15.12.1981

I Yleistä

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Ryhmän jäsentoiminimissä työskentelevien sähköalantyöntekijöiden työehtojen sisältö ja niiden soveltamisala määräytyvät tämän työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Niiden työehtojen osalta, joita ei tässä sopimuksessa ole mainittu, noudatetaan ao. teollisuuslaitosta koskevaa työehtosopimusta.

---------------------------------------------------

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

---------------------------------------------------

Rationalisointisopimus soveltamisohjeineen ja allekirjoituspöytäkirjoineen 25.5.1978

---------------------------------------------------

4 §

Työrauhavelvoite

Työrauha

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

---------------------------------------------------

11 §

Työntutkimukset

Perusteita

1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työn mittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen. Kun on kysymyksessä aikatutkimus, jossa tutkiminen kohdistuu välittömästi työntekijään, annetaan ennen tutkimisen aloittamisesta hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.

---------------------------------------------------

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Jos yksimielisyyteen ei päästä, on asiasta laadittava kummankin osapuolen kannanmäärittelyt sisältävä muistio ja siirrettävä asia liittojen ratkaistavaksi.

---------------------------------------------------

Painostuskielto

4. Turvautuminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksi tässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.

---------------------------------------------------

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen 15.5.1946 solmimassa yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

---------------------------------------------------

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. = = = =

---------------------------------------------------

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Valmet Oy:n Tampereen tehtaan siirtokoneosaston 25 sähkömiestä oli ollut lakossa 6. ja 8.5.1980 välisenä aikana yhteensä 19,7 tuntia, 12.5.1980 yhden tunnin ja 13.5.1980 osaston kaikki sähkömiehet 4,2 tuntia sekä rautatieosaston 27 sähkömiestä 8. ja 9.5.1980 välisenä aikana yhteensä 12,2 tuntia, 8. ja 11.9.1980 välisenä aikana osaston joko 26 tai 27 sähkömiestä yhteensä 13,7 tuntia, 14.11.1980 osaston 23 sähkömiestä yhden tunnin ja 21.11.1980 osaston 29 sähkömiestä yhden tunnin. Työnseisausten syyksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenyhdistyksen Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y:n asettama sähkömiesten luottamusmies, joka oli osallistunut seisauksiin 10.9.1980 puolen tunnin ja 11.9.1980 1,1 tunnin ajan, oli ilmoittanut, etteivät työntekijät hyväksyneet sähkötyövaiheiden työntutkimuksen suorittamista ja ajankäyttötutkimuksen alkamista. Edelleen tehtaan sähkötyöntekijät olivat työntutkimusta vastustaakseen 11.-18.9.1980 hidastaneet tahallaan työvauhtiaan 19 työmääräyksen osalta niin, että näissä urakoissa voittoprosentti oli ollut 5-10 %, kun se normaalitilanteissa asianomaisella ryhmällä oli ollut 40-45 %. Kantaja on katsonut kerrottujen työtaistelutoimenpiteiden kohdistuneen työehtosopimuksen 11 §:n ja työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen 5 kohdan määräyksiin.

Kantaja on vielä kertonut, että tehtaan kaikki sähkömiehet olivat vastalauseena työnantajan suorittamalle erään asentajan 9.10.1980 tapahtuneelle työsuhteen purkamiselle ryhtyneet sanottuna päivänä kello 14 lakkoon, joka oli tuona päivänä kestänyt 2 tuntia, 10.-15.10.1980 kunakin päivänä 8 tuntia ja 16.10.1980 neljä tuntia sekä 17., 20. ja 21.10.1980 kunakin päivänä 8 tuntia. Näiden työtaistelutoimenpiteiden, joihin myös luottamusmies oli osallistunut, kantaja on katsonut kohdistuneen yleissopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Tämän vuoksi ja kun Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y. ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi ja kun ammattiosaston luottamusmies oli osallistunut niihin, kantaja on vaatinut yhdistyksen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Kantaja on haastehakemuksessaan vaatinut mainittua hyvityssakkotuomiota myös sen perusteella, että sähkömiesten luottamusmies olisi osallistunut työnseisaukseen myös 8.9.1980, mutta luopunut kanteestaan tältä osin.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan huomauttanut, että lakkoon osallistuneista siirtokoneosaston sähkömiehistä vain 10-15 ja rautatieosaston sähkömiehistä 25 oli liiton ammattiosaston jäseniä, muut olivat Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäseniä. Luottamusmies oli 10.9.1980 osallistunut työntekijöiden ruokatauolla järjestämään kokoukseen, joka oli jatkunut 1/2 tuntia työajalle. Luottamusmies oli 11.9.1980 ollut samasta syystä poissa työstä 1,1 tunnin ajan. Sähkömiesten lokakuussa 1980 toimeenpannut lakot olivat olleet myötätuntotyötaisteluita erään Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäsenen työsuhteen päättämisen johdosta. Luottamusmies oli osallistunut näihin lakkoihin. Marraskuun 14 ja 21 päivänä toimeenpannut työnseisaukset olivat olleet tiedotustilaisuuksia työriidan silloisista vaiheista.

Ammattiosaston puheenjohtaja oli, saatuaan 10.9.1980 tietää työnseisauksesta, välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin sen lopettamiseksi ja 11.9.1980 ammattiosaston työvaliokunta oli vaatinut luottamusmiestä palauttamaan työrauhan. Työnantaja ei ollut työnseisausten aikana ollut yhteydessä ammattiosastoon eikä ilmoittanut jälkeenpäinkään tapahtuneista työnseisauksista. Luottamusmies oli toiminnallaan yrittänyt estää työnseisaukset. Hänen toimintaansa oli kuitenkin vaikeuttanut se, että siirtokoneosasto ja rautatieosasto toimivat eri rakennuksissa. Siirtokoneosaston sähkömiesten työnseisauksista rautatieosastolla työskennellyt luottamusmies oli saanut tietää vasta jälkeenpäin, sillä päätökset työnseisauksista oli tehty nopeasti osaston sähkömiesten yhteisellä päätöksellä. Ammattiosastolla ei näin ollen ollut ollut mahdollisuuksia ryhtyä enempiin toimenpiteisiin epäsäännöllisin väliajoin toimeenpantujen muutaman tunnin kestäneiden työnseisausten johdosta.

Työn jarruttamisen osalta vastaaja on kiistänyt kanteen huomauttaen, että väitetyn jarrutuksen aikana urakkavoittoprosentit olivat nousseet jopa 30 %:iin ja että kantaja oli esittänyt aikaisemmat urakkavoittoprosentit liian suurina. Voittoprosenttien alenemista ei ollut tapahtunut väitettynä aikana. Varaston henkilökunnan supistamisen vuoksi sähkömiehillä oli kevään ja kesän 1980 aikana ollut tarvikkeiden saantivaikeuksia.

Edellä olevan perusteella ja kun ammattiosaston toimikunnan jäsenet tai luottamusmies eivät olleet osallistuneet lakkoihin, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y. on ollut kuultavana jutussa.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun paitsi siltä osin kuin kanteesta on luovuttu ja havaitsee, että sen jälkeen kun Valmet Oy:n Tampereen tehtailla työnantaja oli päättänyt aloittaa sähkötyövaiheiden työn- ja ajankäyttötutkimuksen, ovat yhtiön siirtokoneosaston 25 sähkömiestä, joista 10-15 on kuulunut Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y:n jäsenyyteen, ryhtyneet painostaakseen työnantajaa luopumaan tutkimuksesta lakkoon, joka on 6.-8.5.1980 kestänyt yhteensä 19,7 tuntia, ja edelleen 12.5.1980 lakkoon, joka on kestänyt yhden tunnin, sekä 13.5.1980 lakkoon, joka on kestänyt 4,2 tuntia. Tehtaan rautatieosaston 27 sähkömiestä, jotka kahta lukuun ottamatta ovat Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y:n jäseniä, on samasta syystä ryhtynyt lakkoon, joka on kestänyt 8.-9.5.1980 yhteensä 12,2 tuntia. Saman osaston 26 tai 27 sähkömiestä on vielä 8.-11.9.1980 ollut samasta syystä lakossa, joka on kestänyt 13,7 tuntia. Edelleen osaston 23 sähkömiestä on 14.11.1980 ollut lakossa yhden tunnin ja 29 sähkömiestä 21.11.1980 yhden tunnin. Kerrotut lakot ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen 11 §:n määräykseen työntutkimuksista sekä yleissopimuksen 5 kohdan määräykseen työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeudesta.

Vastineessa on tuotu esiin vaikeuksia, joita ammattiosaston asettamalla sähkötyöntekijöiden luottamusmiehellä on ollut toimia työrauhan ylläpitämiseksi siirtokoneosastolla. Kuitenkaan ei ole edes väitetty, että hän olisi lakkojen siellä toukokuussa alettuakaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. 10.9.1980 luottamusmies on keskeyttänyt työntekonsa 1/2 tunnin ja 11.9.1980 1,1 tunnin ajaksi osallistuakseen työntekijöiden järjestämään työriitaa koskevaan kokoukseen, joka kumpanakin päivänä on muodostunut osaksi käynnissä olleesta rautatieosaston sähkömiesten lakosta. Ammattiosaston puheenjohtaja on, saatuaan työntekijäliiton kautta tiedon lakoista, 11.9.1980 puhelimitse ottanut yhteyttä luottamusmieheen ja vaatinut häntä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Myös ammattiosaston työvaliokunta on samana päivänä pidetyssä kokouksessaan tehnyt asiasta samansisältöisen päätöksen. Ammattiosasto vastaa kuitenkin luottamusmiehen edellä kerrotusta toiminnasta.

Tampereen tehtaiden kaikki sähkömiehet ovat 9.10.1980 kello 14 ryhtyneet lakkoon vastalauseena erään Metallityöväen Liiton ammattiosastoon kuuluvan, sanotun liiton ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän välisen voimassa olleen työehtosopimuksen piirissä olleen yhtiön Tampereen tehtaiden asentajan työsuhteen purkamisen johdosta. Lakko on kestänyt sanottuna päivänä 2 tuntia, 10.-15.10.1980 kunakin päivänä 8 tuntia, 16.10.1980 4 tuntia sekä 17., 20. ja 21.9.1980 kunakin päivänä 8 tuntia. Myös luottamusmies on osallistunut lakkoon, eikä ammattiosaston ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi. Työtuomioistuimen 28.10.1980 julistamassa tuomiossa n:o 94 on Metallityöväen Liiton edellä mainitun ammattiosaston jäsenten, jotka olivat olleet lakossa samaan aikaan ja samasta syystä kuin nyt kysymyksessä olevat sähkötyöntekijät, katsottu ryhtyneen työtaistelutoimenpiteeseen, joka oli kohdistunut työehtosopimusmääräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Viitaten tuomioonsa n:o 22/1979 työtuomioistuin katsoo - ottamatta tässä jutussa kantaa siihen, olisiko sähkötyöntekijäin lakon katsottava kohdistuneen heidän työehtosopimuksensa määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä - että lakko on työrauhavelvollisuuden vastaisen työtaistelun tukitoimena kohdistunut sähkötyöntekijäin työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Kantajapuolelta on lisäksi esitetty selvitystä siitä, että eräät rautatieosaston sähkömiehet olisivat kanteessa kerrotuin tavoin jarruttaneet työntekoaan. Kantaja ei ole kuitenkaan edes väittänyt, että ammattiosaston toimikunnan jäseniä tai luottamusmies olisi osallistunut väitettyyn jarrutukseen tai että ammattiosasto tai sen edustajat muuten olisivat tienneet siitä voidakseen ryhtyä toimenpiteisiin jarrutuksen estämiseksi tai lopettamiseksi. Näin ollen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että ammattiosasto olisi väitetyn jarrutuksen yhteydessä laiminlyönyt velvollisuuksiaan työrauhan turvaamisessa.

Mainitsemillaan perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen väitetyn jarrutuksen osalta hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta neljätuhatta viisisataa markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tarpeelliset oikeudenkäyntikulut kahdeksallasadalla markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Parkkinen, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.