Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaiden välillä tehdyn eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
- Datum för undertecknande
- Ursprunglig publikation
- Vihko 23/2003 (Julkaistu 15.10.2003)
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Kööpenhaminassa 14 päivänä tammikuuta 2002 tehty Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välinen eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskeva sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 18 päivänä lokakuuta 2002 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 1 päivänä marraskuuta 2002, tulee voimaan 18 päivänä lokakuuta 2003 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Pohjoismaiden välillä tehdyn eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 1 päivänä marraskuuta 2002 annettu laki (876/2002) tulee voimaan 18 päivänä lokakuuta 2003.
3 §
Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä lokakuuta 2003.
SOPIMUS
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamisesta
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallitukset ovat sopineet 27 päivänä toukokuuta 1950 Tanskan kansalaisuudesta annetun lain (n:o 252) 10 §:ssä olevien, vrt. lakitiedoksianto n:o 28 15 päivänä tammikuuta 1999, jota on muutettu 29 päivänä joulukuuta 1999 annetulla lailla n:o 1102, 28 päivänä kesäkuuta 1968 annetun Suomen kansalaisuuslain (n:o 401) 10 §:ssä, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 10 päivänä elokuuta 1984 annetulla lailla (584/1984) ja 3 päivänä helmikuuta 1995 annetulla lailla (155/1995), 23 joulukuuta 1952 Islannin kansalaisuudesta annetun lain n:o 100 9 b §:ssä, sellaisena kuin se on 11 päivänä toukokuuta 1982 annetussa laissa n:o 49, 12 kesäkuuta 1998 annetussa laissa n:o 62 ja 16 päivänä kesäkuuta 1998 annetussa laissa n:o 82, 8 päivänä joulukuuta 1950 Norjan kansalaisuudesta annetun lain 10 §:ssä, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa ja 1 päivänä maaliskuuta 2001 Ruotsin kansalaisuudesta annetun lain (n:o 82) 17-19 §:ssä olevien määräysten voimaansaattamisesta.
1 artikla
Sovellettaessa kansalaisuutta koskevien Tanskan, Islannin ja Norjan lakien 3 §:n ja Suomen kansalaisuuslain 5 §:n määräyksiä rinnastetaan asuminen jossakin sopimusvaltiossa asumiseen siinä valtiossa, jonka kansalaisuuden ilmoituksen tekijä haluaa saada, kuitenkin niin, että asumisajasta otetaan huomioon vain viisi vuotta ilmoituksen tekemistä edeltävältä ajalta ja vain 16 vuoden ikään asti.
2 artikla
Sovellettaessa kansalaisuutta koskevien Tanskan, Islannin ja Norjan lakien 4 §:ssä ja Suomen kansalaisuuslain 6 §:ssä olevia määräyksiä rinnastetaan asuminen jossakin sopimusvaltiossa 12 vuoden ikään asti asumiseen siinä valtiossa, jonka kansalaisuuden ilmoituksen tekijä haluaa saada.
3 artikla
Kansalaisuutta koskevien Tanskan, Islannin ja Norjan lakien 8 §:n 1 kappaleessa olevaa määräystä, Suomen kansalaisuuslain 8 b §:n 1 momentissa olevaa määräystä ja Ruotsin kansalaisuuslain 14 §:n 1 kappaleessa olevaa määräystä ei sovelleta sellaiseen henkilöön, joka on asunut toisessa sopimusvaltiossa yhteensä vähintään seitsemän vuotta.
4 artikla
Sopimusvaltion kansalainen voi saada toisen sopimusvaltion kansalaisuuden ilmoittamalla tästä kirjallisesti tämän valtion määräämälle viranomaiselle, mikäli
1) hän on saanut ensiksi mainitun valtion kansalaisuuden muulla tavoin kuin kansalaistamalla;
2) hän on täyttänyt 18 vuotta;
3) hän on asunut viimeksi mainitussa valtiossa viimeksi kuluneet seitsemän vuotta; ja
4) häntä ei tänä aikana ole tuomittu vapausrangaistukseen eikä muuhunkaan seuraamukseen, joka tämän valtion lainsäädännön mukaan tässä suhteessa rinnastetaan vapausrangaistukseen.
Sovellettaessa 1 kappaleen 1 kohdassa olevaa määräystä katsotaan myös sen, joka on saanut kansalaisuuden siten, että toinen hänen vanhemmistaan on kansalaistettu, saaneen kansalaisuuden kansalaistamalla.
Sovellettaessa 1 kappaleen 3 kohdassa olevaa määräystä kukin sopimuspuoli voi soveltaa lyhyempää määräaikaa, joka ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin viisi vuotta.
5 artikla
Sopimusvaltion kansalainen, jolla on aikaisemmin ollut toisen sopimusvaltion kansalaisuus, saa tämän kansalaisuuden takaisin, kun hän muutettuaan pysyvästi asumaan tähän valtioon ilmoittaa asiasta kirjallisesti tämän valtion määräämälle viranomaiselle.
Tällainen ilmoitus voidaan kuitenkin tehdä vain, jos hänellä takaisin haluamansa kansalaisuuden menetettyään on keskeytyksettä ollut yhden tai useamman sopimusvaltion kansalaisuus.
6 artikla
Jos sopimusvaltion kansalainen saa 4 tai 5 artiklan nojalla toisen sopimusvaltion kansalaisuuden, saavat myös hänen alle 18-vuotiaat naimattomat lapsensa saman kansalaisuuden edellyttäen, että asianomaisen valtion kansalaisuuslainsäädännön asettamat ehdot täyttyvät.
Kukin osapuoli voi tässä yhteydessä päättää, että 7 artiklan määräystä sovelletaan vastaavalla tavalla.
7 artikla
Soveltaessaan 4 ja 5 artiklan määräyksiä sopimuspuoli voi määrätä, että kansalaisuuden saaminen näiden määräysten mukaan edellyttää, että ilmoituksen antaja osoittaa, että hän tällöin menettää muiden valtioiden kansalaisuuden.
8 artikla
Jokainen sopimuspuoli ilmoittaa kiireellisesti toisille sopimuspuolille sellaisista kansalaisuuslainsäädännön muutoksista, joilla on merkitystä tämän sopimuksen kannalta. Sopimuspuolet harkitsevat viipymättä yhdessä, aiheuttavatko muutokset muutoksia tähän sopimukseen.
9 artikla
Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivää sen päivän jälkeen, jona kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet sopimuksen hyväksymisestä Tanskan ulkoasiainministeriölle. Tanskan ulkoasiainministeriö antaa muille sopimuspuolille tiedon näiden ilmoitusten vastaanottamisesta sekä sopimuksen voimaantulon ajankohdasta.
Samalla kumotaan Kööpenhaminassa lokakuun 23 päivänä 1998 allekirjoitettu Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamisesta.
10 artikla
Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Tanskan ulkoasiainministeriölle, joka antaa muille sopimuspuolille tiedon ilmoituksen vastaanottamisesta ja sen sisällöstä.
Irtisanominen koskee ainoastaan sen tehnyttä sopimuspuolta ja tulee voimaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, jona Tanskan ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomista koskevan ilmoituksen.
11 artikla
Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Tanskan ulkoasiainministeriöön, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset muille sopimuspuolille.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Kööpenhaminassa 14 päivänä tammikuuta 2002 yhtenä tanskan-, suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.