34-001/1898

Maalla on kihlakunnanoikeuden ja kaupungissa raastuvanoikeuden pidettävä huolta siitä, ettei holhottava ole holhoojatta, sekä muutoin pidettävä vaaria holhouksista, sen mukaan kuin tässä laissa sanotaan.

Holhouksien vaarinpidossa tulee oikeudella olla apuna holhouslautakunta.

Holhouslautakunta on asetettava jokaiseen oikeuden tuomiopiiriin kuuluvaan kuntaan.

Kunta saatakoon kuitenkin yhdistää toisen kunnan kanssa yhdeksi holhouslautakunta-alueeksi, jos ne molemmat kuuluvat samaan käräjäkuntaan ja oikeus antaa siihen luvan. Oikeudella olkoon myöskin valta, jos käräjäkuntaan kuuluu pienempi osa kuntaa ja se ei halua omaa holhouslautakuntaa, määrätä se yhdistettäväksi toisen samassa käräjäkunnassa olevan kunnan kanssa yhdeksi holhouslautakunta-alueeksi.

Holhouslautakunnassa on puheenjohtaja ja kolme tahi, milloin oikeus harkitsee tarpeelliseksi, useampia jäseniä.

Holhouslautakunnan puheenjohtajan määrää paikkakunnan alioikeus neljän kalenterivuoden ajaksi. Maalla on [kunnallislautakunnalle] ja semmoisessa kaupungissa, jossa on valtuusmiehet, [kaupungin]valtuusmiehille annettava tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Jäsenet valitsee, yhtä pitkäksi ajaksi, [maalla] kunnanvaltuusmiehet [ja kaupungissa kaupunginvaltuusmiehet taikka, kun sellaisia valtuusmiehiä ei ole, kuntakokous ja yleinen raastuvankokous]. Kuitenkin ovat jäsenet ensi kerralla valittavat ainoastaan kolmeksi vuodeksi, ja on kolmanneksen heistä tahi, jos heidän lukumääränsä ei ole tasan jaollinen, lähimmän pääluvun ensimmäisen vuoden lopussa ja saman lukumäärän toisen vuoden lopussa arvan mukaan erottava; ja tulee niinmuodoin joka neljännen vuoden lopussa ainoastaan puheenjohtaja luopumaan.

Jos kunta tahi kunnan osa on yhdistetty toisen kunnan kanssa yhdeksi holhouslautakunta-alueeksi, on jäsenen vaali toimitettava yhteisessä kuntakokouksessa.

Holhouslautakunnan jäsenen vaali on toimitettava maalla viimeistään syyskuussa ja kaupungissa viimeistään joulukuussa sinä vuonna, jonka loputtua toimeen on ryhdyttävä.

Jos puheenjohtaja tahi jäsen eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, valittakoon viivyttelemättä toinen hänen sijaansa jäljellä olevaksi ajaksi. Uusi jäsenen vaali on myös toimitettava, jos jäsen valitaan puheenjohtajaksi.

Jäsenen vaalin tuloksesta on heti annettava paikkakunnan tuomarille tieto.

Jos jäsenen valitseminen lyödään laimin, määrätköön oikeus jonkun hoitamaan tointa kunnes asianmukainen vaali on kunnassa toimitettu.

Holhouslautakunnan puheenjohtajan tahi jäsenen toimesta älköön kieltäytykö kukaan muu kuin se, joka on täyttänyt kuusikymmentä vuotta, ja se, jonka on vuoro erota lautakunnasta, jos hän on siinä ollut virantoimituksessa vähintäänkin kaksi vuotta, sekä se, jota virka tahi palvelus tahi jokin muu syy, jonka vaaliviranomainen hyväksyy, estää sitä tointa täyttämästä.

Holhouslautakunnan jäsenen vaalista, niin myös päätöksestä, jolla jäsenyydestä kieltäytyminen on hyljätty, saapi kirjallisesti valittaa paikkakunnan alioikeuteen sen ajan kuluessa, mikä on säädetty muutoksen hakemiselle vaaliviranomaisen päätöksiin; ja on valitukseen liitettävä asiasta tehty pöytäkirja. Maalla annettakoon valitus tuomarille, jos ei ole oikeuden istuntopäivää.

Jos vaali kumotaan, mutta tämä toimenpide ei ennätä saada lain voimaa eikä uutta vaalia keritä pitää ennenkuin toimeen on ryhdyttävä, olkoon laki niinkuin 4 §:n viimeisessä momentissa sanotaan.

Holhouslautakunnan puheenjohtajaksi tahi jäseneksi valitun on ryhdyttävä toimeensa, vaikka vaalista onkin valitettu.

Jos oikeus ei katso jäseneksi valitun olevan vaalikelpoisen siihen toimeen, olkoon oikeudella valta erottaa hänet siitä, vaikka vaalista ei olekaan valitettu.

Holhouslautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsumuksesta.

Puheenjohtaja tahi jäsen, joka ilman laillista estettä jää pois pidettäväksi määrätystä kokouksesta, maksakoon kunnan kassaan, puheenjohtaja [kuusi] ja jäsen [kolme markkaa], mutta kaksi sen vertaa, jos kokous sen vuoksi on jätettävä pitämättä. Kun poisjääminen uudistuu, noudatettakoon 72 §:n 1 momentin säännöstä.

Holhouslautakunta on päätöksenvoipa, kun vähintäänkin puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja niihin luettuna, taikka, jos lukumäärä ei ole tasainen, lähin korkeampi luku on saapuvilla, kuitenkin, jos läsnäolevia ei ole kahta enempää, ainoastaan siinä tapauksessa että ne ovat päätöksestä yksimieliset.

Äänestyksessä pääsköön se mielipide voimaan, jota useimmat äänet kannattavat, taikka, kun äänet ovat tasan, se, johon puheenjohtaja yhtyy.

Holhouslautakunnan kokouksissa on tehtävä lyhyt pöytäkirja, johon merkitään, ketkä jäsenet ovat olleet saapuvilla, tehdyt päätökset sekä poikkeavat mielipiteet, jos niitä on ollut.

Holhouslautakunnan puheenjohtajalla on valta edustaa lautakuntaa oikeudessa. Toimituskirja, jonka lautakunta antaa, on puheenjohtajan allekirjoitettava lautakunnan puolesta.

Jos holhouslautakunnan puheenjohtaja on jäävillinen, tahi jos hänellä on laillinen este, tahi jos hän jääpi pidettäväksi määrättyyn kokoukseen saapumatta, tulee sen lautakunnan jäsenen, joka on pisimmän ajan yhteen jaksoon ollut siinä toimessa, taikka jos se aika on useammilla yhtä pitkä, ijältään vanhimman jäsenen suorittaa puheenjohtajan tehtävät.

Holhouslautakunta saakoon palkkiokseen holhunalaisten pääoman antamasta puhtaasta tulosta, elinkustannuksia siitä poislukematta, vissin osan sen mukaan kuin oikeus holhouksien laatuun nähden katsoo kohtuulliseksi määrätä, ei kuitenkaan enempää kuin yhden prosentin kaupungissa ja puolitoista prosenttia maalla. Palkkio on asianomaisen holhoojan maksettava samassa ajassa kuin hänen on annettava tilinsä holhouslautakunnalle taikka, jos holhutoimi on aikaisemmin päättynyt, ennen seuraavan vuoden huhtikuun 1 päivää.

Jos tämä palkkio ei vastaa sitä, mitä holhouslautakunnalle on kohtuuden mukaan tuleva, saakoon lautakunta kunnalta tarpeenmukaisen lisäyksen. Joka ei tyydy siihen, mitä kunta holhouslautakunnan esityksestä on siitä asiasta määrännyt, hakekoon päätökseen muutosta oikeudessa siinä järjestyksessä, kuin 7 §:n 1 momentissa säädetään.

Holhouslautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet jakakoot palkkion keskenänsä kunkin vaivojen mukaan. Jos he eivät siitä sovi, ratkaiskoon oikeus heidän välinsä.

Asianmukaisen papin tahi eriuskolaisseurakunnan johtajan on kultakin puolelta vuodelta tahi jos [Keisari ja Suuriruhtinas] määrää, sitä lyhemmältäkin ajalta tehtävä ja kuukauden kuluessa sen jälkeen holhouslautakunnalle lähetettävä luettelo niistä kuolleista seurakuntalaisistansa, jotka ovat jättäneet jälkeensä holhottavia lapsia, ynnä tieto lasten nimistä sekä syntymävuosista ja -päivistä kuin myöskin siitä, elääkö jompikumpi vanhemmista.

Holhouslautakunnan tulee heti tarkastaa luettelo sekä näyttää se oikeudessa ja, milloin holhooja on määrättävä, ehdottaa joku siksi. Ehdotettu kutsuttakoon myös oikeuteen sillä tavoin kuin 73 §:ssä säädetään.

Holhotin pesästä on holhoojan heti laadittava ja jäljennöksenä holhouslautakunnalle annettava luettelo, ellei sitä jo ole tehty.

- - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - -

Jos holhotin puolesta harjoitetaan kauppaa tahi muuta liikettä, annettakoon, jos liikkeen harkitaan sitä vaativan, yleinen valtuutus lainan ottamiseen ja vekselisitoumuksiin menemiseen.

Jos 39 tai 40 §:ssä mainittuun toimenpiteeseen ryhdytään ilman säädettyä oikeuden tahi holhouslautakunnan lupaa, olkoon se toimenpide mitätön, ellei jälkeenpäin hankita viranomaisen hyväksymistä.

Isä taikka äiti, joka on lapsensa holhooja, olkoon vapautettu 39 §:n 3 ja 4 kohdassa sekä 40 §:n 1, 2 ja 3 kohdassa olevista säännöksistä. 40 §:n 2 ja 3 kohdassa olevista säännöksistä olkoon holhouslautakunnalla valta muutoinkin myöntää helpotusta, milloin sen harkitaan olevan soveliasta ja voivan tapahtua tuottamatta holhunalaiselle vahinkoa.

Jos joku, lahjan tai testamentin kautta antaessaan holhunalaiselle omaisuutta, on sen hoitamisesta tehnyt erityisen määräyksen, on sitä määräystä noudatettava, elleivät muuttuneet olot ilmeisesti vaadi siitä poikkeamaan ja oikeus anna siihen lupaa.

Asiassa, joka tämän luvun nojalla on oikeuden tahi holhouslautakunnan käsiteltävänä, on holhunalaisen lähimpiä sukulaisia, niin myös holhunalaista itseänsä, jos hän on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, kuulustettava, kun katsotaan tarpeelliseksi ja se voipi tapahtua ilman ajanhukkaa. Oikeus kuulustakoon myöskin, asian laadun mukaan, holhouslautakuntaa.

Holhouslautakunnan tulee tärkeämmissä hoitoasioissa avustaa holhoojaa neuvoilla, milloin hän pyytää.

Holhoojalla olkoon oikeus saada hänen vaivojansa kohtuullisesti vastaava holhouksen laadun mukainen palkkio. Jos holhooja ei ole hoitanut holhottiansa taikka hänen omaisuuttansa niinkuin olisi pitänyt, harkitkoon oikeus, onko holhoojan saatava palkkiota ja minkä verran.

Holhooja, jolla on omaisuutta hoidettavana, tehköön kultakin kalenterivuodelta tilin hoidostaan ja antakoon sen holhouslautakunnalle ennen seuraavan vuoden huhtikuun 1 päivää. Joka on holhutoimeen ryhtynyt vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, saakoon kuitenkin tehdä tilin loppuvuodelta seuraavan vuoden tilin yhteydessä.

Jos omaisuuden hoito on vähempitoiminen, saakoon oikeus, sittenkuin ensimmäinen tili on annettu, holhoojan pyynnöstä tahi holhouslautakunnan esityksestä, määrätä seuraavien tilien ajan pitemmäksi, ei kuitenkaan kolmea vuotta enemmäksi; ja olkoon se määräys voimassa kunnes oikeus toisin määrää.

Jos holhunalaisen isä, äiti taikka puoliso on hänen holhoojansa, niin 51 §:ssä mainitun tilin ei tarvitse sisältää muuta kuin sellainen yleiskatsaus omaisuuden hoidosta, että siitä käy selville, miten pesä tilivuoden kuluessa on muuttunut, ellei oikeus harkitse tarpeelliseksi määrätä täydellistä tilintekovelvollisuutta.

Jos holhooja jättää oikeassa ajassa antamatta tilin hoidostaan, toimittakoon holhouslautakunta siitä tiedon oikeudelle taikka sen puheenjohtajalle Huhtikuun kuluessa; ja tuomitkoon oikeus laiminlyöjän maksamaan sakkoa [vähintäänkin kymmenen ja enintään sata markkaa]; määrätköön hänelle myöskin soveliaan ajan ja uhan hänen velvollisuutensa täyttämiseen.

Saatuaan holhoustilin tarkastakoon holhouslautakunta, miten holhotin omaisuutta on hoidettu sekä onko tili muuten oikea, ja on holhoojan, lautakunnan määrättävänä aikana, 53 §:ssä säädetyllä uhalla näytettävä tilin kuuluvat todisteet, niin myös holhotin arvopaperit. Jos holhooja asuu toisessa holhouslautakunta-alueessa, saa todisteiden ja arvopaperien tarkastukseen käyttää sen alueen holhouslautakuntaa.

Jos tiliä vastaan on jotain muistuttamista ja holhooja ei ole antanut siitä tyydyttävää selitystä, määrätköön lautakunta hänet oikaisemaan tilin tahi ensi tilissä ottamaan huomioon mitä on muistutettu. Lautakunta katsokoon myös, että asianmukaisesti täytetään, mitä holhoojan tehtäväksi on siten määrätty.

Tarkastuksen toimittamisen ja ne muistutukset, jotka siinä ehkä on tehty, merkitköön lautakunta tiliin; olkoon myös velvollinen niin pian kuin mahdollista ilmoittamaan tarkastuksen oikeudelle ja samalla näyttämään sille tilin.

Jos holhooja on antanut väärän tahi vaillinaisen tilin taikka ei ole noudattanut määräystä, jota hänen olisi ollut hoidossaan noudatettava, pankoon oikeus hänet uhkasakon haastolla täyttämään velvollisuutensa.

Jos on muuten syytä moittia holhoojan hoitoa tahi tiliä, ennenkuin hän on holhutoimestaan luopunut, määrätköön oikeus uskotun miehen holhotin puolesta sitä moitekannetta ajamaan.

Jos holhooja on luovuttanut omaisuutensa velkojilleen taikka oikeuden päätöksellä siihen velvoitettu, ja jos tulee konkurssioikeuden tiedoksi, että velallisen on tehtävä tili holhutoimesta, joka on toisen oikeuden alainen, niin tulee konkurssioikeuden heti antaa tieto omaisuuden luovuttamisesta asianomaiselle tuomarille, niin myös, jos on tarpeen, määrätä uskottu mies valvomaan holhunalaisen oikeutta konkurssissa, siksi kuin uusi holhooja ilmoittautuu.

Oikeudessa on pidettävä holhouskirjaa, johon sen oikeuden vaarinpidon alaisina olevat holhoukset kirjoitetaan ja vaarinpitoa varten tarpeelliset muistoonpanot tehdään niiden ohjeiden mukaisesti, jotka [Keisari ja Suuriruhtinas] antaa. Holhous, joka ei perustu määräykseen, kirjoitettakoon kuitenkin holhouskirjaan ainoastaan silloin kun holhunalaisella on omaisuutta.

Holhouskirjasta on toimitettava otteita holhouslautakunnalle sen mukaan kuin siitä erittäin säädetään.

Jos oikeus, jossa holhous on kirjaan pantuna, harkitsee että sen holhouksen hoidosta voipi soveliaammin pitää vaaria toinen oikeus, sen vuoksi että holhunalainen asuu sen tuomiopiirissä taikka siellä hallitsee kiinteistöä tai harjoittaa liikettä, josta hänellä on päätulonsa, olkoon sillä valta päättää, että holhous on sen toisen oikeuden alaiseksi siirrettävä, ja ilmoittakoon sen viivyttelemättä sanotulle oikeudelle, jonka on päätöksestä annettava tieto tuomiopiirinsä asianomaiselle holhouslautakunnalle. Samojen perusteiden mukaan saa holhouksen valvonnan siirtää toiselta holhouslautakunnalta toiselle saman oikeuden tuomiopiirissä.

Ennenkuin holhous päätetään siten siirtää, on holhoojaa, niin myös sitä holhouslautakuntaa, jonka valvottavana holhous on, asiasta kuulustettava.

Holhouksen vaarinpitoa koskevissa asioissa kuulustakoon holhouslautakunta tahi oikeus holhunalaisen lähimpiä sukulaisia, milloin katsotaan tarpeelliseksi ja se voi tapahtua ilman suurempaa ajanhukkaa. Sukulaisilla olkoon myös oikeus holhouslautakunnan luona saada holhoojan antama tili nähtäväkseen sekä holhouslautakunnalle tahi oikeudelle tehdä semmoinen esitys, johon holhouksen hoito ehkä antaa aihetta. Sama oikeus olkoon holhunalaisella itsellään, jos hänellä siihen on kylliksi ymmärrystä.

Jos holhutoimi lakkaa sen vuoksi, että holhotti tulee täysivaltaiseksi tahi kuolee taikka jos holhutoimi siirtyy toiselle, on holhoojan tahi, jos hän on kuollut, hänen pesänsä osakasten heti tehtävä tili ja annettava omaisuus hallustaan. Kuitenkin olkoon, jos holhoojan pesä luovutetaan hänen velkojillensa, tilinteko sen velvollisuutena, joka ottaa pesän huostaansa.

Holhoojan kuolemasta tulee hänen pesänsä osakasten heti antaa tieto holhouslautakunnalle; hoitakoot myöskin holhunalaisen omaisuutta, niin kauan kuin se on heidän hallussaan.

Jos se, jonka pitäisi antaa tili, ei tahdo sitä antaa, velvoitettakoon siihen uhkasakolla taikka muulla sopivalla uhalla.

Ellei 62 §:ssä mainittua tiliä moitita yön ja vuoden kuluessa siitä kun se annettiin, olkoon holhooja taikka hänen oikeuden haltijansa vapaa enemmästä vastuusta ja tilinteosta.

Kun sattuu asia, jossa holhunalaisen etu on ristiriidassa tahi saattaa joutua ristiriitaan holhoojan edun kanssa, taikka kun holhooja on sairauden vuoksi tahi muusta syystä estetty holhunalaista edustamasta, silloin on määrättävä uskottu mies siinä asiassa valvomaan holhunalaisen oikeutta.

Sama olkoon laki, kun joku on antaessaan holhunalaiselle omaisuutta määrännyt, että se on jonkun toisen kuin hänen holhoojansa hoidettava.

Jos erityistä omaisuutta tahi asiaa on hoidettava sen puolesta, joka sairauden vuoksi tahi muusta sellaisesta syystä itse on siihen kykenemätön, eikä ole syytä panna häntä holhouksen alaiseksi, silloin oikeus, hänen pyynnöstänsä taikka, jos hän itse ei kykene tekemään pyyntöä, sukulaisten taikka [kunnallis-tai] holhouslautakunnan esityksestä, määrätköön uskotun miehen siihen hoitotoimeen.

Jos joku on poissa eikä tiedetä missä hän oleskelee ja jos hänen asiansa vaativat hoitoa, mutta hän ei ole asettanut toimitsijaa; silloin tulee hänen kotipaikkakuntansa oikeuden, kun sukulainen tahi joku muu, jonka oikeuteen se voipi vaikuttaa, tekee ilmoituksen, määrätä uskottu mies hoitamaan poissaolevan omaisuutta tahi toimittamaan jotakin hänen erityistä asiaansa. Sama olkoon laki kun poissaolevan olinpaikka on tunnettu, mutta hän ei voi palata silloin kun hänen asiansa vaativat.

Jos poissolevan kotimaalaisen tahi ulkomaalaisen oikeus kuolinpesässä on valvottava, saakoon uskotun miehen määrätä se oikeus, jonka alaisena pesä on.

Jos maalla tarvitaan uskottua miestä ennen lähintä oikeudenkäyntipäivää, antakoon paikkakunnan tuomari, ilmoituksesta, määräyksen siksi kuin oikeus kokoontuu ja asiasta päättää.

Mitä muutoin on holhouksesta tässä laissa säädetty, sitä on noudatettava myöskin uskotun miehen toimeen nähden; kuitenkin olkoon se toimi, ainoastaan milloin se käsittää omaisuuden hoitoa, kirjoitettava holhouskirjaan ja siitä annettava 5 luvussa mainittu tilinteko.

Holhouslautakunnan kokouksia ja sen asiakirjain säilyttämistä varten hankkikoon kunta soveliaan huoneiston; kustantakoon myöskin lautakunnan tarpeelliset menot.

Oikeus katsokoon, että holhouslautakunta asianmukaisesti täyttää tehtävänsä ja määrätköön tarpeen vaatiessa uhkasakon.

Oikeuden tulee aika ajoin määrätä joku kunnan kustannuksella katsastamaan lautakunnan arkistoa.

Jos holhouslautakunta on ilmeisen huolimattomuuden taikka muun sellaisen tuottamuksen kautta saattanut holhunalaiselle vahinkoa, niin ne, jotka sen tuottamisessa ovat olleet osallisina, vastatkoot vahingosta yhteisesti ja toistensa puolesta.

Holhoojan tilin moittimista koskevissa asioissa on oikeuden, vapaasti harkittuaan kaikki esilletulleet asianhaarat, vakaumuksensa mukaan päätettävä, mitä asiassa on todeksi katsottava.

Tämä laki käypi noudatettavaksi Tammikuun 1 päivänä 1900; kuitenkin ovat kaikki ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeelliset lain voimaan panemiseksi, sitä ennen tämän lain säännösten mukaisesti suoritettavat; ja kumotaan täten Perintökaaren 19, 20, 21, 22 ja 23 luku, asetus Joulukuun 19 päivältä 1864 muutoksista ja lisäyksistä yleisen lain säännöksiin holhoojahoidosta, 1 § asetusta Lokakuun 31 päivältä samaa vuotta sekä Kesäkuun 7 päivänä 1749 annetun asetuksen 8 kohta ynnä muut tästä aineestavoimassa olevat säännökset, mikäli ne ovat vastoin tätä lakia.

Mitä viimeksimainitun asetuksen 4 ja 5 kohdassa säädetään eräiden sellaisten välikirjain ja sitoumusten pätemättömyydestä, joita ovat antaneet vanhemmiltansa tahi sukulaisiltansa elatusta nauttivat täysivaltaiset henkilöt, on myöskin ylempänä määrätystä päivästä lukien lakkaava olemasta voimassa.