24.10.1984

1. Ruokailusuoja

---------------------------------------------------

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymiseikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin.

---------------------------------------------------

Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko

Vaatteiden kuivatus

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

---------------------------------------------------

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä.

---------------------------------------------------

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

---------------------------------------------------

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

---------------------------------------------------

7. Poikkeustyömaat

Milloin rakennustyön pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, rakennuspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellämainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan tämän pykälän säännöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

---------------------------------------------------

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Suomen Rakennusteollisuusliiton Satakunnan piiriyhdistyksen kautta Suomen Rakennusteollisuusliiton jäsenyrityksenä oleva Rakennustoimisto Juhani Tikka Ky oli syksyllä 1983 rakentanut omaa keskusvarastoaan Eurassa. Rakennustyöläisten Liiton Satakunnan aluetoimiston toimitsija oli 25.10.1983 toimittanut työmaalla sosiaalitilojen tarkastuksen, jossa oli todettu seuraavat työehtosopimuksen 28 §:n 1 kohdan rikkomiset. Työmaan kaikki sosiaalitilatoiminnot oli sijoitettu samaan huoneeseen lukuun ottamatta käymälää. Vaatekaapit ja kuivaushuoneet olivat puuttuneet eikä lämmintä vettä ollut ollut. Miesten käymälää ei ollut varustettu pisoaarilla ja henkilöstötilojen siivous oli ollut riittämätöntä. Tarkastuksesta oli tehty pöytäkirja, joka oli lähetetty työnantajalle, työnantajaliitolle ja sen piiriyhdistykselle. Seuraava tarkastus oli toimitettu 8.11.1983. Siinä oli todettu seuraavat puutteet ja rikkomukset. Ruokailutiloissa oli ollut tarkastuksen aikana korjaustyö. Erillistä tilaa vaatteiden vaihtoa varten ei ollut ollut. Peseytymistilat eivät olleet olleet kunnossa, vaan korjaustyön alaisena. Käymälätiloista oli puuttunut pisoaari ja siivous oli ollut riittämätöntä. Kolmas tarkastus oli toimitettu 23.1.1984 ja siinä oli todettu seuraavaa. Vaatesuojatila oli ollut riittämätön ja vaatekaappeja oli puuttunut. Vaatteiden kuivatusta varten ei ollut ollut erillistä tilaa. Käymälä ei ollut ollut asianmukainen ja pisoaari oli puuttunut. Käymälään ei ollut ollut edes kulkutietä. Henkilöstötilojen siivous oli edelleen ollut riittämätöntä. Työnantajaliiton ja sen piiriyhdistyksen toimenpiteet työnantajan saattamiseksi noudattamaan työehtosopimusta olivat kuitenkin osoittautuneet täysin riittämättömiksi ja tehottomiksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennustoimisto Juhani Tikka Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Matti Juhani Tikka on edellä selostetulla menettelyllään rikkonut tietensä rakennusalan työehtosopimuksen 28 §:n määräyksiä. Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut yhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen tuomitsemista työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton Satakunnan piiriyhdistyksen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto sekä Rakennustoimisto Juhani Tikka Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Matti Juhani Tikka ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että kun Rakennustyöläisten Liiton aluetoimiston toimitsija teki 25.10.1983 ensimmäisen sosiaalitilatarkastuksen yhtiön keskusvaraston työmaalle, oli työmaalla rakennettu yritykselle keskusvarastoa ja varaston sosiaalitiloja. Työmaiden sosiaalitilakoppien teko oli alkanut jo kesäkuussa 1983. Kopit oli suunniteltu työsuojeluviranomaisten kanssa yhteistyössä kahdeksalle työntekijälle. Kaikki sosiaalitilatoiminnot oli sijoitettu samaan koppiin lukuun ottamatta käymälää. Työntekijöitä oli kuitenkin ainoastaan viisi ja heidän käytössä oleva koppi oli kooltaan 17,8 neliömetriä eli työntekijämäärään nähden varsin suuri. Vaatekaapit ja erilliset vaatteiden kuivatushuoneet olivat tuolloin puuttuneet. Vaatenaulakot olivat vaatteiden säilyttämiseen olleet kuitenkin riittävät. Toisaalta kopin suuruus verrattuna työntekijöiden vähäiseen määrään oli antanut mahdollisuuden työntekijöiden vaatteiden kuivattamiseen. Pesutiloissa oli ollut lämmittämätöntä vettä ja niin sanottu kuivapesumahdollisuus. Viimeisen tarkastuksen aikana pesutiloissa oli ollut saatavilla lämmintä vettä. Käymälässä ei ollut ollut pisoaaria. Siivous ei sen sijaan ollut riittämätöntä, koska toimitsija oli itsekin tarkastuspöytäkirjassaan todennut, että henkilöstötilat olivat puhtaat. Välittömästi tarkastuksesta tiedon saatuaan Suomen Rakennusteollisuusliiton Satakunnan piiriyhdistyksen piiriasiamies oli käynyt työmaalla ja kehottanut yhtiötä välittömästi hankkimaan vaatekaapin ja lämminvesijärjestelmän. Piiriasiamies oli myös kehottanut järjestämään erillisen kuivaustilan ja pisoaarin. Toimitsijan tehtyä 8.11.1983 toisen tarkastuksen työmaalla olivat sosiaalitilojen korjaustyöt olleet juuri käynnissä. Tarkastuksen aikana pesulaite oli ollut sen verran vielä keskeneräinen, että lämmintä vettä ei ollut tullut. Myöskään pisoaaria ei ollut saatu vielä tehdyksi. Henkilöstötilat olivat jälleen olleet puhtaat. Tarkastuksen jälkeen piiriasiamies oli välittömästi soittanut yhtiön toimitusjohtajalle ja kehottanut häntä laittamaan pesulaitteen ja pisoaarin kuntoon. Toimitsijan suorittaessa kolmatta tarkastustaan 23.1.1984 oltiin vaihtamassa aiemmin hankittuja lainavaatekaappeja yhtiön omiin vaatekaappeihin. Käymälään ei ollut tehty pisoaaria. Sen sijaan käymälään johti edelleen kulkutie. Suomen Rakennusteollisuusliitto oli lähettänyt jäsenyritykselleen kirjeen. Liitto oli lähettänyt myös sosiaalitiloja koskevan kiertokirjeen jäsenilleen.

Kysymyksessä oli kuitenkin ollut rakennusalan työehtosopimuksen 28 §:n 7 momentissa mainittu poikkeustyömaa. Työmaalla oli ollut käynnissä pieni rakennustyö ja siellä oli ollut vähän työntekijöitä. Työntekijöiden työehtosopimuksen 28 §:ssä tarkoitetut tarpeet oli voitu esiintyneistä puutteista huolimatta muutenkin tyydyttää.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennustoimisto Juhani Tikka Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Matti Juhani Tikka ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Perustelut

Rakennustoimisto Juhani Tikka Ky on syksyllä 1983 ja talvella 1984 rakentanut Eurassa sijaitsevaa yhtiön omaa keskusvarastoa. Rakennustyöläisten Liiton Satakunnan Aluejärjestön toimitsija on tarkastanut työmaan sosiaalitilat 25.10. ja 8.11.1983 sekä 23.1.1984. Ensimmäisen ja toisen tarkastuksen aikana on työmaalla ollut 5 työntekijää, joista 2 on tehnyt keskusvaraston rakennustyötä, ja kolmannen aikana 8 työntekijää, joista puolestaan 6 on tehnyt mainittua rakennustyötä. Keskusvarastotyömaa on luonteeltaan ollut yhtiön varatyömaa, jonne on siirretty työntekijöitä työskentelemään heidän satunnaisesti vapauduttua yhtiön muista työkohteista. Ottaen huomioon työntekijöiden vähäisen lukumäärän ja sen ohella työmaan varatyömaan luontoisuuden kysymyksessä on, kun muut seikat eivät anna aihetta poiketa tästä käsityksestä, työtuomioistuimen mielestä ollut sellainen pieni rakennustyö, jota on tarkoitettu työehtosopimuksen 28 §:n poikkeustyömaita koskevassa 7 kohdassa. Näin ollen milloin vallinneiden olosuhteiden vuoksi sanotussa työehtosopimuksen kohdassa tarkoitettujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista tuon sopimuksen kohdan määräyksistä voidaan poiketa, milloin työntekijöiden sanotussa työehtosopimuksessa tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

Mainitun ensiksi suoritetun tarkastuksen aikana on todettu, että kaikki sosiaalitilatoiminnat lukuun ottamatta käymälää oli sijoitettu samaan huoneeseen. Tämä huone on ollut 17,8 neliömetrin suuruinen sosiaalitilakoppi. Tuon tarkastuksen aikana sosiaalitiloista olivat puuttuneet vaatekaapit ja erillinen kuivaustila. Sen sijaan paikalla oli ollut jonkinlaiset vaatekoukut. Edelleen tarkastuksessa on todettu, että työpaikalla ei ollut saatavissa lämmintä pesuvettä. Sen sijaan kylmän veden saantimahdollisuus on ollut olemassa. Samaten on ollut mahdollisuus suorittaa työpaikalla kuivapesu. Marraskuun 8 päivänä 1983 suoritetun tarkastuksen aikana on ruokailutiloissa ollut meneillään korjaustyö. Vaatteiden vaihtoa varten ei ollut erillistä tilaa. Nytkään ei peseytymistiloissa ole ollut mahdollisuutta saada lämmintä vettä. Kolmannen tarkastuksen aikana, joka on suoritettu 23.1.1983, on todettu sosiaalitilojen vaatesuojatilan olleen riittämätön ja vaatekaappeja puuttuneen. Vaatteiden kuivatusta varten ei nytkään ole ollut erillistä tilaa. Näitä puutteellisuuksia ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole muutoin korvattu sillä tavoin, että työntekijöiden tarpeet olisi kohtuudella voitu tyydyttää. Työntekijöille tarkoitetusta käymälästä on koko ajan puuttunut pisoaari. Jokaisen tarkastuksen aikana sosiaalitilojen siivous on todettu riittämättömäksi. Perusteena tälle toteamukselle on ollut se, että siivous oli toimitettu vain kaksi kertaa viikossa ja että se olisi tarkastuksen suorittajan käsityksen mukaan pitänyt toimittaa päivittäin. Kuitenkin kahdessa ensiksi suoritetussa tarkastuksessa henkilöstötilat on todettu puhtaiksi. Vain viimeisessä tarkastuksessa tarkastuksen suorittaja on voinut todeta, etteivät henkilöstötilat olleet puhtaat. Työmaan poikkeustilaluonne ei oikeuta työnantajaa laiminlyömään velvollisuuttaan pitää henkilöstötilat puhtaina. Näissä olosuhteissa työtuomioistuin katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, etteikö tällaista huolehtimista olisi asianmukaisesti tapahtunut.

Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen työtuomioistuin kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa työntekijöiden sosiaalitilat ovat olleet selvästi havaittavasti edellä tarkoitetun kohtuullisen tason alapuolella. Yhtiön edustaja on ollut läsnä jokaisessa tarkastuksessa, ja hänen on täytynyt havaita sosiaalitilojen puutteellisuudet. Tästä huolimatta yhtiö ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin sosiaalitilojen työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon saattamiseksi. Yhtiö on siten laiminlyönnillään tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Piiriyhdistyksen asiamies on heti ensimmäisen tarkastuksen jälkeen käynyt työmaalla ja kehottanut yhtiötä hankkimaan paikalle vaatekaapit ja lämminvesijärjestelmän sekä järjestämään erillisen kuivaustilan ja pisoaarin. Toisen tarkastuksen jälkeen asiamies on kehottanut yhtiön toimitusjohtajaa laittamaan pesulaitteen ja pisoaarin kuntoon. Suomen Rakennusteollisuusliitto on lisäksi lähettänyt yhtiölle kirjeen, jossa on kehotettu yritystä ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että työmaan sosiaalitilat saatetaan työehtosopimuksen määräykset täyttäviksi. Liitto on lähettänyt myös jäsenilleen sosiaalitiloja koskevan kiertokirjeen. Työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys eivät kuitenkaan ole riittävästi huolehtineet siitä, että yhtiö olisi järjestänyt työmaalle edellä mainitun kohtuullisen tason täyttävät sosiaalitilat. Työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys vastaavat tästä laiminlyönnistään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustoimisto Juhani Tikka Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Matti Juhani Tikan sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Satakunnan piiriyhdistyksen maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkona, yhtiön ja Matti Juhani Tikan yhteisvastuullisesti työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 700 markkaa sekä mainitut työnantajaliiton ja sen piiriyhdistyksen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä edellisen 3 000 markkaa ja jälkimmäisen 2 500 markkaa. Lisäksi Suomen Rakennusteollisuusliiton, sen Satakunnan piiriyhdistyksen sekä Rakennustoimisto Juhani Tikan ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Matti Juhani Tikan on yhteisvastuullisesti korvattava Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Vihma, Leivo ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.