Asetus Kanadan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä Kanadan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen ja Quebecin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimusjärjestelyn eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta
- Datum för undertecknande
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Ottawassa 28 päivänä lokakuuta 1986 Suomen tasavallan ja Kanadan välillä sosiaaliturvasta tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 18 päivänä joulukuuta 1987 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (98/88) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 18 päivänä joulukuuta 1987 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1987, on voimassa 1 päivästä helmikuuta 1988 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tarkempia määräyksiä sopimuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.
3 §
Kanadan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen ja Quebecin kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimusjärjestelyn eräiden määräysten hyväksymisestä 18 päivänä joulukuuta 1987 annettu laki (98/88) ja tämä asetus tulevat voimaan 10 päivänä helmikuuta 1988. Niitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä helmikuuta 1988.
Suomen Tasavallan ja Kanadan välinen SOSIAALITURVASOPIMUS
Suomen Tasavallan hallitus ja Kanadan hallitus,
jotka ovat päättäneet tehdä yhteistyötä sosiaaliturvan alalla,
ovat päättäneet tehdä tätä tarkoitusta varten sopimuksen,
ja ovat sopineet seuraavan:
I OSAYleiset määräykset
I artiklaMääritelmät
1. Tässä sopimuksessa tarkoittaa:
a) "Kanadan hallitus" hallitusta Hänen Majesteettinsa Kuningattaren edustajana Kanadassa ja sitä edustavaa sosiaali- ja terveysministeriä;
b) "alue" Kanadan osalta Kanadan aluetta ja Suomen osalta Suomen aluetta;
c) "lainsäädäntö" II artiklassa mainittuja lakeja ja määräyksiä;
d) "asianomainen viranomainen" Kanadan osalta sen lainsäädännön toimeenpanosta vastaavaa ministeriä tai ministereitä ja Suomen osalta sosiaali- ja terveysministeriötä;
e) "asianomainen vakuutuslaitos" Kanadan osalta asianomaista viranomaista ja Suomen osalta laitosta, josta kysymyksessä olevalla henkilöllä on oikeus saada etuus tai olisi oikeus saada etuus, jos tämä henkilö asuisi Suomessa;
f) "hyväksiluettava kausi" maksu-, vakuutus- tai asumiskautta, tai vastaavaa kautta, jonka perusteella saa oikeuden etuuteen jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön mukaan;
g) "etuus" mitä tahansa rahasuoritusta, eläkettä tai avustusta, josta määrätään jommankumman sopimuspuolen lainsäädännössä, mukaan luettuina kaikki tällaiseen rahasuoritukseen, eläkkeeseen tai avustukseen kuuluvat lisät ja korotukset.
2. Käsitteillä, joita ei tässä artiklassa ole määritelty on se merkitys, joka niillä on sovellettavan lainsäädännön mukaan.
II artiklaLainsäädäntö, johon sopimusta sovelletaan
1. Tätä sopimusta sovelletaan seuraavaan lainsäädäntöön:
a) Kanadan osalta;
i) vanhuusturvalakiin ja siihen liittyviin määräyksiin; ja
ii) Kanadan työeläkejärjestelmään (Canada Pension Plan) ja siihen liittyviin määräyksiin:
b) Suomen osalta;
i) kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkkeeseen;
ii) työeläkejärjestelmään mukaanlukien yrittäjien, valtion, kirkon ja kiintien eläkejärjestelmät sekä merimiesten eläkejärjestelmän; ja
iii) lakiin työnantajan sosiaaliturvamaksusta.
2. Jollei tämän artiklan 3 kappaleesta muuta johdu, sopimusta sovelletaan myös lakeihin tai määräyksiin jotka peruuttavat, korvaavat, muuttavat, täydentävät tai kokoavat yhteen tämän artiklan 1 kappaleessa mainittua lainsäädäntöä.
3. Tätä sopimusta sovelletaan lakeihin tai määräyksiin, jotka ulottavat voimassaolevaa lainsäädäntöä muihin edunsaajaryhmiin, vain ellei kumpikaan sopimuspuoli ole ilmoittanut kolmen kuukauden kuluessa tällaisten lakien tai määräysten tiedoksi saamisesta toiselle sopimuspuolelle vastustavansa sitä.
III artiklaHenkilöt, joihin sopimusta sovelletaan, ja yhdenvertainen kohtelu
1. Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet Kanadan tai Suomen lainsäädännön piiriin, sekä jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin huollettaviin ja edunsaajiin.
2. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä henkilöt, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, sekä heidän huollettavansa ja edunsaajansa, ovat toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisten velvoitteiden alaisia, ja heillä on oikeus tämän lainsäädännön mukaisiin etuuksiin samoin edellytyksin kuin tämän sopimuspuolen omilla kansalaisilla. Edellä sanottua sovelletaan myös sopimuspuolen kansalaisiin, jotka eivät ole kuuluneet tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin sekä sellaisen kansalaisen huollettaviin ja edunsaajiin.
IV artiklaEtuuksien maksaminen ulkomaille
1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, III artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun henkilön sopimuspuolen lainsäädännön mukaan saavuttamia etuuksia, mukaan luettuina tämän sopimuksen perusteella saavutetut etuudet, ei saa pienentää, muuttaa, lakkauttaa, peruuttaa eikä takavarikoida ainoastaan sen vuoksi, että edunsaaja asuu toisen sopimuspuolen alueella, ja ne on maksettava toisen sopimuspuolen alueelle.
II OSASovellettavaa lainsäädäntöä koskevat määräykset
V artikla
1. Jollei tämän artiklan seuraavista määräyksistä muuta johdu,
a) työntekijä, joka työskentelee sopimuspuolen alueella, kuuluu tämän työn osalta ainoastaan tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, ja
b) yrittäjä, joka asuu sopimuspuolen alueella ja työskentelee omaan lukuunsa toisen tai kummankin sopimuspuolen alueella, kuuluu tämän työn osalta ainoastaan ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.
2. Työntekijä, joka kuuluu sopimuspuolen lainsäädännön piiriin ja työskentelee toisen sopimuspuolen alueella saman työnantajan lukuun, kuuluu tämän työskentelyn osalta ainoastaan ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, ikään kuin hän työskentelisi sen alueella. Lähettämistapauksessa lähettäjämaan lainsäädäntöä ei sovelleta enempää kuin 24 kuukautta ilman sopimuspuolten asianomaisten viranomaisten edeltäkäsin antamaa suostumusta.
3. Jos henkilö tämän sopimuksen määräyksistä huolimatta kuuluisi kummankin sopimuspuolen lainsäädännön piiriin laivan miehistön jäsenenä työskennellessään, hän kuuluu tämän työskentelyn osalta ainoastaan Suomen lainsäädännön piiriin, jos laiva käyttää Suomen lippua, ja muissa tapauksissa vain Kanadan lainsäädännön piiriin.
4. Valtion palveluksessa toisessa sopimusvaltiossa suoritettavien tehtävien osalta henkilö kuuluu viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin ainoastaan, jos hän on sen valtion kansalainen tai asuu sen alueella. Jälkimmäisessä tapauksessa hän kuitenkin voi valita kuulumisen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jos hän on sen kansalainen.
5. Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset voivat yhteisellä sopimuksella poiketa tämän artiklan edellä olevista määräyksistä henkilöiden tai henkilöryhmien osalta.
VI artiklaEräiden asumiskausien määrittely Kanadan lainsäädännön osalta
Kanadan vanhuusturvalain mukaisten etuuksien laskemiseksi:
a) jos henkilö kuuluu Kanadan työeläkejärjestelmän tai Kanadan osavaltion vastaavan järjestelmän piiriin asuessaan Suomen alueella, tämä asumisaika luetaan hyväksi Kanadassa asumisaikana kysymyksessä olevan henkilön sekä hänen kanssaan asuvien puolison ja huollettavien osalta, jotka eivät kuulu työskentelynsä perusteella Suomen lainsäädännön piiriin;
b) jos henkilö kuuluu Suomen lainsäädännön piiriin asuessaan Kanadan alueella, tätä asumista ei lueta hyväksi asumisena Kanadassa kysymyksessä olevan henkilön eikä hänen kanssaan asuvien puolison ja huollettavien osalta, jotka eivät kuulu työskentelynsä perusteella Kanadan työeläkejärjestelmän tai Kanadan osavaltion vastaavan järjestelmän piiriin.
III OSAEtuuksia koskevat määräykset
1 osastoKanadan lainsäädännön mukaiset etuudet
VII artikla
1. Jos henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen Kanadan lainsäädännön mukaisten hyväksiluettavien kausien perusteella, oikeus tähän etuuteen määrätään laskemalla yhteen nämä kaudet ja tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitetut kaudet edellyttäen, etteivät ne ole päällekkäisiä.
2. a) Määrättäessä oikeudesta vanhuusturvalain mukaiseen etuuteen hyväksytään Kanadan alueella täytetyiksi asumiskausiksi asumiskaudet Suomen alueella sen iän jälkeen, jolloin asumiskaudet Kanadassa ovat tämän lain mukaan hyväksiluettavia.
b) Määrättäessä oikeudesta työeläkejärjestelmän mukaiseen etuuteen kalenterivuosi, johon sisältyy vähintään kolme Suomen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvaa kuukautta tai kuukautta, jolta on suoritettu maksuja tähän järjestelmään, rinnastetaan vuoteen, jolta on Kanadan työeläkejärjestelmän mukaan maksettu maksuja.
VIII artiklaVanhuusturvalain mukaiset etuudet
1. a) Jos henkilöllä on oikeus eläkkeeseen Kanadassa vanhuusturvalain mukaan muutoin kuin tämän sopimuksen määräysten perusteella, mutta hänellä ei ole riittävästi asumiskausia Kanadassa, jotta etuus tämän lain mukaan maksettaisiin ulkomaille, hänelle maksetaan Kanadan alueen ulkopuolelle osaeläke edellyttäen, että VII artiklan mukaan yhteenlasketut, kummankin sopimuspuolen alueella täytetyt asumiskaudet vastaavat vähintään vanhuusturvalaissa eläkkeen ulkomaille maksamiseksi edellytettyä Kanadassa asumisen vähimmäisaikaa.
b) Maksettavan eläkkeen määrä lasketaan tässä tapauksessa vanhuusturvalain osaeläkkeen maksamista koskevien määräysten mukaisesti ainoastaan tämän lain mukaan hyväksiluettavien kausien perusteella.
2. a) Jos henkilöllä ei ole oikeutta vanhuusturvaeläkkeeseen tai puolison avustukseen yksinomaan Kanadassa täytettyjen asumiskausien perusteella, osaeläke tai puolison avustus maksetaan hänelle edellyttäen, että VII artiklan mukaan yhteenlasketut, kummankin sopimuspuolen alueella täytetyt asumiskaudet vastaavat vähintään vanhuusturvalaissa eläkkeen tai puolison avustuksen maksamiseksi edellytettyä Kanadassa asumisen vähimmäisaikaa.
b) Maksettavan eläkkeen tai puolison avustuksen määrä lasketaan tässä tapauksessa vanhuusturvalain osaeläkkeen tai puolison avustuksen maksamista koskevien määräysten mukaisesti ainoastaan tämän lain mukaan hyväksiluettavien kausien perusteella.
3. a) Huolimatta tämän sopimuksen muista määräyksistä Kanadan asianomainen laitos ei ole velvollinen maksamaan vanhuusturvaeläkettä alueensa ulkopuolelle, elleivät vanhuusturvalain mukaan hyväksiluettavat kaudet ole vähintään viittä vuotta ja elleivät VII artiklan mukaan yhteenlasketut, kummankin sopimuspuolen alueella täytetyt vakuutuskaudet vastaa vähintään vanhuusturvalaissa eläkkeen ulkomaille maksamiseksi edellytettyä Kanadassa asumisen vähimmäisaikaa.
b) Puolison avustus ja taattu tulonlisä maksetaan Kanadan alueen ulkopuolelle vanhuusturvalain sallimassa määrän.
IX artiklaKanadan työeläkejärjestelmän mukaiset etuudet
1. Jos henkilöllä ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, perhe-eläkkeeseen tai hautausavustukseen yksinomaan Kanadan työeläkejärjestelmän mukaan hyväksiluettujen kausien perusteella, mutta hänellä on oikeus tähän etuuteen, kun hyväksiluettavat kaudet VII artiklan mukaisesti lasketaan yhteen, Kanadan asianomainen vakuutuslaitos maksaa etuutena tämän etuuden ansioihin suhteutetun osan laskettuna Kanadan työeläkejärjestelmän määräysten mukaisesti ainoastaan tämän järjestelmän mukaan eläkkeen perusteena olevien tulojen nojalla.
2. Tämän artiklan perusteella ei makseta mitään etuutta, ellei vakuutusmaksun maksaja ole saavuttanut ikää, jolloin hänen Kanadan työeläkejärjestelmässä määritelty vakuutusmaksukelpoinen kautensa vastaa vähintään Kanadan lainsäädännön mukaan kysymyksessä olevaa etuutta koskevan oikeuden saamiseksi laadittua vähimmäisodotusaikaa.
III OSAEtuuksia koskevat määräykset
2 osastoSuomen lainsäädännön mukaiset etuudet
X artiklaKansaneläkejärjestelmän etuudet
1. Kanadan kansalainen, jolle on Suomessa asuessaan myönnetty vanhuuseläke Suomen kansaneläkelain mukaan, säilyttää muuttaessaan Kanadaan oikeuden tähän eläkkeeseen samoin edellytyksin kuin Suomesta Kanadaan muuttava Suomen kansalainen.
2. Kanadassa tai Suomessa asuvalla Kanadan kansalaisella, joka ei täytä Suomen kansaneläkelaissa vanhuuseläkkeen saamiseksi säädettyjä Suomessa asumista koskevia edellytyksiä, on muiden edellytysten täyttyessä oikeus vanhuuseläkkeen pohjaosaan, jos hän täytettyään 16 vuotta on asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta.
IV OSAHallinnolliset ja muut määräykset
XI artikla
1. Tämän sopimuksen soveltamisesta vastaavat asianomaiset viranomaiset ja laitokset:
a) antavat toisilleen soveltamansa lainsäädännön sallimassa määrin kaikki tämän sopimuksen soveltamiseksi tarpeelliset tiedot;
b) auttavat toisiaan kaikissa tämän sopimuksen tai tässä sopimuksessa sovellettavan lainsäädännön mukaisten etuuksien määräämisessä ja maksamisessa, ikään kuin olisi kysymys niiden oman lainsäädännön soveltamisesta;
c) antavat toisilleen niin pian kuin mahdollista kaiken tiedon toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet tämän sopimuksen soveltamiseksi, ja niiden kysymykseen tulevan lainsäädännön muutoksista, jos muutoksilla on vaikutusta tämän sopimuksen soveltamiseen.
2. Tämän artiklan 1 kappaleen b kohdassa tarkoitettu apu on maksutonta, elleivät sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ole sopineet tiettyjen kustannusten korvaamisesta.
3. Jollei sopimuspuolen lainsäädäntö edellytä julkistamista, kaikki yksityishenkilöitä koskevat tiedot, jotka toimitetaan tämän sopimuksen mukaisesti toiselle sopimuspuolelle, ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain tämän sopimuksen ja sen piiriin kuuluvan lainsäädännön soveltamiseen.
XII artikla
1. Sopimuspuolten kysymykseen tulevat viranomaiset sopivat toimeenpanosopimuksessa tämän sopimuksen soveltamiseen tarvittavista toimenpiteistä.
2. Toimeenpanosopimuksessa nimetään sopimuspuolten yhdyselimet.
XIII artikla
1. Kaikki veroja, leimamaksuja, konsulivirastojen maksuja tai hallinnollisia maksuja koskevat vapautukset tai alennukset, jotka on määrätty sopimuspuolen lainsäädännössä tämän lainsäädännön soveltamiseksi tarvittavista todistuksista ja asiakirjoista, ulotetaan koskemaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön soveltamiseksi tarvittavia todistuksia ja asiakirjoja.
2. Tämän sopimuksen soveltamiseksi tarvittavien virallisluontoisten todistusten ja asiakirjojen ei tarvitse olla diplomaattisten tai konsuliviranomaisten oikeaksi todistamia tai vastaavilla tavoilla vahvistettuja.
XIV artikla
Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ja laitokset voivat sopimusta soveltaessaan olla suoraan yhteydessä keskenään millä tahansa sopimuspuolten virallisista kielistä.
XV artikla
1. Sopimuspuolen lainsäädännön mukaan tämän sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle määräajassa jätettävä hakemus, ilmoitus tai valitus, joka on samassa määräajassa jätetty toisen sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle, katsotaan ensiksi mainitun sopimuspuolen viranomaiselle tai laitokselle jätetyksi.
2. Sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskeva hakemus katsotaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskevaksi hakemukseksi, jos kysymyksessä oleva henkilö jättää kuuden kuukauden kuluessa ensiksi mainitun hakemuksen tekemisestä myös viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskevan hakemuksen.
3. Kaikissa tämän artiklan 1 tai 2 kappaleen määräysten tarkoittamissa tapauksissa tulee sen viranomaisen tai laitoksen, jolle hakemus, ilmoitus tai valitus on jätetty, toimittaa se viipymättä toisen sopimuspuolen viranomaiselle tai laitokselle.
4. Laskettaessa Suomen vakuutuslaitoksen maksettavaa Suomen lainsäädännön mukaista korotusta eläkkeen tai muun etuuden käsittelyn viivästymisajalta hakemus, joka on jätetty asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle Kanadassa, katsotaan tämän lainsäädännön määräysten tarkoituksiin sovellettaessa kysymyksessä olevan korotuksen suhteen jätetyksi silloin, kun se on saapunut tarpeellisine liitteineen asianomaiselle suomalaiselle vakuutuslaitokselle.
XVI artikla
1. Sopimuspuolen laitoksen tai viranomaisen on täytettävä tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa oman maansa valuutassa.
2. Etuudet on maksettava edunsaajille vähentämättä niistä hallinnollisia kustannuksia, jotka saattavat aiheutua etuuksien maksamisesta.
XVII artikla
Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ratkaisevat, siinä määrin kuin mahdollista, ongelmat, jotka syntyvät tätä sopimusta tulkittaessa tai sovellettaessa, noudattaen sen henkeä ja perusperiaatteita.
XVIII artikla
Suomen kysymykseen tuleva viranomainen ja Kanadan osavaltio voivat tehdä keskenään sopimusjärjestelyjä mistä tahansa Kanadan osavaltiolainsäädäntöön kuuluvasta sosiaaliturvaa koskevasta kysymyksestä edellyttäen, että nämä sopimusjärjestelyt eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa.
V OSASiirtymä- ja loppumääräykset
XIX artikla
1. Ennen tämän sopimuksen voimaantulopäivää täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon määrättäessä oikeudesta etuuteen sopimuksen perusteella.
2. Tämän sopimuksen määräykset eivät perusta oikeutta etuuden saamiseen tämän sopimuksen voimaantuloa edeltävältä ajalta.
3. Jollei tämän artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta seuraa, muu etuus kuin kertasuoritus, maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti, kun kysymys on tapahtumista ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.
XX artikla
Päättöpöytäkirja muodostaa tämän sopimuksen erottamattoman osan.
XXI artikla
1. Tämä sopimus tulee voimaan XII artiklassa tarkoitetun toimeenpanosopimuksen tekemisen jälkeen sitä kuukautta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet saavat toisiltaan kirjallisen ilmoituksen tämän sopimuksen voimaansaattamiseksi vaadittavien kaikkien lainsäädännöllisten ja perustuslaillisten edellytysten täyttämisestä.
2. Tämä sopimus on voimassa ilman aikarajoituksia. Kumpikin sopimuspuoli voi sanoa sen irti diplomaattista noottia käyttäen 12 kuukauden irtisanomisajalla.
3. Jos tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa, pysyvät henkilön sopimuksen määräysten perusteella saamat oikeudet etuuteen voimassa ja oikeuksista, jotka tällöin sopimuksen määräysten mukaan ovat olleet kertymässä, ryhdytään neuvotteluihin.
4. Tämän sopimuksen tullessa voimaan se korvaa Kanadan hallituksen ja Suomen hallituksen välisen Ottawassa 31 päivänä joulukuuta 1966 allekirjoitetun sopimuksen, joka koskee Kanadan työeläkejärjestelmää.
Edellä olevan vakuudeksi ovat allekirjoittaneet hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina nimikirjoituksellaan vahvistaneet tämän sopimuksen.
Tehty Ottawassa 28 päivänä lokakuuta 1986 kahtena englannin, ranskan ja suomen kielisenä kappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.
PÄÄTTÖPÖYTÄKIRJA sosiaaliturvasopimukseen Suomen Tasavallan ja Kanadan välillä
Allekirjoittaessaan Suomen Tasavallan ja Kanadan välisen sosiaaliturvasopimuksen allekirjoittaneet ovat sopineet seuraavaa:
1. III artiklan 2 kappaletta ei sovelleta:
a) antamaan oikeutta valita kuuluminen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin V artiklan 4 kappaleen mukaisesti henkilölle, joka ei ole tämän sopimuspuolen kansalainen;
b) antamaan oikeutta suomalaiseen eläkkeeseen X artiklan 2 kappaleen mukaisesti henkilölle, joka ei ole Kanadan kansalainen;
c) antamaan oikeutta kuulua Suomen kansaneläkejärjestelmän piiriin henkilölle, joka työskentelee Suomen ulkopuolella ja joka ei ole Suomen kansalainen.
2. Sovellettaessa III artiklan 2 kappaletta ei oteta, Suomen ollessa kysymyksessä, huomioon Suomen Tasavallan kolmansien valtioiden kanssa tekemiä sosiaaliturvasopimuksia tai vastaavia kansainvälisiä järjestelyjä, eikä lakeja tai määräyksiä, jotka muuttavat II artiklan 1 b kohdassa tarkoitettua lainsäädäntöä näiden sopimusten soveltamiseksi.
3. Sopimuksen V artiklan osalta:
a) ainoastaan Suomen alueella asuva henkilö kuuluu Suomen kansaneläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön piiriin; Tätä sovelletaan vaikka hän samaan aikaan kuuluisi Kanadan lainsäädännön piiriin siellä tehtävän työn perusteella;
b) yrittäjä, joka kuuluu 1 kappaleen b kohdan mukaan Suomen työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön piiriin omaan lukuunsa tekemänsä työn perusteella, kuuluu tämän lainsäädännön piiriin vain Suomen alueella tehdyn sellaisen työn perusteella;
c) jos työntekijä, joka Kanadan alueella tekemänsä työn osalta kuuluu Kanadan lainsäädännön piiriin, tästä huolimatta katsotaan Suomen lain mukaan Suomen alueella asuvaksi, Suomen lainsäädännön mukaisia sosiaaliturvamaksuja ei makseta tästä työstä saadun tulon osalta.
4. IV artikla ja X artiklan 1 kappale eivät anna Kanadan alueella asuvalle henkilölle oikeutta eläkeläisten asumistukilain mukaiseen asumistukeen.
5. Kun on kysymys Suomesta, sopimus Kanadan kanssa ja XVIII artiklan mukaisesti Kanadan osavaltioiden kanssa tehdyt sopimusjärjestelyt voivat koskea mitä tahansa sosiaaliturvan alaa liittovaltion tai osavaltioiden lainsäädännössä Kanadassa.
Edellä olevan vakuudeksi ovat allekirjoittaneet hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina nimikirjoituksellaan vahvistaneet tämän päättöpöytäkirjan.
Tehty Ottawassa 28 päivänä lokakuuta 1986 kahtena englannin, ranskan ja suomen kielisenä kappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.
Suomen ja Quebecin välinen SOSIAALITURVASOPIMUSJÄRJESTELY
Suomen tasavallan hallitus ja Quebecin hallitus,
jotka ovat halunneet helpottaa henkilöiden liikkumista Suomen tasavallan ja Quebecin välillä;
ja jotka ovat päättäneet taata kansalaisilleen Suomen tasavallan ja Quebecin sosiaaliturvalainsäädännön yhteensovittamisen tuomat edut;
ovat sopineet seuraavan:
I OSAYleiset määräykset
1 artikla
Jollei asiayhteydestä muuta seuraa, tässä sopimusjärjestelyssä tarkoittaa:
a) "asianomainen viranomainen":
Quebecin osalta 2 artiklan a kohdassa tarkoitetun lainsäädännön soveltamisesta vastaavaa ministeriä; Suomen osalta sosiaali- ja terveysministeriötä;
b) "asianomainen vakuutuslaitos":
Quebecin osalta 2 artiklan a kohdassa tarkoitetun lainsäädännön toimeenpanosta vastaavaa ministeriötä tai laitosta;
Suomen osalta 2 artiklan b kohdassa tarkoitetun lainsäädännön toimeenpanosta vastaavaa vakuutuslaitosta tai viranomaista;
c) "hyväksiluettava kausi":
Quebecin osalta jokaista vuotta, jolta on maksettu vakuutusmaksuja tai joilta on maksettu työkyvyttömyyseläkettä Quebecin työeläkejärjestelmästä tai jokaista vastaavaksi katsottua vuotta;
Suomen osalta maksu-, vakuutus- tai asumiskautta, tai vastaavaa kautta, jonka perusteella voi saada oikeuden etuuteen Suomen lainsäädännön mukaan;
d) "etuus tai eläke":
mukaanlukien kaikki sopimuspuolten lainsäädännön mukaiset laajennukset, lisät tai korotukset sekä kaikki kertasuoritukset;
e) "kansalainen" :
Quebecin osalta Kanadan kansalaista joka asuu Quebecissä;
Suomen osalta Suomen kansalaista.
Käsitteillä, joita ei sopimusjärjestelyssä ole määritelty, on se merkitys, joka niillä on sovellettavan lainsäädännön mukaan.
2 artikla
Tätä sopimusjärjestelyä sovelletaan seuraavaan lainsäädäntöön:
a) Quebecin osalta lainsäädäntöön, joka koskee Quebecin työeläkejärjestelmää, työtapaturmia ja ammattitauteja, sairausvakuutusta, sairaalahoitovakuutusta ja muita sairaanhoitopalveluja;
b) Suomen osalta lainsäädäntöön, joka koskee työeläkejärjestelmää - mukaanlukien yrittäjien ja valtion, kirkon ja kuntien palveluksessa olevien henkilöiden eläkejärjestelmä sekä merimiesten eläkejärjestelmä - tapaturma- ja ammattitautivakuutusta, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusta, yleisiä sairaala- ja kansanterveyspalveluja, invalidihuoltoa ja sairausvakuutusta lukuunottamatta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa; näihin mukaanlukien laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta.
3 artikla
1. Tätä sopimusjärjestelyä sovelletaan myös lakeihin ja määräyksiin, jotka muuttavat, täydentävät tai korvaavat lainsäädäntöä.
2. Kuitenkin sitä sovelletaan
a) uutta sosiaaliturvan alaa koskeviin lakeihin ja määräyksiin vain silloin, jos sopimusjärjestelyä vastaavasti muutetaan;
b) sopimuspuolen lakeihin tai määräyksiin, jotka ulottavat voimassaolevat järjestelmät koskemaan uusia edunsaajaryhmiä, vain siinä tapauksessa, ettei tämä sopimuspuoli kolmen kuukauden kuluessa tällaisen lain tai määräyksen virallisesta julkaisemisesta ole ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle vastustavansa sitä.
4 artikla
Jollei tässä sopimusjärjestelyssä toisin määrätä, sitä sovelletaan:
a) sopimuspuolten kansalaisiin;
b) pakolaisiin, joita tarkoitetaan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen 1 artiklassa ja tähän sopimukseen liittyvässä 31 päivänä tammikuuta 1967 allekirjoitetussa pöytäkirjassa;
c) valtiottomiin henkilöihin, joita tarkoitetaan 28 päivänä syyskuuta 1954 tehdyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen 1 artiklassa;
d) muihin henkilöihin jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.
5 artikla
1. Jollei tässä sopimusjärjestelyssä toisin määrätä 4 artiklan a, b ja c kohdassa tarkoitetut henkilöt sekä d kohdassa tarkoitetut Kanadan kansalaiset rinnastetaan sovellettaessa sopimuspuolen lainsäädäntöä tämän sopimuspuolen kansalaisiin. Tätä ei sovelleta Suomen kansalaisten oikeuteen kuulua sairausvakuutusjärjestelmän piiriin ulkomaantyöskentelyn aikana.
2. Jollei tässä sopimusjärjestelyssä toisin määrätä, sopimuspuolen lainsäädännön mukaan samoin kuin tämän sopimusjärjestelyn perusteella saavutettuja etuuksia ei saa pienentää, muuttaa, niiden suorittamista keskeyttää, peruuttaa eikä takavarikoida ainoastaan sen vuoksi, että edunsaaja asuu toisen sopimuspuolen alueella, ja ne on maksettava toisen sopimuspuolen alueelle.
6 artikla
1. Jollei 7, 8, 9 ja 10 artiklasta muuta johdu, henkilö kuuluu vain sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella hän työskentelee, sillä poikkeuksella, että kun on kysymys muista sosiaaliturvan aloista kuin työeläkkeistä tai tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta, vain Suomessa asuvat henkilöt kuuluvat Suomen lainsäädännön piiriin.
2. Jos henkilö, joka sopimuspuolen alueella tekemänsä työn osalta kuuluu tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, tästä huolimatta katsotaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan tämän sopimuspuolen alueella asuvaksi, viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia sosiaaliturvamaksuja ei makseta tästä työstä saadun tulon osalta.
3. Yrittäjä, joka asuu sopimuspuolen alueella ja joka työskentelee omaan lukuunsa toisen sopimuspuolen alueella tai molempien sopimuspuolten alueella, kuuluu tämän työn osalta ainoastaan ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin sillä poikkeuksella, että kun kysymys on Suomen työeläkejärjestelmästä ja Suomen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksesta, hän kuuluu tämän lainsäädännön piiriin ainoastaan Suomessa tehdyn työn osalta.
7 artikla
1. Sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuuluva työntekijä, jonka työnantaja on tämän sopimuspuolen alueella ja jonka tämä työnantaja lähettää työskentelemään tilapäisesti toisen sopimuspuolen alueelle, kuuluu tämän työskentelyn osalta edelleen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin lähettämistä seuraavan 24. kuukauden loppuun asti.
2. Jos työskentely kuitenkin kestää yli 24 kuukautta, ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön soveltamista voidaan jatkaa edellyttäen, että sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset antavat tähän suostumuksensa.
8 artikla
1. Kansainvälisen liikenteen palveluksessa kummankin sopimuspuolen alueella työskentelevä sellaisen yrityksen matkustava henkilökunta, jolla on kotipaikka sopimuspuolen alueella ja joka muiden tai omaan lukuunsa kuljettaa matkustajia tai tavaroita ilma- tai vesiteitse, kuuluu viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.
2. Jos kuitenkin tällainen henkilökunta työskentelee sivukonttorissa tai pysyvässä toimistossa, joka mainitulla yrityksellä on toisen sopimuspuolen alueella kuin sen, jonka alueella sillä on kotipaikka, henkilökunta kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella sivukonttori tai pysyvä toimisto sijaitsee.
3. Jos henkilökunta työskentelee osittain tai kokonaan sen sopimuspuolen alueella, jossa se asuu, Se kuuluu edellisten kappaleiden määräyksistä huolimatta tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, vaikka työnantajana toimivalla yrityksellä ei ole kotipaikkaa eikä sivukonttoria eikä pysyvää toimistoa tällä alueella.
9 artikla
1. Sopimuspuolen valtion palveluksessa toisen sopimuspuolen alueella suoritettavien tehtävien osalta henkilö kuuluu viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin vain, jos hän on sen kansalainen tai asuu sen alueella. Jälkimmäisessä tapauksessa hän kuitenkin voi valita kuulumisen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jos hän on sen kansalainen.
2. Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa pidetään Quebecin kansalaisina Kanadan kansalaisia, jotka eivät asu Quebecissä, mutta jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet Quebecin lainsäädännön piiriin.
10 artikla
Kummankin sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset voivat yhdessä sopia poikkeuksista 6, 7, 8 tai 9 artiklan määräyksiin henkilöiden tai henkilöryhmien osalta.
II OSAEtuuksia koskevat määräykset
1 LukuVanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-etuudet
11 artikla
1. Quebecin osalta tämän luvun määräykset koskevat kaikkia Quebecin työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön mukaisesti maksettavia etuuksia.
2. Suomen osalta tämän luvun määräykset koskevat kaikkia työeläkejärjestelmän mukaisesti maksettavia etuuksia.
12 artikla
1. Henkilöllä, joka on kuulunut kummankin sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, samoin kuin hänen perheenjäsenillään ja kaikilla oikeudellisesti pätevillä edunsaajillaan, on oikeus Quebecin lainsäädännön mukaiseen etuuteen, jos henkilö täyttää tämän lainsäädännön mukaiset etuutta koskevan oikeuden edellytykset. Quebecin asianomainen vakuutuslaitos määrää etuuden suuruuden Quebecin lainsäädännön määräysten mukaisesti.
2. Jos henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen Quebecin lainsäädännön mukaisesti, Quebecin asianomainen vakuutuslaitos toimii seuraavasti:
a) vakuutuslaitos ottaa huomioon vakuutusmaksuvuotena sellaisen vuoden, jolta Suomen asianomainen vakuutuslaitos todistaa, että henkilölle on luettu hyväksi työeläkevakuutusmaksuja vähintään kolmen kuukauden ajalta, edellyttäen, että kysymyksessä oleva vuosi sisältyy Quebecin lainsäädännössä määriteltyyn vakuutusmaksukelpoiseen kauteen;
b) tämän kappaleen a kohdan mukaisesti hyväksiluetut vuodet lasketaan yhteen Quebecin lainsäädännön mukaisesti hyväksiluettujen kausien kanssa, edellyttäen, etteivät ne ole päällekkäisiä.
3. Jos henkilö saa oikeuden etuuteen 2 kappaleessa tarkoitetun yhteenlaskemisen seurauksena, Quebecin asianomainen vakuutuslaitos määrää maksettavan etuuden suuruuden seuraavasti:
a) etuuden ansioihin suhteutettu osa lasketaan Quebecin lainsäädännön määräysten mukaisesti;
b) etuuden tasasuuruinen osa määrätään suhteutettuna niiden kausien suhteessa, joilta vakuutusmaksuja on maksettu Quebecin lainsäädännön mukaisesti ja jotka tässä lainsäädännössä on määritelty vakuutusmaksukelpoiseen kauteen kuuluviksi.
13 artikla
1. Tämän sopimusjärjestelyn 4 artiklassa tarkoitetulla henkilöllä on oikeus Suomen työeläkejärjestelmän mukaisiin etuuksiin jos hän täyttää Suomen lainsäädännön oikeuden saamiseksi asettamat vaatimukset. Suomen asianomainen vakuutuslaitos määrää etuuksien suuruuden Suomen lainsäädännön määräysten mukaisesti.
2. Jos henkilö työkyvyttömäksi tullessaan ei täytä Suomen työeläkejärjestelmän mukaista maassa asumista koskevaa vaatimusta, Quebecin työeläkejärjestelmän mukaiset hyväksiluettavat kaudet rinnastetaan asumisaikoihin Suomessa, mikäli ne eivät ole päällekkäisiä. Tarvittaessa samaa sääntöä sovelletaan määrättäessä Suomen työeläkejärjestelmän mukaisesta perhe.eläkkeestä.
2 LukuTyötapaturmat ja ammattitaudit
14 artikla
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan sopimuspuolten työtapaturmia ja ammattitauteja koskevan lainsäädännön nojalla myönnettäviin etuuksiin.
15 artikla
Sopimuspuolen lainsäädännön nojalla etuuteen oikeutetulla henkilöllä, joka asuu tai tilapäisesti oleskelee toisessa sopimusvaltiossa, on oikeus
a) oleskelu- tai asuinpaikkakunnan lainsäädännön mukaisiin sairaanhoitoetuuksiin, jotka asianomaisen vakuutuslaitoksen puolesta myöntää Quebecissä Commission de la Santé et de la Securité du Travail ja Suomessa Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto; aika, jona etuuksia myönnetään määräytyy kuitenkin asianomaisen vakuutuslaitoksen soveltaman lainsäädännön mukaisesti;
b) rahasuorituksiin asianomaisesta vakuutuslaitoksesta sen soveltaman lainsäädännön mukaisesti.
16 artikla
Jos sopimuspuolen lainsäädäntö nimenomaisesti tai konkludenttisesti edellyttää, että aiemmat työtapaturmat otetaan huomioon työkyvyttömyysastetta arvioitaessa, tämän sopimuspuolen asianomaisen vakuutuslaitoksen on otettava huomioon myös työtapaturmat, jotka ovat sattuneet henkilön kuuluessa toisen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, ikään kuin ne olisivat sattuneet sen oman lainsäädännön piirissä.
17 artikla
Sen sopimuspuolen asianomainen vakuutuslaitos, jonka lainsäädännön mukaan rahasuoritusten määrä on riippuvainen perheen koosta, ottaa myös huomioon kysymyksessä olevan henkilön toisen sopimuspuolen alueella asuvat perheenjäsenet, ikään kuin he asuisivat sen alueella.
18 artikla
1. Vakuutuslaitoksen on korvattava niiden etuuksien kustannukset, jotka toinen vakuutuslaitos on sen puolesta suorittanut.
2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut korvaukset suoritetaan toimeenpanosopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti.
3. Sairaanhoitoetuuksien osalta sopimuspuolet voivat sopia toisenlaisesta korvaustavasta tai luopua korvauksista toimeenpanosopimuksessa määrättyjen edellytysten puitteissa.
3 LukuSairaanhoitoetuudet
19 artikla
1. Quebecin osalta tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkiin sairausvakuutusta, sairaalahoitovakuutusta ja muita sairaanhoitopalveluja koskevan lainsäädännön nojalla annettaviin etuuksiin.
2. Suomen osalta tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkiin yleisen sairaala- ja kansanterveyslainsäädännön sekä sairausvakuutuslain nojalla annettaviin etuuksiin, lukuunottamatta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa.
20 artikla
Sopimuspuolen alueelta toisen sopimuspuolen alueelle muuttavalla vakuutetulla ja häntä seuraavilla perheenjäsenillä on oikeus viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin etuuksiin saapumispäivästä lukien.
21 artikla
1. Sopimuspuolen alueella asuvalla vakuutetulla, joka tilapäisesti oleskelee toisen sopimuspuolen alueella työskennelläkseen siellä on, samoin kuin häntä seuraavilla perheenjäsenillä, oikeus viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin sairaanhoitoetuuksiin saapumispäivästä lukien.
2. Tämän artiklan 1 kappaleen mukainen oikeus etuuksiin on voimassa kolme kuukautta. Oleskelupaikkakunnan asianomainen vakuutuslaitos voi kuitenkin hakemuksesta pidentää voimassaoloaikaa.
3. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan vastaavasti lähetettyihin työntekijöihin ja oleskelupaikkakunnan oppilaitoksessa kirjoilla oleviin opiskelijoihin.
22 artikla
Sopimuspuolen lainsäädännön mukaista vanhuus-, perhe-, työkyvyttömyys-, tapaturma- tai ammattitautieläkettä saavalla henkilöllä, joka asuu toisen sopimuspuolen alueella on, samoin kuin häntä seuraavilla perheenjäsenillä, oikeus viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin etuuksiin, ikään kuin hänellä olisi oikeus tämän sopimuspuolen lainsäädännön mukaiseen eläkkeeseen.
23 artikla
1. Vakuutetun perheenjäsenellä, joka asuu tai palaa asumaan sopimuspuolen alueelle vakuutetun asuessa toisen sopimuspuolen alueella, on oikeus ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin etuuksiin.
2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa perheenjäsen määritellään asuinpaikan lainsäädännön perusteella.
24 artikla
1. Asuin- tai oleskelupaikkakunnan asianomainen vakuutuslaitos myöntää tässä luvussa tarkoitetut sairaanhoitoetuudet ja vastaa niiden kustannuksista.
2. Vakuutuslaitos, jossa vakuutettu on rekisteröity, myöntää rahasuoritukset ja vastaa niiden kustannuksista.
III OSAMuut määräykset
25 artikla
1. Sopimusjärjestelyn soveltamisesta sovitaan Suomen asianomaisen viranomaisen ja Quebecin tätä tarkoitusta varten määrätyn viranomaisen välisessä toimeenpanosopimuksessa.
2. Sopimuspuolten yhdyselimet nimetään toimeenpanosopimuksessa.
26 artikla
Asianomaiset viranomaiset ja vakuutuslaitokset:
a) ilmoittavat toisilleen kaikki sopimusjärjestelyn soveltamiseksi tarvittavat tiedot;
b) antavat toisilleen maksutonta apua kaikissa sopimusjärjestelyn soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä;
c) ilmoittavat toisilleen kaikista toimenpiteistä, joihin sopimusjärjestelyn soVeltamiseksi on ryhdytty tai sellaisista lainsäädännön muutoksista, jotka Voivat vaikuttaa sopimusjärjestelyn soveltamiseen;
d) ilmoittavat toisilleen sopimusjärjestelyn soveltamisessa esiintyneistä vaikeuksista ja pyrkivät ratkaisemaan nämä vaikeudet.
27 artikla
1. Tässä artiklassa sanalla "tieto" tarkoitetaan kaikkea sellaista tietoa, josta yksityishenkilö tai oikeushenkilö on helposti yksilöitävissä.
2. Ellei sopimuspuolen lainsäädäntö edellytä tietojen antamista, kaikki tiedot, jotka sopimuspuolen vakuutuslaitos ilmoittaa toisen sopimuspuolen vakuutuslaitokselle, ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain sopimusjärjestelyn soveltamisessa.
3. Oikeus saada tietoja asiakirjoista ratkaistaan sen sopimuspuolen lainsäädännön perusteella, jossa asiakirjat ovat.
28 artikla
Etuudet maksetaan maksun suorittavan sopimuspuolen valuutassa suoraan etuuden saajalle, vähentämättä hallintokuluja tai muita etuuden maksamisesta aiheutuneita kuluja.
29 artikla
1. Vapautukset maksuista ja niiden alennukset, jotka sopimuspuolen lainsäädännön nojalla myönnetään asiakirjoista ja todistuksista, jotka sen lainsäädännön mukaisesti on esitettävä, koskevat myös toisen sopimuspuolen lainsäädännön edellyttämiä asiakirjoja ja todistuksia.
2. Sopimusjärjestelyn soveltamiseksi tarvittavat asiakirjat vapautetaan diplomaattisten ja konsuliviranomaisten oikeaksi todistamisesta ja muista vastaavista muodollisuuksista.
30 artikla
1. Sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti tämän sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle määräajassa jätettävä hakemus, ilmoitus tai valitus, joka on samassa määräajassa jätetty toisen sopimuspuolen asianomaiselle viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle, katsotaan ensiksi mainitun sopimuspuolen viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle jätetyksi. Tällaisessa tapauksessa toisen sopimuspuolen viranomainen tai vakuutuslaitos toimittaa hakemuksen, ilmoituksen tai valituksen niin pian kuin mahdollista ensiksi mainitun sopimuspuolen viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle.
2. Kumman tahansa sopimuspuolen yhdyselimelle jätetty sopimuspuolen lainsäädännön mukainen etuutta koskeva hakemus katsotaan jätetyksi samana päivänä viimeksi mainitun sopimuspuolen asianomaiselle vakuutuslaitokselle.
3. Sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskeva hakemus katsotaan myös toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskevaksi hakemukseksi jos kysymyksessä oleva henkilö jättää kuuden kuukauden kuluessa ensiksi mainitun hakemuksen tekemisestä myös viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaista etuutta koskevan hakemuksen. Tällöin hakemuksen vireilletulopäivänä pidetään sitä päivää, jolloin hakemus on saapunut ensiksi mainitulle sopimuspuolelle.
4. Jos hakemus kuitenkin on saapunut ennen sopimusjärjestelyn voimaantuloa, voimaantulopäivää pidetään hakemuksen vireilletulopäivänä.
5. Laskettaessa Suomen lainsäädännön mukaista korotusta eläkkeen tai muun etuuden viivästymisajalta Quebecissä tehty hakemus katsotaan jätetyksi silloin kun se on saapunut tarpeellisine liitteineen asianomaiselle suomalaiselle vakuutuslaitokselle.
31 artikla
1. Sopimuspuolen lainsäädännössä edellytetyt lääkärintodistukset voidaan asianomaisen vakuutuslaitoksen pyynnöstä antaa toisen sopimuspuolen alueella siellä olevan vakuutuslaitoksen toimesta siten kuin toimeenpanosopimuksessa on määrätty.
2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetulla tavalla saatuja lääkärintodistuksia ei voi pitää pätemättöminä vain sillä perusteella, että ne on annettu toisen sopimuspuolen alueella.
IV OSASiirtymä- ja loppumääräykset
32 artikla
1. Sopimusjärjestely ei anna oikeutta etuuden saamiseksi voimaantuloa edeltävältä ajalta.
2. Ennen sopimusjärjestelyn voimaantuloa täytetyt hyväksiluettavat kaudet otetaan huomioon määrättäessä oikeudesta etuuteen sopimusjärjestelyn perusteella.
3. Muut etuudet kuin hautausavustus suoritetaan, vaikka ne liittyvät ennen sopimusjärjestelyn voimaantuloa sattuneisiin tapahtumiin.
4. Etuudet, joita ei henkilön kansalaisuuden tai asuinpaikan takia ole myönnetty, joita on vähennetty tai, joiden suorittaminen on keskeytetty, myönnetään tai vahvistetaan uudelleen asianomaisen henkilön hakemuksesta sopimusjärjestelyn voimaantulosta lukien.
5. Ennen sopimusjärjestelyn voimaantuloa myönnetty etuus tarkistetaan asianomaisen henkilön pyynnöstä.
6. Jos tämän artiklan 4 tai 5 kappaleessa tarkoitettu hakemus jätetään vuoden kuluessa sopimusjärjestelyn voimaantulosta, sopimusjärjestelyyn perustuvat oikeudet saavutetaan tästä ajankohdasta lukien riippumatta sopimuspuolen lainsäädännön oikeuden menettämistä tai rajoittamista koskevista määräyksistä.
7. Jos tämän artiklan 4 tai 5 kappaleessa tarkoitettu hakemus on jätetty sen jälkeen kun vuosi on kulunut sopimusjärjestelyn voimaantulosta, oikeudet, joita ei ole menetetty tai rajoitettu, saavutetaan hakemuksen jättöpäivästä lukien ellei sovellettava lainsäädäntö sisällä edullisempia määräyksiä.
33 artikla
1. Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ja vakuutuslaitokset voivat olla yhteydessä käyttäen virallista kieltään.
2. Tuomioistuimen päätös tai asianomaisen vakuutuslaitoksen tiedonanto voidaan osoittaa suoraan toisen sopimuspuolen alueella asuvalle henkilölle.
34 artikla
Sopimuspuolet tapaavat tarvittaessa
a) ratkaistakseen asianomaisille laitoksille sopimusjärjestelyn soveltamisessa syntyneitä ongelmia;
b) tutkiakseen parannusmahdollisuuksia, joiden seurauksena kaikki asianomaisen lainsäädännön piiriin kuuluvat henkilöt voivat hyötyä sopimusjärjestelystä;
c) tutkiakseen yhteistyömahdollisuuksia sosiaaliturvan muilla alueilla.
35 artikla
1. Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle siitä, että sopimusjärjestelyn voimaantulon edellyttämät valtionsisäiset toimenpiteet on täytetty.
2. Tämä sopimusjärjestely on voimassa toistaiseksi sen voimaantulopäivästä lukien. Voimaantulopäivä määrätään sopimuspuolten välisellä kirjeenvaihdolla. Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimusjärjestelyn ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle sopimuspuolelle. Sopimusjärjestely lakkaa olemasta voimassa sinä joulukuun 31 päivänä, joka seuraa vähintään kahdentoista kuukauden päästä ilmoituspäivästä.
3. Jos tämä sopimusjärjestely lakkaa olemasta voimassa irtisanomisen johdosta, kaikki yksityisen henkilön sopimusjärjestelyn nojalla saavuttamat oikeudet pysyvät edelleen voimassa ja sellaisten oikeuksien selvittämiseksi, jotka henkilö on saamassa sopimusjärjestelyn perusteella, käydään neuvotteluja.
Tehty Quebecissä 30 päivänä lokakuuta 1986 kahtena suomen- ja ranskankielisenä kappaleena jotka kummatkin tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.