25.5.1981

Palkkaryhmät

Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:

Palkkaryhmä 1. Aputyöt, yksinkertaiset vaihetyöt ja näihin verrattavat muut autokorjaamotyöt, joiden suorituksen oppiminen vaatii lyhyehkön käytännön kokemuksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 4. Ammattityöt, joiden suorittajalta vaaditaan yli 3 vuoden työskentelyä ammatissa, jolloin oppilas- tai muu koulutusaika lasketaan ammattissaoloajaksi, siten kuin jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmä 5. Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät työskentelyä ao ammatin ammattimiestehtävässä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta.

Palkkaryhmiin 4 ja 5 sijoittamista koskevat täydentävät määräykset:

A. Pääsy palkkaryhmään 4

Kaikissa jäljempänä mainituissa tapauksissa on edellytyksenä 4. palkkaryhmään siirtämiselle, että asianomainen työskentelee ammattitehtävissä ja että hän on kehittynyt siten, että hän pystyy tätä hoitamaan itsenäisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tapaus 3 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu):

Opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuunsuoritetusta koulusta lasketaan puolet ammattissaoloaikaa korvaavaksi ajaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oppilaiden tuntipalkat

Mom. 4. Oppisopimuslain alaisten 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden tuntipalkat ovat penneinä:

Paikkakuntakalleusluokka I II ja III 1. oppiv., I puoliv. " II " 2. " I " " II " 3. " I " " II " 4. " I " " II "

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Soveltamisohje:

Oppilaita koskevat, taulukoissa mainitut palkkaluvut ovat tuntipalkkoja, joita sovelletaan sellaisinaan ilman mitään lisiä.

Oppilaspalkkoja sovelletaan konepajakoulujen oppilaisiin silloinkin, kun heidän kanssaan ei ole laadittu oppisopimuslain edellyttämää oppisopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metallityöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsen Ari Olavi Makkonen oli 4.6.1979 tehnyt Autoalan Työnantajaliiton jäsenyrityksen Ämmänsaaren Konehuolto Matti Korhonen Ky:n kanssa auton yleisasentajan ammattia koskevan oppisopimuksen. Suomussalmen kunnan ammattioppilaslautakunta oli hyväksyessään tämän oppisopimuksen samalla ottanut huomioon oppisopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla Makkosen ammattikoulussa suorittaman autonasentajan 2-vuotisen opintolinjan oppiajan lyhennyksenä. Ammattioppilaslautakunta oli vahvistanut Makkosen oppiajaksi kaksi ja puoli vuotta. Ämmänsaaren Konehuolto Matti Korhonen Ky oli Makkosen oppiajan kestäessä maksanut hänelle palkkaa työehtosopimuksen vastaisin perustein. Työnantaja oli nimittäin katsonut, että ammattioppilaslautakunnan vahvistama oppiajan lyhennys oli käsittänyt neljän vuoden oppiajan kolme viimeistä puolivuotiskautta. Makkoselle oli tämän mukaan maksettu ajalta 4.6.1979-3.6.1980 työehtosopimuksen mukaista ensimmäisen oppivuoden palkkaa ja sen jälkeen toisen oppivuoden I puolivuotiskauden palkkaa. Hyväksytyn oppiajan lyhennyksen olisi kuitenkin pitänyt koskea ensimmäistä oppivuotta ja toisen oppivuoden I puolivuotiskautta, joten Makkosen palkan olisi pitänyt määräytyä oppisopimussuhteen alkaessa toisen oppivuoden toiselta puolivuotiskaudelta maksettavan palkan mukaisesti.

Oppisopimuslain 7 §:n 2 momentin mukaan ammatillisessa oppilaitoksessa hankitut tiedot ja taidot voitiin ammattioppilaslautakunnan harkinnan mukaan ottaa huomioon oppiohjelman osasuorituksena ja oppiajan lyhennyksenä. Säännöksessä oli siis omaksuttu se periaate, että ammatillisen oppilaitoksen kurssin suorittamisella hankitut tiedot ja taidot vastaavat määrätyn pituista työkokemusta. Myös työehtosopimuksen palkkamääräyksiä sovellettaessa oli ammattioppilaitoksessa hankituille tiedoille ja taidoille annettava sama merkitys kuin työkokemukselle. Työehtosopimuksessa oli lähdetty siitä, että oppisopimusoppilaan palkkauksen tuli vastata sitä ammattitaitoa, joka oppilaalla kunakin puolivuotiskautena oli. Kun Makkonen oli ammattikoulussa hankkinut toisen oppivuoden II puolivuotiskauden palkkausta vastaavan ammattitaidon, olisi hänen palkkansa oppisopimussuhteen alkaessa pitänyt määräytyä tältä puolivuotiskaudelta maksettavan palkan mukaisesti. Työnantajan omaksuma päinvastainen kanta merkitsisi sitä, että ne oppisopimusoppilaat, joiden kohdalla ammattioppilaitoksessa hankitut tiedot ja taidot oli hyväksytty oppiajan lyhennykseksi, olisivat olleet koko oppisopimussuhteen ajan palkkauksellisesti eri asemassa kuin ne oppilaat, jotka olivat koko oppiajan olleet käytännön työssä.

Koska Ämmänsaaren Konehuolto Matti Korhonen Ky oli paikallisissa neuvotteluissa kieltäytynyt tarkistamasta kantaansa ja Autoalan Työnantajaliitto oli liittotason neuvotteluissa katsonut työnantajan menetelleen työehtosopimuksen mukaisesti, on Metallityöväen Liitto vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että ammattioppilaslautakunnan hyväksymä Ari Olavi Makkosen oppiajan lyhennys on laskettava neljän vuoden oppiajan alusta, että Makkosen palkkauksen on oppisopimussuhteen alkaessa tullut määräytyä työehtosopimuksen 7 §:n 4 momentin taulukon toisen oppivuoden II puolivuotiskauden palkan mukaisesti ja että Makkosen palkkausta on tämän jälkeen tullut puolivuosittain tarkistaa taulukon mukaisesti. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Ämmänsaaren Konehuolto Matti Korhonen Ky:n ja Autoalan Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon, yhtiön työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kanteeseen vastatessaan Autoalan Työnantajaliitto ja Ämmänsaaren Konehuolto Matti Korhonen Ky ovat lausuneet, että Makkonen oli kanteessa kerrotuin tavoin 4.6.1979 solminut vastaajayhtiön kanssa oppisopimuksen yleisasentajan ammatista. Oppiajaksi oli vahvistettu 4.6.1979-3.12.1981. Oppisopimuksensa perusteella Makkonen oli ollut työnantajan palveluksessa 8.8.1980 saakka. Oppisopimus oli näin ollen päättynyt ennenaikaisesti. Työehtosopimuksen palkkaperusteita koskeva 7 §:n 4 momentti sisälsi määräykset oppilaiden tuntipalkoista. Näiden sopimusmääräysten mukaan oli oppisopimuslaissa tarkoitetuille oppilaille maksettava palkkaa niin, että ensimmäisen oppivuoden ensimmäisenä puolivuotiskautena maksettiin alinta palkkaa, palkan noustessa puolivuosittain oppisopimusajan kuluessa. Työehtosopimuksen merkintä 1. oppiv. I puoliv. merkitsi sitä, että siinä määrättyä tuntipalkkaa oli maksettava työntekijän aloittaessa oppisopimuksen mukaisen työnsä yrityksessä. Sopimusmääräyksessä ei ollut otettu kantaa siihen, oliko ammattioppilaslautakunta mahdollisesti lyhentänyt oppiaikaa vai eikö ollut. Työehtosopimuksen puheena olevassa kohdassa oli tarkoitettu ainoastaan oppivuosia sopimuksen tehneen työnantajan palveluksessa. Sanotun mukaisesti työnantaja oli myös maksanut palkkaa Makkoselle.

Kantajan esittämä tulkinta olisi edellyttänyt nimenomaista määräystä sopimustekstissä. Tällaista määräystä ei sopimuksessa kuitenkaan ollut. Työehtosopimuksen 7 §:n 4 momentti oli tältä osin ollut samanlainen ainakin 1970-luvun alkuvuosista lähtien, eikä tämä määräys ollut sen jälkeen ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa. Kanteessa oli nojauduttu oppisopimuslain 7 §:n 2 momentin säännökseen ja ammattioppilaslautakunnan oppiajan lyhentämistä koskevaan päätökseen. Nämä eivät kuitenkaan työehtosopimuksen ulkopuolisina lähteinä voineet oikeuttaa tulkitsemaan työehtosopimusta sanamuodostaan poiketen. Ammattioppilaslautakunnan päätöksessäkin oli tarkoitettu vain oppiajan lyhentämistä. Siinäkään ei ollut otettu kantaa siihen, mihin oppiajan lyhennys oli sijoitettava. Kantaja oli sitä paitsi vaatinut vahvistettavaksi, että Makkosen oppiajan lyhennys oli käsittänyt neljän vuoden oppiajan 18 ensimmäistä kuukautta. Tältä osin oli kanteessa kysymys oppisopimuslain tai jonkin muun lähteen kuin työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen tulkinnasta, ja se tulisi jättää työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Edellä olevilla perusteilla Autoalan Työnantajaliitto ja Ämmänsaaren Konehuolto Matti Korhonen Ky ovat vaatineet kanteen hylkäämistä niiltä osin kuin sitä ei jätettäisi tutkimatta.

Metallityöväen Liitto on vielä lausunut, että työehtosopimuksen 7 §:n 4 momentissa oli nimenomaan määrätty oppisopimuslain alaisten 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden tuntipalkoista. Jo tämä osoitti, että työehtosopimusta sovellettaessa oli otettava huomioon oppisopimuslain säännökset myös siltä osin kuin työehtosopimuksessa oli kysymys oppiajasta ja siltä maksettavasta palkasta. Työehtosopimuksessa tarkoitetut neljä oppivuotta olivat täsmälleen samat kuin oppisopimuslaissa mainittu neljän vuoden enimmäisoppiaika. Kanteessa olikin lähdetty siitä, että työehtosopimuksessa tarkoitetusta oppiajasta oli osa suoritettu ammattikoulun suorittamisella. Kun ammattikoulun kurssi oli hyväksytty oppiajan lyhennykseksi, ei laissa ja työehtosopimuksessa tarkoitettu oppiaika voinut alkaa oppisopimussuhteen alkaessa uudelleen alusta, vaan oppiajan lyhennykseksi hyväksytyn ajan päättymisajankohdasta.

Lisäksi Metallityöväen Liitto on huomauttanut, että kanteessa oli vaadittu sen vahvistamista, että oppiajan lyhennys oli käsittänyt työehtosopimuksessa tarkoitetun neljän vuoden oppiajan 18 ensimmäistä kuukautta, ja vaatinut vastaajien kanteen tutkimista vastaan tekemän väitteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on jutun käsitellessään ensin tutkinut vaatimuksen kanteen jättämisestä osittain tutkimatta ja toteaa, että kanteessa on tällä kohden kysymys siitä, onko ammattioppilaslautakunnan oppisopimuslain 7 §:n 2 momentin nojalla oppisopimusajan lyhennykseksi hyväksymä aika otettava huomioon sovellettaessa työehtosopimuksen määräystä oppisopimuslain alaisten oppilaitten tuntipalkoista ja siis työehtosopimuksen oikeasta sisällöstä. Tämän vuoksi työtuomioistuin on, hyläten väitteen, tutkinut jutun kokonaisuudessaan ja katsoo siinä selvitetyksi, että Ari Olavi Makkonen on 4.6.1979 solminut auton yleisasentajan ammattiin johtavan oppisopimuksen Ämmänsaaren Konehuolto Matti Korhonen Ky:n kanssa. Ammattioppilaslautakunta on, hyväksyen Makkosen oppiajan lyhennykseksi hänen suorittamansa ammattikoulun autonasentajan opintolinjan, vahvistanut Makkosen oppiajaksi 30 kuukautta asianomaisen oppiohjelman mukaisten 48 kuukauden sijasta.

Auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen määräykset oppisopimuslaissa tarkoitettujen oppilaitten palkoista on määrätty neljälle oppivuodelle ja pitävät siten yhtä oppisopimuslain nojalla vahvistetun nelivuotisen oppiohjelman kanssa. Oppilaalle maksettava tuntipalkka kohoaa puolivuosittain oppisopimussuhteen alkamisesta. Makkoselle on oppisopimussuhteen alkaessa maksettu työehtosopimuksessa määrättyä alinta eli 1. oppivuoden I puolivuotisjakson edellyttämää palkkaa.

Työehtosopimuksen 7 §:n 4 momentin määräyksestä tai sen soveltamisohjeista ei käy välittömästi ilmi, onko ammattioppilaslautakunnan hyväksymä oppiajan lyhennys rinnastettava oppisopimussuhteen kestoaikaan ja siten otettava huomioon myös palkkataulukkoa sovellettaessa vai onko oppiajan kulumisen mukaan porrastetussa palkkataulukossa tarkoitettu pelkästään oppivuosia asianomaisen työnantajan - tai alan eri työnantajien - palveluksessa. Osapuolten tarkoituksesta ei työtuomioistuimelle ole esitetty selvitystä. Metallityöväen Liitto on pyrkinyt selvittämään, että riidanalaista sopimusmääräystä olisi käytännössä sovellettu kanteessa esitetyllä tavalla. Työtuomioistuimen mielestä tämä selvitys on, varsinkin kun tämä sopimusmääräys on erimielisyyksiä aiheuttamatta ollut sellaisenaan työehtosopimuksessa ainakin noin kymmenen vuotta, jäänyt siksi epämääräiseksi, ettei jutun ratkaisua voida perustaa siihen.

Työehtosopimuksen 7 §:n 4 momentin mukaan oppilaan tuntipalkka nousee puolivuosittain. Tämä osoittaa työtuomioistuimen mielestä, että määräyksessä on pyritty ottamaan huomioon oppilaan edistyminen ammatissaan. Työehtosopimuksen 7 §:n 2 momentin mukaan taas ammattikoulun suorittaminen ja oppisopimuskoulutus on, työkokemuksen lisäksi, otettava huomioon palkkaryhmäsiirroissa. Esitetyltä kannalta ei olisi johdonmukaista, jos hyväksytty oppiajan lyhennys ei mitenkään vaikuttaisi riidanalaista palkkamääräystä sovellettaessa. Oppiaikaahan on lyhennetty juuri siksi, että oppilaan on katsottu muulla tavoin jo saaneen osan siitä koulutuksesta ja kokemuksesta, johon oppisopimuskoulutuksella pyritään. Kun lisäksi käänteisenä vertauskohteena otetaan huomioon, että ammattioppilaslautakunnan hyväksymä oppiajan lyhennys vaikuttaa työnantajalle oppisopimuslain 28 §:n 1 momentin ja oppisopimusasetuksen 19 §:n nojalla valtion varoista suoritettaviin korvauksiin alentavasti, koska jo osittain koulutusta saaneen oppilaan katsotaan harjaantuneen oppisopimuksessa tarkoitettuun ammattiin ja siten aiheuttavan työnantajalle vähemmän kuluja kuin juuri oppisopimuksen solmineen oppilaan, työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 7 §:n 4 momentin tarkoitusta vastaa parhaiten se, että ammattioppilaslautakunnan hyväksymä oppiajan lyhennys otetaan huomioon myös oppilaan palkkaa määrättäessä.

Työehtosopimuksen riidanalainen määräys on sanamuodoltaan epämääräinen. Se on kuitenkin erimielisyyksiä aiheuttamatta sisältynyt sellaisenaan työehtosopimukseen jo pitkän aikaa, eikä käytännön vakiintumisesta suuntaan tai toiseen ole esitetty luotettavaa selvitystä. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, että Ämmänsaaren Konehuolto Matti Korhonen Ky ei ole rikkonut työehtosopimusta tietensä eikä Autoalan Työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Ämmänsaaren Konehuolto Matti Korhonen Ky:tä ja Autoalan Työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset, vahvistaa, että ammattioppilaslautakunnan vahvistama oppiajan lyhennys on ollut otettava huomioon Ari Olavi Makkosen palkkaa määrättäessä niin, että hänen palkkansa on oppisopimussuhteen alkaessa pitänyt olla työehtosopimuksen 7 §:n 4 momentista ilmenevän 2. oppivuoden II puolivuotiskauden mukainen ja että sitä on tullut tarkistaa puolivuosittain tässä sopimusmääräyksessä sovitulla tavalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa itse.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Airaksinen, Leivo, Olin ja Pennanen.

Tuomio oli yksimielinen.