Asetus ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.
- Datum för undertecknande
Sitten kun tasavallan presidentti on ratifioinut Haagissa 16 päivänä joulukuuta 1970 tehdyn yleissopimuksen ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä, ratifioimiskirjat talletettu 15 päivänä joulukuuta 1971 Amerikan Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallitusten huostaan ja yleissopimus tullut kansainvälisesti voimaan 14 päivänä lokakuuta 1971, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 14 päivänä tammikuuta 1972 niin kuin siitä on sovittu.
Yleissopimuksen 5 ja 11 artiklan edellyttämistä tiedonannoista huolehtii liikenneministeriö.
YLEISSOPIMUS ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä
Johdanto
Tämän yleissopimuksen osapuolet,
katsoen, että laittomat teot, joilla lennolla oleva ilma-alus otetaan haltuun tai valvontaan, vaarantavat henkilöiden ja omaisuuden turvallisuutta, vakavasti haittaavat ilmaliikenteen toimintaa ja horjuttavat maailman kansojen luottamusta siviili-ilmailun turvallisuuteen;
katsoen, että tällaisten tekojen esiintyminen herättää niissä vakavaa huolestumista;
katsoen, että tällaisten tekojen torjumiseksi on kiireellisesti ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden tekijöiden rankaisemiseksi,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Jokainen henkilö, joka lennolla olevassa ilma-aluksessa:
a) ilman laillista oikeutta väkivallalla tai sillä uhaten ottaa haltuunsa tai valvontaansa sanotun ilma-aluksen, taikka yrittää suorittaa tällaisen teon taikka
b) on osallinen tällaiseen tekoon,
tekee rikoksen (jäljempänä "rikos").
2 artikla
Jokainen sopimusvaltio sitoutuu säätämään rikoksesta ankarat rangaistukset.
3 artikla
1. Tätä yleissopimusta sovellettaessa ilmaaluksen katsotaan olevan lennolla siitä hetkestä lähtien, jolloin ilma-alukseen astumisen jälkeen kaikki aluksen ulko-ovet on suljettu, siihen saakka kunnes jokin näistä ovista on avattu ilma-aluksesta poistumista varten. Pakkolaskutapauksessa lennon katsotaan jatkuvan aina siihen saakka kunnes asianomainen viranomainen ottaa vastatakseen ilma-aluksesta sekä siinä olevista henkilöistä ja omaisuudesta.
2. Tätä yleissopimusta ei sovelleta ilmaaluksiin, joita käytetään sotilaallisessa, tulli- tai poliisipalvelussa.
3. Tätä yleissopimusta sovelletaan vain mikäli ilma-aluksen, jossa rikos on tehty, ilmaannousu- tai tosiasiallinen laskupaikka sijaitsee tämän ilma-aluksen rekisteröintivaltion alueen ulkopuolella, siitä riippumatta, onko ilma-alus kansainvälisellä vai kotimaisella lennolla.
4. Niissä tapauksissa, jotka on mainittu 5 artiklassa, tätä yleissopimusta ei sovelleta mikäli ilma-aluksen, jossa rikos on tehty, ilmaannousu- ja tosiasiallinen laskupaikka sijaitsee vain yhden sanotussa artiklassa tarkoitetun valtion alueella.
5. Huolimatta tämän artiklan 3 ja 4 kappaleen määräyksistä, 6, 7, 8 ja 10 artiklaa sovelletaan riippumatta ilma-aluksen ilmaannousu tai tosiasiallisesta laskupaikasta, jos rikoksentekijä tai rikoksesta epäilty tavataan muun valtion kuin ilma-aluksen rekisteröintivaltion alueelta.
4 artikla
1. Jokainen sopimusvaltio ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin ulottaakseen tuomiovaltansa rikokseen ja kaikkiin muihin rikoksesta epäillyn matkustajiin tai miehistöön rikoksen yhteydessä kohdistamiin väkivaltaisuuksiin seuraavissa tapauksissa:
a) kun rikos on tehty ilma-aluksessa, joka on rekisteröity siinä valtiossa;
b) kun ilma-alus, jossa rikos on tehty, laskeutuu sen alueelle rikoksesta epäillyn ollessa yhä aluksessa;
c) kun rikos on tehty ilma-aluksessa, joka on vuokrattu ilman miehistöä henkilölle, jolla siinä valtiossa on pääasiallinen toimipaikkansa tai sen puuttuessa pysyvä asuinpaikkansa.
2. Jokainen sopimusvaltio ryhtyy samoin tarpeellisiin toimenpiteisiin ulottaakseen tuomiovaltansa rikokseen siinä (tapauksessa, että rikoksesta epäilty on sen alueella eikä sanottu valtio luovuta häntä 8 artiklan nojalla mihinkään tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuun valtioon.
3. Tämä yleissopimus ei sulje pois rikosoikeudellisen tuomiovallan käyttämistä kansallisten lakien mukaisesti.
5 artikla
Niiden sopimusvaltioiden, jotka Perustavat yhteisiä ilmakuljetusta harjoittavia järjestöjä tai kansainvälisiä yrityksiä, jotka käyttävät yhteiseen tai kansainväliseen rekisteriin merkittyjä ilma-aluksia, tulee tarkoituksenmukaisella tavalla määrätä keskuudestaan jokaista ilmaalusta varten valtio, joka käyttää tuomiovaltaa ja jolla on rekisteröintivaltion tehtävät tämän yleissopimuksen mielessä sekä antaa tästä tieto Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle, joka ilmoittaa asiasta kaikille tämän yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille.
6 artikla
1. Jokaisen sopimusvaltion, jonka alueella rikoksentekijä tai rikoksesta epäilty on, tulee, vakuututtuaan olosuhteiden siihen oikeuttavan, ottaa hänet säilöön taikka muilla toimenpiteillä varmistaa, ettei hän poistu. Säilöön otossa ja muussa toimenpiteessä tulee noudattaa mainitun valtion lakia; säilöön ottoa ja muuta toimenpidettä voidaan jatkaa vain sen ajan, mikä on välttämätöntä rikosoikeudenkäyntiin tai rikoksentekijän luovuttamista tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten.
2. Sanotun valtion tulee välittömästi suorittaa valmistava tutkinta tapahtumista.
3. Jokaisen tämän artiklan 1 kappaleen mukaan säilöön otetun henkilön tulee saada kaikkea mahdollista apua päästäkseen välittömästi yhteyteen sen valtion lähimmän asianomaisen edustajan kanssa, jonka kansalainen hän on.
4. Kun valtio on tämän artiklan mukaisesti ottanut säilöön henkilön, sen tulee viipymättä ilmoittaa säilöön otosta samoin kuin niistä seikoista, jotka sen oikeuttavat, ilma-aluksen rekisteröintivaltiolle, 4 artiklan 1 kappaleen c-kohdassa mainitulle valtiolle, sille valtiolle, jonka kansalainen säilöön otettu on ja, jos se katsoo sen asianmukaiseksi, muille valtioille, joita asia koskee. Valtion, joka suorittaa tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun valmistavan tutkinnan, on ilmoitettava viipymättä mainituille valtioille tutkinnan tuloksista ja siitä, aikooko se käyttää tuomiovaltaansa.
7 artikla
Sopimusvaltion, jonka alueelta rikoksesta epäilty tavataan, tulee, jos se ei luovuta häntä, poikkeuksetta ja katsomatta siihen, onko rikos tehty sen alueella vai ei, jättää asia asianomaisille viranomaisilleen syytekysymyksen ratkaisemista varten. Näiden viranomaisten tulee ratkaista asia sanotun valtion lainsäädännön mukaisesti samalla tavoin kuin vakavanlaatuista yleistä rikosta koskevissa tapauksissa.
8 artikla
1. Rikoksen katsotaan kaikissa sopimusvaltioiden kesken tehdyissä luovuttamissopimuksissa kuuluvan niihin rikoksiin, joista luovutetaan. Sopimusvaltiot sitoutuvat kaikissa niiden välillä tehtävissä luovuttamissopimuksissa lukemaan rikoksen niihin rikoksiin, joista luovutetaan.
2. Jos sopimusvaltio, joka asettaa luovuttamisen ehdoksi sopimuksen, saa luovuttamispyynnön toiselta sopimusvaltiolta, jonka kanssa sillä ei ole luovuttamissopimusta, se voi harkintansa mukaan katsoa tämän yleissopimuksen olevan luovuttamisen laillisena perusteena rikokseen nähden. Luovuttamisen osalta noudatetaan sen valtion, jolta luovuttamista pyydetään, lainsäädännön edellyttämiä muita ehtoja.
3. Sopimusvaltiot, jotka eivät aseta luovuttamisen ehdoksi sopimusta, tunnustavat rikoksen sellaiseksi rikokseksi, josta näiden valtioiden kesken luovutetaan sen valtion lainsäädännön määräysten mukaisesti, jolta luovuttamista pyydetään.
4. Rikos katsotaan tehdyksi, sikäli kun on kysymys luovuttamisesta sopimusvaltioiden kesken, ei ainoastaan sen tekopaikassa vaan myös niiden valtioiden alueella, joiden on 4 artiklan 1 kappaleen nojalla ulotettava siihen tuomiovaltansa.
9 artikla
1. Kun jokin 1 artiklan a) kohdassa mainittu teko on tapahtunut tai on tapahtumaisillaan, sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin palauttaakseen ilmaaluksen valvonnan sen lailliselle päällikölle tai säilyttääkseen aluksen hänen valvonnassaan.
2. Edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa jokaisen sopimusvaltion, jonka alueella ilma-alus tai sen matkustajat tahi miehistö ovat, tulee helpottaa matkustajien ja miehistön matkan jatkamista niin pian kuin mahdollista ja palauttaa viipymättä ilma-alus ja sen lasti niiden laillisille haltijoille.
10 artikla
1. Sopimusvaltioiden tulee antaa toisilleen mahdollisimman laajaa apua rikoksesta ja muista 4 artiklassa mainituista teoista johtuvissa rikosoikeudenkäynneissä. Kaikissa tapauksissa tulee soveltaa sen valtion lakia, jolta apua pyydetään.
2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräykset eivät vaikuta minkään muun sellaisen kahden- tai monenkeskisen sopimuksen velvoituksiin, joka kokonaan tai osaksi sääntelee tai tulee sääntelemään keskinäistä oikeusapua rikosasioissa.
11 artikla
Jokaisen sopimusvaltion tulee sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti ilmoittaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvostolle niin nopeasti kuin mahdollista kaikki asiaan vaikuttavat sen hallussa olevat tiedot, jotka koskevat:
a) olosuhteita, joissa rikos on tehty;
b) toimenpiteitä, joihin on ryhdytty 9 artiklan mukaisesti;
c) toimenpiteitä, joihin on ryhdytty rikoksentekijään tai rikoksesta epäiltyyn nähden, ja erityisesti kaikkien luovuttamis- tai muiden oikeudellisten toimenpiteiden tuloksia.
12 artikla
1. Tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva kahden tai useamman sopimusvaltion välinen riita, jota ei voida selvittää neuvotteluteitse, on jonkin niistä pyynnöstä alistettava välimiesmenettelyyn. Elleivät osapuolet kuuden kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä koskevasta pyynnöstä ole päässeet sopimukseen välimiesmenettelyn järjestämisestä, jokainen osapuoli voi alistaa riidan Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi esittämällä siitä tuomioistuimen perussäännön mukaisen pyynnön.
2. Jokainen sopimusvaltio voi tämän yleissopimuksen allekirjoittamisen tai ratifioinnin taikka siihen liittymisen yhteydessä ilmoittaa, ettei se katso edellisen kappaleen määräysten sitovan itseään. Muita sopimusvaltioita edellinen kappale ei sido sellaisen sopimusvaltion osalta, joka on tehnyt mainitun varauman.
3. Jokainen sopimusvaltio, joka on tehnyt edellisen kappaleen määräysten mukaisen varauman, voi milloin tahansa peruuttaa tämän varauman ilmoittamalla tallettajahallitukselle.
13 artikla
1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Haagissa 16 päivänä joulukuuta 1970 niille valtioille, jotka osallistuivat Haagissa 1-16 päivänä joulukuuta 1970 pidettyyn ilmailuoikeutta käsittelevään kansainväliseen konferenssiin (jäljempänä "Haagin konferenssi"). Joulukuun 31 päivän 1970 jälkeen yleissopimus on avoinna allekirjoitusta varten Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa kaikille valtioille. Jokainen valtio, joka ei allekirjoita tätä yleissopimusta ennen sen voimaantuloa tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti, voi liittyä siihen milloin tahansa.
2. Tämä yleissopimus on allekirjoittajavaltioiden ratifioitava. Ratifioimis- ja liittymiskirjat on talletettava Amerikan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallitusten huostaan, joita tässä nimitetään tallettajahallituksiksi.
3. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kymmenen Haagin konferenssiin osallistunutta tämän yleissopimuksen allekirjoittajavaltiota on tallettanut ratifioimiskirjansa.
4. Muiden valtioiden osalta tämä yleissopimus tulee voimaan tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä tai kolmenkymmenen päivän kuluttua ratifiointi- tai liittymiskirjan talletuksen jälkeen, jos viimeksimainittu päivämäärä on ensiksimainittua päivämäärää myöhäisempi.
5. Tallettajahallitusten tulee viipymättä ilmoittaa jokaiselle sopimuksen allekirjoittaneelle ja siihen liittyneelle valtiolle kunkin allekirjoituksen päivämäärä, kunkin ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen päivämäärä, tämän yleissopimuksen voimaantulon päivämäärä sekä kaikki muut tiedot.
6. Heti kun tämä yleissopimus tulee voimaan, tallettajahallitusten tulee se rekisteröidä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan ja Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (Chicago, 1944) 83 artiklan mukaisesti.
14 artikla
1. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus irtisanoa tämä yleissopimus kirjallisella ilmoituksella tallettajahallituksille.
2. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä kun tallettajahallitukset ovat vastaanottaneet ilmoituksen.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet valtuutetut asianmukaisesti siihen valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Haagissa kuudentenatoista päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentä kolmena alkuperäisenä kappaleena, joista jokainen sisältää neljä todistusvoimaista tekstiä, englannin-, espanjan-, ranskan- ja venäjänkielellä.