3.5.1979

28 § Vuosiloma

a) Vuosiloman pituus määräytyy jäljempänä säädetyllä tavalla sen mukaan kuinka kauan henkilö on maaliskuun loppuun mennessä ollut yhtiön palveluksessa ja kuinka monta kalenterikuukautta henkilö on maaliskuun loppuun mennessä ollut yhtiön palveluksessa kahdentoista edellisen kuukauden eli lomanmääräytymisvuoden aikana. Kalenterikuukautta, jonka aikana henkilö ei ole ollut työssä vähintään neljänätoista päivänä, ei oteta huomioon loman pituutta laskettaessa, mikäli työntekijäin vuosilomalaissa ei ole toisin määrätty tai henkilön kanssa toisin sovittu.

Vuosiloman pituus on:

-jos palvelusaika on vähemmän kuin kymmenen vuotta, kaksi arkipäivää jokaiselta edellä tarkoitetulta lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta;

-jos palvelusaika on vähintään kymmenen vuotta, kaksi arkipäivää jokaiselta edellä tarkoitetulta kuukaudelta kuitenkin vähintään yksi kuukausi, jos asianomainen on ollut työssä kahdentoista sellaisen kuukauden aikana ja

-jos palvelusaika on yhteensä vähintään viisitoista vuotta, 36 arkipäivää edellyttäen työskentelyä kaikkina lomanmääräytymisvuoden kuukausina

b) Varsinaisena lomakautena pidetään toukokuun 15 päivän ja syyskuun 15 päivän välistä aikaa nämä päivät mukaanluettuina. Henkilöllä on kuitenkin oikeus, mikäli tehtävät sen sallivat, saada lomakauden aikana annettava lomansa joko kokonaan tai osaksi muunakin aikana kuin lomakautena. Se osa vuosilomasta, joka pidetään lomakauden ulkopuolella annetaan puolitoista kertaisena, kuitenkin enintään 6 arkipäivällä pidennettynä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä:

Henkilöllä, jonka työsuhde on 31.3.1978 mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään seitsemän (7) vuotta ja jolla on 31.3.1978 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta vuosilomalain mukaisesti täydet kaksitoista (12) lomaan oikeuttavaa kuukautta, on oikeus 31.3.1978 jälkeen saada vuosilomaa 28 arkipäivää. Neljä (4) viikkoa ylittävän vuosiloman osan työnantaja saa vuosilomalain vuosiloman jakamissäännöksistä riippumatta tällöin antaa erikseen lomakauden ulkopuolella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Teknisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsen Oy Yleisradio Ab oli 7.3.1978 päivätyllä vuosilomaohjeellaan ilmoittanut, että työehtosopimuksen 28 §:n pöytäkirjamerkinnän perusteella tulevien lisävuosilomapäivien osalta ei työehtosopimuksen 28 §:n b kohdan mukaisia pidennyspäiviä myönnetä. Yleisradion Teknisten toimihenkilöiden ja Teknisten Liiton katsottua edellä mainitun tulkinnan olevan virheellinen, oli asiasta neuvoteltu sekä paikallisesti että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten Liiton välillä. Näissä neuvotteluissa ei Oy Yleisradio Ab ollut suostunut muuttamaan vuosilomaohjeeseen omaksumaansa kantaa. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli puolestaan hyväksynyt työnantajan virheellisen kannan. Työehtosopimuksen 28 §:n b kohdan mukaan määräytyi vuosiloman jakamissääntö, jonka mukaan se osa vuosilomasta, joka pidetään lomakauden ulkopuolella, annetaan puolitoistakertaisena, kuitenkin enintään kuudella arkipäivällä pidennettynä. Tämä määräys ei rajannut erilleen pöytäkirjamerkinnän tarkoittamaa vuosilomaa eikä tällaisesta rajauksesta ollut työehtosopimusneuvotteluissa sovittu. Päinvastoin neuvotteluissa oli sovittu muiden vuosilomamääräysten lisättyä pöytäkirjamerkintää lukuun ottamatta säilyvän entisinä.

Näillä perusteilla Teknisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Oy Yleisradio Ab:n 7.3.1978 päivätyssä vuosilomaohjeessa annetut määräykset pidennyspäivien osalta ovat työehtosopimuksen vastaiset ja että Oy Yleisradio Ab on järjestöjen välisen työehtosopimuksen 28 §:n b kohdan perusteella velvollinen antamaan palveluksessaan oleville teknisille toimihenkilöille myös sanotun pykälän pöytäkirjamerkinnän perusteella tulevilta vuosilomapäiviltä sen osan vuosilomasta, joka pidetään lomakauden ulkopuolella, puolitoistakertaisena kuitenkin enintään kuudella arkipäivällä pidennettynä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut, että vuoden 1977 työehtosopimusneuvottelukierroksella oli palkansaajapuolella ollut yleisenä vaatimuksena talviloman saaminen vuosilomalakiin ja työehtosopimuksiin. Tulopoliittisen virkamiehen 9.3.1977 antamaan välitysesitykseen oli sisältynytkin maininta talvilomasta. Tulopoliittisen virkamiehen esityksen tarkoituksena oli ollut erityisesti lähentää eri sektoreiden vuosilomaetuuksia toisiinsa. Lisäksi siinä oli todettu uudistuksen toteuttamisen edellyttävän vuosilomalain muuttamista.

Kaikissa työehtosopimusneuvotteluissa oli talviloman osalta lähdetty liikkeelle tulopoliittisen virkamiehen esityksen pohjalta. Työriitojen valtakunnansovittelijan annettua kuitenkin metalliteollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa talviloman osalta tulopoliittisen virkamiehen esityksestä poikkeavan sovintoehdotuksen, oli talviloma sittemmin muotoutunut työmarkkinoilla yleisesti valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen mukaiseksi. Kuitenkin oli edelleen lähdetty siitä, että lopullisessa tarkassa muodossaan talviloma toteutettaisiin vuosilomalakia muuttamalla. Tämän vuoksi eri työehtosopimuksiin otetut talvilomaa koskevat määräykset saattoivat hieman poiketa toisistaan riippuen siitä, missä vaiheessa työmarkkinakierrosta niistä oli sovittu. Johtavana periaatteena oli koko ajan ollut tulopoliittisen virkamiehen esityksen tarkoitus lähentää eri alojen vuosilomaetuuksia toisiinsa. Samanlaisista talvilomaeduista oli siten sovittu kuitenkin erilaisin tekstein esimerkiksi kemian teollisuuden työehtosopimuksessa 31.3.1977, lasiteollisuuden työehtosopimuksessa 14.4.1977 ja metalliteollisuuden työehtosopimuksessa 29.4.1977. Yleisradion teknisiä koskeva työehtosopimus oli myös solmittu samoihin aikoihin eli 26.4.1977. Kantajaliitto oli huomattava työmarkkinajärjestö ja sen neuvottelijat niin kokeneita, että he olivat varmuudella olleet selvillä mistä talvilomauudistuksessa yleensä ja nyt riidanalaisessa pöytäkirjamerkinnässä erityisesti oli ollut kysymys. Asia oli ollut esillä myös neuvotteluissa minkä vuoksi kantajaliitto ei voinut olla vilpittömässä mielessä vaatimuksissaan Myös vuosilomalain muutosta koskevan hallituksen esityksen yleisperusteluissa oli viitattu tulopoliittisen virkamiehen esitykseen ja todettu työehtosopimuksissa vuosiloman osalta noudatettavan yleisen linjan muodostuneen tulopoliittisen virkamiehen esityksen mukaiseksi vain sillä muutoksella että viiden viikon vuosiloman edellytykseksi alunperin asetettu työsuhteen kestoajan vähimmäisvaatimus oli alentunut 10 vuodesta 7 vuoteen. Kantajaliitosta oli ollut edustaja mukana laatimassa vuosilomalain muutosesitystä.

Verrattaessa työehtosopimuksen 28 §:n b kohdan sanamuotoa talvilomaa koskevaan pöytäkirjamerkintään oli todettava, että työehtosopimuksen 28 §:n b kohdassa oli kysymys tapauksesta, jossa toimihenkilö oli halukas siirtämään lomakauden aikana annettavan vuosilomansa osittain lomakauden ulkopuolelle. Pöytäkirjamerkinnässä puolestaan oli kysymys työnantajan toimesta nimenomaan suoraan talvella annettavasta lomasta eli talvilomasta. Kysymyksessä oli siis kokonaan kaksi eri asiaa. Vaadittu tulkinta oli erityisen kohtuuton tulopoliittisen virkamiehen esityksen tarkoitukseen verraten. Kantajaliiton ja sen jäsenyhdistyksen edustajat olivat myös esittäneet tulkintansa vasta työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Koska kantajaliiton neuvottelijat olivat tietäneet pöytäkirjamerkinnän tarkoittaneen vuoden 1977 neuvottelukierroksella yleisesti esillä ollutta talvilomaa, jonka tarkoituksen he olivat tulopoliittisen virkamiehen talvilomaesityksen perusteella tunteneet, neuvottelijain olisi ollakseen rehellisiä pitänyt jo työehtosopimusneuvotteluissa lausua julki nyt vaatimansa kanta. Työnantajapuoli ei työehtosopimusneuvotteluissa olisi missään tapauksessa voinut hyväksyä tällaista tulkintaa. Yleisradion teknisillä oli jo ennestään eduissaan pisimmälle menevä työehtosopimus koko yhtiössä, jossa vuosilomaetuudet olivat ylipäänsäkin huippuluokkaa koko maassa. Esitetty tulkintavaatimus oli edelleen kohtuuton paitsi työnantajapuolta myös muiden alojen työntekijöitä kohtaan. Näillä syillä Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Oy Yleisradio Ab on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja havaitsee, että toimihenkilöpuolelta on kevään 1977 työehtosopimusneuvotteluissa ehdotettu vuosilomaa koskevan silloisen 19 §:n a kohtaan sellaista muutosta, että vuosiloman pituus olisi puolen vuoden yhtäjaksoisen palvelusajan jälkeen yksi kuukausi, kuitenkin vähintään 26 arkipäivää ja kymmenen vuoden palvelusajan jälkeen 36 arkipäivää. Työnantajapuolelta on tällainen ehdotus torjuttu, mutta työnantajapuolen ehdotuksesta on, samalla kun pykälän teksti on muutoin säilytetty ennallaan, sopimukseen otettu lisäys, joka sopimustekstiä laadittaessa on sijoitettu sanotun, uudessa sopimuksessa 28 §:ksi tulleen pykälän pöytäkirjamerkinnäksi. Pöytäkirjamerkintä on otettu sopimukseen työnantajapuolen laatiman sanamuodon mukaisena. Lähtökohtana työnantajapuoli on käyttänyt tulopoliittisen virkamiehen vuoden 1977 työehtosopimusneuvotteluja varten laatimaan suositukseen sisältynyttä ehdotusta eri sektoreiden vuosilomaoikeuden lähentämiseksi toisiinsa lakisääteistä vuosilomaa pidentämällä niin että pidennys saataisiin antaa erikseen lomakauden ulkopuolella. Muutos oli tarkoitettu toteutettavaksi vuosilomalakia muuttamalla. Työriitojen valtakunnansovittelija on myös ottanut eräissä tapauksissa sovintoehdotuksiinsa tulopoliittisen virkamiehen ehdotusta vastaavan tekstin sillä poikkeuksella, että pidennetyn loman saisi vuonna 1978 seitsemän eikä kymmenen vuoden palveluksen perusteella, niin kuin tulopoliittisen virkamiehen suosituksen mukaan. Tämä valtakunnansovittelijan ehdotus on laajalti hyväksytty vuonna 1977 solmittuihin työehtosopimuksiin ja sittemmin toteutettu myös vuosilomalakia muuttamalla, niin kuin tulopoliittinen virkamies oli ehdottanut.

Työehtosopimusneuvotteluissa keväällä 1977 ei esillä olevaa riitakysymystä ole havaittu, eikä asiaan ole Teknisten Liiton taholta kiinnitetty huomiota ennenkuin keväällä 1978. Työnantajapuolelta on kuitenkin puheena olevaa sopimuskohtaa käsiteltäessä useaan otteeseen viitattu edellä mainittujen virkamiesten ehdotuksiin niin, etteivät nämä viittaukset ole voineet jäädä Teknisten Liiton neuvottelijoilta huomaamatta. Samalla heille on tuotu esille se, että pöytäkirjamerkinnällä on tarkoitettu tuoda sopimukseen aiotulla lainmuutoksella tarkoitettu lisäetu. Näihin seikkoihin nähden työtuomioistuin katsoo, etteivät Teknisten Liiton neuvottelijat ole voineet perustellusti ymmärtää saavansa sopimukseen tehdyllä lisäyksellä sellaista lisäetua kuin kanteessa tarkoitetaan, varsinkin kun määräykset on muutoin sovittu säilytettäväksi ennallaan. Työehtosopimuksen 28 §:n b kohdan määräys lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan pidentämisestä liittyy sitä paitsi sanamuodollisesti läheisesti saman b kohdan edelliseen virkkeeseen toimihenkilön oikeudesta saada lomakauden aikana annettava lomansa kokonaan tai osaksi muunakin aikana kuin lomakautena.

Nämä seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo työehtosopimuksen 28 §:n pöytäkirjamerkinnän olevan parhaiten ymmärrettävissä siten, että pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu loman pidennys tulee sen loman lisäksi, joka toimihenkilöllä on 28 §:n muiden määräysten perusteella, mutta että näin saatua loman pidennystä ei enää edelleen pidennetä pykälän muiden määräysten nojalla. Jos siis toimihenkilöllä oli 31.3.1978 mennessä vähintään seitsemän vuoden keskeytymätön työsuhde, mutta ei vähintään kymmentä vuotta 28 §:n a kohdassa tarkoitettua palvelusaikaa, yhtiö saa siirtää lomakauden ulkopuolella ilman 28 §:n b kohdan mukaista pidennystä annettavaksi neljä viikkoa ylittävän osan; mutta jos 28 §:n a kohdassa tarkoitettua palvelusaikaa oli vähintään 10 vuotta ja toimihenkilöllä on oikeus vuosilomaan kahdentoista lomanmääräytymiskuukauden perusteella, koskee siirtomahdollisuus ilman pidennystä vain sitä vuosiloman osaa, joka ylittää kuukauden, ja jos palvelusaika on yhteensä vähintään 15 vuotta ja lomanmääräytymiskuukausia samoin 12, ei tuollaista pidennyksetöntä siirtomahdollisuutta ole lainkaan.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Oy Yleisradio Ab ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään antamasta pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuja lisävuosilomapäiviä työehtosopimuksen 28 §:n b kohdan mukaisesti pidennettyinä, ja harkitsee nain ollen oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, Parkkinen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.