12.8.1981

- siivoojien ja

- lähettien palkkaehdot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitun 7.4.1975 solmitun työehtoja koskevan työehtosopimuksen edelle jäljennettyjen määräysten kanssa saman sisältöiset määräykset sisältyvät samojen liittojen kesken 15.2.1976 tehtyyn työehtoja koskevaan työehtosopimukseen.

Kaupan Työnantajaliiton, Työehtoliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 15.2.1976 tehdyssä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja Työehtoliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden palveluksessa olevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten:

- vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain (435/69) tarkoittamissa myymälöissä työskentelevien myyjien sekä myyjäharjoittelijain,

- somistajien,

- varastotyöntekijäin ja varastoharjoittelijain,

- siivoojien ja

- lähettien palkkaehdot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kaupan Työnantajaliiton, Työehtoliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 14.4.1977 tehdyssä työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja Työehtoliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka työskentelevät tässä pykälässä tarkoitetuissa myymälöissä tai varastoissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen välillä 14.4.1977 tehdyssä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja Työehtoliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden palveluksessa olevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten:

- vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain (435/69) tarkoittamissa myymälöissä työskentelevien myyjien, myyjäharjoittelijain ja korjausompelijoiden,

- somistajien,

- varastotyöntekijäin ja varastoharjoittelijain,

- siivoojien ja

- lähettien palkkaehdot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 1.3.1980 voimaan tulleessa työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton Tukkutai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka työskentelevät tässä pykälässä tarkoitetuissa myymälöissä tai varastoissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen asianosaisten välillä tehdyssä niin ikään 1.3.1980 voimaan tulleessa palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukkutai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden palveluksessa olevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten:

- vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain (435/69) tarkoittamissa myymälöissä työskentelevien myyjien, myyjäharjoittelijain ja korjausompelijoiden,

- somistajien,

- varastotyöntekijäin ja varastoharjoittelijain sekä pikatai noutotukuissa työskentelevien työntekijäin,

- siivoojien ja

- lähettien palkkaehdot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samaan aikaan kun Liiketyöntekijäin Liiton kanssa on Kaupan Työnantajaliitto 7.4.1975 lähtien solminut myös Suomen Liikeväen Liiton ja Handels- och industritjänstemannaförbundetin kanssa työehtoja ja palkkoja koskevat työehtosopimukset, joihin sisältyvät edelle jäljennettyjä tai jo mainittuja Liiketyöntekijäin Liiton kanssa solmittujen sopimusten määräyksiä vastaavat määräykset.

Liiketyönantajain Keskusliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 16.4.1973 tehdyssä konttorityöntekijäin työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Liiketyönantajain Keskusliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain tarkoittamien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten konttorityöntekijäin työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tukkumyyjiä ja siivoojia koskevat liitepöytäkirjat sisältyvät palkkoja koskevaan työehtosopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaavat määräykset on Liiketyönantajain Keskusliiton, Suomen Liikeväen Liiton ja Handels- och industritjänstemannaförbundetin välillä niin ikään 16.3.1973 tehdyssä konttorityöntekijäin työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa.

Liiketyönantajain Keskusliiton, Työehtoliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 16.4.1973 tehdyssä konttorityöntekijäin palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Liiketyönantajain Keskusliiton ja Työehtoliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain tarkoittamien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden konttorityöntekijäin sekä 15 vuotta täyttäneiden konttoriharjoittelijain palkkaehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tukkumyyjiä ja siivoojia koskevat pöytäkirjat ovat tämän sopimuksen liitteinä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaavat määräykset on Liiketyönantajain Keskusliiton, Suomen Liikeväen Liiton ja Handels- och industritjänstemannaförbundetin välillä myös 16.4.1973 tehdyssä konttorityöntekijäin palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa.

Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 7.4.1975 tehdyssä konttoreissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukkutai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka työskentelevät tässä pykälässä tarkoitetuissa konttoreissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kaupan Työnantajaliiton, Työehtoliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 7.4.1975 tehdyssä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja Työehtoliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain tarkoittamien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten

- konttorityöntekijäin ja -harjoittelijain,

- tukkumyyjien,

- siivoojien ja

- lähettien palkkaehdot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitun 7.4.1975 tehdyn työehtoja koskevan työehtosopimuksen ja vastaavan palkkoja koskevan työehtosopimuksen edelle jäljennettyjen määräysten kanssa samansisältöiset määräykset sisältyvät samojen osallisten kesken 15.2.1976 tehtyihin vastaaviin työehtoja ja palkkoja koskeviin työehtosopimuksiin.

Kaupan Työnantajaliiton, Työehtoliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 14.4.1977 tehdyssä konttoreissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja Työehtoliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot:

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka työskentelevät tässä pykälässä tarkoitetuissa konttoreissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen osallisten kesken samana päivänä tehdyssä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on saman sisältöinen 1 § kuin 7.4.1975 tehdyssä konttoreissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja koskevaan työehtosopimukseen liittyvässä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa.

Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välillä 1.3.1980 alkaen voimaan tulleessa konttoreissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton tukkutai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka työskentelevät tässä pykälässä tarkoitetuissa konttoreissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen välillä samasta päivästä alkaen voimaan tulleessa konttoreissa työskentelevien työntekijöiden palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain tarkoittamissa konttoreissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten

- konttorityöntekijäin ja -harjoittelijain

- tukkumyyjien

- siivoojien ja

- lähettien palkkaehdot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samaan aikaan kuin Liiketyöntekijäin Liiton kanssa on Kaupan Työnantajaliitto 7.4.1975 lähtien solminut myös Suomen Liikeväen Liiton kanssa ja Handels- och industritjänstemannaförbundetin kanssa konttoreissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja koskevan työehtosopimuksen ja vastaavan palkkoja koskevan työehtosopimuksen, joihin sisältyvät edelle jäljennettyjä tai jo mainittuja Liiketyöntekijäin Liiton kanssa solmittujen sopimusten määräyksiä vastaavat määräykset.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto r.y:n välillä 27.9.1973 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisliikkeiden vastaavia hoitajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ne majoitus- ja ravitsemisliikkeissä työskentelevät lääninhallituksen toimipaikkaa varten hyväksymät varsinaiset vastaavat hoitajat, joiden pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työntekijäin työtä ja jotka vain tilapäisesti ottavat osaa johdettaviensa taikka valvottaviensa työntekijäin työhön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen välillä 15.4.1975 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä työehtosopimuksella määrätään palkkaliitteessä mainittujen majoitus- ja ravitsemisliikkeissä työskentelevien esimiesten ja lääninhallituksen toimipaikkaa varten hyväksymien vastaavien hoitajien työ- ja palkkaehdot. Mikäli jäljempänä ei vastaavien hoitajien osalta muuta ole erikseen mainittu noudatetaan heidän työ- ja palkkaehdoissaan esimiehiä koskevia määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen liitteenä olevassa palkkaryhmittelyssä sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Kahvilan, ruokalan ja matkustajakodin emäntä, salinvalvoja ja vuoro/apuemäntä.

2. Ravintolan, keittiön, hotellin tai motellin emäntä.

3. Baarimestarit.

4. Hovimestarit, pääportieeri ja vastaanottopäällikkö.

5. Keittiömestari (mies tai nainen).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton välillä 5.3.1976 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä työehtosopimuksella määrätään palkkaliitteessä mainittujen majoitus- ja ravitsemisliikkeissä työskentelevien työaikalain alaista työtä suorittavien esimiesten ja lääninhallituksen toimipaikkaa varten hyväksymien vastaavien hoitajien työ- ja palkkaehdot. Mikäli jäljempänä ei vastaavien hoitajien osalta muuta ole erikseen mainittu noudatetaan heidän työja palkkaehdoissaan esimiehiä koskevia määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen liitteenä olevassa palkkaryhmittelyssä sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Kahvilan, ruokalan ja matkustajakodin emäntä ja vuoro/apuemäntä

2. Salinvalvoja

3. Baarimestari ja ravintolan, keittiön, hotellin, motellin tai kerhoravintolan emäntä

4. Hovimestari, pääportieeri ja vastaanottopäällikkö

5. Keittiömestari (mies tai nainen)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät samojen liittojen välillä 6.5.1977 tehtyyn majoitusja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevaan työehtosopimukseen.

Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevan työehtosopimuksen osallisyhdistysten yhdessä laatimissa soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

A Soveltamisalasta yleensä

1. Sopimus koskee palkkaliitteessä mainittuja esimiehiä. Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilön tehtävänä on johtaa tai valvoa työntekijäin työtä. Sopimuksen soveltamispiiriin kuuluva voi myös tilapäisesti ottaa osaa johdeltaviensa ja valvottaviensa työntekijöiden työhön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton välillä 7.5.1973 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijäin työehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta esimiesasemassa oleviin henkilöihin eikä työnjohtajiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset kuin edellä mainitun majoitusja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen edelle jäljennetyt määräykset sisältyvät samojen liittojen välillä 15.4.1975, 5.3.1976, 6.5.1977 ja 15.3.1980 tehtyihin majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiin. Työpaikkaruokalan keittäjä kuuluu vuoden 1973 työehtosopimuksen mukaan 2. palkkaryhmään, vuosien 1975-1977 sopimusten mukaan 3. palkkaryhmään ja vuoden 1980 sopimuksen mukaan 4. palkkaryhmään.

Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen osallisyhdistysten yhdessä laatimissa soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I SOPIMUKSEN ULOTTUVUUTTA, TYÖSUHTEEN ALKAMISTA JA LAKKAAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus kattaa työ- ja palkkaehtojen minimimääräysten osalta iästä riippumatta kaikki majoitus- ja ravitsemisalalla työskentelevät työntekijät. Sopimusta sovelletaan kuitenkin vain työaikalain alaista työtä suorittaviin työntekijöihin, joten esim. majoitus- ja ravitsemisliikkeiden erillisissä konttoreissa työskentelevät työntekijät ovat sopimuksen ulkopuolella ja pääasiassa kaupan alaa koskevien sopimusten piiriin kuuluvia.

Vaikka majoitus- ja ravitsemisliike ei toimintansa perusteella tarvitsisikaan lääninhallituksen toimilupaa, mutta se harjoittaa majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetussa asetuksessa mainittua toimintaa, liike kuuluu sopimuksen piiriin, ellei se kuulu muun työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen piiriin Esimerkiksi terveydenhoitolautakunnan hyväksymät ns. katukeittiöt ovat sopimuksen piirissä ja kioskiasetuksen piiriin kuuluvat liikkeet jäävät sopimuksen ulkopuolelle.

Sopimusta sovelletaan myöskin majoitus- ja ravitsemisliikkeen keskuskeittiöön, mikäli sen toiminta rajoittuu pääasiassa saman yrityksen tai sisaryrityksen ravitsemisliiketoiminnan palvelemiseen. Varsinaiset eineskeittiöt eivät kuulu sopimuksen piiriin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eila Inkeri Hyvärinen on Instrumentarium Oy:tä vastaan Helsingin raastuvanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut olleensa yhtiön palveluksessa sen ruokalassa Vanha Talvitie 11:ssä keittiöapulaisena 1.6.1971 alkaen ja vastaavana hoitajana 1.9.1971 alkaen. Kun yhtiö oli lopettanut toisen Mikonkadulla toimineen ruokalansa, oli tästä ruokalasta siirretty yksi työntekijä Vanha Talvitie 11:n ruokalaan. Tämä uusi työntekijä oli 28.2.1979 alkaen saanut tehtäväkseen hoitaa Hyvärisen aikaisempia vastuunalaisen hoitajan tehtäviä, ja Hyvärinen oli tämän jälkeen toiminut muussa tehtävässä ruokalan keittiössä. Yhtiö ei ollut maksanut Hyväriselle työehtosopimusten mukaisia palkkoja täysimääräisesti. 1.10.1973 ja 28.2.1979 väliseltä ajalta olisi Hyväriselle tullut maksaa majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevan työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa sekä 1.3.1979 ja 31.7.1980 väliseltä ajalta majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Hyvärisen saamatta olevien palkkojen määrä 1.10.1973 ja 31.7.1980 väliseltä ajalta oli 11 366 markkaa. Tämän vuoksi Hyvärinen on vaatinut Instrumentarium Oy:n velvoittamista maksamaan hänelle sanotun korvauksen laillisine korkoineen.

Raastuvanoikeudelle on annettu kaupparekisteriote 8.3.1901 kaupparekisteriin merkitystä Instrumentarium Oy:stä, jonka toimialaksi on ilmoitettu metalliteollisuustuotteiden ja elektroniikan alaan kuuluvien tuotteiden, terveydenhoitovälineiden sekä optisten tuotteiden ja tarvikkeiden valmistus ja kauppa sekä muu näihin liittyvä liiketoiminta.

Instrumentarium Oy on kanteeseen vastatessaan lausunut, että yhtiö ei ollut sidottu majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksiin. Yhtiön myynti- ja tukkuryhmä, jonka ruokalassa Hyvärinen työskenteli, kuului toimialansa ja järjestäytymisensä perusteella Kaupan Työnantajaliittoon ja oli siten sidottu noudattamaan kaupan alan työehtosopimuksia. Yhtiö ei harjoittanut majoitus- ja ravitsemisalan toimintaa, eikä se siten voinut edes kuulua Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliittoon eivätkä kyseisen alan sopimukset myöskään voineet tulla noudatettavaksi. Poikkeusta näihin sääntöihin ei tuonut se, että yrityksellä oli omia sen henkilökuntaa palvelevia työmaaruokaloita. Kysymyksessä oleva työmaaruokala oli yksi yrityksen toimialaa palvelevista aputoiminnoista, joka huolehti myymälä- ja tukkuryhmän noin 60:n työntekijän aterioista. Työmaaruokala ei muodostanut majoitus- ja ravitsemisalan toimintaa siinä mielessä kuin majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukset tarkoittivat.

Yhtiö ei ollut myöskään työsopimuslain 17 §:n perusteella velvollinen noudattamaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksia. Yhtiö noudatti myymälä- ja tukkuryhmän osalta kaupan alan työehtosopimuksia myöskin työmaaruokalan henkilökunnan osalta työmaaruokalan muodostaessa kaupan alan toimintoja palvelevan aputoiminnon- Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksia yhtiö joutuisi työsopimuslain 17 §:n perusteella noudattamaan käytännössä vasta silloin, jos se myisi palvelujaan myös ulkopuolisille, mitä ei ollut tapahtunut. Yhtiö ei myöskään ollut sitoutunut ravintola-alan työehtosopimuksen noudattamiseen Hyvärisen kanssa tehdyn työsopimuksen perusteella. Hyvärisen palkan määrittelyssä oli sovellettu soveltuvin osin kaupan alan työehtosopimuksia, mutta samalla oli otettu kuitenkin huomioon se, mitä yrityksen ulkopuolella tämän tapaisesta työstä yleensä maksettiin. Tässä mielessä yhtiö oli joissakin vaiheissa ottanut selvää siitä, mitä ravintola-alan työehtosopimukset palkoista määräsivät. Tämä ei kuitenkaan oikeuttanut Hyväristä vaatimaan ravintola-alan työehtosopimusten noudattamista eikä niihin sisältyvän tietyn palkkanimikkeen mukaista palkkaa. Hyväriseen ei näin ollen tullut soveltaa ravintola-alan työehtosopimuksia.

Hyvärisen palkka oli sitä paitsi täyttänyt kanteen perusteena mainitun majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusten edellyttämän tason. Vertailtaessa Hyväriselle maksettua palkkaa majoitus- ja ravitsemusalan työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin oli otettava huomioon, että Hyvärinen kuului majoitusja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyyn nimikkeellä työpaikkaruokalan keittäjä. Mainittu työehtosopimus velvoitti maksamaan noin 13 %:n suuruista työkohtaisuuslisää tavaroiden tilaamisesta. Tämän työnantaja oli ottanut huomioon vertaillessaan Hyväriselle maksettua palkkaa työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan.

Hyväristä ei ollut pidettävä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusten tarkoittamana emäntänä, koska hän ei täyttänyt niitä tunnusmerkkejä, mitä majoitus- ja ravitsemisliikkeiden esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskeva työehtosopimus emännältä edellytti. Työehtosopimuksen mukaisen palkkanimikkeen ratkaisi se, mitä tehtäviä työntekijä teki yli puolet säännöllisestä työajastaan. Jotta työntekijää voitaisiin pitää sopimuksen tarkoittamana esimiehenä, tuli hänen työnsä muodostua esimiehen tehtävistä mikä edellytti työehtosopimuksen soveltamisohjeiden 1 §:n mukaan selvää esimiesasemaa. Tämän lisäksi hänen työtehtäviensä oli oltava sellaisia, mitä esimieheltä ja emännältä vakiintuneen käytännön mukaan alalla vaadittiin. Nimikkeen ratkaisi faktinen tilanne työn osalta eikä mahdollisesti käytetty nimitys. Hyvärisellä ei ollut missään vaiheessa ollut alaisia, mikä jo esti hänen kuulumisensa majoitus- ja ravitsemisalan esimiehiä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Hänen lisäkseen keittiössä työskentelevä toinen työntekijä oli suoritusportaan työntekijä samoin kuin Hyvärinen itse. Molempien keittiössä toimivien työntekijöiden esimies työsuhdemielessä oli myymälä- ja tukkuryhmän konttoripäällikkö, joka myös vastasi keittiön budjetoinnista ja kustannuslaskennasta. Tässäkään mielessä Hyvärinen ei ollut ollut työtoveriinsa nähden esimiesasemassa.

Työmaaruokalan emännän tehtäviä hoiti osa-aikainen kotitalousopettajakoulutuksen saanut henkilö, joka toimi kummankin keittiössä työskentelevän työntekijän esimiehenä ja hoiti käytännössä ne tehtävät, mitkä vakiintuneen käytännön mukaan ravintola-alalla kuuluivat ravintolan esimiehelle. Tällaisia tehtäviä olivat muun muassa työmaaruokalan kehittäminen ja tavoitesuunnittelu, kalusto- ja laitehankinnat sekä ruokalistojen ja ruoan koostumuksen periaatteiden suunnittelu. Esimiehen työtehtäviin oli käytännössä alalla luettu myös työmaaruokalan ruokatilausten hoitaminen. Tässä tapauksessa kotitalousopettaja oli suunnitellut ruokalistojen periaatteet sekä antanut tilausta koskevia yleisohjeita kantajalle ja kantaja oli näiden perusteella suorittanut tilaukset. Kantajan tässä muodossa suorittamia tavarantilaustehtäviä ei voitu pitää emännän tehtävinä. Kyseiset tavarantilaustehtävät olivat lisäksi vieneet vain 10-13 % kantajan työajasta, mikä seikka sinänsä yksin esti hänen kuulumisensa majoitus- ja ravitsemisalan esimiehiä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Vastaaja on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kantaja on asiaa raastuvanoikeudessa edelleen käsiteltäessä lausunut, että kaupan työehtosopimukset rakentuivat ammatin mukaan määräytyvään työehtosopimusjärjestelmään eivätkä teollisuuslinjaperiaatteelle. Kaupan alan sopimuksen soveltaminen edellytti siten, että kysymyksessä oli sopimuksessa mainitun ammatin mukainen työntekijä kuten esimerkiksi myymälätyöntekijä, konttorityöntekijä tai varastotyöntekijä. Kun kysymys oli teollisuuslinjaperiaatteen mukaan laaditusta työehtosopimuksesta, sovellettiin samaa sopimusta kaikkiin kysymyksessä olevan sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan yrityksen työntekijöihin, ellei joitakin työntekijöitä ollut työehtosopimuksessa nimenomaan jätetty ulkopuolelle. Tällöin heihin yleensä erillisessä pöytäkirjassa sovituin tavoin sovellettiin jotakin muuta kuin pääalan työehtosopimusta. Kaupan työehtosopimukset oli kahdesta kilpailevasta rinnakkaisliitosta johtuen rajoitettu koskemaan työntekijäpuolella vain järjestäytyneitä joko Liiketyöntekijäin Liittoon tai Suomen Liikeväen Liittoon kuuluvia jäseniä. Mikäli kysymyksessä oli Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton jäsen, ei työnantaja työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan voinut soveltaa missään tapauksessa kaupan alan työehtosopimuksia kysymyksessä olevaan työntekijään.

Koska Instrumentarium Oy oli järjestäytynyt Kaupan Työnantajaliittoon, ei majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työehtosopimusten soveltaminen työehtosopimuslain 4 §:n mukaan tullut kysymykseen. Asiassa oli kuitenkin otettava huomioon Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton sekä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton kesken 14.5.1980 tehty sopimus, jonka mukaan työpaikkaruokaloissa sovellettiin majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusten palkkausta koskevia määräyksiä, ellei työpaikkaruokala kuulunut muun työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen piiriin. Nyt kysymyksessä oleva työpaikkaruokala ei kuulunut muun työehtosopimuksen piiriin, joten työsopimuslain 17 §:n soveltaminen oli tässä tapauksessa ainoa mahdollisuus.

Kantaja on vielä esittänyt, että raastuvanoikeus pyytäisi työtuomioistuimen lausunnon siitä, mitä työehtosopimusta, sen osaa tai sen määräyksen tulkintaa nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa olisi sovellettava.

Vastaaja on vielä lausunut, että työsopimuslain 17 §:n säännöstä sovellettavasta työehtosopimuksesta tuli tulkita toimialaperiaatteen mukaan eikä yksittäisen työntekijän suorittamasta työstä lähtien. Kaupan alalla Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välisessä työehtosopimuksessa oli noudatettu toimialaperiaatetta. Vaikka joissakin työehtosopimuksissa oli erilaisia määräyksiä työntekijäryhmien osalta, eivät nämä kuitenkaan olleet osoituksena toimialaperiaatteesta luopumisesta. Vastaajayhtiöllä oli työsopimuslain mukaan oikeus soveltaa työntekijöihinsä niitä kaupan alan työehtosopimuksia, joihin se oli sidottu. Tämä oikeus työnantajalla oli riippumatta siitä, kuuluiko työntekijä mahdollisesti Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liittoon. Se, että joihinkin työmaaruokaloihin sovellettiin ravintola-alan työehtosopimuksia, koski sellaisia työmaaruokaloita, joita pidettiin alan työntekijöiden toimesta. Sellaisten työmaaruokaloiden luonne oli erilainen kuin vastaajayhtiön työmaaruokalan. Ravintola-alan työehtosopimuksessa tarkoitettu keittiössä tehtävä työ kuului työaikalain eikä kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain piiriin. Kantajan esittämien palkkavaatimusten johdosta vastaaja on vielä lausunut, että Hyväriselle maksetut luontoisedut oli myös luettava palkaksi. Näin ollen olisi kantajan palkkasaatavien määrä, jos hän olisi kuulunut ravintola-alan esimiessopimuksen piiriin 1.10.1973-28.2.1979 ja tämän jälkeen alan työntekijäsopimuksen piiriin, korkeintaan 4 990,70 markkaa.

Vastaaja on ilmoittanut, ettei se vastustanut työtuomioistuimen lausunnon pyytämistä asiassa.

Helsingin raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko Eila Inkeri Hyvärisen ja Instrumentarium Oy:n välisessä työsopimussuhteessa sovellettava palkan osalta kaupan alan työehtosopimusten määräyksiä vai majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusten mukaisia määräyksiä.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitolle, Kaupan Työnantajaliitolle, Työehtoliitolle, Liiketyöntekijäin Liitolle, Suomen Liikeväen Liitolle ja Handels- och industritjänstemannaförbundetille ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on työtuomioistuimelle toimittamassaan lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Kaupan alan työehtosopimukset

Koska Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n jäsen Eila Hyvärinen suorittaa sellaista työtä jota ei lainkaan ole säännöstetty kaupan alan työehtosopimuksissa ja koska kaupan alan työehtosopimuksissa on niiden soveltamisala (ko. sopimusten 1 §:t) ulotettu ainoastaan Liiketyöntekijäin Liitto r.y:n ja Suomen Liikeväen Liitto r.y:n jäseniin, ei Eila Hyvärisen työsuhteeseen allekirjoittaneen liiton näkemyksen mukaan voida soveltaa kaupan alan työehtosopimuksia.

2. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukset

2.1. Yleistä

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksissa on määritelty työ- ja palkkaehdot majoitus- ja ravitsemisliikkeissä. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksien soveltamispiiriin on kuulunut muun muassa kaikki ne ravitsemisliikkeet jotka on mainittu majoitus- ja ravitsemisliikkeitä koskevassa asetuksessa (502/69). Täten on Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n kesken sovittu myös asetuksen 12 ja 13 §:ssä lueteltujen majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöiden työ- ja palkkaehdoista.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n käsityksen mukaan Instrumentarium Oy:n harjoittama työpaikkaruokailutoiminta on sellaista toimintaa kuin edellä mainitun asetuksen 13 § 5-kohdassa säädetään ja jonka piirissä tehdystä työstä suoritettavista palkoista ja muista työehdoista on majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksissa osapuolten kesken sovittu.

Edelleen allekirjoittanut järjestö katsoo että työpaikkaruokailutoimintansa osalta Instrumentarium Oy saattaisi olla Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n jäsenyritys. Koska Instrumentarium Oy ei ole kuitenkaan em. työnantajaliiton jäsen, ei yritys ole nähdäksemme sidottu majoitusja ravitsemisalan työehtosopimuksiin Työehtosopimuslain (436/46) nojalla, mutta koska alan työehtosopimukset ovat yleissitovia joutuu Instrumentarium Oy soveltamaan niitä työntekijöihinsä Työsopimuslain (320/70) 17 §:n perusteella.

2.2 Työntekijäsopimus vai esimiessopimus?

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. on Helsingin raastuvanoikeudessa vireillä olevan jutun kertoelmasta tullut sellaiseen käsitykseen että Eila Inkeri Hyvärisen työsuhteen ehdot määräytyvät esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevan työehtosopimuksen (esimiessopimus) mukaan ajalla 1.10.1973-28.2.1979 ja ajalla 1.3.1979-31.7.1980 majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen (työntekijäsopimuksen) mukaisesti.

Esimiessopimuksen soveltamiseen on allekirjoittaneen liiton mielestä perusteet koska jutun kertoelmasta käy selvästi ilmi, että Hyvärinen on suorittanut tyypillisiä esimiehille kuuluvia tehtäviä, minkä lisäksi hänellä on ollut alainen, jonka työtä hän on valvonut ja ohjannut.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kaupan Työnantajaliitto, Työehtoliitto, Liiketyöntekijäin Liitto, Suomen Liikeväen Liitto, Handels- och industritjänstemannaförbundet ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ovat työtuomioistuimelle toimittamassaan yhteisessä lausunnossa esittäneet muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keittäjä Eila Inkeri Hyvärinen on työskennellyt Instrumentarium Oy:ssä, joka on järjestäytynyt Kaupan Työnantajaliittoon. Kyseinen yritys joutuu soveltamaan myymälöissä ja varastoissa työskenteleviin asianomaisen työehtosopimuksen allekirjoittaneisiin ammattiliittoihin kuuluviin työntekijöihin myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sekä myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkausehtoja säännöstävää työehtosopimusta.

Vastaavasti konttorissa työskenteleviin ao. ammattiliittoihin järjestäytyneisiin työntekijöihin sovelletaan konttorityöntekijöiden työehtoja ja toisaalta palkkoja säännöstäviä työehtosopimuksia.

Edellä mainituissa työehtosopimuksissa on edellytelty, että asianomaiset työntekijät kuuluvat kaupan työehtosopimukset allekirjoittaneisiin ammattiliittoihin. Työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin perusteella työnantaja on velvollinen kuitenkin soveltamaan työehtosopimusten säännöksiä myös palveluksessaan oleviin järjestäytymättömiin työntekijöihin, jotka suorittavat työehtosopimuksin säännöstettyä työtä. Lisäksi em. työehtosopimukset on todettu tuomioistuinkäytännössä kaupan alalla yleissitoviksi, joten sopimusten noudattamisvelvollisuus ei määräydy myöskään työnantajan järjestäytyneisyyden perusteella.

Kaupan alan työehtosopimuksissa on työehtoja säännöstävien työehtosopimusten ulottuvuus määritelty edellä mainitulla tavalla ja kauppatyölakiin perustuen. Palkkoja säännöstävät työehtosopimukset ovat sekä myyjien että varastotyöntekijöiden ja konttorityöntekijöiden osalta määritelty työntekijäryhmittäin. Keittäjiä koskevia palkkamääräyksiä ei sisälly allekirjoittajajärjestöjen solmimiin kaupan alan työehtosopimuksiin.

Edellä olevan lisäksi kaupan Työnantajaliitto, Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Työehtoliitto toteavat yhteisenä kantanaan, että keittäjä Eila Hyvärinen palvelee Instrumentarium Oy:n kaupallista toimialaa ja siten hänen osalta tulevat sovellettavaksi ainoastaan kaupan alan työehtosopimukset. Instrumentarium Oy ei ole eikä voisikaan olla kyseisen toimialan osalta minkään muun työnantajaliiton kuin Kaupan Työnantajaliiton jäsen. Edellä mainitut perusteet sulkevat pois sen mahdollisuuden, että Instrumentarium Oy olisi velvollinen työehtosopimuslain tai työsopimuslain 17 §:n perusteella noudattamaan mm. ravintola-alan työehtosopimuksia. Sen vuoksi, etteivät kaupan alan työehtosopimukset sisällä tällä hetkellä määräyksiä keittäjien palkoista, Eila Inkeri Hyvärisen palkan suuruus on työehtosopimusten sitä rajoittamatta sovittavissa työnantajan ja työntekijän välillä.

Edellä olevan kappaleen johdosta Suomen Liikeväen Liitto, Liiketyöntekijäin Liitto ja Handels- och Industritjänstemannaförbundet toteavat yhteisenä kantanaan, että Instrumentarium Oy on ammattiliittojen mielestä työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan Hyvärisen työsuhteen vähimmäisehtoina niitä työehtoja, jotka ilmenevät allekirjoittaneiden ammattiliittojen solmimista työehtosopimuksista. Allekirjoittaneet ammattiliitot eivät ole sopijaosapuolina sellaisessa työehtosopimuksessa, jonka palkkaehtoja tulisi Hyvärisen työsuhteeseen soveltaa. Näin ollen Hyvärisen työsuhteessa noudatettavat palkkaehdot jäävät allekirjoittaneiden ammattiliittojen mielestä työsuhteen osapuolten keskinäisen sopimuksen varaan tai mikäli työsopimuslain 17 §:n soveltamisen edellytykset täyttyvät, määräytyy Hyvärisen palkkaus yleissitovan työehtosopimuksen pohjalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vielä lausunut, että Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton ja Majoitusja Ravitsemisalan Työnantajaliiton yhteisen tulkinnan mukaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksia tuli soveltaa myös työpaikkaruokaloiden osalta. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on jättänyt jäljennöksen edellä mainittujen liittojen välillä 14.5.1980 käydyistä neuvotteluista laaditusta pöytäkirjasta, jossa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Todettiin, että liittojen yhteisen tulkinnan mukaan työpaikkaruokaloissa sovelletaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusten palkkausta koskevia määräyksiä, ellei työpaikkaruokala kuulu muun työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen piiriin.

Työntekijäliiton mielestä työpaikkaruokaloissa sovelletaan alan työehtosopimuksia myös muitten kuin palkkausta koskevien määräysten osalta, mikäli poikkeuksista ei erikseen ole sovittu. Tältä osin sovittiin, että asia jää pöydälle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Majoitus ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Kaupan Työnantajaliitto ovat lausuneet, ettei edellä tarkoitettu pöytäkirja sitonut Instrumentarium Oy:tä, koska se ei ollut eikä voinutkaan olla Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsen. Liitot ovat jättäneet Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton säännöt, joissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on työnantajaliittona ja Liiketyönantajain Keskusliitto r.y:n, jota jäljempänä sanotaan keskusliitoksi, jäsenenä toimia majoitus- ja ravitsemisalan työnantajain yhdyssiteenä, sekä valvoa näiden työnantajien yhteisiä etuja asioissa, jotka koskevat heidän suhteitaan työntekijöihin ja näiden järjestöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Jäsenyys

Liiton jäseneksi voi hakemuksesta päästä jokainen 2 §:ssä tarkoitettu työnantaja ja työnantajain rekisteröity yhdistys, joka kirjallisesti sitoutuu omasta ja yhdistys myös jäsentensä puolesta täyttämään jäljempänä tässä pykälässä mainitut velvollisuudet ja jonka liiton hallitus jäseneksi hyväksyy.

Ensinmainittuja jäseniä kutsutaan näissä säännöissä työnantajajäseniksi ja jälkimmäisiä jäsenyhdistyksiksi.

Jäsenen on noudatettava näitä sääntöjä sekä täytettävä niihin ja liiton tekemiin sopimuksiin ja sääntöjen mukaisesti tehtyihin päätöksiin perustuvat velvollisuutensa.

Jäsenen on sitouduttava omasta ja jäsentensä puolesta noudattamaan myös keskusliiton sääntöjä sekä täyttämään niihin, keskusliiton tekemiin sopimuksiin ja sääntöjen mukaisesti tehtyihin päätöksiin perustuvat velvollisuutensa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ovat vielä todenneet, että majoitus- ja ravitsemisalan esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevan sopimuksen soveltamiseen riitti periaatteessa se, että esimiesasemassa olevalla työntekijällä oli yksikin alainen.

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että kysymyksessä olevat sekä kaupan alan että majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukset ovat työsopimuslain 17 §:n mielessä omalla alallaan yleissitovia.

Kaupan alalla on tehty erikseen työehtoja ja erikseen palkkoja koskevat työehtosopimukset. Työehtoja koskevien työehtosopimusten 1 §:ien mukaan sopimuksessa määrätään sopimukseen osallisten työnantajaliittojen tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain - vuoden 1980 sopimuksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain - tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien sopimukseen osallisiin työntekijäliittoihin kuuluvien täysin työkykyisten työntekijöiden työehdot. Palkkoja koskevien työehtosopimusten soveltamisala on määritelty edellä sanotusta sikäli poikkeavasti, että sopimusten 1 §:issä on lueteltu sopimusten piiriin kuuluvat kaupan alan ammatit.

Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksella määrätään majoitusja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijöiden työehdot. Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehiä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan työehtosopimuksella määrätään sen palkkaliitteessä mainittujen majoitus- ja ravitsemisliikkeissä työskentelevien työaikalain alaista työtä suorittavien esimiesten ja vastaavien hoitajien työ- ja palkkaehdot. Kumpikin sopimus on siis rajattu koskemaan vain työaikalain alaista työtä suorittavia työntekijöitä. Sopimusten viittauksella työaikalain alaista työtä tekeviin työntekijöihin on työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan haluttu jättää sopimusten ulkopuolelle työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisohjeessakin (1 §) mainitut majoitus- ja ravitsemisliikkeiden konttoreissa työskentelevät työntekijät, joihin yleisesti sovelletaan kaupan alan työehtosopimuksia. Sanamuotonsa mukaan viittaus työaikalakiin jättää sopimusten soveltamispiirin ulkopuolelle kuitenkin myös kaupan alan liikkeeseen kuuluvan, yrityksen itse harjoittaman työpaikkaruokalatoiminnan, sillä tällaiseen ruokalaan on kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain 1 §:n ja vastaavasti kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain 1 §:n mukaan sovellettava sanottuja lakeja, joten ne työaikalain 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan jäävät tämän lain soveltamispiirin ulkopuolelle.

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksiin osallisten liittojen kesken on 14.5.1980 tehdyllä pöytäkirjalla kuitenkin todettu, että liittojen yhteisen tulkinnan mukaan työpaikkaruokaloissa sovelletaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusten palkkausta koskevia määräyksiä, ellei työpaikkaruokala kuulu muun työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen piiriin. Tätä pöytäkirjamääräystä ei ole rajoitettu koskemaan vain työaikalain alaista työtä tekeviä henkilöitä, joten se tämän puolesta voisi koskea myös kaupan alan liikkeiden omia työpaikkaruokaloita.

Kaikki kaupan alan työehtosopimuksiin osalliset työnantajaja työntekijäliitot ovat ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä siitä, että vaikka työehtosopimuksissa on edellytetty, että asianomaiset työntekijät kuuluvat kaupan alan työehtosopimukset allekirjoittaneisiin ammattiliittoihin, sopimukseen sidottu työnantaja on työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin perusteella velvollinen soveltamaan työehtosopimuksen määräyksiä myös palveluksessaan oleviin järjestäytymättömiin työntekijöihin, jotka suorittavat työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä. Tämän tulkintansa mukaisesti liitot ovat katsoneet yhteisesti, että kaupan alan työehtosopimuksiin sidottu Instrumentarium Oy on ollut velvollinen soveltamaan Eila Hyväriseen työehtoja koskevia kaupan alan työehtosopimuksia, ei sen sijaan palkkoja koskevia kaupan alan työehtosopimuksia, koska Hyvärinen ei ole työskennellyt näiden sopimusten soveltamispiiriin kuuluvissa ammateissa. Työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa näistä sopimuksiin osallisten liittojen yhteisistä tulkinnoista. Kaupan alalla ei työehtosopimuksissa ole - niin kuin useilla muilla aloilla - nimenomaista määräystä siitä, että alan liikkeissä työskenteleviin muiden alojen työtä suorittaviin työntekijöihin sovelletaan palkkojen osalta asianomaisten alojen työehtosopimuksia.

Majoitus- ja ravitsemisalalla 14.5.1980 tehdyn edellä mainitun pöytäkirjan mukaan on alan työehtosopimusten palkkamääräysten soveltamisen edellytyksenä, ettei työpaikkaruokala kuuluu muun työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen soveltamispiiriin. Instrumentarium Oy:n työpaikkaruokalan on edellä katsottu kuuluvan työehtoja koskevien, mutta ei palkkoja koskevien kaupan alan työehtosopimusten soveltamispiiriin. Työtuomioistuimen mielestä pöytäkirjamääräystä on sen tarkoitusta paremmin vastaten tulkittava siten, ettei työpaikkaruokalan katsota pöytäkirjamääräyksen mielessä kuuluvan muun työehtosopimuksen soveltamispiiriin silloin, jos asianomaiseen työntekijään on sovellettava vain sellaista muuta työehtosopimusta, joka ei sisällä palkkamääräyksiä. Toisaalta on pöytäkirja laadittu neuvottelusta, joka on pidetty 14.5.1980, eikä asiassa ole esitetty perusteita sille, että pöytäkirjamääräystä voitaisiin soveltaa takautuvasti. Siten saattaisi Hyvärisen palkkaus määräytyä pöytäkirjamääräyksen nojalla majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusten mukaan vain ajalta 14.5.-31.7.1980, kun taas aikaisemmalta ajalta näiden työehtosopimusten soveltamisen estäisi edellä sanotun mukaisesti se, ettei Hyvärisen työ ole ollut työaikalain alaista.

Pöytäkirjamääräyksen soveltaminen työehtosopimuslain nojalla Hyvärisen työhön Instrumentarium Oy:n palveluksessa edellyttäisi kuitenkin vielä, että Instrumentarium Oy olisi ollut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton jäsen, mitä se ei ole ollut. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto katsoo lisäksi - edellä mainitusta 14.5.1980 tehdyn pöytäkirjan määräyksestä huolimatta - ettei Instrumentarium Oy ole majoitus- ja ravitsemisalan työnantaja eikä siten liiton sääntöjen 2 ja 4 §:n mukaan voi päästäkään liiton jäseneksi.

Tämän pitemmälle työtuomioistuin ei katso sen kysymyksen, onko kaupan alan vai majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksia pidettävä Hyvärisen työhön sovellettavina asianomaisen alan työehtosopimuksina työsopimuslain 17 §:n mielessä, kuuluvan sellaisiin erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta edellyttäviin asioihin, joista työtuomioistuin voi työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan antaa lausuntoja.

Sikäli kuin sovellettavaksi tulee majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimus, jää ajalta 1.10.1973-28.2.1979 ratkaistavaksi vielä, onko sovellettava esimiehiä ja vastaavia hoitajia vai työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Näiden sopimusten osapuolet ovat olleet työtuomioistuimessa yhtä mieltä siitä, että esimiehiä ja vastaavia hoitajia koskevan työehtosopimuksen soveltaminen edellyttää, että työntekijällä on vähintään yksi alainen. Sopimuksen soveltaminen Hyväriseen riippuu lisäksi siitä, ovatko hänen tehtävänsä olleet sopimuksessa tarkoitettuja emännän tehtäviä. Sopimuksen soveltamisohjeiden mukaan on esimiehestä kysymys vain, jos henkilön tehtävänä on johtaa ja valvoa työtä ja jos hän enintään tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa ja valvottaviensa työntekijöiden työhön. Asiassa tältä osin esitetystä niukasta aineistosta työtuomioistuin on tullut siihen käsitykseen, että vaikka Hyvärinen olisikin ollut ruokalan toisen työntekijän esimies, hänen pääasiallinen työnsä on ollut saman tasoista suorittavaa työtä kuin tuon toisen työntekijän työ ja hän siten on enemmän kuin tilapäisesti osallistunut johdettaviensa ja valvottaviensa työntekijöiden työhön. Raastuvanoikeudelle ehkä vielä esitettävä tarkempi selvitys voi näiden kysymysten kohdalta muuttaa edellä olevia käsityksiä.

Työtuomioistuimessa läsnä lausuntoa annettaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Lappalainen, Pyrhönen, Sariola, Leivo ja Olin.

Lausunto oli yksimielinen.