29.12.1978

Pöytäkirjamerkintä:

Ilmoittaessaan edellä 3. ja 4. kohdissa mainituista toimenpiteistä tulee työnantajan samalla antaa pääluottamusmiehelle selostus niihin johtaneista syistä. Pääluottamusmiehen niin esittäessä tiedotetaan edellämainituista toimenpiteistä myös ilmoitustaululla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Arkipyhäkorvaus

1. Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena vapunpäivältä, juhannusaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.

3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös vuosiloman, enintään 3 kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ja lakisääteisen äitiysloman sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä sekä myös silloin, kun arkipyhä sattuu työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä vaiko ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin 2. kohdassa mainitusta syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjottua mahdollisuutta palata työhön lomautuksen päätyttyä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen sekä työnantajapuolella myös Laukkuteollisuusliitto r.y:n välisessä 5.3.1976 solmitussa kenkä-, nahkaja laukkuteollisuuden työehtosopimuksessa kuului arkipyhäkorvausta koskevan 13 §:n 3 momentti seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös vuosiloman, enintään kolme kuukautta kestäneen sairauden ja lakisääteisen äitiysloman aikana sattuvilta arkipyhiltä sekä myös silloin kun arkipyhä sattuu sunnuntaiksi tai muuksi juhlapäiväksi, taikka lyhennetyn työviikon edellyttämäksi vapaapäiväksi riippumatta siitä onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä vaiko ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaisesti työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin 2. momentissa mainitusta syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton sekä Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton ja Nahkateollisuuden Työnantajaliiton välillä 27.4.1977 tehdyssä sopimuksessa lakkojen ja sulkujen lopettamiseksi sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Kenkä-, nahka- ja laukkuteollisuuden työehtosopimus laaditaan sen mukaan kuin osapuolten välisillä ja sovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa on sovittelun kestäessä sovittu.

2 §

Lakot ja sulut lopetetaan huomisaamusta 28.4. kello 6.00. Työt käynnistetään tämän jälkeen sitä mukaa kuin se on teknillisesti mahdollista.

Pitkään jatkunut lakko on eräiden yritysten osalta johtanut siihen, ettei lakon päätyttyä työtä voida tarjota kaikille työntekijöille välittömästi. Prosessin luonteesta johtuen eräiden yritysten osalta töihin paluu voi tapahtua asteettain. Tästä syystä ei välittömästi lakkoa seuraavien lomautusten osalta edellytetä noudatettavaksi työehtosopimuksen 5 §:n mukaisia ennakkoilmoitusaikoja. Edellä tarkoitettujen lomautusten tulee kuitenkin päättyä viimeistään 6.5.1977 kello 6.00.

3 §

Lakossa olleet työntekijät otetaan takaisin vanhoina työntekijöinä entisiin tehtäviinsä mikäli he palaavat niihin viimeistään toukokuun 6 päivänä kello 6.00.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Nahkateollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Friitala Oy:n Ulvilassa sijaitsevat nahka- ja nahkapukutehdas olivat huhtikuun 4 ja 27 päivän 1977 välisen ajan olleet työnantajaliiton julistamassa työsulussa. Sulku oli lopetettu liittojen välillä huhtikuun 27 päivänä allekirjoitetulla sopimuksella, jonka mukaan sulun piti päättyä huhti kuun 28 päivänä kello 6.00. Koska oli ollut mahdollista, että joillakin työpaikoilla ei kyettäisi välittömästi tarjoamaan työtä, oli sovittu lisäksi, ettei välittömästi sulkua seuraavien lomautusten osalta tarvinnut noudattaa työehtosopimuksen mukaisia ennakkoilmoitusaikoja. Kun Friitala Oy:n työntekijät huhtikuun 28 päivän aamuna olivat saapuneet työhön, oli heitä ollut portilla vastassa työnantajan edustaja, joka oli ilmoittanut, ettei kaikille työntekijöille voitu järjestää työtä. Edustaja oli viitannut portille kiinnitettyyn listaan, jossa oli lueteltu ne työntekijät, joille työtä oli järjestetty. Näitä oli ollut alle 10 prosenttia työntekijöistä. Muita oli kehotettu menemään kotiinsa. Useimmat työntekijät olivat tämän jälkeen olleet lomautettuina useita päiviä, yleensä toukokuun 11 päivään asti. Syynä lomautukseen olivat toisaalta olleet juuri päättynyt työsulku ja toisaalta samana huhtikuun 28 päivänä alkanut teknisten toimihenkilöiden valtakunnallinen lakko. Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta lomautetuille työntekijöille arkipyhäkorvausta lomautuksen ajaksi sattuneelta vapunpäivältä. Työnantaja oli perustellut tätä kantaansa sillä, ettei mainittua kotiinpaluukehotusta seurannut työstä estyminen ollut ollut lomautusta.

Paikallisen neuvottelun päätyttyä tuloksettomana oli asiasta käyty liittojen välinen neuvottelu. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli neuvotteluissa katsonut, että koska kysymyksessä oli ollut työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdassa tarkoitettu lomautus, olisi työnantajan pitänyt maksaa työntekijöille vapunpäivältä arkipyhäkorvaus. Työnantajaliitto oli yhtynyt työnantajan kantaan ja vahvistanut kannanottonsa vielä lokakuun 13 päivänä 1977 päivätyllä kirjeellä. Toisin kuin työnantajaliiton kirjeessä sanottiin eivät työntekijät välittömästi vapunpäivää edeltäneenä aikana olleet sulussa, koska viimeinen sulkupäivä oli ollut huhtikuun 27 päivä.

Friitala Oy:ssä oli siis vuoden 1977 huhti-toukokuun vaihteessa ollut työntekijöiden enemmistön työnteko ja palkanmaksu keskeytettyinä. Työntekijöiden työsuhteet olivat kuitenkin jatkuneet. Työntekijät olivat pyrkineet työpaikalle, mutta työnantaja ei ollut heitä sinne päästänyt. Kysymyksessä ei siis tuolloin ollut työtaistelu, ja myös työsulku oli jo päättynyt. Työnantajan mielestä ei tilanteeseen tullut sovellettavaksi myöskään työsopimuslain 27 §:n 2 momentti, koskei palkkaa tai riidanalaista arkipyhäkorvausta ollut suoritettu kahden viikon ajalta työn estymisen jälkeen. Kysymyksessä täytyi siis olla lomautus. Työneuvosto olikin tulkitessaan vuoden 1960 vuosilomalakia lausunnossaan n:o 951 vuodelta 1974 katsonut, että samankaltaisessa tapauksessa oli ollut käsillä työntekijöistä riippumattomasta syystä toteutettu lomautus. Nyt esillä olevan tapauksen osalta oli lisäksi huomattava, että lomautuksen syynä oli ollut toimihenkilöiden lakon lisäksi myös juuri päättynyt työsulku. Juuri työsulun vuoksi liitot olivat lakonlopettamissopimuksessa nimenomaan edellyttäneet lomauttamismahdollisuutta. Oli toisaalta selvää, etteivät lomautusten syynä olleet työntekijäin henkilöstä tai käyttäytymisestä johtuneet syyt, vaan taloudelliset ja tuotannolliset seikat. Sopimusmääräyksen sanonta sitäpaitsi tarkoitti nimenomaan rajata työntekijästä itsestään johtuvat syyt sopimusmääräyksen ulkopuolelle.

Näillä perusteilla Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on työtuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, että Friitala Oy on velvollinen suorittamaan edellä tarkoitetuille työntekijöilleen työehtosopimuksen 13 §:n mukaisen arkipyhäkorvauksen vapunpäivältä vuonna 1977. Tämän ohessa Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut Nahkateollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa rikkomisesta.

Nahkateollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, etteivät työntekijät olleet vapunpäivää välittömästi edeltäneenä aikana työsulun piirissä viimeisen sulkupäivän oltua huhtikuun 27 päivä. Kuitenkaan ei Friitala Oy:n työntekijöitä ollut huhtikuun 28 päivän aamuna lomautettu. Kaikille työntekijöille oli alunperin ollut tarkoitus tarjota työtä, mutta tehtaan 772 työntekijästä oli työtä voitu tarjota ainoastaan 144 työntekijälle. Tämä oli johtunut siitä, että yrityksen palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt olivat 28.4.1978 ryhtyneet laittomaan lakkoon. Töiden aloittaminen ilman työnjohtoa oli ollut mahdotonta. Tämän osalakon vuoksi ei työntekijöitä ollut suinkaan lomautettu, vaan työnantajan edustaja oli joutunut toteamaan, ettei yrityksen toiminnan kannalta tuotannollisesti mielekästä työtä noissa olosuhteissa ollut kaikille työntekijöille tarjottavissa. Kysymyksessä oli ollut osalakkotilanne ja siitä johtuva palkanmaksun keskeyttäminen eikä lomautus. Tästä syystä ei ollut myöskään annettu mitään lomautusilmoitusta. Kanteessa esitetty väite, ettei kysymyksessä olisi tuolloin ollut työtaistelu, ei siis pitänyt paikkaansa. Mikäli työntekijät olisivat olleet lomautettuina olisi heille työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan sopimusmääräyksen perusteella maksettu arkipyhäkorvaus. Työehtosopimuksen 13 §:n 2 kohdassa mainittu pääsääntö arkipyhäkorvauksen maksamiseksi edellytti muun muassa, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Poikkeuksena samassa sopimuskohdassa todettiin, että arkipyhäkorvaus maksetaan myös, vaikka työntekijä on ollut työssä vain toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reserviharjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä. Lakkoa ei luettelossa mainittu, eikä lakkoa voitu sopimuskohdan sanamuotokin huomioon ottaen pitää luettelossa mainittuihin työnteon esteisiin verrattavana syynä. Kun työntekijät riidanalaisessa tapauksessa olivat sitä paitsi olleet poissa työstä sekä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä että myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, ei heillä tämänkään vuoksi ollut oikeutta arkipyhäkorvaukseen.

Ne tapaukset, jolloin arkipyhäkorvaus suoritettiin työntekijälle siitä huolimatta, että hän on ollut poissa viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, oli lueteltu työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdassa. Tässä sopimuskohdassa mainitut tapaukset, näiden joukossa taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtunut lomautus, oli tyhjentävästi lueteltu. Työnantajalla ei ollut tämänkään sopimuskohdan perusteella velvollisuutta suorittaa arkipyhäkorvausta kanteessa mainitussa tapauksessa. Hyvityssakon tuomitseminen sopimuksessa pysyneen työnantajaliiton maksettavaksi ei myöskään voinut tulla kysymykseen. Näillä syillä Nahkateollisuuden Työnantajaliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Friitala Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että sen jälkeen kun Friitala Oy:n Ulvilassa sijaitsevat nahka- ja nahkapukutehdas olivat huhtikuun 4 ja 27 päivän 1977 välisen ajan olleet työnantajaliiton julistamassa työsulussa, on sulku lopetettu liittojen välillä tehdyllä sopimuksella 28.4.1977 kello 6. Työnantaja on mainittuna päivänä ennen työajan alkua tehtaiden portille julki pannuilla tiedotuksilla kuitenkin ilmoittanut, että Friitala Oy:n edellä mainittujen tehtaiden työntekijöille ei eräin tiedotteissa mainituin poikkeuksin voida järjestää työtä teknisistä syistä ja samana päivänä aloitetun teknisten toimihenkilöiden valtakunnallisen lakon takia. Useimmat työntekijät ovat sitten olleet työtä vailla useita päiviä, yleensä 11.5.1977 asti. Työntekijät ovat sittemmin vaatineet työnteon estymisen ajaksi sattuneelta vapunpäivältä työehtosopimuksen 13 §:ssä tarkoitettua arkipyhäkorvausta, mutta työnantaja on kieltäytynyt sitä maksamasta. Kielteistä kantaa on perusteltu lähinnä vetoamalla siihen, ettei työstä estyminen ole johtunut lomautuksesta, niin kuin työntekijäpuoli on katsonut, vaan teknisten toimihenkilöiden lakosta.

Työntekijäpuolen muutosesityksissä vuoden 1977 työehtosopimusneuvotteluissa on ollut sellainen ehdotus lomauttamisen ennakkoilmoitusta koskeviin työehtosopimuksen 5 §:n 3 momentin määräyksiin, että samanlainen ennakkoilmoitus kuin lomauttamisesta olisi annettava myös kun työnantaja työsuhdetta lopettamatta keskeyttää työnteon tai palkanmaksun. Työnantajapuoli on neuvotteluissa torjunut tämän ehdotuksen nimenomaisesti todeten, että se toteutuessaan johtaisi palkanmaksuvelvollisuuteen tilanteissa, joissa työnteon estyminen johtuu tosiasiallisesti yrityksen toisten työntekijäryhmien lakosta. Toisaalta työehtosopimuksen arkipyhäkorvauksen maksamista koskevaan 13 §:ään on samoissa työehtosopimusneuvotteluissa lisätty työntekijäpuolen aloitteesta määräys arkipyhäkorvauksen maksamisesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen aikana sattuneilta arkipyhiltä. Sopimusmääräyksen kerrotut syntyvaiheet huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, ettei lomautuksella työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdassa tarkoiteta työnteon estymistä yrityksen toisten työntekijöiden lakon johdosta.

Asianosaisliittojen sopimukseen kenkä-, nahka- ja laukkuteollisuudessa olleiden lakkojen ja sulkujen lopettamisesta sisältyy tavanomainen määräys siitä, että työt käynnistetään työtaistelujen sovitun lopettamisajankohdan jälkeen sitä mukaa kuin se on teknillisesti mahdollista. Tätä sanotun sopimuksen 2 §:n 1 momentin määräystä täydentää saman pykälän 2 momentin määräys, jossa todetaan pitkään jatkuneen lakon johtaneen eräiden yritysten osalta siihen, ettei lakon päätyttyä työtä voida tarjota kaikille työntekijöille välittömästi, ja työhön paluun voivan prosessin luonteesta johtuen eräiden yritysten osalta tapahtua asteittain. Tästä syystä ei sopimusmääräyksen mukaan välittömästi lakkoa seuraavien lomautusten osalta edellytetä noudatettavaksi työehtosopimuksen 5 §:n mukaisia ennakkoilmoitusaikoja, mutta näiden lomautusten tulee kuitenkin päättyä viimeistään 6.5.1977 kello 6. Sanamuotonsa mukaan on lakkojen ja sulkujen lopettamisesta tehdyn sopimuksen 2 §:n 2 momentti koskenut vain lakkoa, eikä Friitala Oy, jossa on ollut vain sulku eikä lainkaan lakkoa, siten kuuluisi sopimusmääräyksen soveltamispiiriin. Kanteessa on kuitenkin lähdetty siitä, että sopimusmääräys koskee sulkua. Tätä käsitystä ei ole jutussa vastustettu eikä ole havaittavissa sellaista työnantajapuolen intressiä, minkä perusteella sulku olisi tarkoituksellisesti jätetty määräyksen piirin ulkopuolelle. Tämän mukaisesti työtuomioistuin lähtee siitä, että sopimusmääräys on tarkoitettu koskemaan myös sulkua. Sikäli kuin töiden alkamisen lykkääntyminen Friitala Oy:ssä on johtunut yrityksessä pitkään jatkuneesta sulusta ja prosessin luonteen aiheuttamasta asteittain tapahtuvasta töihin palaamisesta, työtuomioistuin siten pitää lykkääntymistä sopimusmääräyksessä tarkoitettuna lomauttamisena, johon työtuomioistuimen mielestä näin ollen myös on sovellettava, mitä työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohtaan samalla kertaa lisätyssä määräyksessä sanotaan lomauttamisesta.

Töiden alkamisen lykkääntymistä on kuitenkin ainakin laajentanut samoin kuin töiden järjestämistä hidastanut yrityksessä vallinneen sulun päättymispäivänä aloitettu teknisten toimihenkilöiden valtakunnallinen lakko. Siltä osin kuin se, ettei työntekijöille ole voitu järjestää työtä, on johtunut vain mainitusta lakosta, ei heillä aikaisemmin mainituin perustein ole oikeutta arkipyhäkorvaukseen työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan nojalla.

Kun Nahkateollisuuden Työnantajaliitolla on ollut se perusteltavissa oleva ja mahdollisesti täysin oikeakin käsitys, että työnteon estyminen on kokonaisuudessaan johtunut teknisten toimihenkilöiden lakosta, ei liitto ole asiassa työtuomioistuimen mielestä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Nahkateollisuuden Työnantajaliittoa vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen, vahvistaa Friitala Oy:n olevan velvollinen suorittamaan kanteessa tarkoitetuille työntekijöille työehtosopimuksen 13 §:n mukaisen arkipyhäkorvauksen vapunpäivältä vuonna 1977 siltä osin kuin työnteon estyminen ei ole johtunut yhtiön teknisten toimihenkilöiden lakosta. Siitä tämän tosiasiakysymyksen ratkaisusta riippuvasta riitakysymyksestä, keillä työntekijöillä tämän mukaisesti on oikeus riidanalaiseen arkipyhäkorvaukseen, voivat asianomaiset työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaisesti tarvittaessa nostaa kanteen asianomaisessa tuomioistuimessa. Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa itse.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Riski, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.