Asetus Valko-Venäjän kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojelua koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta
- Datum för undertecknande
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esityksestä säädetään:
1 §
Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992 tehty Suomen tasavallan hallituksen ja Valko-Venäjän tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojelua koskeva sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 20 päivänä elokuuta 1993 annetulla lailla (1116/94) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niinikään 20 päivänä elokuuta 1993 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 11 päivänä marraskuuta 1994, tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta 1994 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Valko-Venäjän kanssa sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojelua koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 20 päivänä elokuuta 1993 annettu laki (1116/94) ja tämä asetus tulevat voimaan 14 päivänä joulukuuta 1994.
Suomen tasavallan hallituksen ja Valko-Venäjän tasavallan hallituksen välinen SOPIMUS sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojelusta
Suomen tasavallan hallitus ja Valko-Venäjän tasavallan hallitus, joita jäljempänä kutsutaan sopimuspuoliksi
pyrkien edistämään ja laajentamaan kummankin valtion välisiä taloudellisia suhteita tasaveroisuuden ja molemminpuolisen edun pohjalta
tunnustaen tarpeen suojella kummankin valtion sijoittajien toisen valtion alueella tekemiä sijoituksia
haluten luoda suotuisat edellytykset toisen valtion sijoittajien toisen valtion alueella tekemille sijoituksille
vakuuttuneina siitä, että sijoitusten edistäminen ja molemminpuolinen suojelu vaikuttaa suotuisasti pääomaliikkeisiin ja liiketoiminnalliseen aloitteellisuuteen ja lisää kummankin valtion taloudellista hyvinvointia
ovat sopineet seuraavasta:
1 artiklaMääritelmät
Tässä sopimuksessa:
a) Käsite ''sijoitus'' tarkoittaa kaikenlaisia taloudelliseen toimintaan liittyviä omaisuusarvoja, ja käsittää erityisesti, joskaan ei yksinomaisesti:
1) irtaimen ja kiinteän omaisuuden ja muut omistusoikeudet mukaanlukien erilaiset vakuusmuodot;
2) osakkeet ja muut yritykseen osallistumisen muodot tai osuudet tällaisten yritysten omaisuuteen;
3) oikeuden rahaan tai rahanarvoiseen saatavaan;
4) immateriaalioikeudet mukaanlukien oikeudet, jotka liittyvät tekijänoikeuksiin, patentteihin, tavaramerkkeihin, kauppanimiin, teollisiin mallioikeuksiin, liikesalaisuuksiin, teknisiin valmistusmenetelmiin ja tietotaitoon sekä muut vastaavat oikeudet;
5) liiketoiminnan toimiluvat ja konsessiot, mukaanlukien ne, jotka koskevat luonnonvarojen etsintää, jalostamista, louhintaa tai hyödyntämistä sekä tuotteiden myyntiä, kuljetusta ja jakelua;
6) tämän sopimuksen tarkoittamaan investointiin liittyvää vuokrasopimuksella hankittua omaisuutta.
b) Käsite ''sijoittaja'' tarkoittaa:
1) fyysistä henkilöä, joka on Suomen tasavallan tai Valko-Venäjän tasavallan kansalainen oman maansa alueella voimassa olevan lainsäädännön mukaan, tai oikeushenkilöä, joka on perustettu Suomen tasavallassa tai Valko-Venäjän tasavallassa voimassa olevan lainsäädännön mukaan, ja jotka oman maansa lainsäädännön mukaan ovat oikeutettuja tekemään sijoituksia toisen sopimuspuolen alueella;
2) oikeushenkilöä, jonka keskuspaikka on jommankumman sopimuspuolen valtion alueella tai kolmannen valtion alueella, jolloin jommankumman sopimuspuolen sijoittajalla on siinä hallitseva osuus,
3) oikeushenkilöä, jota 1) tai 2) kohdissa olevat määritteet eivät kata, mutta johon jommallakummalla sopimuspuolella on erityinen kiinnostus sijoittajana edellyttäen, että sopimuspuolet yhteisesti tunnustavat tapauskohtaisesti tämän oikeushenkilön sijoittajaksi ja hyväksyvät tämän oikeushenkilön suunnittelemat sijoitukset kunkin erikseen.
c) Käsite ''tuotto'' tarkoittaa rahamääriä ja muita omaisuusarvoja, jotka on saatu tai on määrä saada sijoituksista ja se käsittää erityisesti, joskaan ei yksinomaisesti, voiton, koron, osingot, rojaltit ja muut sekä rahana että luontaissuorituksina tapahtuvat maksut.
d) Käsite ''alue'' tarkoittaa Suomen tasavallan osalta Suomen tasavallan aluetta ja kaikkia sen aluevesiin liittyviä alueita, joilla Suomi lainsäädännön mukaan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti käyttää suvereeneja oikeuksiaan ja lainsäädäntövaltaansa, ja Valko-Venäjän osalta aluetta, joka muodostaa Valko-Venäjän tasavallan valtion alueen.
2 artiklaSopimuksen soveltaminen
1. Tätä sopimusta sovelletaan sijoituksiin, jotka on tehty sen valtion lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella niitä tehdään.
2. Huomioonottaen tämän artiklan 1 kohdan määräykset tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin sijoituksiin, joita sopimuspuolen sijoittajat ovat tehneet toisen sopimuspuolen valtion alueella ennen ja jälkeen tämän sopimuksen voimaantulon.
3 artiklaSijoitusten suojelu
Kumpikin sopimuspuoli turvaa kaikissa tilanteissa oman lainsäädäntönsä sallimissa rajoissa ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun toisen sopimuspuolen sijoittajien tekemille sijoituksille.
4 artiklaSijoitusten kohtelu
1. Kummankin sopimuspuolen on valtionsa alueella myönnettävä toisen sopimuspuolen sijoittajien tämän sopimuksen määräysten mukaisesti tekemille sijoituksille tai niistä saaduille tuotoille kohtelu, mikä ei saa olla epäedullisempaa kuin kohtelu, jonka se myöntää vastaavassa tilanteessa kolmansien maiden sijoittajien tekemille sijoituksille ja niiden tuotoille.
2. Tämän artiklan kohdassa 1. tarkoitettu kohtelu ei kuitenkaan koske etuja ja etuoikeuksia tai korvausperusteita, jotka jompikumpi sopimuspuoli myöntää kolmansien maiden sijoittajille, sijoituksille tai tuotoille
- jo perustettujen tai tulevaisuudessa mahdollisesti perustettavien talousalueita, talous- ja tulliliittoja tai vapaakauppa-alueita koskevien sopimusten perusteella
- kaksinkertaisen verotuksen estämistä koskevan sopimuksen tai muuhun verotukseen kokonaisuudessaan tai osittain liittyvän kansainvälisen sopimuksen perusteella.
3. Jos jommankumman sopimuspuolen voimassaolevan lainsäädännön tai hallitustenvälisistä sopimuksista johtuviin velvollisuuksiin sisältyy vaatimus myöntää sopimuspuolten sijoittajille suotuisampi kohtelu kuin mitä tämä sopimus edellyttää, tämä vaatimus on voimassa sikäli kuin se suotuisampana menee tämän sopimuksen edelle.
5 artiklaMenetysten korvausmenettely
Sen sopimuspuolen sijoittajille, joiden sijoitukset ovat kärsineet vahinkoa sodan tai muun aseellisen yhteenoton, poikkeustilan julistamisen tai levottomuuksien johdosta, tämä toinen sopimuspuoli turvaa menetysten korvausmenettelyn, joka ei saa olla epäedullisempi kuin se, jonka tämä toinen sopimuspuoli myöntää minkä tahansa kolmannen maan sijoittajille koskien omaisuuden palauttamista, omaisuuden korvaamista, vahingonkorvauksia tai muuta materiaalista arvoa omaavaa harkintaa.
Korvaukset tulee suorittaa vapaasti vaihdettavissa valuutoissa ja niiden tulee olla vapaasti siirrettävissä maasta toiseen.
6 artiklaKorvauksien maksaminen pakkotoimenpiteiden yhteydessä
1. Kumpikaan sopimuspuoli ei ryhdy alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajan sinne tekemiin sijoituksiin kohdistuviin pakkotoimenpiteisiin, kuten kansallistamis-, pakkolunastus- tai muihin vaikutuksiltaan vastaaviin haltuunottotoimenpiteisiin paitsi silloin kun tätä vaativat julkiset edut. Tällöin noudatetaan tällä alueella voimassa olevan lainsäädännön määräämää järjestystä ja maksetaan asianmukainen korvaus.
2. Tällaiset toimenpiteet eivät saa olla syrjiviä.
3. Korvaus lasketaan sijoitusten reaaliarvon pohjalta välittömästi ennen tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen toimenpiteiden suorittamista tai toimenpiteitä koskevan päätöksen julkiseen tietoon tulemista, ja se määritellään kansainvälisesti hyväksyttyjen objektiivisten arviointiperiaatteiden mukaisesti. Korvaus maksetaan vapaasti vaihdettavassa valuutassa arvon määrittämispäivänä voimassa olevan virallisen valuuttakurssin mukaisena. Korvausmäärä siirretään ilman aiheetonta viivytystä siirtomuodollisuuksien suorittamisen tavanomaisesti vaatiman ajanjakson kuluessa, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa 1. kohdan tarkoittamaan toimenpiteeseen ryhtymisestä. Korvauksen tulee sisältää korko sijoituksen reaaliarvon määrittämispäivästä maksupäivään asti sopimuspuolen keskuspankin määrittelemän kaupallisen korkokannan mukaisesti.
4. Sijoittajalla, jota pakkotoimenpide koskee, on oikeus saada ilman aiheetonta viivytystä pakkotoimenpiteen suorittavan sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti tämän sopimuspuolen toimivaltaiselta viranomaiselta tai laitokselta objektiivinen arvio haltuun otetun sijoituksen arvosta tämän artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti.
5. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös sijoituksista saataviin tuottoihin, samoin kuin sijoitusten myynnistä ja osittaisesta tai kokonaisesta lakkauttamisesta sijoittajan hyväksi tuleviin rahamääriin.
7 artiklaSijoituksiin liittyvien maksujen, tuottojen ja irtaimen omaisuuden siirto
Kumpikin sopimuspuoli turvaa toisen sopimuspuolen sijoittajille esteettömän ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tapahtuvan sijoituksiin liittyvien maksujen ja tuottojen siirron sijoittajalle kertyneessä vapaasti vaihdettavassa valuutassa niiden koskiessa erityisesti:
1) voittoja, osinkoja, korkoja, rojalteja, palkkioita, lisenssimaksuja, provisioita ja muita sijoituksista saatavia tuottoja ja maksuja;
2) lainoja tai muihin vastaaviin sitoumuksiin liittyviä rahamääräisiä lyhennyksiä;
3) sijoittajan hyväksi sijoitusten myynnistä ja osittaisesta tai kokonaisesta lakkauttamisesta tulevia varoja;
4) sijoittajan kotimaan kansalaisten palkkatuloja tai muita ansioon liittyviä tuloja työskentelystä sijoituksen yhteydessä sijoitusmaan alueella;
5) sijoitukseen kuuluvan irtaimen omaisuuden siirtoa.
8 artiklaSijoitusten edistäminen
Sopimuspuolet myötävaikuttavat lainsäädäntönsä puitteissa suotuisten olosuhteiden turvaamiseen tässä sopimuksessa tarkoitettujen sijoitusten pohjalta perustettujen tai perustettavien yritysten toiminnalle samoin kuin tämän sopimuksen 1 artiklan a) 5 kohdassa tarkoitettuihin toimilupiin ja konsessioihin perustuville sijoitushankkeille ja niiden toimivuudelle.
9 artiklaSopimuspuolen ja sijoittajan välisten riitaisuuksien ratkaisu
1. Sopimuspuolen sijoittajan ja toisen sopimuspuolen väliset oikeudelliset riitaisuudet pyritään ratkaisemaan mahdollisuuksien mukaan neuvotteluteitse.
2. Jos niistä ei ole päästy sovintoon kolmen kuukauden kuluessa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä, voidaan riita jommankumman riitapuolen vaatimuksesta alistaa ratkaistavaksi joko:
a) sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainväliselle ratkaisu- ja sovittelukeskukselle (jäljempänä ''keskus'') ottaen huomioon Washington D.C.:ssä 18 päivänä maaliskuuta 1965 tehdyn valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemista koskevan yleissopimuksen soveltuvat määräykset, sikäli kuin molemmat sopimuspuolet ovat tulleet mainitun sopimuksen osapuoliksi; tai
b) Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppalakikomission voimassa olevien välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaiselle kansainväliselle ad-hoc-välimiesoikeudelle.
3. Tämän artiklan 1 kappaleen niistä määräyksistä huolimatta, jotka koskevat riidan alistamista välimiesmenettelyyn, sijoittajalla on oikeus valita sovittelumenettely.
10 artiklaSopimuspuolten välisten riitaisuuksien ratkaisu
1. Sopimuspuolten väliset riidat tämän sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta on mahdollisuuksien mukaan ratkaistava neuvottelemalla diplomaattiteitse.
2. Jollei sopimuspuolten välistä riitaa kyetä näin ratkaisemaan 6 kuukauden kuluessa, se on saatettava jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.
3. Sellainen välimiesoikeus perustetaan jokaista eri tapausta varten seuraavalla tavalla. Kahden kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön saamisesta kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden oikeuden jäsenistä. Nämä kaksi jäsentä valitsevat sitten sellaisen kolmannen valtion kansalaisen, joka nimitetään molempien sopimuspuolten suostumuksesta oikeuden puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja on nimitettävä kahden kuukauden kuluessa kahden muun jäsenen nimittämisestä.
4. Jos tämän artiklan 3 kappaleessa määrättyjen aikojen kuluessa tarvittavia nimityksiä ei ole suoritettu, jompikumpi sopimuspuoli voi muun sopimuksen puuttuessa pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa suorittamaan tarvittavat nimitykset. Jos puheenjohtaja on jommankumman sopimuspuolen kansalainen tai jos hän on muulla tavoin estynyt täyttämästä sanottua tehtävää, varapuheenjohtajaa on pyydettävä suorittamaan tarvittavat nimitykset. Jos varapuheenjohtaja on jommankumman sopimuspuolen kansalainen tai jos myös hän on estynyt täyttämästä sanottua tehtävää, Kansainvälisen tuomioistuimen virkaiässä seuraavaa jäsentä, joka ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen ja joka ei muutoin ole estynyt täyttämästä sanottua tehtävää, on pyydettävä suorittamaan tarvittavat nimitykset.
5. Välimiesoikeus päättää omasta menettelytavastaan ja tekee päätöksensä äänten enemmistöllä. Sen päätös on molempia sopimuspuolia sitova. Sopimuspuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin puheenjohtajan ja oikeuden jäsenten kustannuksista. Välimiesoikeus voi kuitenkin päätöksessään määrätä toisen sopimuspuolista vastaamaan suuremmasta osuudesta kustannuksia, ja tällainen päätös on molempia sopimuspuolia sitova.
11 artiklaSijaantulo
Jos sopimuspuoli tai sen asianomainen viranomainen tämän sopimuspuolen sijoittajan sijoituksia koskevan myöntämänsä takuun perusteella maksaa korvauksen sijoittajalle, ensin mainittu sopimuspuoli tai sen asianomainen viranomainen sijaantulon kautta saa sijoittajan tähän sopimukseen perustuvat vastaavat oikeudet.
12 artiklaSopimuksen voimaantulo, voimassaoloaika ja päättyminen
1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat diplomaattiteitse ilmoittaneet toisilleen sopimuksen voimaantuloon tarvittavien muodollisuuksien tulleen täytetyiksi.
2. Tämä sopimus on voimassa viisitoista (15) vuotta ja tämän jälkeen sen voimassaolo jatkuu, ellei sitä ole irtisanottu päättymään tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti.
3. Kumpikin sopimuspuoli voi antamalla kirjallisen ilmoituksen diplomaattiteitse toiselle sopimuspuolelle yhtä (1) vuotta aikaisemmin irtisanoa tämän sopimuksen päättymään alkuperäisen viidentoista (15) vuoden ajanjakson päättyessä tai milloin tahansa sen jälkeen.
4. Niiden sijoitusten osalta, jotka on tehty ennen tämän sopimuksen voimassaolon päättymistä, 1-11 artiklojen määräykset ovat edelleen voimassa viisitoista (15) vuotta sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen.
Tehty Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1992 kahtena alkuperäisenä suomen- ja valkovenäjänkielisenä kappaleena, jotka molemmat ovat yhtä todistusvoimaiset.