8.3.2022

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausuntonsa edustajakannedirektiivin täytäntöönpanoa koskevasta työryhmämietinnöstä.

Direktiivi ja sen täytäntöönpanon edellyttämä sääntely ovat lähtökohtaisesti yksityisoikeudellisiin kysymyksiin liittyviä ja prosessioikeudellisia säännöksiä. Lainsäädännössä ei ole näin kyse pääosiltaan perustuslaissa tai Euroopan unionin perusoikeusperuskirjassa säädettyjen perusoikeuksien rajoittamisesta. Tästä lähtökohdasta huolimatta ne ovat perusoikeusnäkökulmasta tärkeitä varsinkin perustuslain 21 §:n valossa ja sen toteuttamiseksi.

Työryhmämietinnössä ei ole lainkaan arvioitu eri sääntelyvaihtoehtoja perusoikeusnäkökulmasta. Siinä ei ole pohdittu mikä toteuttaisi tehokkaimmin tasapainon kuluttajien oikeussuojan saatavuuden parantamisen ja elinkeinonharjoittajien toimintaedellytysten takeiden välillä siten, että huomioitaisiin mm.  joutuisuus ja prosessiekonomia. Menettelyn viipyminen, korkeat oikeudenkäyntikustannukset ja viranomaisprosessin edellyttämä oikeudellinen tietotaito voivat tosiasiallisesti nostaa kuluttajan kynnystä prosessin käynnistämisestä oikeuksiinsa pääsemiseksi. Tämä liittyy siihen, että suomalaisessa oikeudenkäytössä ongelmana ovat laajemminkin oikeudenkäyntien kestosta ja kuluriskistä johtuvat tosiasialliset esteet oikeussuojan saatavuudessa. Direktiivin tarkoituksena on osaltaan tuoda tähän toimivia ja tasapainoisia välineitä kuluttajien kollektiivisten intressien suojaamisessa.

Oikeuskanslerin mukaan perusoikeusnäkökulmasta on ongelmallista, jos direktiivin tavoitteet tehokkaaseen oikeuksiin pääsemiseksi kuluttaja-asioissa jäävät toteutumatta sillä perusteella, että se edellyttäisi laaja-alaisempia muutoksia kansalliseen sääntelyyn, kun mitä on alun perin ajateltu.