16.4.2020

ASIA

Hakija on saattanut tietosuojavaltuutetun toimistossa vireille asian, jossa on kysymys kahdeksan url-hakutuloslinkin poistamisesta Google Search -hakupalvelusta.

Tätä päätöstä laadittaessa url-hakutuloslinkit 3) ja 6) eivät ole olleet saatavilla hakijan nimellä tehtävällä Google Search -haulla. Asiaa selvitettäessä Google LLC on ilmoittanut poistaneensa url-hakutuloslinkin 8) hakijan nimellä tehtävien Google Search -hakujen yhteydestä. Näin ollen tämä päätös rajataan koskemaan url-hakutuloslinkkejä 1)–2), 4)–5) ja 7).

Url-hakutuloslinkki 1) johtaa verkkojulkaisuun, jossa on kerrottu, että hakija ja muita henkilöitä oli vuonna 2011 tuomittu neljän kuukauden pituisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin muun muassa useammasta pahoinpitelystä ja eräistä muista rikoksista. Url-hakutuloslinkki 2) johtaa verkkojulkaisuun, jossa on kerrottu, että hakija oli ollut läsnä eräässä pahoinpitelytilanteessa.

Url-hakutuloslinkki 4) johtaa erääseen blogiin sisältyvään kuvakollaasiin. Mainittuun kuvakollaasiin on sisällytetty ainakin kolme kuvaa, jossa hakija esiintyy. Yhdessä kuvassa on kuvattuna hakijan sukuelin.

Url-hakutuloslinkki 5) johtaa verkkojulkaisuun, jossa on muun muassa kerrottu, että poliittiseksi liikkeeksi katsottavan toimijan tietoja oli vuotanut julkisuuteen.

Url-hakutuloslinkki 7) johtaa verkkosivustolle, jolla on listattu useita verkkojulkaisuja liittyen poliittiseksi liikkeeksi katsottavaan toimijan toimintaan .

Hakija on perustellut tekemäänsä poistopyyntöä muun muassa sillä, että poistettavaksi pyydettyjen url-hakutuloslinkkien takaa on löydettävissä muun muassa hänestä otettu, alastomuutta sisältävä valokuva. Kuva on julkaistu verkossa ilman hakijan suostumusta. Hakija on lisäksi todennut, että kysymyksessä olevat verkkosivustot ovat avoimesti väkivaltaan kannustavia. Hakija on niin ikään todennut, että sananvapaus ei sisällä oikeutta julkiseen väkivallalla uhkailuun. Hakijan näkemyksen mukaan hänestä annetaan kuva väkivaltarikollisena, vaikka hän on kertomansa mukaan syyllistynyt vain yhteen väkivaltarikokseen. Rikos on hakijan mukaan jo vanhentunut. Hakija on ilmoittanut olevansa työssä. Kysymyksessä olevien tietojen saatavilla olo voi hakijan mukaan aiheuttaa merkittävää haittaa sekä hänelle että hänen työnantajalleen.

Rekisterinpitäjältä saatu selvitys

Hakija on esittänyt itse rekisterinpitäjälle hakutuloslinkkien poistamista koskevan pyynnön ja saanut pyyntöönsä kieltävän vastauksen. Rekisterinpitäjältä on niin ikään pyydetty selvitystä tietosuojavaltuutetun toimiston toimesta. Rekisterinpitäjä on antanut selvityksensä 14.2.2020.

Rekisterinpitäjä on ilmoittanut harkinneensa asiaa uudestaan. Rekisterinpitäjä on ilmoittanut poistaneensa url-hakutuloslinkin 8) hakijan nimellä tehtävän Google Search -haun yhteydestä. Muiden url-hakutuloslinkkien osalta Google LLC on kuitenkin pysynyt alkuperäisessä päätöksessään. Annetussa selvityksessä on muun muassa todettu, että kysymyksessä olevien url-osoitteiden takaa on löydettävissä tietoa hakijan yhteyksistä poliittiseksi liikkeeksi katsottavaan toimijaan .

Annetussa selvityksessä on todettu, että asiassa on kysymys tiedoista, jotka sisältävät hakijan ilmaisuja liittyen poliittisesti merkittävään aiheeseen. Vielä vuonna 2018 hakija oli osallistunut aktiivisesti erään poliittiseksi liikkeeksi katsottavan toimijan järjestämille marsseille. […].

Sitä, että tietojen käsittely koskee poliittisen historian tapahtumia, poliittista kritiikkiä tai henkilön toimintaa julkisessa virassa, pidetään annetun selvityksen mukaan yleensä tietojen käsittelyn laillisuutta puoltavana tekijänä sillä perusteella, että on todellisen yleisen edun mukaista pitää kyseiset tiedot saatavilla. Tällaiset julkiset poliittisten mielipiteiden ilmaisut ovat tärkeä osa historiaa.

Annetussa selvityksessä on lopuksi todettu, että kysymyksessä olevat verkkosivustot ovat todisteita hakijan vapaaehtoisesta valinnasta ilmaista näkemyksiään aiheesta julkisen poliittisen aktiivisuutensa kautta, mistä johtuen rekisterinpitäjä ei toistaiseksi ollut ryhtynyt toimiin kysymyksessä olevien url-hakutuloslinkkien poistamiseksi.

[…]

Oikeudellinen kysymys

Apulaistietosuojavaltuutettu arvioi ja ratkaisee hakijan asian edellä mainitusti yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) pohjalta. Apulaistietosuojavaltuutettu ottaa asiaa ratkaistessaan huomioon myös Euroopan tietosuojaneuvoston oikeudesta tulla unohdetuksi hakukonetapauksissa 2.12.2019 antaman tulkintaohjeen Guidelines 5/2019 on the criteria of the Right to be Forgotten in the search engines cases under the GDPR (myöhemmin Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohje), EU-tuomioistuimen tuomiot C-131/12 ja C-136/17 sekä soveltuvin osin myös 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän edellä mainitusta tuomiosta C-131/12 26.11.2014 antaman tulkintaohjeen Guidelines on the implementation of the Court of Justice of the European Union judgment on “Google Spain and Inc v. Agencia Española de Protección de Datos (AEPD) and Mario Costeja González” C-131/12 (myöhemmin 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohje).

Apulaistietosuojavaltuutetun on ratkaistava, tuleeko rekisterinpitäjälle antaa yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukainen määräys noudattaa rekisteröidyn pyyntöä kysymyksessä olevan url-hakutuloslinkin poistamisesta.

Apulaistietosuojavaltuutettu arvioi hakijan asiaa tässä päätöksessä rekisterinpitäjän suorittaman henkilötietojen käsittelyn ja sen tarjoaman verkkopalvelun kannalta. Päätöksessä ei oteta kantaa siihen, onko asiaan liittyvällä muulla toimijalla, eli tietojen alkuperäisellä julkaisijalla, oikeus pitää tietoja saatavilla omalla verkkosivullaan.

PÄÄTÖS

Hyväksyn jäljempänä ilmenevin perustein hakijan vaatimukset osittain ja määrään rekisterinpitäjän poistamaan url-hakutuloslinkin 4) hakijan nimellä tehtävien Google Search -hakujen yhteydestä. Hylkään hakijan vaatimukset muilta osin. Rekisterinpitäjälle ei anneta määräystä url-hakutuloslinkkien 1)–2), 5) ja 7) poistamisesta.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan mukaan rekisteröidyllä on artiklassa lueteltujen edellytysten täyttyessä oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä. Rekisteröity voi pyytää tietojen poistamista useammalla kuin yhdellä artiklassa mainitulla perusteella. Euroopan tietosuojaneuvosto on edellä mainitulla tulkintaohjeella ( Guidelines 5/2019 on the criteria of the Right to be Forgotten in the search engines cases under the GDPR ) ottanut kantaa yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten soveltamiseen internet-hakukoneita koskevissa asioissa.

EU-tuomioistuimen tuomioissa C-131/12 ja C-136/17 on todettu, että internet-hakukoneiden yhteydessä suoritettu henkilötietojen käsittely silloin, kun haku tehdään rekisteröidyn nimellä, voi merkittävästi vaikuttaa rekisteröidyn yksityisyydensuojaoikeuksiin.

Mainituissa tuomioissa on niin ikään todettu, että tietyllä yksittäisellä verkkosivustolla julkaistuun tietoon ja sen saatavuuteen internet-hakukoneiden hakutuloksissa liittyy aina kaksi itsenäistä, erillistä toimijaa: 1) verkkosivuston ylläpitäjä eli niin sanottu alkuperäinen julkaisija ja 2) internet-hakupalvelun ylläpitäjä. Tuomiossa C-131/12 on todettu, että internet-hakukone on itsenäinen rekisterinpitäjä sen henkilötietojen käsittelyn osalta, jota hakukone suorittaa url-hakutulosten tarjoamiseksi (ks. tuomion kohdat 35−41, 82−83 ja 88). Edellä mainitut kaksi erillistä toimijaa eivät lähtökohtaisesti käsittele henkilötietoja samalla perusteella. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa M.L. and W.W. vs Germany (annettu 28.6.2018) on puolestaan todettu, että intressipunninnassa voidaan päätyä eri lopputuloksiin riippuen käsillä olevasta asiasta: (i) alkuperäisen julkaisijan toiminta voidaan nähdä sanan- ja ilmaisunvapausoikeuksien ytimessä olevana, kun taas ii) internet-hakupalvelun ylläpitäjän ensisijaisena tarkoituksena puolestaan ei ole ollut julkaista kysymyksessä olevaa tietoa per se , vaan koota mikä tahansa rekisteröityä koskeva tieto yhteen paikkaan ja näin mahdollistaa rekisteröidyn henkilökuvan luominen.

Tuomiossa C-131/12 on edelleen todettu, että henkilön julkinen tai julkisen kaltainen asema on eräs seikka, mikä saattaa johtaa siihen, että niin sanotulla suurella yleisöllä on oikeus saada häntä koskevia henkilötietoja internetin hakukoneesta. Tuomiossa on muun muassa todettu seuraavaa: [k]un rekisteröity voi hänellä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan nojalla olevien perusoikeuksiensa suhteen vaatia, että kyseessä olevia tietoja ei enää aseteta suuren yleisön saataville sisällyttämällä ne tällaiseen hakutulosten luetteloon, on katsottava – kuten muun muassa tuomion 81 kohdasta ilmenee –, että kyseiset oikeudet syrjäyttävät lähtökohtaisesti paitsi hakukoneen ylläpitäjän taloudellisen intressin myös suurella yleisöllä olevan intressin löytää mainitut tiedot tehdessään haun rekisteröidyn nimellä. Tästä ei kuitenkaan olisi kysymys silloin, jos ilmenee, että rekisteröidyllä julkisuudessa olevan aseman kaltaisista erityisistä syistä puuttuminen rekisteröidyn perusoikeuksiin on perusteltavissa sillä ensisijaisella intressillä, joka suurella yleisöllä on saada nuo tiedot saataviinsa kyseisen sisällyttämisen johdosta (ks. tuomion kohta 97).

EU-tuomioistuimen tuomiossa C-136/17 on puolestaan todettu, että […] oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen oikeus vaan sitä on […] tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa ja sen on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava oikeassa suhteessa muihin perusoikeuksiin. Edelleen on todettu, että erityisesti tietosuoja-asetuksen 17(3)(a) artiklassa on vahvistettu nimenomaisesti yhtäältä perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa vahvistettujen yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskevien perusoikeuksien ja toisaalta perusoikeuskirjan 11 artiklassa taatun tiedonvälityksen vapautta koskevan perusoikeuden punnintaa koskeva vaatimus.

Edellä mainituissa tuomioissa on siis todettu, että rekisteröidyn oikeudet lähtökohtaisesti syrjäyttävät paitsi hakukoneen ylläpitäjän taloudellisen intressin myös suurella yleisöllä olevan intressin saada kysymyksessä olevat tiedot saataviinsa rekisteröidyn nimellä tehtävällä haulla. EU-tuomioistuin on kuitenkin tunnistanut useita tekijöitä, jotka on arvioinnissa otettava huomioon. Tällaisia ovat muun muassa kysymyksessä olevan tiedon luonne tai sen arkaluontoisuus, ja erityisesti internet-käyttäjien tiedonsaanti-intressit, joita arvioitaessa puolestaan on otettava huomioon muun muassa rekisteröidyn mahdollinen julkinen tai julkisen aseman kaltainen asema.

Edellä mainitussa 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeessa on määritelty julkisen aseman käsitettä. Tämän tulkintaohjeen mukaan julkinen asema tai julkinen henkilö tarkoittaa sitä, että henkilö on toimintansa tai sitoumustensa myötä ainakin jossain määrin niin sanotussa media-altistuksessa. Jos henkilöllä on julkinen asema, tällöin on olemassa peruste siihen, että suurella yleisöllä pitäisi olla mahdollisuus hakea internetin hakukoneesta sellaista tietoa, joka on merkityksellistä henkilön julkisen tai sen kaltaisen roolin kannalta (ks. 29 mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeen sivut 13−14).

Hakijan asian arviointi

Url-hakutuloslinkit 1)–2), 5) ja 7)

Rikollisen teon tekeminen ja siitä tuomituksi tuleminen tuottaa henkilölle lähtökohtaisesti julkista asemaa yhteiskunnassa ja saattaa häntä niin sanottuun media-altistukseen kyseisen teon osalta. Lähtökohta on, että rikollisen teon tehneellä henkilöllä ei voi olla tekonsa jälkeen samanlaista perusteltua oletusta yksityisyytensä suojan laajuudesta kuin rikokseen syyllistymättömällä henkilöllä.

Edellä todettu periaate ilmenee muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiosta Sidabras and Džiautas v. Lithuania (2004, kohta 49), jossa katsotaan, että muun muassa yksityiselämän kunnioitusta turvaava Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla ei suojaa sellaiselta maineen menettämiseltä, joka on ennakoitava seuraus henkilön omista toimista, kuten rikoksen tekemisestä. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu Axel Springer Ag v. Germany (2012, kohta 83) vahvistaa saman linjauksen.

Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, että rikokseen syyllistyneellä henkilöllä ei olisi lainkaan yksityisyyden suojaa. Rikollisesta teosta ja siitä saadusta rangaistuksesta huolimatta osa kyseisen henkilön henkilötiedoista jää hänen yksityiselämänsä ja hänen perusoikeutenaan olevan yksityisyyden suojan piiriin.

Hakijan asiassa on riidatonta, että hänet on tuomittu neljän kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Katson, että hakijalle on tämän myötä syntynyt tuomiossa C-131/12 tarkoitettu julkinen tai julkisen kaltainen asema. Käytän tästä asemasta jäljempänä termiä ”julkinen asema”. Tämä julkinen asema tuo lähtökohtaisesti suurelle yleisölle oikeutetun intressin hakijaa koskevien henkilötietojen saamiseen Google Search -hakupalvelusta tuomiossa C-131/12 linjatulla tavalla (ks. tuomion kohta 97). Todettakoon vielä, että Journalistien ohjeiden mukaan rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta.

Lähtökohtaisesti voidaan niin ikään katsoa, että julkisuuden henkilöinä pidetään henkilöitä, jotka ovat tehtäviensä tai sitoumustensa vuoksi tietynasteisessa mediajulkisuudessa. Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen vuonna 1998 tekemässä yksityisyyden suojaa koskevassa päätöksessä n:o 1165 on yksi mahdollinen ”julkisuuden henkilön” määritelmä. Sen mukaan ”julkisuuden henkilöt toimivat julkisessa virassa ja/tai käyttävät julkisia varoja ja laajemmin ymmärrettynä kaikki, jotka ovat julkisessa asemassa esimerkiksi politiikassa, taloudessa, taiteissa, vapaaehtoistoiminnassa, urheilussa tai jollain muulla alalla.”

Edellä todettua ilmentää myös muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiossa von Hannover v. Saksa (2012) mainittu seikka. Tuomion mukaan yksityishenkilöt on erotettava niistä, jotka toimivat julkisessa yhteydessä, kuten poliittiset hahmot tai julkisuuden henkilöt. Kun yleisölle tuntematon, luonnollinen yksityishenkilö saa vaatia erityistä suojaa yksityiselämänsä suhteen, ei sama oikeus koske julkisuuden henkilöitä (ks. Minelli v. Sveitsi (2005)) ja Petrenco v. Moldova (2010, kohta 55). On nimenomaisesti erotettava sellainen poliitikkoihin ja heidän virallisiin toimiinsa liittyvä faktojen raportointi, joka mahdollistaa keskustelun demokraattisessa yhteiskunnassa, ja sellainen yksityiskohtien raportointi koskien heidän yksityiselämäänsä, jolloin he eivät toteuta samaa funktiota (katso von Hannover v. Saksa , kohta 63, ja S tandard Verlags GmbH, kohta 47).

Todettakoon, että yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa on säädetty erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta sääntelystä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 9(1) artiklan mukaan sellaisten henkilötietojen käsittely, joista ilmenee poliittisia mielipiteitä, on kiellettyä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 9(2)(e) artiklan mukaan edellä mainittua 9(1) artiklaa ei kuitenkaan sovelleta, jos käsittely koskee henkilötietoja, jotka rekisteröity on nimenomaisesti saattanut julkisiksi. Hakija on muun muassa osallistunut erään poliittiseksi liikkeeksi katsottavan liikkeen julkisiin tapahtumiin ja marsseille, minkä katson tarkoittavan, että hakija on nimenomaisesti itse saattanut asian julkiseksi.

Hakijan asiassa on riidatonta niin ikään se, että hakija on toiminut aktiivisesti eräässä poliittiseksi liikkeeksi katsottavassa liikkeessä . Hakija on muun muassa osallistunut liikkeen järjestämälle marssille vielä vuonna 2018. Kysymyksessä olevan liikkeen toiminnasta on viime vuosina uutisoitu paljon. Katson, että hakijalle on myös tämän toiminnan myötä syntynyt tuomiossa C-131/12 tarkoitettu julkinen tai julkisen kaltainen asema.

Siltä osin kuin hakijan henkilötietojen tarjoaminen internet-hakukoneessa on edellä todetun aseman vuoksi mahdollista, asiaan liittyy kiinteästi myös kysymys sallitun henkilötietojen käsittelyn ajallisesta ulottuvuudesta. Eli toisin sanoen siitä, kauanko julkinen asema on siten olemassa, että rikolliseen tekoon liittyvien henkilötietojen käsittelyä ei rajoiteta internet-hakukoneiden nimihakujen yhteydessä.

Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohjeessa on todettu, että rekisteröity voi pyytää internet-hakukoneen ylläpitäjää poistamaan hakutulosten joukosta sellaiset url-hakutuloslinkit, joiden saatavilla oloa ei muun muassa ajan kulumisesta johtuen voida tarkasteluajankohtana pitää perusteltuna. Näin ollen on siis arvioitava, onko kysymyksessä olevia tietoja tarkasteluajankohtana pidettävä vanhentuneina taikka päivittämättöminä. Kysymys voi esimerkiksi olla tiedosta, jota on ajan kulumisesta johtuen pidettävä epätarkkana, virheellisenä taikka vanhentuneena. Arvioinnissa on otettava huomioon käsittelyn alkuperäiset tarkoitukset. Arvioinnissa olisi niin ikään otettava huomioon kysymyksessä olevaan tietoon sovellettavissa olevat alkuperäiset säilytysajat (ks. Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohjeen sivu 6).

EU-tuomioistuimen tuomioissa C-131/12 on linjattu henkilötietojen (url-hakutulosten) poistamista nimenomaan internet-hakukoneesta. Julkiseen asemaan liittyvien henkilötietojen poistamistarvetta arvioitaessa on suoritettava intressipunninta, jossa huomioidaan myös muiden henkilöiden oikeudet saada rekisteröityä koskevaa tietoa url-hakutulosten kautta Google Search -hakupalvelusta. Intressipunninnassa on pyrittävä löytämään oikeudenmukainen tasapaino suuren yleisön tiedonsaanti-intressin ja rekisteröidyllä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan nojalla olevien perusoikeuksien välillä. Vaikka kyseisillä artikloilla suojatut rekisteröidyn oikeudet syrjäyttävät pääsääntöisesti internetin käyttäjien mainitun intressin, tasapaino voi tuomion mukaan kuitenkin riippua erityistapauksissa kyseessä olevien tietojen luonteesta ja niiden arkaluonteisuudesta rekisteröidyn yksityiselämän kannalta sekä yleisöllä olevasta intressistä saada kyseiset tiedot käyttöönsä, ja jälkimmäinen intressi voi olla erilainen muun muassa kyseisellä henkilöllä julkisuudessa olevan aseman perusteella (vrt. EU-tuomioistuimen tuomion C-131/12 kohdat 73−74, 81, 97, 99 sekä henkilötietolain 6 § ja 8 §:n 1 momentin 8 kohta).

Edelleen 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeessa hakukonetoiminnan yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot on jaettu sekä faktatietoon (tosiasiat) että mielipiteisiin/näkemyksiin, joita henkilöillä on jostakin asiasta taikka henkilöstä. Henkilötiedon virheellisyyttä/virheettömyyttä arvioitaessa on otettava huomioon se, onko asiassa kysymys tosiasiasta, jonka oikeellisuutta ei voida kiistää vai onko kysymyksessä subjektiivinen mielipide tai näkemys. Mainitussa tulkintaohjeessa on linjattu, että tietosuojaviranomaiset harkitsevat poistamista todennäköisemmin sellaisen hakutulostiedon osalta, johon liittyy objektiivisesti havaittavissa oleva tosiasiavirhe ja joka antaa sen vuoksi virheellisen, puutteellisen tai harhaanjohtavan kuvan henkilöstä (ks. 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeen sivut 15 ja 17).

Edellä mainitussa tulkintaohjeessa on edelleen linjattu tuomion C-131/12 soveltamista myös rikoksiin syyllistymistä koskeviin url-hakutuloslinkkeihin. Tulkintaohjeessa on todettu, että tietosuojaviranomaisten tulisi suhtautua pidättyväisemmin sellaisten url-hakutuloslinkkien poistamiseksi määräämiseen, jotka kertovat äskettäin tapahtuneista vakavista rikoksista, kun taas poistamista koskeva määräys on helpommin annettavissa silloin, kun on kysymys url-hakutuloslinkeistä, jotka kertovat kauan sitten tapahtuneista vähäisemmistä rikoksista (ks. 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeen sivu 20).

Tulkintaohjeessa on lisäksi todettu, että jäsenvaltioissa voi olla kansallista erityislainsäädäntöä, jossa on määritelty rikokseen syyllistymistä koskevien tietojen saatavuuden ajallista ulottuvuutta. Tietosuojaviranomaiset voivat rikosliitännäistä asiaa harkitessaan ottaa huomioon ne merkitykselliset kansalliset periaatteet ja lähestymistavat, joita tällaisten tietojen käsittelyyn yleisesti ottaen liittyy (ks. 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeen sivu 20).

Hakija ei ole kiistänyt saaneensa neljän kuukauden pituista ehdollista vankeusrangaistusta. Hakija ei liioin ole kiistänyt toimineensa aktiivisesti kysymyksessä olevassa poliittiseksi liikkeeksi katsottavassa liikkeessä . Asiassa ei siis ole kysymys siitä, että kysymyksessä olevien url-hakutuloslinkkien takaa olisi saatavilla tietoa sellaisesta hakijaa koskevasta asiasta, joka ei ole totta.

Hakijan asiaa tulee ensinnäkin peilata siihen kansalliseen erityislainsäädäntöön, joka määrittelee yleisesti rikoksiin syyllistymistä koskevien tietojen saatavuuden ajallista ulottuvuutta (vrt. 29 mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeen sivu 20). Rikosrekisteri on suomalaisen yhteiskunnan keskeisin rekisteri, johon rikollisia tekoja ja niiden seuraamuksia koskevaa tietoa kerätään, jossa tällaista tietoa säilytetään ja josta sitä myös luovutetaan. Kuten rikosrekisterilain (770/1993) säännökset ilmentävät, lainsäätäjä on katsonut, että rikosrekisterin tiedot voivat toimia monissa tapauksissa aineistona, jonka pohjalta henkilön luotettavuutta ja soveltuvuutta voidaan selvittää ja arvioida suomalaisessa yhteiskunnassa (ks. esimerkiksi lain 1 §, 3 §, 4 §, 4 a §, 6 § ja 6 a §). Rikosrekisterilakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 368/1992) on todettu, että yhteiskunnan yleisen edun mukaista on, että henkilön luotettavuutta tai soveltuvuutta voidaan joissakin tapauksissa arvioida hänen menneisyytensä perusteella käyttäen hyväksi niitä tietoja, joita rikosrekisteristä on saatavissa.

Lainsäätäjä on määritellyt rikosrekisterilaissa myös sen, kauanko rikoksiin syyllistymistä koskevia tietoja on tarpeen säilyttää kyseisen rekisterin käyttötarkoitukset huomioon ottaen (vrt. lain 10 §). Hallituksen esityksessä todetaan tämän säilyttämisaikasäännöksen osalta, että sillä rajataan rikosrekisterin sisältöä siten, että rekisterissä ei olisi sellaisia vanhoja tietoja, joita ei rekisterin käyttötarkoituksen kannalta enää välttämättä tarvita. Rikosrekisterilain säilyttämisaikasäännöksissä on siis osaltaan otettu kantaa siihen, kauanko rikollisia tekoja ja niiden seuraamuksia koskevien tietojen säilyttämiseen on nähty olevan yleinen, yhteiskunnallinen tarve. On myös syytä huomata, että rikosrekisterilain määrittelemä yhteiskunnallinen säilyttämis- ja käsittelytarve ei pääty siihen, että rikoksesta saatu rangaistus on tullut suoritetuksi.

Rikosrekisterilain 10 §:ssä on säädetty lähtökohdaksi, että tieto ehdollisesta vankeudesta poistetaan rikosrekisteristä viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä. Jos hakijan rikostuomioasiaa peilataan tähän säilyttämisaikasäännökseen, voidaan todeta, että tieto hakijan syyllistymisestä rikokseen ei ole enää merkityksellinen. Harkinta on kuitenkin tapauskohtaista.

Asiaa arvioitaessa huomioon on otettava myös yleisen tietosuoja-asetuksen 17(1)(c) artiklassa säädetty. Yleisen tietosuoja-asetuksen 21(1) mukaan rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e tai f alakohtaan. Rekisterinpitäjä ei saa enää käsitellä henkilötietoja, paitsi jos rekisterinpitäjä voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi. Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohjeessa on todettu, että esimerkiksi mikä tahansa yleisen tietosuoja-asetuksen 17(3) artiklassa säädetyistä käsittelyperusteista voi muodostaa huomattavan tärkeän ja perustellun syyn, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet (ks. Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohjeen sivu 7).

Euroopan tietosuojaneuvoston antamassa tulkintaohjeessa on lisäksi nimenomaisesti todettu, että arvioitaessa tehtyä pyyntöä yleisen tietosuoja-asetuksen 17(1)(c) artiklan nojalla, voidaan huomioon ottaa myös 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tuomiosta C-131/12 antama tulkintaohje ( Guidelines on the implementation of the Court of Justice of the European Union judgment on “Google Spain and Inc v. Agencia Española de Protección de Datos (AEPD) and Mario Costeja González” C-131/12 ) (ks. Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohje sivu 8).

Rekisteröidyn perustellessa pyyntöään muun muassa työnhakuun liittyvillä haitoilla tai henkilökohtaisen elämänsä mainehaitalla, voidaan katsoa, että rekisteröity on pyytänyt tietojen poistoa henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella. Tällaiset perusteet otetaan huomioon intressipunnintaa tehtäessä, kuten otetaan myös jo vakiintuneiksi muodostuneet perusteet. Tällaisena vakiintuneena perusteena on mainittu esimerkiksi tiedot, jotka liittyvät suhteellisen vähäiseen rikokseen, joka on tehty kauan sitten ja joka vahingoittaa rekisteröityä. Toisena vakiintuneena perusteena on mainittu se, että kysymys ei ole henkilöstä, jolla on julkinen tai julkisen kaltainen asema.

Kokonaisharkinnassa huomioon on otettu myös hakijan itsensä kertoma. Hakijan rikokset ovat kuitenkin olleet yhteiskunnallisesti merkittäviä ja suurta mielenkiintoa herättäviä. […] Tuomio on vuodelta 2011. Todettakoon, että suurella yleisöllä on erityisesti tuomion antamisajankohtana ollut tekoa, tekijää ja tuomiota koskeva tiedonsaanti-intressi. Tuomiosta on yhdeksän vuotta. Hakija on kuitenkin tämän jälkeen osallistunut erään poliittiseksi liikkeeksi katsottavan liikkeen toimintaan . Hakija on sittemmin myös osallistunut liikkeen marsseille ainakin vuonna 2018. Kysymyksessä olevan liikkeen toiminnasta on viime vuosina uutisoitu ahkeraan. […] Aihetta voidaan siis edelleen pitää yhteiskunnallisesti merkittävänä ja suurta kiinnostusta herättävänä, mistä johtuen suuren yleisön tiedonsaanti-intressin ei voida merkittävästi katsoa vähentyneen. Näin ollen katson, että tieto hakijan tekemistä rikoksista, hänen saamastaan rangaistuksesta ja hänen osallistumisestaan poliittiseksi liikkeeksi katsottavan liikkeen toimintaan ei ole vielä käynyt yhteiskunnallisesti merkityksettömäksi tai tarpeettomaksi. En liioin pidä kysymyksessä olevia tietoja hakukonetoiminnan kannalta vanhentuneina tai ajankulumisen vuoksi tarpeettomiksi käyneinä (ks. myös 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeen sivu 20).

Ottaen huomioon 1) hakijan julkisen aseman, 2) suuren yleisön tiedonsaantioikeudet sekä 3) Google Search -hakupalvelun tarkoituksen ja roolin tiedonjakelijana, katson, että rekisterinpitäjällä on edelleen oikeus käsitellä kysymyksessä olevia url-hakutuloslinkkejä Google Search -hakupalvelussa siten, että sitä tarjotaan saataville hakijan nimellä tehtävien hakujen yhteydessä. Päädyn intressipunninnassa ja asian kokonaisharkinnassa siihen lopputulemaan, että muilla internetin käyttäjillä on oikeus saada Google Search -hakupalvelusta url-hakutuloslinkkien 1)–2), 5) ja 7) kautta saatavissa olevat henkilötiedot, jotka liittyvät hakijan julkiseen asemaan (vrt. tuomion C-131/12 kohdat 74 ja 81).

Edellä esitetyillä perusteilla en anna rekisterinpitäjälle yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua määräystä hakijan kysymyksessä olevan pyynnön noudattamisesta.

Url-hakutuloslinkki 4)

Kuten edellä on jo todettu, url-hakutuloslinkki 4) johtaa kuvakollaasiin . Mainittuun kuvakollaasiin on sisällytetty ainakin kolme kuvaa, jossa hakija esiintyy. Yhdessä kuvassa on kuvattuna hakijan sukuelin. Hakija on kertonut, että kuva on julkaistu verkossa häneltä kysymättä.

Kuten edellä on mainittu, EU-tuomioistuimen tuomioissa C-131/12 ja C-136/17 on todettu, että rekisteröidyn oikeudet lähtökohtaisesti syrjäyttävät paitsi hakukoneen ylläpitäjän taloudellisen intressin myös suurella yleisöllä olevan intressin saada kysymyksessä olevat tiedot saataviinsa rekisteröidyn nimellä tehtävällä haulla. Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa kysymyksessä olevan tiedon luonne tai sen arkaluontoisuus, ja erityisesti internet-käyttäjien tiedonsaanti-intressit. Kysymyksessä olevan url-hakutuloslinkin takaa on saatavilla kuva hakijan sukuelimestä, jonka katson olevan arkaluonteinen tieto. Kysymyksessä olevan url-hakutuloslinkin takaa ei sen sijaan ole saatavilla mitään sellaista tietoa, joka ei muutoin olisi saatavilla hakijan nimellä tehtävällä Google Search -haulla. Se, että henkilön katsotaan olevan julkisessa asemassa ei tarkoita, että hänellä ei olisi lainkaan yksityisyyden suojaa. Julkisesta asemasta huolimatta osa kysymyksessä olevan henkilön henkilötiedoista jää hänen yksityiselämänsä ja hänen perusoikeutenaan olevan yksityisyyden suojan piiriin. Katson, että kuva henkilön sukuelimestä on tällainen tieto.

Edellä esitetyillä perusteilla annan Google LLC:lle yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisen määräyksen noudattaa hakijan pyyntöä url-hakutuloslinkin 4) poistamisesta.

Päätös ei ole vielä lainvoimainen.