huoltokorjaamon luottamusmies. Osasto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja vastaa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun.
Jyväskylän Auto- ja Huoltoalan ammattiosasto r.y. ja Äänekosken Autoalantyöntekijät r.y. ovat saaneet tiedon lakon toimeenpanemisesta 2.6.1987 saadessaan haasteen työtuomioistuimeen. Osastojen ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Osastot ovat laiminlyöneet niille kuuluvan valvontavelvollisuuden.
Autoliikenteen Työnantajaliitto on kirjeitse ilmoittanut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitolle 29.5.1987 pääluottamusmiehen ja korjaamon luottamusmiehen tiedottamasta lakon uhasta ja 1.6.1987 samana päivänä alkaneesta lakosta. Työntekijäliiton aluetoimitsija on ollut mukana työntekijöiden kokouksessa 31.5.1987. Työntekijäliitto ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi. Liitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuuden.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton, Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta r.y:n, Jyväskylän Auto- ja Huoltoalan ammattiosasto r.y:n ja Äänekosken Autoalantyöntekijät r.y:n maksamaan hyvityssakkoa Autoliikenteen Työnantajaliitolle, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 11 000 markkaa, Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 14 000 markkaa, Jyväskylän Auto- ja Huoltoalan ammattiosasto r.y:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 6 000 markkaa ja Äänekosken Autoalantyöntekijät r.y:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3 000 markkaa.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta r.y, Jyväskylän Autoja Huoltoalan ammattiosasto r.y. ja Äänekosken Autoalantyöntekijät r.y. velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Sulkunen ja Porttila.
Eri mieltä olevan jäsen Porttilan lausunto, johon jäsen Sulkunen yhtyi:
Jyväskylän Liikenne Oy on asiassa esitetyn selvityksen mukaisesti ilmoittanut 20.5.1987 tehneensä sopimuksen asianosaisliittojen välillä voimassaolevan huoltokorjaamoja koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien eräiden töiden antamisesta ulkopuoliselle yrittäjälle tehtäväksi alihankintana 1.6.1987 lukien.
Yhtiön noin 170 työntekijää ovat vastalauseena työnantajan menettelylle toimeenpanneet kanteessa tarkoitetun työnseisauksen 1. - 5.6.1987. Työnseisaus on huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta kohdistunut tämän sopimuksen osana sovellettavan, keskusjärjestöjen välillä 11.9.1969 solmitun ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen 2 §:n 3. kohdan määräykseen, joka työehtosopimuslain 1 §:n mukaisena normimääräyksenä sitoo huoltokorjaamoalan työehtosopimukseen sidottuja Autoalan Työnantajaliiton jäsenyrityksiä sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton alayhdistyksiä ja niiden jäseniä, jotka työskentelevät sopimuksen soveltamisalalla.
Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät ovat osallistuneet työnseisaukseen tukeakseen Jyväskylän Liikenne Oy:n huoltokorjaamoiden työntekijöitä kysymyksessä olevassa työriidassa. Sen sijaan näyttämättä on jäänyt, että he olisivat ryhtyneet työnseisaukseen myös omaksi edukseen. Tämä myötätuntotyötaistelu ei ole kuitenkaan saanut sellaista kantavuutta, että sen olisi katsottava kohdistuneen linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.
Näillä perusteilla hyläten kanteen Äänekosken Autoalantyöntekijät r.y:tä vastaan ajettuna sekä muutoin vastaajana olevan työntekijäliiton ja kuultavien ammattiosastojen vastuun osalta työtuomioistuimen päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen yhtyen velvoitan vastaajan ja kuultavat maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n perusteella hyvityssakkoa Autoliikenteen Työnantajaliitolle seuraavasti: - Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 10 000 markkaa, - Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa sekä - Jyväskylän Auto- ja Huoltoalan ammattiosasto r.y:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3 000 markkaa.
Oikeudenkäyntikulujen osalta yhdyn enemmistön mielipiteeseen.