Finlex - Till startsidan
Finlands författningssamling

25-001/1917

Finlands författningssamling

Författningarna i Finlands författningssamling både i textform och som tryckoptimerade pdf-filer

Suomen Senaatin päätös 13 päivältä huhtikuuta 1917, sisältävä Suomen kanavien ja kääntösiltojen kautta käyvän liikenteen järjestyssäännön.

Typ av författning
Päätös
Meddelats
Uppdaterad författning
25-001/1917

Den ursprungliga författningens text

I de ursprungliga författningstexterna görs inga ändringar eller rättelser. Ändringarna och rättelserna syns i de uppdaterade författningarna och i pdf-versionerna av författningssamlingen.

Suomen Senaatille kuuluvan vallan nojalla on Senaatti katsonut hyväksi vahvistaa seuraavan Suomen kanavien ja kääntösiltojen kautta käyvän liikenteen järjestyssäännön: Suomen kanavien ja kääntösiltojen kautta käyvän liikenteen järjestyssääntö.

I LUKU.Yleiset säännökset.

1 §.

Liikenne aluksilla ja uittotavaran kuljetus Suonien kanavien ja kääntösiltojen kautta on luvallinen kun noudatetaan tässä järjestyssäännössä ynnä erityisesti vahvistetussa kanavataksassa ja säännössä kanavamaksujen kannosta olevia määräyksiä.

Uittotavaran kuljetuksessa avokanavan tahi kääntösillan kautta on sitäpaitsi noudatettava mitä asianomaisessa lauttaussäännössä on määrätty.

2 §.

Kanava viranomaisella tarkoitetaan tässä järjestyssäännössä kanavanpäällystöä, kanava virkamiestä sekä kanavan-, sulun- ja sillanvartijaa.

Kanavanpäällystönä on Saimaan kanavalla, Viipurin kääntösilta siilien luettuna, mainitun kanavan päällikkö sekä muilla kanavilla ja kääntösilloilla sen piirin piiri-insinööri, jossa kanava tahi kääntösilta sijaitsee.

3 §.

Kanavalla palvelevan virka- ja palvelusmiehen pitää olla kohtelias yleisölle ja auliisti avustaa sitä kaikessa, mikä kuuluu hänen toimeensa, ja nauttikoon hän puolestaan virantoimituksessaan hänelle lain mukaan tulevaa turvaa.

Virka- ja palvelusmiehen ei ole lupa liikennöitsijältä vaatia tahi vastaanottaa lahjaa tahi kestitystä, olkoot ne mitä laatua tahansa.

4 §.

N. s. vesiproomun kuljetukseen nähden kanavan kautta noudatettakoon mitä siitä on säädetty tahi vastedes ehkä säädetään.

II LUKU.Liikenteestä sulkukanavien kautta.

5 §.

Lupa kulkea kanavan kautta.

Sulkukanavan kautta saavat kulkea: 1:ksi alukset, joilla tässä järjestyssäännössä tarkoitetaan sekä matkustajalaivoja ynnä kannellisia ja kannettomia lastihöyryjä, lotjia, pursia ja proomuja, jotka kulkevat omalla konevoimalla, hinataan tai kuljetetaan köydestä vetämällä, että myöskin pienempiä aluksia, kuten hinaaja-aluksia, moottoriveneitä, soutuveneitä ja purjeveneitä, viimemainitut jollei purjeita käytetä; ja 2:ksi lautat, nimittäin nippu-, suomus- ja ristilautat tahi niiden kaltaiset lautat, kuljetettuina hinaamalla tahi köydestä vetämällä varppausta käyttämättä, kuitenkin sillä poikkeuksella että lautat saavat kulkea Saimaan kanavassa ainoastaan Lavolan sulusta ja Pielisjoen kanavareitillä ainoastaan Joensuun ja Utran kanavien kautta.

Muist. Hinausta hinaaja-aluksilla tahi hevosilla kahden peräkkäisen sulun välillä Saimaan kanavassa saa harjoittaa ainoastaan Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen luvalla ja sen määräämillä ehdoilla.

6 §.

Aluksen mitat ja syväkulkuisuus.

Sulkukanavan kautta kulkeva alus ei saa olla pitempi, leveämpi eikä matalanveden aikana syväkulkuisempi kuin allaolevassa luettelossa mainitaan:

K a n a v a

Suurin

Suurin

Suurin syvä-

pituus

leveys

kulkuisuus matalanveden aikana

metriä

metriä

metriä

Ahkionlahden kanava

31.2

7.1

1.5

Herraskosken „

35

7.3

1.6

Juojärven „

31.2

7.1

1.8

Kalkkisten „

35

8.3

1.8

Karvion „

31.2

7.1

1.8

Kerman „

31.2

7.1

1.8

Kolun „

30

6

1.5

Konnuksen „

31.2

7.1

2.4

Lastukosken „

31.2

7.1

1.4

Lempoisten „

35.6

8

1.6

Muroleen „

35

7.3

1.6

Nerkoon „

31.2

7.1

1.5

Paakkolan „

31.2

7.1

1.8

Pielisjoen kanavat . . .

31.2

7.1

1.5

Pilpan Kanava

31.2

7.1

1.8

Ruokovirran

31.2

7.1

1.5

Saarikosken

27

5

1.2

Saimaan

31.2

7.1

2.4

Taipaleen

31.2

7.1

2.4

Valkiakosken

31.2

6.5

1.5

Vesijärven

35

8.3

2.4

Vihovuonteen

31.2

7.1

1.8

1 muist. Saimaan, Taipaleen ja Konnuksen kanavilla tarkoittaa yllämainittu suurin leveys ainoastaan leveyttä kannen kohdalla, jota vastoin leveys palteella ei saa olla yli 6.8 metrin.

2 muist. Alus, jota hinataan, saa olla 0.1 metriä syväkulkuisempi kuin luettelossa mainitaan.

3 muist. Veden ollessa korkeammalla on suurempi syväkulkuisuus sallittu, kuitenkin siten että aluksen köli on vähintään 0.2 metriä sulun kynnyksestä tahi kanavan pohjasta, jos tämä viimemainittu on kynnystä korkeammalla.

4 muist. Jos vesi kanavassa satunnaisesti on niin matalalla, ettei kanavaan nähden aluksen syväkulkuisuudesta annettua määräystä voida täyttää, olkoon päällikkö velvollinen noudattamaan niitä ohjeita, jotka asianomainen kanavaviranomainen siinä tapauksessa saattaa antaa.

5 muist. Vastarakennetun aluksen, joka on pitempi, leveämpi ja syväkulkuisempi kuin edellä mainitaan, sallittakoon, jos sitä hinataan, kulkea kanavan kautta, kuitenkin ainoastaan kerran ja noudattaen niitä varokeinoja, jotka kanavanpäällystö sulkujen mittasuhteisiin ja muihin asianhaaroihin nähden saattaa katsoa tarpeelliseksi määrätä.

6 muist. Saimaan kanavassa ei hinaaja-alus saa kulkea syvemmässä kuin 1.8 metriä eikä kuljettaa muuta lastia kuin mitä sen varustukseen kuuluu.

7 §.

Lautan mitat ja syväkulkuisuus.

Lautan mitat Lautta pitää olla huolellisesti kokoonpantu ilman sellaisia ulkonevia saattavat vahingoittaa kanavaa. Lautan kokonaispituuden, sitä sulkuun otettaessa, tulee olla vähintään 6 metriä sulkuporttien välimatkaa lyhempi sekä suomus- ja ristilautan kokonaisleveyden vähintään 1.0 metriä ja nippulautan vähintään 0.5 metriä pienempi kuin 6 §:ssä sallittu suurin aluksen leveys.

Lautan syväkulkuisuus pitää olla vähintään 0.2 metriä mainitussa pykälässä myönnettyä suurinta aluksen syväkulkuisuutta pienempi.

8 §.

Aluksen syväkulkuisuuden ja nimen merkintä.

Rekisteröidyssä aluksessa, joka kulkee kanavan kautta, pitää olla sekä keula- että perävantaassa aluksen syväkulkuisuutta osottava asteikko. Asteikon tulee olla jaettu desimetreihin selvine numeroineen joka toisella osaviivalla.

Rekisteröidyssä aluksessa sekä muussakin aluksessa, jos se kulkee omalla konevoimalla, pitää nimi ja kotipaikka olla selvästi merkitty perään vähintään 16 senttimetrin korkuisilla kirjaimilla ja nimi sitäpaitsi molempiin sivuihin.

9 §.

Kielto kulkea kanavan kautta.

Jos alus tahi lautta kulkee syvemmässä kuin on lupa, taikka Kielto jos alus on niin vahingoittunut tai lautta niin huonosti kokoonpantu tahi vahingoittunut, että siitä saattaa koitua vaaraa sululle tai estettä keskusliikkeelle, taikka, jos aluksessa on niin iso kansilasti että kumoonkaadunnan vaara ilmeisesti on tarjona, on pääsy kanavaan kielletty.

Jos sellainen alus tahi lautta kuitenkin on laskenut kanavaan, on siltä kiellettävä oikeus kulkea sulusta läpi ja jatkaa matkaa, ennenkuin korjaus on tehty ja vika poistettu.

Mitä 2 mon. on sanottu noudatettakoon myöskin siihen alukseen nähden, jonka päällikkö sen ohjaamisessa osottaa niin arveluttavaa huolimattomuutta tahi kykenemättömyyttä, että siitä koituu kanavalle tahi sen laitosten kestävyydelle vaaraa.

10 §.

Uponnut tahi karille ajanut alus.

Jos alus tahi lautta uppoaa tai ajaa karille kanavassa tahi sen suussa, pitää päällikön tahi esimiehen viipymättä antaa siitä tieto lähimmälle kanava viranomaiselle sekä tämän osotuksen mukaan heti ryhtyä toimiin aluksen tahi lautan viemiseksi pois, uhalla että se muuten hänen kustannuksellaan tehdään kanavaviranomaisen toimesta.

11 §.

Miehistö Aluksessa pitää sen sulusta kulkiessa olla miehistönä: vähintään 2 miestä alle 12 m pitkässä aluksessa, „ 3 „ 12—25 m pitkässä aluksessa, „ 4 „ yli 25 m pitkässä aluksessa.

Lautalla tulee sitä kuljetettaessa kanavan ja sulun kautta miehistönä olla vähintään neljä miestä; ja silloin pitää käyttää kelvollisia työaseita kokenut esimies olla johtamassa kuljetusta.

Alukselta tahi lautalta, jonka miehistö on pienempi kuin edellä on määrätty, voidaan kieltää pääsy sulkuun.

Purje- ja soutuveneessä sekä muussa pienehkössä aluksessa katsottakoon kuitenkin kanava viranomaisen luvalla yksi mies riittäväksi.

Aluksessa tahi lautalla, joka satunnaisesti kiinnitetään kanavassa seisomaan, pitää aina olla yksi henkilö vahtina.

12 §.

Kulkunopeus.

Omalla konevoimalla käyvän aluksen suurin sallittu kulkunopeus on: 1:ksi Saimaan kanavassa: 7.5 kilometriä tunnissa, jos aluksen syväkulkuisuus on enintään 1.9 metriä; 6.5 kilometriä tunnissa, jos aluksen syväkulkuisuus on enintään 2.2 metriä; 5.5 kilometriä tunnissa, jos aluksen syväkulkuisuus on enintään 2.4 metriä; sekä 2:ksi muissa kanavissa: 5.0 kilometriä tunnissa.

Suurinta sallittua kulkunopeutta Saimaan kanavassa on kuitenkin mainitun kanavan päällikön käskystä vähennettävä, jos alus kulkiessaan rakenteensa takia nostaa kanavaan erikoisen vaarallisen hyökyaallon.

Hinatessa sallittu suurin kulkunopeus on: 1:ksi Saimaan kanavassa: 4.5 kilometriä tunnissa hinattaessa lastattuja aluksia; 5.0 kilometriä tunnissa hinattaessa lastaamattomia aluksia; sekä 2:ksi muissa kanavissa: 4.0 kilometriä tunnissa hinattaessa alusta; 3.5 kilometriä tunnissa hinattaessa lauttaa.

13 §.

Kulkunopeuden vähentäminen.

12 §:n mukaan sallittua suurinta kulkunopeutta on vähennettävä silloin kun alus tahi hinausjono lähenee ja kulkee läpi tahi sivuuttaa: a) ahtaita paikkoja ja äkkimutkia, jolloin menetellään niinkuin 17 §:ssä tarkemmin määrätään; b) paikkoja, joissa toimitetaan mittauksia, ruoppaustöitä, verhousten korjauksia tai muita vesirakennustöitä; c) losseja ja salpausportteja; d) paikkaa, jossa alusta par Aikaa puretaan tai lastataan; e) paikallaan tahi liikkeellä olevia aluksia; sekä f) sulkua tahi siltaa, jolloin menetellään niinkuin 22 §:ssä tarkemmin määrätään.

14 §.

Köydestä-veto, purjehdus, sauvonta ja torjunta.

Kuljetettaessa alusta tahi lauttaa saa vetoköyttä käyttää, Saimaan kanavassa kuitenkin ainoastaan Mälkiän ja Suur-Mustolan sulkujen, Pienen ja Ison Pällin sulkujen sekä Ylä- ja Ala-Särkijärven sulkujen välisillä matkoilla.

Köydestä-vetoa saa toimittaa ainoastaan pitkin vetotietä. Missä on kaksi sellaista tietä, on köyttä aina kuljetettava pitkin menosuunnan oikeanpuolista vetotietä. Jos on ainoastaan yksi vetotie ja vastakkain tulee kaksi alusta tahi lauttaa, joita kuljetetaan vetoköydellä, väistyköön se alus tahi lautta, jonka köysi on vasemmalla.

Vetoköydellä kuljetettavan aluksen tahi lautan pitää, vapaana kulkevan aluksen tullessa sitä vastaan tai takaapäin sen saavuttaessa, mikäli mahdollista, painautua ihan vetotien ääreen.

Apupurjeen saa nostaa aluksessa, jota hinataan tai kuljetetaan vetoköydellä.

Sauvonta olkoon kielletty; sitä vastoin saa torjuntaa kanavanluiskasta ja sulunseinästä mutt’ei sulkuportista käyttää, kuitenkin ainoastaan tangolla, jonka päässä on vähintään 12 senttimetrin poikkimittainen pahkura tahi kiekko.

Lautan varppaus on kielletty.

15 §.

Alusten välimatka.

Hinausjono.

Kahden samaan suuntaan kulkevan aluksen välimatka pitää olla vähintään 100 metriä. Kahden samaan suuntaan kulkevan hinaus jonon välille on jätettävä edellä kulkevan jonon pituinen välimatka, kuitenkin vähintään 120 metriä.

Hinaus jonossa saa olla niin monta alusta tahi lauttaa, kuin kanavan laatuun nähden varmasti ja vahinkoa aikaansaamatta voidaan ohjata.

Saimaan kanavassa Lavolan—Lauritsalan välimatkalla ja Vesijärven kanavassa älköön hinaaja-alus kuitenkaan ottako hinattavakseen useampaa kuin kolme lastattua tahi neljä lastaamatonta alusta.

Hinattaessa ei saa aluksia kiinnittää vierekkäin toisiinsa eikä hinaaja- alukseen.

Lauttaa, jota hinataan, on köysillä tahi muulla sopivalla tavalla ohjattava rannalta siten, ettei sulkuportteja kosketeta eikä luiskia, sulunseinämiä, johtolaitteita, sillanarkkuja y. m. vahingoiteta.

16 §.

Alusten vastakkaintulo.

Tullessaan vastakkain pitää omalla konevoimalla kulkevien alusten, olivatpa ne hinaamassa taikka ei, toisiaan lähetessään antaa lyhyt vihellysmerkki ja heti väistyä oikealle eli ylihangan puolelle taikka kaksi lyhyttä vihellysmerkkiä sekä väistyä vasemmalle eli alihangan puolelle.

Ensiksi annettua merkkiä on ehdottomasti noudatettava ja pitää vastaantulevan aluksen siihen vastata samanlaisella merkillä. Jos yhtaikaa annetaan vastakkaiset merkit, pitää alusten väistyä oikealle eli ylihangan puolelle ja uudella merkillä ilmoittaa tehty liike.

Ellei alus voi väistyä, pitää sen hyvissä ajoin ennen kohtaamista antaa siitä tieto kolmella lyhyellä vihellyksellä ja samalla pysähdyttää kone taikka tarpeen tullen peräytyä.

Ahtaissa paikoissa ja äkkimutkissa alukset eivät saa mennä toisiaan vastaan eivätkä toistensa ohitse, jos se voi tuottaa vaikeuksia.

17 §.

Kulku ahtaista paikoista ja äkkimutkista.

Ennen saapumistaan ahtaisiin paikkoihin ja äkkimutkiin, missä alukset eivät saa mennä toisiaan vastaan eivätkä toistensa ohitse, pitää omalla konevoimalla kulkevan aluksen antaa pitkä vihellysmerkki ja samalla vähentää vauhtia. Paikka, jossa sellainen merkki on annettava, osotetaan punavärisellä merkkitaululla.

Jos samaan aikaan lähenee alus vastakkaiselta taholta, pitää tämän heti vastata kolmella lyhyellä vihellyksellä ja ennen saapumistaan siellä olevan merkkitaulun kohdalle odottaa ensiksi mainittua alusta ja päästää se kulkemaan ohitse.

Jos tulomerkit annetaan yht’aikaa, pitää ylöspäin kulkevan aluksen odottaa alaspäin tulevaa.

Kulkiessaan ahtaista paikoista tahi mutkista pitää aluksen tuontuostakin antaa pitkä vihellysmerkki.

Kun merkinanto toimitetaan semaforilla, pitää aluksen, jos vasen punavärinen siipi on nostettuna, ajoissa pysähtyä ja antaa vastaan tulevan aluksen mennä ohitse. Jos oikeanpuolinen valkomaalattu siipi on nostettuna, tarkoitetaan sillä että kulku on esteetön. Pimeän tultua tarkoittaa punainen valo että tie on suljettu ja valkoinen valo että se on auki.

18 §.

Alus, joka saavuttaa edellä kulkevan tahi hinausjonon.

Jos alus haluaa mennä toisen samaan suuntaan kulkevan aluksen tai hinaus jonon ohitse, on sen mentävä edellä kulkevan aluksen tai hinaus jonon vasemmalta eli alihangan puolelta; ja tulee saavuttavan aluksen hyvissä ajoin kahdella lyhyellä vihellyksellä ilmoittaa tämä aikomuksensa sekä pysyttäytyä noin 100 metrin päässä edellä kulkevasta aluksesta tai hinaus jonosta, kunnes on annettu tilaa mennä ohitse.

Edellä kulkevan aluksen tai hinaajan tulee vastata lyhyellä vihellyksellä sekä sen jälkeen vähennetyllä vauhdilla kulkea ihan läheltä oikeaa kanavansivua.

Hinaus jono ei saa mennä samaan suuntaan kulkevan toisen hinausjonon eikä aluksen ohitse.

19 §.

Kulku pimeässä ja sumussa.

Kuljettaessa kanavassa auringonlaskun ja auringonnousun välisenä aikana on noudatettava niitä sääntöjä tulimerkeistä, jotka sisältyvät 22 päivänä kesäkuuta 1897 annettuun julistukseen siitä, mitä on vaarinotettava laivain yhteentörmäämisen estämiseksi merellä. Sen ohessa saa, ellei kanava ole täydellisesti valaistu, yksinään kulkevassa aluksessa käyttää valkeavaloista, kierrettävää valonheittäjää, jota ei kuitenkaan, niin pian kuin etäisyys vastaantulevasta aluksesta on lyhyempi kuin 100 metriä, saa suunnata tätä kohti. Hinaus jonossa pitää sitä paitsi viimeisen proomun perään olla asetettu valkeavaloinen lyhty.

Kuljettaessa sumussa, lumisateessa tahi kovassa vesisateessa on edellämainitussa julistuksessa olevia sääntöjä äänimerkeistä ja kulkunopeudesta sumussa y. m. soveltuvilta kohdin noudatettava.

Jos sumu käy niin sankaksi, ett’ei rantaa voi nähdä, pitää aluksen jäädä ensimäiseen sopivaan paikkaan seisomaan.

20 §.

Paikallaanolo kanavassa ja kiinnittäminen.

Ankkuroiminen kanavassa on kielletty.

Kiinnittäminen rantaan on sallittu ainoastaan suluissa ja sitä varten määrätyissä paikoissa asianomaisen kanavaviranomaisen tarkemman osotuksen mukaan; ja on silloin katsottava, että alukset ainoastaan kanavaviranomaisen erityisellä luvalla saadaan panna kahteen riviin vierekkäin, että kokka- ja peräköydet, jotka saa kiinnittää ainoastaan siihen tarkoitukseen käytettäviksi aiottuihin pollareihin, duc d’albeihin ja renkaisiin, ovat hyvin lapatut ja kiinnitetyt ja että, missä on pitkä peräsimentanko, se on keskilaivassa kiinni.

Aluksessa, joka on köysillä kiinnitettynä kanavassa, on pimeän aikana ulkopuolinen sivu osotettava valkoisella valolla.

Ruoppauslaitoksessa tahi proomussa, joka on kanavassa korjaustyötä varten paikallaan, sekä vahingoittuneessa taikka karille ajaneessa aluksessa tahi lautassa on päivänvalossa valkoisella lipulla tahi korilla sekä pimeässä valkoisella valolla ilmoitettava, miltä puolelta on ohikuljettaessa mentävä. Vastakkainen puoli osotetaan pimeässä punaisella valolla.

21 §.

Talvehtiminen kanavassa.

Talvehtimiseen kanavasatamassa tahi muussa paikassa kanavan vesialueella antakoon kanavanpäällystö luvan tarkemmin määrätyillä ehdoilla ja kanavataksassa säädetystä maksusta.

22 §.

Kulku sulusta ja sillan kautta.

Saapuessaan sulun tahi sillan luo pitää omalla konevoimalla kulkevan aluksen antaa pitkä vihellysmerkki ja vähentää vauhtiaan, niin että se tarpeen tullen voidaan pysäyttää rantaan kiinnitetyillä köysillä konetta käyttämättä.

Laskiessaan sulkuun ja soluessaan sillan-aukosta saa alus käyttää omaa konevoimaa, mutta kulkekoon silloin ainoastaan sellaista vauhtia, kuin sen ohjaamista varten on tarpeen.

Tultuaan sulkuun on alus köysillä pysäytettävä konevoimaa käyttämättä.

Kuitenkin saakoon matkustaja-alus ja kanavanpäällystön luvalla muukin kanavaa säännöllisesti kulkeva alus omalla koneellaan pysähtyä sulussa.

Lähdettäessä sulusta taikka yhteenrakennetuissa suluissa siirryttäessä yhdestä sulkukamarista toiseen saa konevoimaa myöskin käyttää, mutta vauhti ei saa olla isompi kuin sulkuun tultaessa.

Alus, jota hinataan, ja lautta ovat sululle saavuttaessa pysäytettävät ja kiinnitettävät rantaan sekä köysillä hilattavat sulkuun.

Alusten ja hinausjonojen pitää heti sulusta päästyään ja tultuaan suorituiksi jatkaa matkaansa.

23 §.

Sulusta kuljettamis- järjestys.

Alus ja lautta ovat 24 §:ssä mainituin poikkeuksin viipymättä kuljetettavat sulusta läpi siinä järjestyksessä kuin ne ovat saapuneet, kuitenkin siten että alukselle annetaan etusija ennen lauttaa.

Yksikamarisessa sulussa on mikäli mahdollista ylöspäin soluttamisen jälkeen aina kuljettava sulusta alaspäin ja päinvastoin. Yhteenrakennetussa sulussa on sulusta-kuljettamista jatkettava alotettuun suuntaan, ylöspäin tai alaspäin, kunnes kaikki samalla puolella sulkua olevat alukset ovat kuljetetut sulusta läpi; kuitenkin olkoon kanava viranomaisella oikeus muuttaa järjestystä, jos se huomataan tarpeelliseksi.

Soutu- ja purjevene ovat mikäli mahdollista kuljetettavat sulusta samalla kuin alus tahi lautta sekä muuten ainoastaan silloin kun muuta sulusta-kuljettamista ei sillä estetä.

Miehistön tulee, jos vaaditaan ja aluksen ohjaamista haittaamatta käy päinsä, avustaa kanavan palveluskuntaa sulkuporttien avaamisessa ja sulkemisessa. Sitävastoin saa ainoastaan kanavan palveluskunta avata ja sulkea sulkuporttiluukut.

24 §.

Etuoikeus sulusta-kulkemiseen.

Ehdoton etuoikeus sulusta-kulkemiseen ennen muita odottavia aluksia on: a) kruunun omalla tahi kruunun varalle vuokratulla aluksella, lukuunottamatta puutavaroilla lastattua alusta; b) aluksella, jota yksinomaan tahi pääasiallisesti käytetään säännölliseen matkusta jäin kuljettamiseen ja joka sitä varten on kanavanpäällystölle antanut kulkuvuoroluettelon; sekä c) aluksella, jossa kanavanpäällystö kulkee tarkastusmatkalla.

Rajoitettu etuoikeus sulusta-kulkemiseen on kanava taksassa säädetystä lisämaksusta lastialuksella, joka kulkee omalla konevoimalla, sekä muullakin aluksella, joka niinikään kulkee omalla konevoimalla ja jota ei käytetä yksinomaan tahi pääasiallisesti matkusta jäin kuljettamiseen.

Sellainen etu tarkoittaa että alus saa kulkea sulusta, niin pian kuin kolme kysymyksessä olevan aluksen kulkusuuntaan menevää, aikaisemmin sululle saapunutta alusta, jotka eivät kulje omalla konevoimalla, on sulusta kuljetettu. Jos useammat alukset, joilla on rajoitettu etuoikeus, yhtäaikaa haluavat kulkea sulusta, on viimemainittua määräystä sovellettava jokaiseen niistä erikseen.

25 §.

Aika, milloin kanavassa saa kulkea.

Avoimina liikenteelle yöt päivät koko purjehduskauden ovat: Saimaan kanava; Taipaleen ja Konnuksen kanavat; Pilpan, Vihovuonteen, Kerman ja Karvion kanavat; sekä Vesijärven kanava.

Muut kanavat ovat liikenteelle avoimina purjehduskauden alusta lokakuun 1 päivään kello kuudesta aamusta kello yhdeksään iltaan sekä lokakuun 1 päivästä alkaen purjehduskauden loppuun kello kuudesta aamusta kello kuuteen iltaan. Kuitenkin saa näissä kanavissa erityisestä kanavataksassa määrätystä palkkiosta kulkea muunakin aikana vuorokaudesta, jos kanavalla on sellainen valaistus tahi se aluksesta niin valaistaan, että siinä varmasti voi kulkea.

Lauttaa ei saa laskea kanavaan sellaisena aikana, jolloin odotetaan matkustaja-alusta, jolla on säännölliset kulkuvuorot, tahi estettä alusten liikenteelle yleensä voi pelätä.

alusta, jolla on säännölliset kulkuvuorot, tahi estettä alusten liikenteelle yleensä voi pelätä.

Tarpeellista kanavan korjausta varten voidaan yllämainittuja ajanmääräyksiä rajoittaa tahi liikenne väliaikaisesti lakkauttaa.

26 §.

Kanavan ja sillan valaiseminen.

Liikenteelle yöt päivät avoinna olevan kanavan sulku valaistaan pimeän tultua tarpeellisella määrällä lyhtyjä. Sellaisen kanavan silta valaistaan pimeän tultua keskelle siltaa riittävän korkealle asetetulla lyhdyllä, joka sillan ollessa suljettuna näyttää punaista valoa molemmille tahoille kanavan pituussuuntaan.

Muilla kanavilla toimitetaan valaistusta yllämainitulla tavalla ainoastaan siellä, missä se on liikenneolojen takia tarpeellista.

27 §.

Lastaus ja purku.

Tavaran lastaus ja purkaus on toimitettava ainoastaan sitä varten luovutetussa rannassa, laiturilla ja lastauspaikassa. Sulkukamarissa saakoon kuitenkin matkustaja-alus jättää ja ottaa matkustajien matkakapineita sekä kanava viranomaisen luvalla myöskin pienehköjä määriä kappaletavaraa, jollei siten aikaansaada viivytystä muille aluksille.

Missä lastausta ja purkausta toimitetaan kanavapenkereen ääressä, on alus kiinnitettävä siten, ettei se turmele luiskia, sekä käytettävä riittävän tiheätä ja leveätä rautaporrasta, kannatinpurjetta tahi kourua.

Lastauspaikkaan jääneet tahi kanavaan mahdollisesti pudonneet karikkeet tulee sen, joka on hoitanut lastausta tahi purkausta, heti toimittaa pois, uhalla että ne muuten poistetaan kanavaviranomaisen toimesta lastin- omistajan kustannuksella.

Rannalle, laiturille, lastauspaikkaan tahi sulkutasolle purettu tavara on heti toimitettava siitä pois.

28 §.

Poikenta lastauspaikkaan ja kanavasatamaan.

Aluksen saapuessa lastauspaikkaan tahi kanavasatamaan antakoon päällikkö siitä heti tiedon asianomaiselle kanavaviranomaiselle, joka osottaa missä alus saa laskea rantaan tahi satamassa mennä ankkuriin. Alusten tulee saada paikka siinä järjestyksessä kuin ne saapuvat, kuitenkin siten että etusija annetaan alukselle, joka aikoo lastata tahi purkaa.

Kanavaviranomaisen käskyä aluksen sijoittamisesta ja hilaamisesta tilan hankkimiseksi on heti noudatettava, uhalla että määrättyyn toimenpiteeseen muuten ryhdytään kanavaviranomaisen toimesta niskoittelevan kustannuksella.

Alus älköön viipykö kanavasatamassa taikka lastauksen tai purkauksen loppuun suorittamisen perästä lastauspaikassa pitempää aikaa kuin tarpeellista on, ellei siihen ole saatu lupaa kanavaviranomaiselta.

Tavaran lastaamisesta ja purkamisesta kanavaan kuuluvassa rannassa, laiturilla ja lastauspaikassa ynnä poikkeamisesta kanavasatamaan suoritetaan maksuja kanavataksan mukaan.

29 §.

Varasto- paikka.

Paikan varastoa varten osottaa tehdystä ilmoituksesta kanavaviranomainen, ja on hänen antamiaan tarkempia määräyksiä paikan käyttämisestä ja karikkeiden poistamisesta välttämättömästi noudatettava.

Varasto ei saa ulottua viittä metriä lähemmäksi kanavan tahi rantalaiturin reunaa.

Varastopaikasta suoritetaan alueenvuokraa kanavataksassa säädetyllä tavalla.

30 §.

Tulenvaaran estäminen.

Tulenvaaran estämiseksi on lastauspaikassa tahi kanavasatamassa estäminen. Olevassa aluksessa noudatettava mitä suurinta varovaisuutta, varsinkin pitkällisen poudan aikana tahi kovalla tuulella.

Sellaisessa paikassa, jossa on puutavarain tahi tulenarkain aineiden varasto, on tupakanpoltto sekä tulen käyttäminen ilman lyhtyä kielletty.

31 §.

Vaarallinen lasti.

Väkiviinan, petrolin ja muiden tulenarkojen öljyjen sekä räjähdys- aineiden kuljetukseen nähden noudatettakoon mitä siitä erittäin on tätä nykyä säädettynä tahi vastedes ehkä säädetään; ja on sen ohessa varteenotettava että räjähdysaineita saa kuljettaa ainoastaan siitä kanavanpäällystölle ilmoitettua ja noudattaen niitä tarkempia määräyksiä, jotka tämä saattaa antaa.

Kovin tulenvaarallisilla öljyillä tahi räjähdysaineilla lastattu alus ei saa pysähtyä kanavassa taikka siinä toimittaa lastausta tahi purkausta ilman kanavanpäällystön lupaa.

32 §.

Kuivatelakkaan otto.

Kuivatelakkaan otto toimitetaan kanavanpäällystön luvalla ja tarkemman osotuksen mukaan. Kanavanpäällystö saattaa määräämillään ehdoilla myöntää aluksen ennen purjehduskauden alkua ja poikkeustapauksissa myöskin purjehduskauden aikana, ellei kanavaliikenne siitä häiriinny, otettavaksi yhteenrakennettuun sulkuun korjaamista varten.

Kuivatelakkaan ja yhteenrakennettuun sulkuun otosta suoritetaan maksuja kanavataksassa säädetyllä tavalla.

III LUKU.Liikenteestä avokanavien ja kääntösiltojen kautta.

33 §.

Yleinen määräys.

Avokanavien ja kääntösiltojen kautta kulkemiseen nähden noudatettakoon soveltuvilta kohdin mitä edellä on määrätty liikenteestä sulku- kanavien kautta sekä mitä tässä alempana säädetään.

34 §.

Aluksen mitat ja syvä- kulkuisuus.

Alus, joka kulkee avokanavan tahi kääntösillan kautta, ei saa olla leveämpi eikä matalanveden aikana syväkulkuisempi kuin seuraavassa luettelossa mainitaan, nimittäin:

Suurin

Suurin

leveys

syvä-kulkuisuus

matala

Kutveleen kanava Lappeenrannan—Savonlinnan kulkuväylässä ynnä Sitkonleuvansalmen kautta menevä sivukulkuväylä .............

8

2.4

Kirkkotaipaleen kanava, Varkaantaipaleen kanava kääntösiltoineen, Juurisalmen kääntösilta ja Siikasalmen kanava Lappeenrannan—Mikkelin kulkuväylässä..........................................

7.1

1.7

Väätämänsalmen kanavan molempien edellä mainittujen kulkuväyläin yhdysväylässä .......................................................................

7.1

1.8

Oravin kanava kääntösiltoineen Savonlinnan—Joensuun kulkuväylässä .................................................................

8

2.4

Hynnilänsalmen kääntösilta sekä Vääräkosken ja Kortekannaksen kanavat Heinäveden kanavareitillä ..................................................

7.1

1.8

Kaavinkosken kääntösilta Juojärven kulkuväylässä..........................

7.1

1.8

Pitkälänniemen ja Piensaaren kanavat sekä Leppävirran kääntösilta Savonlinnan—Kuopion kulkuväylässä .......................

7.1

2.4

Kihlovirran kanava ja Nivan kääntösilta Iisalmen—Kiuruveden kulkuväylässä ................

5

1.4

Tervonsalmen kääntösilta ja Säviän kanava kääntösiltoineen Iisalmen-Pielaveden kulkuväylässä .............................................

6

1.5

Kutaankosken kanava viimemainitun kulkuväylän sivuväylässä

6

1.4

Kellosalmen kanava Otavan—Kangasniemen kulkuväylässä

7.1

1.5

Haapasalmen kääntösilta Suolahden—Keiteleenpohjan kulkuväylässä ................

7.5

1.9

Apian kanava Valkiakosken—Mallasveden kulkuväylässä

6.5

1.5

Kautun ja Kaivoskannan kanavat kääntösiltoineen Tampereen-Virtain kulkuväylässä ................

7.3

1.6

Viipurin kääntösilta ...............................................................

8

3.6

Strömman kanava kääntösiltoineen Hangon—Salon kulkuväylässä ................

15

3.8

Lemströmin kanava kääntösiltoineen Ahvenanmaalla ........

10

3.6 1

muist. Hinattavan aluksen syväkulkuisuus saa olla 0.1 metriä isompi kuin luettelossa mainitaan, jotavastoin lautan leveyden tulee olla vähintään 0.5 metriä ja syväkulkuisuuden vähintään 0.2 metriä luettelossa mainittuja mittoja pienempi.

2 muist. Veden ollessa korkeammalla sallittakoon isompi syväkulkuisuus, kuitenkin siten että aluksen kölin alla on vähintään 0.3 metriä ja lautan alla vähintään 0.5 metriä vettä.

35 §.

Kulku avokanavan ja kääntösillan kautta.

Ennen avokanavan ja kääntösillan luo saapumistaan pitää omalla konevoimalla kulkevan aluksen hyvissä ajoin antaa pitkä vihellysmerkki ja samalla vähentää vauhtia, niin että yksinään kulkevan aluksen kulku- nopeus on enintään 5.0 kilometriä ja hinaus jonon enintään 4. 0 kilometriä tunnissa, sekä, tarpeen tullen, kääntösillan luona pysähtyä kylliksi etäällä kunnes silta on avattu.

Ohikulku samaan suuntaan ja vastakkaintulo ovat kielletyt muissa kuin sitä varten järjestetyissä osissa kanavaa.

Jos aluksia on tulossa molemmilta tahoilta kanavaan, jossa vastakkaintulo on kielletty, tahi kääntösillan luo, menetellään soveltuvissa kohdissa niinkuin 17 §:ssä säädetään.

Purjealus ei saa purjeissa kulkea kääntösillan kautta, vaan sen tulee laskea johtolaitteen ääreen tahi muuhun sitä varten tarkoitettuun paikkaan, ja on se hilattava sillasta läpi.

Kääntösillan kautta kuljettuaan pitää aluksen tahi hinaus jonon heti jatkaa matkaansa.

36 §.

Aika, jolloin saa kulkea avokanavan ja kääntösillan valaiseminen. Avokanavan kautta, jossa ei ole kääntösiltaa, saa kulkea kaiken vuorokautta. Viipurin, Oravin ja Strömman kanavien sekä Leppävirran ja Hynilänsalmen kääntösiltojen kautta saa samaten kulkea yötä päivää. Muun avokanavan ja kääntösillan kautta saa kulkea purjehduskauden alusta lokakuun 1 päivään asti kello kuudesta aamusta kello yhdeksään iltaan sekä lokakuun 1 päivästä alkaen purjehduskauden loppuun kello kuudesta aamusta kello kuuteen iltaan; kuitenkin kuljettakoon sellaisen sillan kautta muunakin aikana vuorokaudesta kanavataksassa määrätystä palkkiosta.

Pimeän tultua merkitään kääntösillan läpikulkuaukko kahdella valkeavaloisella lyhdyllä sekä sillan läpikulkuaukon keskikohta lyhdyllä, joka sillan ollessa suljettuna näyttää punaista valoa kummallekin taholle kulkuväylän suuntaa.

Kääntösilta on avattava silloin kun siitä on annettu merkki ja suljettava niin pian kuin alus tahi hinaus jono on siitä kulkenut. Kuitenkin on matkustaja-alus heti toisen aluksen jälkeen päästettävä läpi sekä, missä maantieliikenne sillä erää on vähäinen, kahden tahi useamman muun aluksen tai hinaus jonon annettava kulkea yhtä perää.

Viipurin kääntösillan avaamisesta ja sulkemisesta antaa Saimaan kanavan päällikkö tarkempia määräyksiä.

37 §.

Lauttaus avokanavassa ja kääntösillan kautta.

Avokanavassa ja kääntösillan kautta on, ellei lauttaussäännössä ole määrätty muuta uittoväylää käytettäväksi, lauttaustavaran kuljetus sallittu samoilla ehdoilla, kuin sellaisesta kuljetuksesta sulkukanavan kautta on säädetty.

Nippulautan saa kuitenkin hinata lyhyehkön kanavan ja kääntösillan kautta rannalta ohjaamatta, ellei lautassa ole enempää kuin kymmenen nippua peräkkäin.

Strömman kanavassa saa lauttaa varpata.

38 §.

Rautatien kääntösillan kautta kulkeminen.

Kulkemisesta rautatien kääntösillan kautta on erittäin säädetty.

IV LUKU.Erityisiä määräyksiä.

39 §.

Älköön kukaan panko, viskatko tahi jättäkö kanavaan tahi sulkuun mitään sellaista, joka saattaa liata kanavaa tahi sulkua taikka estää liikennettä.

Samaten olkoon kalastus kanavassa tahi sulussa, ongintaa lukuunottamatta, sekä kesäiseen aikaan kulku ajoneuvoilla pitkin vetotietä tahi kanavapengertä kielletty.

Uinti, vaatteiden pesu, elukoitten juottaminen ja jäiden otto on luvallinen ainoastaan kanavaviranomaisen osottamassa paikassa.

40 §.

Jos joku tahallaan on tehnyt tahi yrittänyt tehdä taikka tuottamuksesta on aikaansaanut vahinkoa kanavalle tahi kääntösillalle tahi sille, mikä niihin kuuluu, taikka niihin nähden on tahallisesti ryhtynyt sellaiseen tekoon, joka op aiheuttanut estettä tahi keskeytystä laitoksen käyttämisessä, taikka tuottamuksellaan saattanut aikaan sellaisen esteen tahi keskeytyksen, taikka tahallisesti tahi tuottamuksesta ollut syypää aluksen uppoamiseen, pöh jäämiseen tahi karilleajoon kanavassa, taikka yrittänyt tehdä sellaista rikosta, noudatettakoon mitä Rikoslaissa siitä säädetään.

Sama olkoon laki, jos aluksen päällikkö tahi miehistö taikka lautan esimies omavaltaisesti avaa tahi sulkee sillan, sulkuportin tahi sulkuluukun taikka ryhtyy muuhun tekoon, jonka ainoastaan kanavalaitoksen henkilökunta saa toimittaa.

41 §.

Joka rikkoo 16—20 §:n sekä 35 §:n 2 tai 3 mom:n säännöksiä, rangaistaan Rikoslain 44 luvun 9 §:n mukaan.

42 §.

Jos kovin tulenvaarallisilla öljyillä tahi räjähdysaineilla lastattu alus ilman lupaa kiinnitetään kanavassa seisomaan, vetäköön päällikkö sakkoa sata markkaa.

43 §.

Joka rikkoo 9 §:n 1 mom:n säännöksiä, vetäköön, sakkoa viisikymmentä markkaa.

Samallaiseen sakkoon olkoon päällikkö vikapää, jos hän aluksen jäämisessä osottaa sellaista arveluttavaa huolimattomuutta tahi kykenemättömyyttä, kuin 9 §:n 3 mom :ssa mainitaan, taikka jos alus törmää suljettuun sulkuporttiin, vaikkei vahinkoa ole tapahtunutkaan.

44 §.

Joka rikkoo 12—15 §:n, 27 §:n 1 mom:n, 35 §:n 1 mom:n ja 39 §:n säännöksiä, vetäköön sakkoa kolmekymmentä markkaa.

Muiden tässä luvussa erittäin mainitsemattomien säännöksien taikka kanavaviranomaisen näiden säännöksien nojalla antaman määräyksen rikkomisesta vetäköön siilien vikapää sakkoa kaksikymmentä markkaa.

45 §.

43 §:n 1 mom:n ja 44 §:n säännöksiä älköön sovellutettako rikokseen, joka tehdään uittotavaran kuljetuksessa sellaisen avokanavan tahi kääntösillan kautta, josta yleinen uittoväylä kulkee, vaan noudatettakoon siihen nähden mitä Vesioikeuskin VII luvun 3 §:n 2 mom:ssa sanotaan.

46 §.

Siitä vahingosta, jonka alus tahi lautta tuottaa kanavalle tahi kääntösillalle tahi sille, mikä niihin kuuluu, vastatkoon aluksen tahi lautan omistaja. Jos päällikkö tai esimies tahi joku muu rikkomalla säädettyjä määräyksiä taikka muulla tavalla on syypää vahinkoon, vastatkoon hänkin sen täydestä korvaamisesta.

Jos vahinko on tapahtunut, on se Saimaan kanavalla kanavan päällikön tai hänen siihen valitsemansa henkilön, muulla sulkukanavalla kanavakasöörin tahi sulkuvartijan sekä kääntösillalla tahi sen viereisellä avokanavalla sillanvartijan paikalle kutsuttujen kahden jäävittömän henkilön läsnäollen heti arvioitava. Ilman kääntösiltaa olevalla avokanavalla tapahtuneen vahingon arvioimisen toimittaa samalla tapaa asianomainen kanavanpäällystö tahi kanavanpäällystön siihen valitsema henkilö.

Arvioimistoimitukseen on myöskin vahingosta vastuunalainen kutsuttava, jos hänet voidaan viivyttelemättä tavata; ja on toimituksesta, laadittava pöytäkirja.

47 §.

Aluksen, joka on tuottanut 46 §:ssä mainitun vahingon, älköön sallittako jatkaa matkaansa, ennenkuin korvaus vahingosta, sanotussa pykälässä mainitun arvioimisen mukaan, ynnä arvioimiskustannuksista on suoritettu kanavanpäällystölle tahi tämän osottamaan maksunkantokonttoriin, taikka siitä on annettu sellainen vakuus tahi sitoumus, jonka kanavaviranomainen katsoo riittäväksi.

Jos vahingon on tuottanut lautta, noudatettakoon mitä Vesioikeuslain II luvun 24 §:ssä säädetään.

48 §.

Jos tässä luvussa mainittu rikos tahi rikkomus on tehty, on se heti ilmoitettava asianomaiselle kanavanpäällystölle.

49 §.

Yllämainittu rikos tahi rikkomus tulee kanavanpäällystön ilmoittaa pantavaksi syytteeseen laillisessa tuomioistuimessa.

Rikkomus, josta säädetään 42—44 §§ :ssä, jääköön kuitenkin syytteeseen panematta, jos sakot, joihin kanavanpäällystö katsoo rikkomuksen tekijän vikapääksi, hyvällä maksetaan kanavanpäällystölle tahi tämän osottamaan maksunkantokonttoriin, sekä vahingonkorvaukseen ja arvioimiskustannuksiin nähden on noudatettu, mitä 47 §:ssä säädetään.

Ellei tällaisessa tapauksessa se, joka vastaa vahingosta, tyydy tähän arvioimiseen tahi arvioimiskustannusten määräämiseen, riidelköön siitä erittäin; haastakoon kuitenkin kanavanpäällystön kaupungissa kahden kuukauden kuluessa ja maalla niihin lakimääräisiin käräjiin, jotka lähinnä kahden kuukauden jälkeen alkavat, jos hänen puhevaltansa on katsottava säilytetyksi. Ellei hän haasta siten kuin nyt on sanottu, olkoon velvollinen kuukauden kuluessa sanotun ajan lopusta lukien annetun vakuuden tahi sitoumuksen palauttamista vastaan suorittamaan 46 §:n 2 momentissa mainitun vahingonkorvauksen ynnä korvauksen arvioimiskustannuksista.

Jos vahingon on tuottanut lautta, on vahingonkorvaukseen nähden, jota ei 46 §:n 2 momentissa mainitun arvion mukaan vaadittaessa mak- seta, meneteltävä kuten Vesioikeuslain II luvun 21—23 §§ :ssä on sanottu.

50 §.

Saimaan kanavan, Pielisjoen kanavareitin, Heinäveden kanavareitin, Juo järven kanavan tahi Kuopion—Iisalmen kanavareitin kautta kulkevan aluksen päällikkö on velvollinen sallimaan asianomaisen kanavanpäällystön, kanava virkamiehen ja rakennusmestarin virka-asioissa maksutta seurata mukana aluksessa sen kulkiessa kanavan tai kanavareitin kautta.

Samaten pitää virka- tahi palvelusmiehen, jonka kanavanpäällystö on määrännyt tarkastamaan lastia sitä purettaessa, maksutta saada seurata mukana aluksessa lastin määräpaikkaan.

51 §.

Sen lisäksi, mitä tässä järjestyssäännössä määrätään, olkoon liikennöitsijä velvollinen noudattamaan niitä tarkempia ohjeita, jotka Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus ja asianomainen kanavanpäällystö antavat.

52 §.

Kaipuu virka- ja palvelusmiestä vastaan tehdään kirjallisesti asianomaiselle kanavanpäällystölle tahi Tie- ja vesirakennusten Ylihallitukselle.

53 §.

Tätä järjestyssääntöä on noudatettava toukokuun 1 päivästä 1917 alkaen, jolloin asiasta ennen annetut säännökset lakkaavat olemasta voimassa.

Helsingissä, 13 p:nä huhtikuuta 1917.

Kulkulaitostoimituskunnan Päällikkö,Senaattori Väinö Voionmaa.Georg Jansson.

Till början av sidan