3/2008

1 §

2 §

3 §

I artikla

Sopimuksen 1 artikla (Henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan) poistetaan ja korvataan seuraavalla artiklalla:

"1 artiklaHenkilöt, joihin sopimusta sovelletaan

1. Tätä sopimusta sovelletaan, jollei sopimuksessa toisin määrätä, henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa.

2. Tämä sopimus ei rajoita poissulkemista, vapautusta, vähennystä, hyvitystä tai muuta huojennusta, joka nyt tai vastedes myönnetään:

a) jommankumman sopimusvaltion lainsäädännön mukaan; tai

b) sopimusvaltioiden välillä tehdyn muun sopimuksen mukaan.

3. a) Tämän artiklan 2 kappaleen b) kohdan määräysten estämättä:

1) Palvelukaupan yleissopimuksen XXII artiklan (Neuvottelut) 3 kohdan osalta sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että kaikki tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat kysymykset, ja erityisesti se, kuuluuko verotustoimenpide tämän sopimuksen soveltamisalaan, on ratkaistava yksinomaan tämän sopimuksen 25 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) määräysten mukaan; ja

2) Palvelukaupan yleissopimuksen XVII artiklan määräyksiä ei sovelleta verotustoimenpiteeseen, paitsi milloin toimivaltaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että toimenpide ei kuulu tämän sopimuksen 24 artiklan (Syrjintäkielto) soveltamisalaan.

b) Tätä kappaletta sovellettaessa "toimenpide" tarkoittaa lakia, asetusta, sääntöä, menettelyä, päätöstä, hallinnollista toimea tai mitä tahansa samanlaista säännöstä tai toimea.

4. Tämä sopimus ei vaikuta siihen, miten sopimusvaltio verottaa siellä asuvia henkilöitä (sellaisina kuin tällaiset henkilöt määritellään 4 artiklassa (Kotipaikka)) ja kansalaisiaan, paitsi siltä osin kuin 5 kappaleessa määrätään. Aikaisempaa sopimusvaltion kansalaista tai sopimusvaltiossa pitkäaikaisesti asunutta henkilöä voidaan tämän sopimuksen muiden määräysten estämättä verottaa tällaisen aseman menettämistä seuraavan kymmenen vuoden aikana tämän sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti.

5. Tämän artiklan 4 kappaleen määräykset eivät vaikuta:

a) etuuksiin, jotka sopimusvaltio myöntää 9 artiklan (Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset) 2 kappaleen, 18 artiklan (Eläke, elinkorko, elatusapu ja lapsenelatusmaksu) 1 kappaleen b) kohdan ja 4 kappaleen sekä 23 artiklan (Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen), 24 artiklan (Syrjintäkielto) ja 25 artiklan (Keskinäinen sopimusmenettely) mukaan; ja

b) etuuksiin, jotka sopimusvaltio myöntää 19 artiklan (Julkinen palvelu), 20 artiklan (Opiskelijat ja harjoittelijat) ja 27 artiklan (Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet) mukaan luonnollisille henkilöille, jotka eivät ole tämän valtion kansalaisia ja joille ei ole myönnetty lupaa asua vakinaisesti tässä valtiossa.

6. Tulon, joka kertyy sellaisen yksikön kautta, joka on jommankumman sopimusvaltion lainsäädännön mukaan verotuksellisesti jaettava (fiscally transparent), katsotaan kertyvän sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle siltä osin kuin tätä tuloa käsitellään tämän sopimusvaltion verolainsäädännössä siellä asuvan henkilön tulona."

II artikla

Sopimuksen 4 artiklaa (Kotipaikka) muutetaan:

a) poistamalla 1 kappale ja korvaamalla se seuraavalla:

"1. a) Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla "sopimusvaltiossa asuva henkilö" tarkoitetaan henkilöä, joka tämän valtion lainsäädännön mukaan on siellä verovelvollinen kotipaikan, asumisen, johtopaikan, rekisteröintipaikan (place of incorporation) tai muun sellaisen seikan nojalla, ja sanonta käsittää myös tämän valtion ja sen valtiollisen osan, julkisyhteisön tai paikallisviranomaisen. Sanonta ei kuitenkaan käsitä henkilöä, joka on tässä valtiossa verovelvollinen vain tässä valtiossa olevista lähteistä saadun tulon tai siellä olevaan kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi luettavan tulon tai siellä olevan varallisuuden perusteella.

b) Yhdysvaltojen kansalainen tai ulkomaalainen, jolle on lainmukaisesti myönnetty lupa asua vakinaisesti Yhdysvalloissa ("vihreän kortin" haltija), on Yhdysvalloissa asuva henkilö, mutta vain, jos hänen oleskelunsa Yhdysvalloissa on olennainen (substantial presence) tai hänellä on siellä vakinainen asunto tai hän oleskelee siellä pysyvästi.

c) Sanonta "sopimusvaltiossa asuva" käsittää oikeushenkilön, joka on organisoitu sopimusvaltion lainsäädännön mukaan ja yleisesti vapautettu verosta tässä valtiossa ja perustettu ja ylläpidetty tässä valtiossa joko:

1) yksinomaan uskonnollisia, hyväntekeväisyyteen liittyviä, tieteellisiä, taiteellisia, kulttuurisia tai kasvatuksellisia tarkoituksia varten; tai

2) eläkkeiden tai muiden eläkkeelle siirtymiseen liittyvien etujen suorittamiseksi jonkin järjestelmän mukaisesti."; ja

b) poistamalla 3 kappale ja korvaamalla se seuraavalla:

"3. Milloin muu kuin luonnollinen henkilö 1 kappaleen määräysten mukaan asuu molemmissa sopimusvaltioissa, sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä keskinäisellä sopimuksella ratkaisemaan, miten sopimusta sovelletaan tällaiseen henkilöön. Jos sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä keskinäistä sopimusta ei ole, henkilöä ei pidetä kummassakaan sopimusvaltiossa asuvana sopimuksessa määrättyjä etuuksia vaadittaessa."

III artikla

Sopimuksen 10 artikla (Osinko) poistetaan ja korvataan seuraavalla:

"10 artiklaOsinko

1. Osingosta, jonka sopimusvaltiossa asuva yhtiö maksaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

2. Osingosta voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, ja tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta jos osinkoetuuden omistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, vero ei saa olla suurempi kuin:

a) 5 prosenttia osingon kokonaismäärästä, jos etuudenomistaja on yhtiö, joka omistaa välittömästi vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä;

b) 15 prosenttia osingon kokonaismäärästä muissa tapauksissa.

Tämä kappale ei vaikuta yhtiön verottamiseen siitä voitosta, josta osinko maksetaan.

3. Tämän artiklan 2 kappaleen määräysten estämättä tällaisesta osingosta ei saa verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, jos etuudenomistaja on:

a) toisessa sopimusvaltiossa asuva yhtiö, joka on suoraan tai välillisesti, yhden tai useamman jommassakummassa sopimusvaltiossa asuvan henkilön kautta, omistanut osakkeet, jotka edustavat 80 prosenttia tai enemmän osingon maksavan yhtiön äänimäärästä, sellaisen 12 kuukauden jakson ajan, joka päättyy sinä päivänä, jona oikeus osinkoon määritetään, ja:

1) täyttää 16 artiklan (Etuuksien rajoitukset) 2 kappaleen c) kohdan 1) tai 2) alakohdan ehdot;

2) täyttää 16 artiklan 2 kappaleen f) kohdan 1) ja 2) alakohdan ehdot edellyttäen, että yhtiö täyttää artiklan 4 kappaleessa kuvatut ehdot osingon osalta;

3) on oikeutettu osingon osalta etuuksiin 16 artiklan 3 kappaleen perusteella; tai

4) on saanut tätä kappaletta koskevan päätöksen 16 artiklan 6 kappaleen perusteella; tai

b) toisessa valtiossa asuva eläkerahasto (sellaisena kuin se määritellään 16 artiklan 7 kappaleen j) kohdassa) edellyttäen, että osinko ei kerry eläkerahaston tai siihen etuyhteydessä olevan yrityksen harjoittamasta liiketoiminnasta.

4. a) Tämän artiklan 2 kappaleen a) kohtaa ja 3 kappaleen a) kohtaa ei sovelleta osinkoon, jonka maksaa U.S. Regulated Investment Company (RIC, jäljempänä "säännelty yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö") tai Real Estate Investment Trust (REIT, jäljempänä "kiinteistösijoitustrusti"). Säännellyn sijoitusyhtiön maksamaan osinkoon sovelletaan 2 kappaleen b) kohtaa ja 3 kappaleen b) kohtaa. Kiinteistösijoitustrustin maksamaan osinkoon 2 kappaleen b) kohtaa ja 3 kappaleen b) kohtaa sovelletaan vain silloin, kun:

1) osinkoetuuden omistaja on luonnollinen henkilö tai eläkerahasto, jonka omistama osuus kiinteistösijoitustrustista on kummassakin tapauksessa enintään 10 prosenttia;

2) osinko maksetaan sellaisen osakeluokan perusteella, joka on julkisen kaupankäynnin kohteena, ja osinkoetuuden omistaja on henkilö, jonka omistama osuus ei mistään kiinteistösijoitustrustin osakeluokasta ole suurempi kuin 5 prosenttia; tai

3) osinkoetuuden omistaja on henkilö, jonka omistama osuus kiinteistösijoitustrustista on enintään 10 prosenttia, ja trusti on hajautettu.

b) Tätä kappaletta sovellettaessa kiinteistösijoitustrusti on "hajautettu", jos yhdenkään yksittäisen kiinteistöosuuden arvo ei ole suurempi kuin 10 prosenttia sen kaikista kiinteistöosuuksista. Ulosmitattua omaisuutta ei pidetä kiinteistöosuutena tätä sääntöä sovellettaessa. Jos kiinteistösijoitustrustilla on yhtymäosuus, sen katsotaan omistavan suoraan sen suhteellisen osuuden yhtymän kiinteistöosuuksista, joka vastaa sen yhtymäosuutta.

5. Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa:

1) tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista voitto-osuuteen oikeuttavista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia;

2) muista yhtiöosuuksista saatua tuloa, jota sen valtion lainsäädännön mukaan, jossa voiton jakava yhtiö asuu, kohdellaan verotuksellisesti samalla tavalla kuin osakkeista saatua tuloa; ja

3) tuloa, joka on saatu voitto-osuuteen oikeuttavista järjestelyistä, niihin luettuina velkasitoumukset, sikäli kuin tulo on luonnehdittu osingoksi sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, josta tulo kertyy.

6. Tämän artiklan 2 ja 3 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva henkilö, joka on osinkoetuuden omistaja, harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, tai harjoittaa tässä toisessa valtiossa itsenäistä ammattia siellä olevasta kiinteästä paikasta, ja osinko on luettava kuuluvaksi tähän kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan (Liiketulo) tai 14 artiklan (Itsenäinen ammatinharjoittaminen) määräyksiä.

7. Sopimusvaltio ei saa verottaa osinkoa, jonka maksaa yhtiö, joka ei asu tässä valtiossa, paitsi mikäli:

a) osinko maksetaan tässä valtiossa asuvalle henkilölle; tai

b) osinko on luettava tässä valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan kuuluvaksi.

8. Sopimusvaltiossa asuvalta yhtiöltä, jolla on kiinteä toimipaikka toisessa sopimusvaltiossa tai joka on tässä toisessa sopimusvaltiossa velvollinen suorittamaan veroa sellaisesta tulosta, josta 6 artiklan (Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo) tai 13 artiklan (Myyntivoitto) 1 kappaleen mukaan voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa, voidaan kantaa veroa tässä toisessa sopimusvaltiossa tämän sopimuksen muiden määräysten mukaan sallitun veron lisäksi. Tällainen vero voidaan kuitenkin määrätä vain:

a) Yhdysvaltojen osalta:

1) siitä yhtiön liiketulon osasta, joka on luettava kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi, ja

2) siitä edellisessä lauseessa tarkoitetun tulon osasta, josta voidaan verottaa 6 tai 13 artiklan mukaan,

joka edustaa "osinkoa vastaavaa määrää" ("dividend equivalent amount") siten kuin tämä sanonta määritellään Yhdysvaltojen lainsäädännössä, sellaisena kuin lainsäädäntö on kulloinkin voimassa muutettuna ilman että sen yleistä periaatetta on muutettu, ja

b) Suomen osalta:

1) siitä yhtiön liiketulon osasta, joka on luettava kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi, ja

2) siitä edellisessä lauseessa tarkoitetun tulon osasta, josta voidaan verottaa 6 tai 13 artiklan 1 kappaleen mukaan,

jotka molemmissa tapauksissa edustavat sellaista Suomen lainsäädännössä määriteltyä määrää, joka jaettaisiin osinkona, jos toiminta olisi ollut Suomessa rekisteröidyn tytäryhtiön harjoittamaa.

9. Tämän artiklan 8 kappaleen a) ja b) kohdassa tarkoitettua veroa ei saa kantaa 2 kappaleen a) kohdassa mainittua verokantaa korkeammalla verokannalla. Sitä ei saa kantaa yhtiöltä, joka:

a) täyttää 16 artiklan (Etuuksien rajoitukset) 2 kappaleen c) kohdan 1) tai 2) alakohdan ehdot;

b) täyttää 16 artiklan 2 kappaleen f) kohdan 1) ja 2) alakohdan ehdot, edellyttäen, että yhtiö täyttää artiklan 4 kappaleessa kuvatut ehdot tämän artiklan 8 kappaleessa kuvatun tulon tai voiton osalta;

c) on 16 artiklan 3 kappaleen mukaan oikeutettu etuuksiin tämän artiklan 8 kappaleessa kuvatun tulon tai voiton osalta; tai

d) on saanut tätä kappaletta koskevan päätöksen 16 artiklan 6 kappaleen perusteella."

2. Sopimuksen 24 artiklan (Syrjintäkielto) 5 kappale poistetaan ja korvataan seuraavalla kappaleella:

"5. Tämän artiklan ei katsota estävän sopimusvaltiota kantamasta 10 artiklan (Osinko) 8 kappaleessa kuvattua veroa."

IV artikla

Sopimuksen 11 artiklaan (Korko) lisätään seuraava uusi kappale:

"6. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä:

a) korosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö maksaa ja joka määräytyy velallisen tai etuyhteydessä olevan henkilön saamisten, myynnin, tulon tai muun kassavirran perusteella, velallisen tai etuyhteydessä olevan henkilön omaisuuden arvonmuutoksen perusteella tai osingon, yhtymän voitonjaon tai muun samanlaisen suorituksen perusteella, jonka velallinen suorittaa etuyhteydessä olevalle henkilölle, ja joka maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy, ja tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta jos etuudenomistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, koron kokonaismäärästä voidaan verottaa verokannalla, joka ei ole suurempi kuin 10 artiklan (Osinko) 2 kappaleen b) kohdassa määrätty verokanta; ja

b) korosta, joka merkitsee liiallista mukaan lukemista jäännösosuuden osalta "real estate mortgage investment conduit" -yksikössä, voi kumpikin valtio verottaa sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti."

V artikla

Artiklan 12 (Rojalti) 2 kappale poistetaan ja 3, 4, 5 ja 6 kappale numeroidaan uudelleen tämän mukaisesti.

VI artikla

Sopimuksen 16 artikla (Etuuksien rajoitukset) poistetaan ja korvataan seuraavalla artiklalla:

"16 artiklaEtuuksien rajoitukset

1. Sopimusvaltiossa asuva henkilö on oikeutettu sopimusvaltiossa asuville henkilöille tällä sopimuksella myönnettyihin etuuksiin vain siltä osin kuin tässä artiklassa määrätään.

2. Sopimusvaltiossa asuva henkilö on oikeutettu kaikkiin tämän sopimuksen mukaisiin etuuksiin, jos henkilö on:

a) luonnollinen henkilö;

b) sopimusvaltio tai sen valtiollinen osa, julkisyhteisö tai paikallisviranomainen;

c) yhtiö, jos:

1) sen pääosakeluokalla (tai millä tahansa epäsuhtaisella osakeluokalla) käydään säännöllisesti kauppaa yhdessä tai useammassa hyväksytyssä arvopaperipörssissä, ja joko

A) sen pääosakeluokalla käydään kauppaa pääasiallisesti siinä sopimusvaltiossa sijaitsevassa hyväksytyssä arvopaperipörssissä, jossa yhtiö asuu (tai jos kyseessä on Suomessa asuva yhtiö, hyväksytyssä arvopaperipörssissä, joka sijaitsee Euroopan unionin alueella tai jossakin muussa Euroopan talousalueen valtiossa, taikka jos kyseessä on Yhdysvalloissa asuva yhtiö, hyväksytyssä arvopaperipörssissä, joka sijaitsee jossakin toisessa valtiossa, joka on Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen sopijapuoli); tai

B) yhtiön pääasiallinen johdon ja valvonnan sijaintipaikka on siinä sopimusvaltiossa, jossa yhtiö asuu; tai

2) viisi tai sitä pienempi määrä sellaisia yhtiöitä, jotka ovat oikeutetut etuuksiin tämän kohdan 1) alakohdan perusteella, omistaa suoraan tai välillisesti vähintään 50 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä ja -arvosta (ja vähintään 50 prosenttia jostakin epäsuhtaisesta osakeluokasta), edellyttäen, että välillisessä omistuksessa jokainen välillinen omistaja on jommassakummassa sopimusvaltiossa asuva henkilö;

d) tämän sopimuksen 4 artiklan (Kotipaikka) 1 kappaleen c) kohdan 1 alakohdassa kuvattu henkilö;

e) eläkerahasto, edellyttäen, että enemmän kuin 50 prosenttia henkilön edunsaajista, jäsenistä tai siihen osallistuvista on jommassakummassa sopimusvaltiossa asuvia luonnollisia henkilöitä; tai

f) muu kuin luonnollinen henkilö, jos:

1) sellaiset henkilöt, jotka ovat oikeutetut tämän sopimuksen mukaisiin etuuksiin tämän kappaleen a) kohdan, b) kohdan, c) kohdan 1) alakohdan, d) tai e) kohdan perusteella ja jotka asuvat siinä sopimusvaltiossa, jossa tämä henkilö asuu, omistavat vähintään puolena verovuoden päivistä suoraan tai välillisesti vähintään 50 prosenttia henkilön kustakin osakeluokasta tai muista etua tuottavista osuuksista, edellyttäen, että välillisessä omistuksessa jokainen välillinen omistaja on tässä sopimusvaltiossa asuva henkilö; ja

2) vähemmän kuin 50 prosenttia henkilön verovuoden kokonaistulosta, sellaisena kuin se määritetään henkilön asuinvaltiossa, maksetaan tai kertyy, suoraan tai välillisesti, henkilöille, jotka eivät ole kummassakaan sopimusvaltiossa asuvia, tämän kappaleen a) kohdan, b) kohdan, c) kohdan 1) alakohdan, d) tai e) kohdan perusteella tämän sopimuksen mukaisiin etuuksiin oikeutettuja henkilöitä, sellaisina maksuina, jotka ovat vähennyskelpoisia tämän sopimuksen piiriin kuuluvien verojen osalta henkilön asuinvaltiossa (lukematta kuitenkaan mukaan markkinaehtoperiaatteen mukaisia tavanomaisen liiketoiminnan puitteissa palveluista tai aineellisesta omaisuudesta suoritettuja maksuja, ja maksuja, jotka liittyvät rahallisiin velvoitteisiin sellaista pankkia kohtaan, joka ei ole maksajaan etuyhteydessä).

3. Sopimusvaltiossa asuva yhtiö on oikeutettu tämän sopimuksen mukaisiin etuuksiin myös silloin, kun:

a) seitsemän tai sitä pienempi määrä henkilöitä, jotka ovat samanarvoisia edunsaajia, omistaa suoraan tai välillisesti vähintään 95 prosenttia sen osakkeiden (ja vähintään 50 prosenttia jonkin epäsuhtaisen osakeluokan) kokonaisäänimäärästä ja -arvosta; ja

b) vähemmän kuin 50 prosenttia yhtiön verovuoden kokonaistulosta, sellaisena kuin se määritetään yhtiön asuinvaltiossa, maksetaan tai kertyy, suoraan tai välillisesti, henkilöille, jotka eivät ole samanarvoisia edunsaajia, sellaisina maksuina, jotka ovat vähennyskelpoisia tämän sopimuksen piiriin kuuluvien verojen osalta yhtiön asuinvaltiossa (lukematta kuitenkaan mukaan markkinaehtoperiaatteen mukaisia tavanomaisen liiketoiminnan puitteissa palveluista tai aineellisesta omaisuudesta suoritettuja maksuja, ja maksuja, jotka liittyvät rahallisiin velvoitteisiin sellaista pankkia kohtaan, joka ei ole maksajaan etuyhteydessä).

4. a) Sopimusvaltiossa asuva henkilö on oikeutettu sopimuksen mukaisiin etuuksiin toisesta valtiosta saamansa tulon osalta siitä riippumatta, onko hän oikeutettu etuuksiin tämän artiklan 2 tai 3 kappaleen perusteella, jos hän harjoittaa ensiksi mainitussa valtiossa aktiivisesti liiketoimintaa (joka on muuta kuin sijoitusten tekemistä tai hoitamista henkilön omaan lukuun, paitsi jos tämä toiminta on pankin, vakuutusyhtiön tai rekisteröidyn arvopaperivälittäjän harjoittamaa pankki-, vakuutus- tai arvopaperitoimintaa) ja toisesta sopimusvaltiosta saatu tulo saadaan tämän liiketoiminnan yhteydessä tai se on siihen liittyvää.

b) Jos sopimusvaltiossa asuva henkilö saa tuloa toisessa sopimusvaltiossa harjoittamastaan liiketoiminnasta tai saa toisessa sopimusvaltiossa syntyvää tuloa etuyhteydessä olevalta yritykseltä, tämän kappaleen a) kohtaa sovelletaan tällaiseen tuloon vain silloin, kun liiketoiminta ensiksi mainitussa valtiossa on huomattavaa suhteessa toisessa valtiossa tapahtuvaan liiketoimintaan. Se, onko liiketoiminta huomattavaa tätä kappaletta sovellettaessa, määritetään kaikkien tosiasioiden ja olosuhteiden perusteella.

c) Kun määritetään sitä, "harjoittaako henkilö aktiivisesti liiketoimintaa" sopimusvaltiossa tämän kappaleen a) kohdan mukaisesti, tähän henkilöön etuyhteydessä olevien henkilöiden harjoittama toiminta katsotaan tämän henkilön harjoittamaksi toiminnaksi. Henkilö on etuyhteydessä toiseen henkilöön, jos toinen omistaa vähintään 50 prosenttia toisen henkilön etua tuottavista osuuksista (tai yhtiön osalta vähintään 50 prosenttia yhtiön osakkeiden tai yhtiön etua tuottavien pääomaosuuksien kokonaisäänimäärästä ja -arvosta) tai joku muu henkilö omistaa, suoraan tai välillisesti, vähintään 50 prosenttia kummankin henkilön etua tuottavista osuuksista (tai yhtiön osalta vähintään 50 prosenttia yhtiön osakkeiden tai yhtiön etua tuottavien pääomaosuuksien kokonaisäänimäärästä ja -arvosta). Henkilön katsotaan aina olevan etuyhteydessä toiseen henkilöön, jos toinen kaikki olennaiset tosiasiat ja olosuhteet huomioon ottaen kontrolloi toista tai ne molemmat ovat saman henkilön tai samojen henkilöiden kontrollin alaiset.

5. Tämän artiklan edellä olevien määräysten estämättä, milloin Suomessa oleva yritys saa Yhdysvalloista vakuutusmaksua, korkoa tai rojaltia ja Suomen ja kolmannen valtion välisen verosopimuksen mukaan tällaisesta vakuutusmaksusta, korosta tai rojaltista koostuva tulo on Suomessa verovapaa sen vuoksi, että tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka tällä yrityksellä on kolmannessa valtiossa, niitä veroetuuksia, joita muutoin sovellettaisiin tämän sopimuksen määräysten perusteella, ei sovelleta tähän tuloon, jos siitä kolmannessa valtiossa tosiasiallisesti maksettu vero on vähemmän kuin 60 prosenttia siitä verosta, joka olisi ollut maksettava Suomessa, jos yritys olisi ansainnut tulon Suomessa eikä tuloa olisi ollut luettava kuuluvaksi kolmannessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Korosta ja rojaltista, joihin tämän kappaleen määräyksiä sovelletaan, voidaan verottaa Yhdysvalloissa verokannalla, joka ei saa ylittää 15 prosenttia niiden kokonaismäärästä. Vakuutusmaksusta, johon tämän kappaleen määräyksiä sovelletaan, verotetaan tämän sopimuksen muiden määräysten estämättä Yhdysvaltojen sisäisen lainsäädännön säännösten mukaan. Tämän kappaleen määräyksiä ei sovelleta:

a) koron osalta, jos Yhdysvalloista saatu tulo on saatu kiinteän toimipaikan kolmannessa valtiossa aktiivisesti harjoittaman liiketoiminnan (joka on muuta kuin sijoitusten tekemistä tai hoitamista henkilön omaan lukuun, paitsi jos tämä toiminta on pankin, vakuutusyhtiön tai rekisteröidyn arvopaperivälittäjän harjoittamaa pankki- vakuutus- tai arvopaperitoimintaa) yhteydessä tai tulo on siihen liittyvää; tai

b) rojaltin osalta, jos se saadaan korvauksena kiinteän toimipaikan itsensä tuottaman tai kehittämän aineettoman omaisuuden käytöstä tai käyttöoikeudesta.

6. Sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, joka ei ole tämän artiklan edellä olevien kappaleiden mukaan oikeutettu etuuksiin, on kuitenkin myönnettävä sopimuksen mukaiset etuudet, jos toisen sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen päättää, että tällaisen henkilön perustamisen, hankkimisen tai ylläpitämisen ja sen toiminnan harjoittamisen yhtenä pääasiallisena tavoitteena ei ollut sopimuksen mukaisten etuuksien hankkiminen. Toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen on neuvoteltava ensiksi mainitun valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa ennen kuin se epää sopimuksen mukaiset etuudet tämän kappaleen perusteella.

7. Tätä artiklaa sovellettaessa,

a) sanonta "pääosakeluokka" tarkoittaa yhtiön tavanmukaisia tai yleisiä osakkeita, edellyttäen, että tällainen osakeluokka edustaa yhtiön äänimäärän ja arvon enemmistöä. Jos mikään yksittäinen tavanmukainen tai yleinen osakeluokka ei edusta yhtiön äänimäärän ja arvon enemmistöä, "pääosakeluokka" on se luokka tai ne luokat, jotka yhdessä edustavat yhtiön äänimäärän ja arvon enemmistöä;

b) sanonta "epäsuhtainen osakeluokka" tarkoittaa sopimusvaltiossa asuvan yhtiön sellaista osakeluokkaa, joka osinkojen tai lunastusmaksujen kautta taikka muulla tavalla oikeuttaa osakkeenomistajan epäsuhtaisesti korkeampaan osuuteen yhtiön tiettyjen varojen tai toimintojen toisessa valtiossa tuottamista ansioista;

c) sanonta "osakkeet" käsittää niitä koskevat talletustodistukset;

d) sanonta "hyväksytty arvopaperipörssi" tarkoittaa:

1) National Association of Securities Dealers, Inc. -nimisen yhtiön omistamaa NASDAQ System -järjestelmää sekä arvopaperipörssiä, joka on rekisteröity Securities and Exchange Commission -nimisessä viranomaisessa vuoden 1934 Securities Exchange Act -nimisen lain tarkoittamana kansallisena arvopaperipörssinä;

2) Helsingin arvopaperipörssiä;

3) Irlannin arvopaperipörssiä ja Amsterdamin, Brysselin, Kööpenhaminan, Frankfurtin, Lontoon, Oslon, Pariisin, Reykjavikin, Riikan, Tukholman, Tallinnan, Vilnan, Wienin ja Zürichin arvopaperipörssejä; ja

4) muuta arvopaperipörssiä, josta sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat sopineet.

e) osakeluokalla katsotaan käytävän säännöllisesti kauppaa yhdessä tai useammassa hyväksytyssä arvopaperipörssissä verovuonna, jos tällaisessa pörssissä tai tällaisissa pörsseissä edellisen verovuoden aikana vaihdettujen tämän luokan osakkeiden yhteismäärä on vähintään 6 prosenttia tämän luokan liikkeellä olevien osakkeiden määrän keskiarvosta tämän edellisen verovuoden aikana;

f) yhtiön pääasiallinen johdon ja valvonnan sijaintipaikka on valtiossa, jossa yhtiö asuu, vain silloin, kun sen johtohenkilöt ja johdon ylemmät työntekijät tässä valtiossa enemmän kuin missään muussa valtiossa kantavat päivittäistä vastuuta yhtiön (mukaan lukien sen suorat ja välilliset tytäryhtiöt) strategiaa, rahoitusta ja toimintaa koskevasta periaatetason päätöksenteosta ja henkilökunta tässä valtiossa enemmän kuin missään muussa valtiossa suorittaa päivittäisiä näiden päätösten valmistelun ja tekemisen kannalta tarpeellisia toimia;

g) sanonta "samanarvoinen edunsaaja" tarkoittaa henkilöä, joka asuu Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai jossakin muussa Euroopan talousalueen valtiossa tai Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen sopijapuolena olevassa valtiossa taikka Sveitsissä, mutta vain silloin, kun henkilö:

1) A) olisi oikeutettu kaikkiin sellaisen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan laajan sopimuksen mukaisiin etuuksiin, joka on tehty Euroopan unionin jäsenvaltion tai jonkin muun Euroopan talousalueen jäsenvaltion tai Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen sopijapuolena olevan valtion taikka Sveitsin ja sen valtion välillä, jolta tämän sopimuksen mukaisia etuuksia vaaditaan sellaisten määräysten perusteella, jotka ovat samankaltaiset kuin tämän artiklan 2 kappaleen a) kohta, b) kohta, c) kohdan 1) alakohta, d) tai e) kohta, edellyttäen, että jos sellainen sopimus ei sisällä laajaa etuuksien rajoittamista koskevaa artiklaa, henkilö olisi oikeutettu tämän sopimuksen mukaisiin etuuksiin tämän artiklan 2 kappaleen a) kohdan, b) kohdan, c) kohdan 1) alakohdan, d) tai e) kohdan perusteella, jos henkilö olisi tämän sopimuksen 4 artiklan (Kotipaikka) perusteella yhdessä valtioista asuva henkilö; ja

B) olisi sellaisen sopimuksen perusteella vakuutusmaksujen ja tämän sopimuksen 10 artiklassa (Osinko), 11 artiklassa (Korko) ja 12 artiklassa (Rojalti) tarkoitetun tulon osalta oikeutettu sitä erityistä tulolajia, jonka osalta etuuksia tämän sopimuksen perusteella vaaditaan, koskevaan sellaiseen verokantaan, joka on vähintään yhtä matala kuin tämän sopimuksen mukaan sovellettava verokanta; tai

2) on sellainen sopimusvaltiossa asuva henkilö, joka on oikeutettu tämän sopimuksen mukaisiin etuuksiin tämän artiklan 2 kappaleen a) kohdan, b) kohdan, c) kohdan 1) alakohdan, d) tai e) kohdan perusteella.

Milloin 10 artiklan (Osinko) 3 kappaletta sovellettaessa määritetään sitä, onko henkilö, joka omistaa suoraan tai välillisesti osakkeita tämän sopimuksen mukaisia etuuksia vaativasta yhtiöstä, samanarvoinen edunsaaja, tällaisella henkilöllä katsotaan olevan osingon maksavassa yhtiössä sama äänimäärä kuin etuuksia vaativalla yhtiöllä on tässä yhtiössä;

h) sellaisen Suomesta kertyvän osingon, koron tai rojaltin osalta, jonka etuudenomistaja on Yhdysvalloissa asuva yhtiö, Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuvan yhtiön katsotaan täyttävän tämän artiklan 7 kappaleen g) kohdan 1) B) alakohdan vaatimukset, kun määritetään sitä, onko tällainen Yhdysvalloissa asuva yhtiö oikeutettu etuuksiin tämän kappaleen perusteella, jos osinko-, korko- tai rojaltimaksu, joka kertyy Suomesta ja suoritetaan suoraan tällaiselle Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuvalle yhtiölle, olisi ollut vapaa verosta jonkin Euroopan unionin direktiivin mukaan. Tätä sovelletaan silloinkin, kun Suomen ja tämän toisen Euroopan unionin jäsenvaltion välisessä verosopimuksessa määrätään tällaiselle maksulle verokanta, joka on korkeampi kuin se verokanta, jota tällaiseen Yhdysvalloissa asuvaan yhtiöön sovellettaisiin tämän sopimuksen 10 artiklan (Osinko), 11 artiklan (Korko) ja 12 artiklan (Rojalti) mukaan.

i) sanonta "julkisyhteisö" tarkoittaa mitä tahansa sopimusvaltion lainsäädännön mukaan perustettua julkisluonteista oikeudellista yhteenliittymää, jossa ainoastaan tämä valtio itse, sen valtiollinen osa tai paikallisviranomainen on osakkaana.

j) sanonta "eläkerahasto", sellaisena kuin sitä käytetään tässä artiklassa, tarkoittaa henkilöä, joka:

1) on organisoitu sopimusvaltion lainsäädännön mukaan;

2) on perustettu ja jota ylläpidetään tässä sopimusvaltiossa pääasiallisesti eläkkeiden tai muiden samanlaisten hyvitysten, mukaan lukien sosiaaliturvasuoritukset, hallinnoimiseksi tai suorittamiseksi tai tulon ansaitsemiseksi yhden tai useamman tällaisen järjestelyn hyväksi; ja

3) on joko

A) Suomen osalta, eläkelaitos, mutta jos tällainen laitos on organisoitu yhtiöksi, vain keskinäinen eläkevakuutusyhtiö, tai

B) Yhdysvaltojen osalta, vapautettu verosta Yhdysvalloissa tämän kohdan 2) alakohdassa kuvattujen toimintojen osalta."

VII artikla

Sopimuksen 23 artiklaa (Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen) muutetaan seuraavasti:

a) 23 artiklan 1 kappaleen c) kohta poistetaan;

b) sanat "tai aikaisempi kansalainen tai Yhdysvalloissa pitkäaikaisesti asunut henkilö" lisätään sanojen "Yhdysvaltojen kansalainen" jälkeen niihin kohtiin, joissa ne esiintyvät 3 kappaleessa; ja

c) sanat "jollei sopimusvaltion sisäisessä lainsäädännössä olevista vieraan valtion veron vähentämisen rajoittamiseksi sovellettavista tulon lähdettä koskevista määräyksistä muuta johdu" poistetaan niistä kohdista, joissa ne esiintyvät 4 kappaleessa.

VIII artikla

Sopimuksen 26 artikla (Tietojen vaihtaminen) poistetaan ja korvataan seuraavalla:

"26 artiklaTietojen vaihtaminen

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään sellaisia tietoja, jotka voivat olla merkittäviä tämän sopimuksen tai sopimusvaltion määräämiä kaikenlaatuisia veroja koskevan sopimusvaltioiden sisäisen lainsäädännön määräysten toimeenpanemiseksi, mikäli tämän lainsäädännön perusteella tapahtuva verotus ei ole sopimuksenvastainen, mukaan lukien tiedot, jotka liittyvät näiden verojen määräämiseen tai kantamiseen tai perintään taikka näitä veroja koskeviin syytteisiin tai niitä koskevien valitusten käsittelyyn. Sopimuksen 1 artikla (Henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan) ja 2 artikla (Sopimuksen piiriin kuuluvat verot) eivät rajoita tietojen vaihtamista.

2. Jos sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen erityisesti niin pyytää, toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava tämän artiklan mukaiset tiedot valalla vahvistetun kirjallisen todistajanlausunnon ja lyhentämättömän alkuperäisasiakirjan oikeaksi todistetun jäljennöksen muodossa (niihin luettuina kirjat, muistiinpanot, lausunnot, pöytäkirjat, tilit ja kirjoitukset).

3. Sopimusvaltion tämän artiklan perusteella vastaanottamia tietoja on käsiteltävä salaisina samalla tavalla kuin tämän valtion sisäisen lainsäädännön perusteella saatuja tietoja ja niitä saadaan ilmaista vain henkilöille tai viranomaisille (mukaan lukien tuomioistuimet ja hallintoelimet), jotka määräävät, kantavat tai perivät edellä tarkoitettuja veroja tai osallistuvat niitä koskevaan hallintoon tai niitä koskevien syytteiden tai valitusten käsittelemiseen taikka tällaisten toimintojen valvontaan. Näiden henkilöiden tai viranomaisten on käytettävä tietoja vain tällaisiin tarkoituksiin. Ne saavat ilmaista tietoja julkisessa oikeudenkäynnissä tai tuomioistuimen ratkaisuissa.

4. Edellä tässä artiklassa olevien määräysten ei milloinkaan katsota velvoittavan sopimusvaltiota:

a) ryhtymään hallintotoimiin, jotka poikkeavat sen tai toisen sopimusvaltion lainsäädännöstä tai hallintokäytännöstä;

b) antamaan tietoja, joita sen tai toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan tai säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia;

c) antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen tai ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä (ordre public).

5. Jos sopimusvaltio pyytää tietoja tämän artiklan mukaisesti, toisen sopimusvaltion on käytettävä tietojenhankintakeinojaan pyydettyjen tietojen hankkimiseksi, vaikka tämä toinen valtio ei ehkä tarvitse näitä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Edelliseen lauseeseen sisältyvän velvollisuuden osalta sovelletaan 4 kappaleen rajoituksia, mutta rajoitusten ei milloinkaan katsota sallivan sitä, että sopimusvaltio kieltäytyy antamasta tietoja yksinomaan sen vuoksi, että ne eivät sen osalta koske kansallista etua.

6. Sen valtion toimivaltaisen viranomaisen, jolta tietoja pyydetään, on tämän artiklan 4 kappaleen estämättä hankittava ja annettava tietoja, jotka ovat rahoituslaitosten, välittäjien tai edustajien tai uskottujen miesten hallussa (pois lukien tiedot, jotka paljastaisivat luottamuksellista yhteydenpitoa asiakkaan ja oikeusavustajan tai muun oikeudenkäyntiasiamiehen välillä, kun asiakas pyytää oikeudellisia neuvoja) tai jotka koskevat oikeuksia henkilössä mukaan lukien haltijaosakkeet, sellaisista sen valtion, jolta tietoja pyydetään, laeista ja käytännöistä huolimatta, jotka muutoin saattaisivat estää tällaisten tietojen saamisen.

7. Kummankin sopimusvaltion on pyrittävä perimään toisen sopimusvaltion puolesta rahamääriä, jotka voivat olla tarpeen sen varmistamiseksi, ettei tällä sopimuksella tämän toisen valtion verotuksessa myönnettävästä huojennuksesta pääse hyötymään henkilö, joka ei ole siihen oikeutettu. Tämä kappale ei velvoita kumpaakaan sopimusvaltiota ryhtymään hallintotoimiin, jotka olisivat vastoin sen täysivaltaisuutta, turvallisuutta tai yleistä järjestystä."

IX artikla

1. Tämä pöytäkirja on ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat on vaihdettava mahdollisimman pian.

2. Pöytäkirja tulee voimaan ratifioimisasiakirjojen vaihtamisella ja sen määräyksiä sovelletaan:

a) Suomen osalta:

1) lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloon, joka saadaan pöytäkirjan voimaantulopäivän jälkeen tulevan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen; ja

2) muiden verojen osalta verovuosiin, jotka alkavat pöytäkirjan voimaantulopäivän jälkeen tulevan tammikuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen; ja

b) Yhdysvaltojen osalta:

1) lähteellä pidätettävien verojen osalta määriin, jotka maksetaan tai hyvitetään pöytäkirjan voimaantulopäivän jälkeen tulevan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen; ja

2) muiden verojen osalta verovuosiin, jotka alkavat pöytäkirjan voimaantulopäivän jälkeen tulevan tammikuun ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen.

c) kummassakin sopimusvaltiossa 10 artiklan (Osinko) 3 kappaleessa tarkoitettujen lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloon, joka saadaan tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2007 tai sen jälkeen, edellyttäen, että tämä pöytäkirja tulee voimaan ennen joulukuun 31 päivää vuonna 2007.

3. Tämä pöytäkirja on voimassa niin kauan kuin sopimus on voimassa.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, hallitustensa asianmukaisesti siihen valtuuttamina, allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2006 kahtena suomen- ja englanninkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Suomen hallituksen puolesta:

Ulla-Maj Wideroos

Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen puolesta:

Marilyn Ware