17.11.1982

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton kesken 18.5.1977 tehdyssä runkosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

---------------------------------------------------

1 §. SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS JA SOVELTAMISALA

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt, joita ovat:

a) teknillisen koulun täydellisen tutkinnon suorittamisen kautta saavutetun teknikon oppiarvon omaavat henkilöt; b) teknikon tutkinnon suorittamisen jälkeen viranomaisen asianomaiselle antaman konemestarikirjan omaavat henkilöt; c) teknikon tutkinnon suorittamisen jälkeen rakennusmestareina olevat henkilöt; d) a- ja b-kohdissa mainittua teknillistä koulutusta täydellisemmän tutkinnon suorittaneet henkilöt ja e) teknisen pätevyyden käytännön kautta saavuttaneet henkilöt, jotka toimivat tämän sopimuksen tai sen liitteiden tahi eri alojen palkkasopimuksien tarkoittamissa teknisissä tehtävissä.

---------------------------------------------------

21 §. PALKKA SAIRAUDEN JA SYNNYTYSLOMAN AIKANA SEKÄ TAPATURMAN JÄLKEEN

1. Jos tekninen toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pituisilta ajoilta kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Täysi palkka

vähemmän kuin 1 vuoden 3 viikolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 1 kuukaudelta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

---------------------------------------------------

4. Tekninen toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä tehtaan lääkärin tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan.

---------------------------------------------------

33 §. NEUVOTTELUJÄRJESTYS 1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla. 2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

---------------------------------------------------

6. Jolleivät edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi asiapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää keskusliittojen välillä neuvoteltaviksi.

---------------------------------------------------

34 §. SOPIMUKSEN SITOVUUS

1. Tämä sopimus sitoo: a) allekirjoittaneita keskusliittoja, b) niitä keskusliittojen jäsenliittoja, jotka ovat keskenään kirjallisesti sopineet tähän sopimukseen yhtymisestä kysymyksessä olevan työnantajaliiton osalta ja tehneet tähän sopimukseen liittyvän palkkasopimuksen sekä c) niitä työnantajia, teknisiä toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin jäsenliittoihin.

---------------------------------------------------

35 §. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa 18.toukokuuta 1977 lukien 28.helmikuuta 1979 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

---------------------------------------------------

Asianosaisliitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että runkosopimus oli niitä sitova.

Teknisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen A. Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa piirtäjänä toiminut Onni Kauttonen oli huhtikuussa 1978 sopinut työnantajansa kanssa hoidattamisestaan Punkaharjun kuntoutussairaalassa ja siihen liittyvän sairausajan palkan maksamisesta. Kauttonen oli ollut kuntoutussairaalassa kuntoutushoidossa 5.-25.9.1978. Hoidon päätyttyä Kauttonen oli toimittanut yhtiölle kuntoutussairaalan lääkärin antaman lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään kysymyksessä olevalta ajalta. Tästä huolimatta työnantaja ei ollut maksanut Kauttoselle sairausajan palkkaa lääkärintodistuksen osoittamalta sairausajalta, vaikka yhtiön puolelta ei ollut tehty huomautuksia Kauttosen toimittaman lääkärinlausunnon sisältöä vastaan. Näillä perusteilla Teknisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että sairausajan palkka on suoritettava aina, kun lääkärintodistuksella osoitetaan, että tekninen toimihenkilö on ollut työkyvytön, ja että Kauttosella on ollut oikeus saada sairausajan palkka 5.-25.9.1978 väliseltä työkyvyttömyysajaltaan.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Kauttonen oli ollut lääkärintarkastuksessa 5.4.1978 ja sen jälkeen työkykyisenä tehnyt työtään siksi, kunnes hän oli 5.9.1978 päässyt Punkaharjun kuntoutussairaalaan. Kuntoutuksen alkaessa Kauttonen oli ollut työkykyinen ja palannut sen jälkeen myös työkykyisenä työpaikalleen. Kysymyksessä ei siten ollut runkosopimuksen 21 §:n 1 kohdan edellyttämä sairaudesta johtuva työkyvyttömyys. Määräyksen tarkoittamaa työnantajien sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta oli tulkittava yhdensuuntaisesti sen kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosaston kannanoton kanssa, jonka mukaan oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei ollut kotimaisessa kuntoutuslaitoksessa olon eikä ulkomaille suuntautuneen terveysmatkan ajalta. Kansaneläkelaitos ei ollut suorittanut Kauttoselle sairauspäivärahaa mainitulta ajalta. Kuntoutuslaitoksen lääkärin allekirjoittama lääkärintodistus oli kirjoitettu valmiiksi painetulle lomakkeelle, jossa oleva työkyvyttömyysaikaa koskeva merkintä tarkoitti ainoastaan sitä, että Kauttonen oli ollut hoidossa tuon ajan, eikä suinkaan sitä, että Kauttonen olisi ollut tuolloin lääketieteellisesti työkyvytön. Työnantaja ei ollut hyväksynyt lääkärintodistusta sairausajan palkanmaksun perusteeksi. Runkosopimuksen 21 §:n 1 kohdan määräys oli lähes yhtäläinen ahtausalan työehtosopimuksen 14 §:n 1 kohdan sairausajan palkkaa koskevien määräysten kanssa. Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö olivat 29.10.1981 yhteisesti hyväksymässään muistiossa todenneet eräässä ahtausalan sairausajan palkan maksamista koskevassa erimielisyystapauksessa, että vaikka kuntoutus olikin sinänsä ollut este työnteolle, ei työnteon estyminen kuitenkaan ollut aiheutunut sellaisesta sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta työkyvyttömyydestä, jota yleisesti tarkoitetaan työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräyksissä ja jonka ajalta työnantaja oli velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Työnantaja ei ollut sopinut Kauttosen kanssa sairausajan palkan maksamisesta kuntoutusajalta. Kuntoutusajan palkkaa koskevat määräykset eivät myöskään voineet olla ristiriidassa sen lääkärintarkastuksia koskevan ohjeen kanssa, josta Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö olivat sopineet vuonna 1972. Sen mukaan työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle olivat eräiden tutkimusten osalta jääneet tapaukset, joissa työntekijä oli otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi sekä varsinaiset hoitotoimenpiteet. Mainittu määräys oli otettu sanasta sanaan teknisiä toimihenkilöitä koskevan runkosopimuksen soveltamisohjeisiin. Runkosopimuksen vastaavia määräyksiä ei voitu tulkita eri tavalla toimihenkilö- ja työntekijäpuolella. Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Teknisten Liitto on vielä työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja Suomen Työnantajain Keskusliiton jo mainitussa neuvottelumuistiossa sovittua tulkintaa ei voitu soveltaa tähän tapaukseen, koska Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto ei ollut sopinut vastaavan tulkinnan noudattamisesta. Runkosopimuksen määräykset eivät myöskään voineet olla riippuvaisia kansaneläkelaitoksen kannanotoista sairauspäivärahan maksamisesta. Kauttosen tapauksessa ei ollut ollut kysymys ennalta ehkäisevästä kuntoutuksesta, vaan sairaustilan hoitamisesta. Kevään 1978 Kauttonen oli ollut melkein kokonaan sairaslomalla. Hänen terveydentilansa oli ollut niin huono, että hän olisi milloin tahansa voinut saada sairasloman. Kuntoutussairaalan potilasruuhkan vuoksi hän oli kuitenkin joutunut odottamaan hoitopaikkaa syyskuuhun 1978 asti.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

A. Ahlström Osakeyhtiö on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Onni Kauttonen, joka on ollut 8.10.1951 lukien A. Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa suunnittelijana ja piirtäjänä, on yhtiön työpaikkalääkärin suosituksen perusteella ollut Punkaharjun kuntoutussairaalassa kuntoutettavana 5.-25.9.1978 välisenä aikana. Kauttonen on kuntoutushoidon päätyttyä esittänyt yhtiölle kuntoutussairaalan lääkärin allekirjoittaman lääkärintodistuksen, johon on merkitty työkyvyttömyysajaksi hänen kuntoutussairaalassa oloaikansa. Yhtiö on siitä huolimatta kieltäytynyt maksamasta Kauttoselle palkkaa sanotulta ajanjaksolta.

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välisissä runkosopimuksissa on alusta alkaen sovittu, että sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömällä teknisellä toimihenkilöllä on oikeus saada palkkaa työkyvyttömyyden vallitessa. Vuosina 1977-1979 voimassa olleessa runkosopimuksessa on sairausajan palkan maksamisen perusteita ja tarkempia yksityiskohtia koskevat määräykset otettu sopimuksen 21 §:ään. Runkosopimuksia eikä keskusliittojen yhteisesti hyväksymiä niiden soveltamisohjeita koskevissa neuvotteluissa ole päästy yhteisymmärrykseen siitä jutussa erimielisyyttä aiheuttaneesta kysymyksestä, voidaanko sairaalassa suoritetun kuntouttamisen vuoksi tapahtunutta työstä poissaoloa pitää runkosopimuksen määräyksessä tarkoitettuna työkyvyttömyysaikana. Toimihenkilöpuolelta esitetyn selvityksen mukaan kysymys ei ole ollut neuvotteluissa edes esillä. Jutussa todistajana kuulusteltu työnantajapuolta edustavan keskusliiton osastopäällikkö on puolestaan kertonut, että toimihenkilöjärjestöjen taholta on runkosopimusneuvotteluissa pyritty laajentamaan työnantajan palkanmaksuvelvollisuus koskemaan kuntouttamishoitoon osallistumisen aiheuttamia poissaoloja, mutta tätä tarkoittaviin ehdotuksiin on Suomen Työnantajain Keskusliiton puolelta suhtauduttu torjuvasti.

Sairauden yhtä vähän kuin kuntouttamisenkaan käsite ei ole yksiselitteinen ja selvä. Runkosopimuksen soveltamisohjeiden valossa on kuitenkin riidatonta, että työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät eräät sairaala- tai lääkärinkäyntejä vaativat tutkimukset, joiden suorittamiseksi työntekijä voidaan ottaa sairaalaan tarkkailtavaksi ja tutkittavaksi.

Runkosopimuksen soveltamisohjeissa on erästä yksityiskohtaa koskevassa ohjeessa sanottu, että epäselvissä tapauksissa voidaan tulkinnalle saada johtoa sairausvakuutuksessa omaksutuista periaatteista. Sairausvakuutuslain 14 §:n 2 momentin mukaan laissa tarkoitetaan työkyvyttömyydellä sellaisista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtä tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattava. Säännöstä voidaan sisällöltään pitää runkosopimuksen 21 §:ään rinnastettavana tai ainakin sitä läheisesti muistuttavana. Työtuomioistuimen mielestä viranomaisten sairausvakuutuslain perusteella antamilla ratkaisuilla on erimielisyyskysymyksissä merkitystä myös riidanalaista runkosopimuksen määräyksen oikeata sisältöä selvitettäessä. Tältä osin on todettava, että esitetyn selvityksen mukaan Kauttosen saamaa kuntoutushoitoa ei ole tehdystä hakemuksesta huolimatta katsottu sairausvakuutuslain perusteella korvattavaksi.

Runkosopimuksen määräyksen sisältöä vahvistettaessa on annettava merkitystä myös sille, miten työnantajan korvausvelvollisuus kuntouttamishoidon osalta on ymmärretty muita vastaavia työehtosopimusten määräyksiä sovellettaessa. Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ovat eräässä ahtausalan työehtosopimuksen soveltamista koskevassa yksittäistapauksessa yhteisesti hyväksyneet 29.10.1981 neuvottelumuistion. Sen mukaan kuntoutuksessa, joka työntekijöille on annettu kuntoutuslaitoksessa, ei ole kysymys sellaisesta sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta työkyvyttömyydestä, jota yleisesti tarkoitetaan työehtosopimusten sairausajan palkkamääräyksissä ja jonka ajalta työnantaja olisi velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa.

Runkosopimuksen puheena oleva määräys, kun sitä ei kuntouttamisen aikaa koskevan palkanmaksuvelvollisuuden osalta ole soveltamisohjeillakaan täsmennetty, on työtuomioistuimen käsityksen mukaan ymmärrettävä sillä tavoin, että se sisällöltään vasta sairausvakuutuksessa tässä tapauksessa omaksuttua soveltamiskäytäntöä ja myös viimeksi mainittujen keskusliittojen neuvottelumuistiossaan yhteisesti hyväksymää yleistä tulkintaohjetta. Kun siis Kauttosen ei ole näytetty kuntoutussairaalassa olonsa aikana estyneen työnteosta muusta syystä kuin kuntouttamiseen osallistumisen vuoksi, hän ei ole ollut puheena olevana aikana runkosopimuksessa tarkoitetulla tavalla sairauden vuoksi työkyvyttömänä eikä siten oikeutettu sairausajan palkkaan.

Runkosopimuksen mainitun määräyksen 4 kohdan mukaan teknisen toimihenkilön, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on työnantajan sitä vaatiessa esitettävä tehtaan lääkärin tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Määräys on työtuomioistuimen mielestä katsottava selväksi siinä, että työkyvyttömyydellä tässäkin kohdassa tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä, joka määräyksen muiden kohtien mukaan oikeuttaa sairausajan palkkaan.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja A. Ahlström Osakeyhtiö saavat kuitenkin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa jutussa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Airaksinen, Kaski ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.