3.4.1984

5 §

Säännöllinen työaika

1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Viikottainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten,

että se päivätyössä kaksivuorotyössä on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona; keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 38 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona; maanalaisessa kaivostyössä on keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona; keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona

edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin. Ajanjaksoja voidaan paikallisesti sopien lyhentää tai pidentää.

4. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä.

5. Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

6. Työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä (periodityö) säännöllinen työaika määräytyy lain 6 §:n 1. momentin mukaan.

V a p a a p ä i v ä t

7. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Mikäli toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, pyritään se ensisijaisesti järjestämään lauantaiksi. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työaikajärjestelmästä. Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä ei saa muuttaa samalla viikolla ilman työntekijän suostumusta.

---------------------------------------------------

6 §

Työajan sijoitus

1. Säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä tarpeelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan asianomaisille viimeistään edellisellä viikolla ennen muutoksen toimeenpanoa. Ellei paikallisesti muuta sovita työt aloitetaan yksivuorotyössä kello 07.00 ja lopetetaan kello 16.00. Kaksivuorotyössä työt aloitetaan kello 06.00 ja lopetetaan viimeistään kello 23.00.

---------------------------------------------------

T y ö a j a n s i i r t o

7. Paikallisesti määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista voidaan työaikalain sallimissa rajoissa poiketa, milloin säännöllistä työaikaa on työaikalaissa säädetyllä tavalla sovittu pidennettäväksi pitemmäksi kuin kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa tai milloin tuotannolliset tai teknilliset syyt sitä vaativat. Näistä ajoista saadaan myös poiketa vuodenajan pimeyden, korjaustöiden kiireellisyyden tai muiden sen kaltaisten pakottavien syiden takia. Jotta tehtaan varsinainen tuotannollinen toiminta pääsisi päivittäin määräaikana alkamaan tai jotta tuotanto voisi jatkua koko säännöllisen työajan, voidaan työntekijä ottaa sellaiseen työhön, joka on päivittäin edellä mainituista syistä aloitettava ennen tehtaan varsinaisen säännöllisen käynnin alkamista tai lopetettava tehtaan varsinaisen säännöllisen käynnin päätyttyä, ennen varsinaisen työajan alkamista ja pitää työssä sen päätyttyä. Tässä tarkoitettu aloittamis- ja lopettamistyö voidaan järjestää myös ylityönä siten kuin työaikalain 11 §:n 5 momentissa on säädetty.

8. Siirtoja työvuorosta toiseen ei saa suorittaa ilman perusteltua syytä ja sopimatta asiasta työntekijän kanssa. Siirroista on työnantajan ilmoitettava luottamusmiehelle heti, kun se on käytännössä mahdollista.

---------------------------------------------------

Rakennustyöläisten Liitto on kanteessaan lausunut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksen Oy Partek Ab:n Kolarin sementtitehtaalla oli marraskuussa 1981 neuvoteltu yhtiön ja sen eri henkilöstöryhmien kesken työtuntijärjestelmän laatimisesta. Tuolloin työntekijäpuoli oli esittänyt keskeytymättömän kolmivuorotyön tasoittumisajanjaksoksi neljännesvuotta. Siitä ei kuitenkaan ollut päästy yksimielisyyteen. Yhtiö oli laatinut työtuntijärjestelmän, joka oli otettu käyttöön vuoden 1982 alusta lukien. Työntekijöillä ei sinänsä ollut ollut huomauttamista järjestelmän mukaiseen vuosilomien sijoitteluun.

Yhtiön edustajat olivat ilmeisesti joulukuussa 1981 alustavasti keskustelleet pääluottamusmiehen kanssa siitä, että käyttöönotettava työtuntijärjestelmä tultaisiin muuttamaan. Yhtiö oli maaliskuussa 1982 esittänyt uuden työtuntijärjestelmän käyttöön ottamista. Uuteen järjestelmään oli tehty erityisesti vuosilomien ajankohtia koskevia muutoksia. Sen lisäksi uuden työtuntijärjestelmän mukaan kaikissa loppuvuoden työvuoroissa oli tapahtunut olennaisia muutoksia. Työtuntijärjestelmästä 19.3.1982 käydyissä neuvotteluissa työntekijät eivät olleet hyväksyneet yhtiön esitystä, vaan he olivat ilmoittaneet, että vuoden alussa käyttöön otettu järjestelmä oli toimiva. Työntekijät olivat valmistautuneet sen mukaiseen työskentelyyn sekä loma- ja vapaa-aikojen viettämiseen. Neuvotteluissa oli sovittu, että entistä työtuntijärjestelmää noudatettaisiin edelleen, koska muutoksista ei ollut päästy yksimielisyyteen. Siitä huolimatta yhtiö oli huhtikuussa 1982 ilmoittanut, että uusi työtuntijärjestelmä otettaisiin käyttöön 1.6.1982. Muutosta yhtiö oli perustellut sementin menekin vaikeutumisella. Työntekijöiden käsityksen mukaan tuotantotekniset syyt eivät olleet edellyttäneet uuden työtuntijärjestelmän käyttöön ottamista. Tuotanto oli ollut tavanomainen ja menekki hyvä, eikä varastoja ollut syntynyt.

Rakennustyöläisten Liitto on katsonut, että Oy Partek Ab oli muuttamalla työtuntijärjestelmän yksipuolisesti kesken sovitun ajanjakson menetellyt vastoin työehtosopimuksen osaksi tulleen työaikalain määräyksiä. Työaikalain 5 §:ssä oli nimittäin lähdetty siitä, että ennalta laadittua työtuntijärjestelmää oli noudatettava järjestelmän päättymiseen saakka. Kolarin tehtaalla 1.1.1982 käyttöön otettu järjestelmä oli laadittu vuoden kestäväksi.

Uuden työtuntijärjestelmän käyttöönottamisesta syntyneestä erimielisyydestä ei ollut päästy yksimielisyyteen liittotasonkaan neuvotteluissa. Työntekijäliiton edustajat olivat katsoneet yhtiön tietoisesti rikkoneen alan työehtosopimuksen määräyksiä ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Edellä olevan perusteella Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Partek Ab on rikkonut kalkki- ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n säännöllistä työaikaa koskevaa määräystä muuttaessaan yksipuolisesti Kolarin tehtaalla noudatetun työtuntijärjestelmän. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on työehtosopimuslain 7, 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Oy Partek Ab:n tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Partek Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että marraskuussa 1981 laadittu työtuntijärjestelmä oli perustunut Kolarin sementtitehtaalle vuotta 1982 varten laadittuun 205.000 tonnin myyntisuunnitelmaan. Suunniteltu vuosimyynti olisi edellyttänyt tehtaan koko tuotantokapasiteetin hyväksikäyttämistä. Sen vuoksi työtuntijärjestelmä oli laadittu siten, että tuotanto olisi ollut pysähdyksissä vain 12.- 31.7.1982. Muun ajan vuodesta tuotanto olisi jatkunut keskeytymättä. Työtuntijärjestelmän mukaan kolme vuoroa viidestä olisi aloittanut vuosilomansa 12.7.1982.

Kolarin tehtaan tuotantosuunnitelmaa oli uusien menekkitietojen perusteella jouduttu olennaisesti pienentämään. Uuden suunnitelman mukaan tuotanto olisi ollut vain 142.000 tonnia. Kun Kolarin tehtaalle oli 27.11.1981 saatu tieto yhtiön uudesta myyntiarviosta, aikaisemmin laadittua työtuntijärjestelmää oli jouduttu muuttamaan. Muutosta ei ollut tehty yksipuolisesti, vaan siitä oli jo joulukuussa 1981 alustavasti keskusteltu työntekijöiden edustajien kanssa. Lisäksi asiasta oli alkuvuodesta 1982 käyty neuvotteluja. Pienentyneen myyntisuunnitelman vuoksi niin yhtiölle kuin työntekijöillekin oli käynyt selväksi, että työntekijöitä jouduttaisiin lomauttamaan. Työntekijöiden edustajille oli 3.2.1982 yhteistoimintalain mukaisissa neuvotteluissa kerrottu odotettavissa olevasta lomautuksesta. Yhtiö oli 12.5.1982 antanut työntekijöille ennakkoilmoituksen 27.9.1982 toimeenpantavasta kuusi viikkoa kestävästä lomautuksesta. Rakentamisen vilkastumisen vuoksi lomautusilmoitus oli 21.7.1982 peruutettu. Kolarin tehtaan sementin myynti oli vuonna 1982 jäänyt kuitenkin vain noin 170.000 tonniin.

Uusitun työtuntijärjestelmän mukaan kaikkien työvuorojen lomat oli pidetty 17.6.-17.7.1982. Muutos oli merkinnyt myös sitä, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuosilomien vuoksi kesällä pidentyvää työaikaa oli tehty 1.-16.6. ja 18.7.-30.8.1982, kun sitä aikaisemman työvuorojärjestelmän mukaan oli määrätty tehtäväksi 7.6.-15.10.1982. Sementtitehtaalla työntekijöiden viikkotyöaika oli vuoden 1982 aikana tasoittunut 36 tuntiin työtuntijärjestelmän muuttamisesta huolimatta. Näin ollen työaikalain ja työehtosopimuksen määräykset olivat täyttyneet.

Työaikalain 5 §:n 2 momentti edellytti työtuntijärjestelmän laatimista ja työajan tasoittumista tiettynä ajanjaksona. Sen sijaan määräys ei edellyttänyt työtuntijärjestelmän noudattamista sen päättymiseen saakka. Kalkki- ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:ssä oli kolme säännöllisestä työajasta sopimista koskevaa määräystä. Sopimuksen 5 §:n 3. kohdan mukaan tasoittumisajanjaksoja voitiin paikallisesti sopimalla lyhentää tai pidentää. Määräyksen 5. kohdan mukaan säännöllistä vuorokautista työaikaa voitiin pidentää yhdellä tunnilla edellyttäen, että siitä sovittiin etukäteen. Edelleen määräyksen 7. kohdan mukaan työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä ei saanut muuttaa samalla viikolla ilman työntekijän suostumusta. Mikäli työehtosopimuksen muut työtuntijärjestelmää koskevat määräykset olisivat sopimuksenvaraisia, siitä olisi otettu maininta sopimukseen. Koska sellaista ei ollut , työnantaja saattoi työnjohto-oikeutensa perusteella muuttaa voimassa olevaa työtuntijärjestelmää. Kolarin tehtaalla 1.6.1982 käyttöönotettu työtuntijärjestelmä ei ollut merkittävästi poikennut aikaisemmasta järjestelmästä.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Partek Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Partek Ab:n Kolarin sementtitehtaalla on marraskuussa 1981 työnantajan toimesta laadittu 205.000 tonnin myyntisuunnitelman perusteella kolmivuorotyöntekijöiden työtuntijärjestelmä vuodeksi 1982. Siinä työntekijöiden lomat on porrastettu kesä-syyskuulle ja pidentyvää työaikaa on merkitty tehtäväksi 7.6 - 15.10.1982. Työajan tasoittumisjakso on järjestelmän mukaan ollut vuosi.

Yhtiö on 8.12.1981 ilmoittanut, että sementin menekkivaikeuksien vuoksi myyntisuunnitelma on alennettu 143.000 tonniin. Siitä huolimatta marraskuussa laadittu työtuntijärjestelmä on otettu käyttöön 1.1.1982. Työtuntijärjestelmän muuttamistarve on käynyt työnantajalle ilmeiseksi jo vuoden vaihteen tienoilla, jolloin siitä on alustavasti mainittu myös työntekijöiden edustajille. Helmikuun alussa pidetyssä yhteistoimintakokouksessa on ollut esillä kysymys ainakin kesän aikana tapahtuvista työtuntijärjestelmään vaikuttavista seikoista ja sementin myyntimääristä riippuvista lomautuksista. Työnantajan ehdotuksesta uudeksi työtuntijärjestelmäksi on neuvoteltu työpaikalla 12.3.1982. Työntekijät ovat ilmoittaneet suostuvansa muutokseen edellyttäen, että työajan tasoittumisjakso sovittaisiin neljännesvuoden pituiseksi. Kun asiasta ei ole saavutettu yksimielisyyttä, työnantaja on laatinut uuden 1.6.1982 voimaan tulleen työtuntijärjestelmän, josta on huhtikuun alussa 1982 tiedotettu ilmoitustaululla. Samalla työntekijöitä on kehotettu ilmoittamaan mahdolliset työvuorojärjestelmästä poikkeavat vuosiloman ajankohtaa koskevat toivomuksensa. Uuden työtuntijärjestelmän mukaan kaikkien vuorojen työntekijöiden vuosilomat on määrätty pidettäväksi 17.6. - 17.7.1982 ja pidentyvää työaikaa tehtäväksi 1. 16.6. ja 18.7 - 30.8.1982 välisinä aikana. Muutamat työntekijät ovat saaneet lomansa siirretyksi toiseen ajankohtaan. Työvuoroissa on tapahtunut muutoksia myös loppuvuoden osalta. Siitä huolimatta uudenkin työtuntijärjestelmän mukaan säännöllinen työaika on vuonna 1982 tasoittunut 36 tuntiin viikossa.

Edelleen jutussa on selvitetty, että yhtiö on 12.5.1982 ilmoittanut sementin vähentyneen myynnin ja varastojen suuruuden vuoksi 27.9.1982 toimeenpantavasta kuusi viikkoa kestävästä lomautuksesta. Heinäkuussa 1982 lomautusvaroitus on kuitenkin peruutettu. Tuolloin laaditun uuden ennusteen mukaan sementin myynti tilikaudella nousisi 170.000 tonniin. Myynti vuonna 1982 on ollut 178.000 tonnia. Työantajapuolen jutussa todistajana kuulustuttaman ylityönjohtajan käsityksen mukaan työtuntijärjestelmän muutoksen avulla toteutetun vuosilomajärjestelyn ja vuosikorjausseisokin ansiosta lomautus on voitu välttää.

Työaikalain mukaan työtuntijärjestelmän laatiminen on yksinomaan työnantajan asiana. Työtuntijärjestelmän laatimisen ja muuttamisen rajoista on työaikalain mukaan mahdollista sopia työehtosopimuksella. Kalkki- ja sementtiteollisuutta koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 1. kohdan mukaan työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Sopimuksen 5 §:n 3. kohdan määräysten mukaan viikottainen säännöllinen työaika voidaan muun muassa järjestää siten, että se keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Työehtosopimuksen 5 §:n määräys ei sisällä vaatimusta siitä, että sen ehdot täyttävän työtuntijärjestelmän laatimisesta olisi neuvoteltava paikallisen työntekijäpuolen kanssa. Sen sijaan työehtosopimuksen 6 §:n 1. kohdan mukaan säännöllisen työajan alkamisesta ja päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista työssä on sovittava paikallisesti lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Mikäli työajan alkamisesta ja päättymisestä ei paikallisesti muuta sovita, noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyjä aikoja. Edellä mainittujen määräysten mukaan muutamista työtuntijärjestelmään tehtävistä tilapäisistä muutoksista on neuvoteltava työntekijäpuolen edustajan kanssa ja tiettyihin muutoksiin on saatava työntekijän suostumus. Sanotuista määräyksistä, joiden merkitykseen erimielisyyden ratkaisemisessa ei kanteessa ole nimenomaisesti vedottu, ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan voida johtaa sopimisvelvollisuutta silloin, kun kysymys on pysyvistä muutoksista työtuntijärjestelmään edellyttäen, että ne tehdään lain ja työehtosopimuksen ja mahdollisen paikallisen sopimuksen sallimissa rajoissa. Jutussa ei ole osoitettu, että muutettu työtuntijärjestelmä sinänsä olisi miltään kohdin työaikalain ja työehtosopimuksen vastainen.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 64/1977 katsonut, ettei työehtosopimus, joka tosin on koskenut kemian perusteollisuutta ja sisältänyt osaksi toisensisältöisiä määräyksiä kuin kalkki- ja sementtiteollisuutta koskevaan kanteessa tarkoitettuun työehtosopimukseen on kysymyksessä olevilta kohdilta otettu, estänyt työnantajaa muuttamasta ennalta laadittua työtuntijärjestelmää, vaikkei muutokselle ole ollut pakottavaa tai ennalta arvaamatonta syytä. Kanteessa on lähdetty siitä, että työehtosopimuksen osana noudatettavan työaikalain mukaan työnantajan yksipuolisesti antamaa tai paikallisten osapuolten keskenään noudatettavaksi sopimaa työtuntijärjestelmää ei työnantaja voisi työntekijäin edustajien kanssa siitä sopimatta muuttaa. Olennaisten muutosten tekeminen olisi mahdollista noudattaen työsopimuksen irtisanomiselle määrättyä järjestystä ainoastaan, jos osoittautui, että työtuntijärjestelmän noudattaminen muuttuineista olosuhteista johtuen ei olisi enää mahdollista. Edellä mainitussa tuomiossa omaksutun tulkinnan mukaan, josta poikkeamiseen työtuomioistuimen mielestä ei ole esitetty perusteita, työntekijäliiton käsitystä ei voida pitää sellaisenaan hyväksyttävänä.

Vielä voidaan todeta, että myynnin pienenemisestä johtuen työtuntijärjestelmän muuttamiseen on, huomioon ottaen lomautusuhan, ollut työtuomioistuimen mielestä yhtiön puolelta perusteltuja syitä. Yhtiö ei toisaalta ole tosin selvittänyt, etteikö työtuntijärjestelmän muuttamista olisi voitu suorittaa työntekijäpuolen esittämällä tavalla.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Oy Partek Ab olisi näissä oloissa menetellyt työehtosopimuksen 5 §:n vastaisesti muuttaessaan Kolarin sementtitehtaan työtuntijärjestelmää. Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun nähden saavat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Partek Ab itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Airaksinen, Sariola, P. Virtanen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.