Asetus radiolähetysten käytöstä rauhan hyväksi tehdyn kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Datum för undertecknande
Sitten kuin Suomi 16 päivänä kesäkuuta 1938 on yhtynyt Genèvessä 23 päivänä syyskuuta 1936 allekirjoitettuun kansainväliseen sopimukseen radiolähetysten käytöstä rauhan hyväksi ja Suomen yhtymiskirja 29 päivänä marraskuuta 1938 talletettu Kansainliiton sihteeristöön, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus tulee Suomessa voimaan 28 päivänä tammikuuta 1939.
Kansainvälinen sopimus radiolähetysten käytöstä rauhan hyväksi.
Albania, Argentiinan Tasavalta, Itävalta, Belgia, Brasilian Yhdysvallat, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Chile, Kolumbia, Tanska, Dominikaanien Tasavalta, Egypti, Espanja, Viro, Ranska, Kreikka, Intia, Liettua, Luxemburg, Meksikon Yhdysvallat, Norja, Uusi Seelanti, Alankomaat, Rumania, Sveitsi, Tsekkoslovakia, Turkki, Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto ja Uruguay,
myöntäen tarpeelliseksi yleisen sopimuksen pohjalla laadituin säännöksin estää radiolähetysten käyttö hyvän kansainvälisen yhteisymmärryksen vastaisella tavalla,
haluten toiselta puolen näitä säännöksiä soveltamalla käyttää hyväkseen niitä mahdollisuuksia paremman keskinäisen ymmärtämyksen saavuttamiseksi kansojen välillä, jotka tämä ajatusten levittämistapa tarjoaa,
ovat päättäneet tässä tarkoituksessa tehdä sopimuksen ja nimittäneet valtuutetuikseen:
(valtuutettujen nimet)
jotka esitettyään hyviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti kieltämään ja tarvittaessa viipymättä keskeyttämään asianomaisilla alueillaan kaikki sellaiset radiolähetykset, jotka hyvää kansainvälistä sopua vaarantaen ovat omiaan kiihoittamaan jonkin alueen asukkaita tekoihin, jotka ovat jonkun korkean sopimuspuolen alueen sisäisen järjestyksen tai turvallisuuden vastaisia.
2 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti valvomaan, että niiden asianomaisilla alueilla olevien asemain lähetykset eivät sisällä yllytystä sotaan jotakin toista korkeata sopimuspuolta vastaan eivätkä kiihoita sellaisiin tekoihin, jotka ovat omiaan siihen johtamaan.
3 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti kieltämään ja tarpeen vaatiessa viipymättä keskeyttämään kukin alueillaan kaikki sellaiset lähetykset, jotka sisältämällä tietoja, joiden epätarkkuus on tai pitäisi olla lähetyksestä vastaaville henkilöille tunnettua, ovat omiaan vahingoittamaan hyvää kansainvälistä sopua.
Lisäksi ne sitoutuvat vastavuoroisesti valvomaan, että kaikki sellaiset epätarkkoja tietoja sisältävät lähetykset, jotka ovat omiaan vahingoittamaan hyvää kansainvälistä sopua, mahdollisimman pian oikaistaan niin tehokkaalla tavalla kuin suinkin, siinäkin tapauksessa, että epätarkkuus on havaittu vasta lähetyksen tapahduttua.
4 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti valvomaan, että niiden asianomaisilla alueilla toimivat radioasemat etenkin kriitillisinä aikoina lähettävät kansainvälisistä suhteista tietoja, joiden paikkansapitävyyden näiden tietojen lähetyksestä vastaavat henkilöt ovat todenneet kaikin käytettävissään olevin keinoin.
5 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli sitoutuu antamaan muiden korkeiden sopimuspuolten käytettäväksi näiden sitä pyytäessä tietoja, jotka sen mielestä olisivat omiaan helpottamaan sellaista eri radiolähetysasemain kautta tapahtuvaa ohjelmalähetystä, jonka tarkoituksena on tehdä paremmin tunnetuksi sen oma sivistys ja sen erityiset elämänolosuhteet samoin kuin sen suhteissa muihin kansoihin tapahtuneen kehityksen olennaiset piirteet sekä sen osuus rauhantyöhön.
6 artikla.
Taatakseen edellisistä artikloista aiheutuville velvoituksille täyden vaikutuksen korkeat sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti antamaan hallituksen suoranaisen valvonnan alaisina oleville lähetysasemille ohjeeksi sopivia säännöksiä ja määräyksiä sekä valvomaan, että nämä asemat niitä soveltavat.
Samassa tarkoituksessa korkeat sopimuspuolet vastavuoroisesti sitoutuvat sisällyttämään sopivia määräyksiä, joita jokaisen itsenäisen yleisradioyrityksen tulee noudattaa, joko valtion laitoksen perustamisasiakirjaan tai toimiluvan saaneelle yhtiölle asetettuihin ehtoihin taikka muihin yksityisyrityksiin sovellettaviin säännöksiin sekä ryhtymään tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin taatakseen, että näitä määräyksiä sovelletaan.
7 artikla.
Jos korkeiden sopimuspuolten välillä syntyy jotain erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, eikä tätä erimielisyyttä ole voitu tyydyttävällä tavalla ratkaista diplomaattista tietä, se on selvitettävä asianosaisten kesken voimassa olevien, kansainvälisten riitaisuuksien ratkaisemista koskevien määräysten mukaisesti.
Siinä tapauksessa, että riitapuolten kesken ei olisi olemassa tällaisia määräyksiä, ne alistakoot riitakysymyksen välitystuomio- tai oikeudellista menettelyä noudattaen ratkaistavaksi. Ellei päästä yksimielisyyteen jonkun muun tuomioistuimen valitsemisesta, ne alistakoot riitakysymyksen - jonkun niistä sitä pyytäessä - pysyvän kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos ne kaikki ovat osallisina 16 päivänä joulukuuta 1920 tehdyssä, sanotun tuomioistuimen perussääntöä koskevassa pöytäkirjassa; mutta jos ne kaikki eivät ole siinä osallisina, jonkun Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn, kansainvälisten riitaisuuksien sovinnollista ratkaisemista koskevan sopimuksen mukaisesti asetetun välitystuomioistuimen ratkaistavaksi.
Ennen turvautumistaan edelläolevissa 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettuihin menettelytapoihin korkeat sopimuspuolet voivat yhteisestä sopimuksesta vedota henkisen yhteistyön kansainvälisen komission välitykseen; tätä varten komission tulee asettaa erikoiskomitea.
8 artikla.
Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, päivätään tälle päivälle, ja se on 1 päivään toukokuuta 1937 saakka avoinna allekirjoitettavaksi jokaisen Kansainliiton jäsenen tai jokaisen sellaisen Liittoon kuulumattoman valtion puolesta, joka on ollut edustettuna tämän sopimuksen laatineessa konferenssissa, tai jokaisen Liittoon kuulumattoman valtion puolesta, jolle Kansainliiton neuvosto on toimittanut sitä varten jäljennöksen tästä sopimuksesta.
9 artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on toimitettava Kansainliiton pääsihteerille, jonka on tiedoitettava niiden talletuksesta kaikille Liiton jäsenille samoin kuin edellisessä artiklassa tarkoitetuille Liittoon kuulumattomille valtioille.
10 artikla.
Toukokuun 1 päivästä 1937 lähtien jokainen Kansainliiton jäsen ja jokainen 8 artiklan tarkoittama Liittoon kuulumaton valtio voi yhtyä tähän sopimukseen.
Yhtymisilmoitukset on toimitettava Kansainliiton pääsihteerille, jonka on tiedoitettava niiden tallettamisesta kaikille Liiton jäsenille samoin kuin kaikille sanotussa artiklassa tarkoitetuille valtioille.
11 artikla.
Kansainliiton pääsihteerin on rekisteröitävä tämä sopimus peruskirjan 18 artiklan määräysten mukaisesti kuusikymmentä päivää sen jälkeen kuin hän on saanut kuudennen ratifioimis- tai yhtymisilmoituksen.
Sopimus tulee voimaan tämän rekisteröinnin tapahtumispäivänä.
12 artikla.
Jokainen sopimuksen voimaantulon jälkeen tapahtuva ratifiointi tai yhtyminen tulee puolestaan voimaan kuusikymmentä päivää sen jälkeen kuin Kansainliiton pääsihteeri on sen saanut.
13 artikla.
Tämä sopimus voidaan sanoa irti Kansainliiton pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Tämä ilmoitus tulee voimaan vuoden kuluttua sen vastaanotosta.
Pääsihteerin on tiedoitettava kaikille Liiton jäsenille sekä kaikille 8 artiklassa tarkoitetuille Liittoon kuulumattomille valtioille siten saamistaan irtisanomisista.
Tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa, jos korkeiden sopimuspuolten lukumäärä irtisanomisten johdosta laskee alle kuuden.
14 artikla.
Jokainen korkea sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan, ratifioidessaan, yhtyessään taikka jälkeenpäin Kansainliiton pääsihteerille osoitetussa kirjallisessa asiapaperissa selittää, että tätä sopimusta tullaan soveltamaan kaikkiin tahi johonkin osaan sen siirtomaita, suojelualueita, merentakaisia alueita tai sen yliherruudessa tai huollossa olevia alueita. Tätä sopimusta on sovellettava siihen alueeseen tai niihin alueisiin, jotka selityskirjassa luetellaan, kuudenkymmenen päivän kuluttua sen saannista. Tällaisen selityksen puuttuessa sopimusta ei ole sovellettava mihinkään näistä alueista.
Jokainen korkea sopimuspuoli voi milloin tahansa myöhemmin Kansainliiton pääsihteerille osoitetussa ilmoituksessa selittää, että tätä sopimusta lakataan soveltamasta kaikkiin taikka johonkin osaan sen siirtomaita, suojelualueita, merentakaisia alueita tai sen yliherruudessa tahi huollossa olevia alueita. Sopimusta on lakattava soveltamasta siihen alueeseen tai niihin alueisiin, jotka ilmoituksessa mainitaan, vuoden kuluttua sen saannista.
Pääsihteerin on tiedoitettava kaikille Liiton jäsenille samoin kuin 8 artiklassa mainituille Liittoon kuulumattomille valtioille kaikista saamistaan, tähän artiklaan perustuvista selityksistä.
15 artikla.
Tämän sopimuksen tarkistamispyynnön voi joku korkea sopimuspuoli milloin tahansa esittää Kansainliiton pääsihteerille osoitetun ilmoituksen muodossa. Sellaisesta ilmoituksesta Kansainliiton pääsihteerin on tiedoitettava muille korkeille sopimuspuolille. Jos vähintään kolmasosa niistä yhtyy tähän pyyntöön, korkeat sopimuspuolet suostuvat kokoontumaan tarkistaakseen sopimuksen.
Tässä tapauksessa pääsihteerin tehtävänä on ehdottaa Kansainliiton neuvostolle tai yleiskokoukselle tarkistuskonferenssin kokoonkutsumista.
Tehtiin Genèvessä 23 päivänä syyskuuta 1936 yhtenä ainoana kappaleena, joka talletetaan Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta annetaan yhtäpitäväksi todistettu jäljennös kaikille Kansainliiton jäsenille sekä 8 artiklassa mainituille Liittoon kuulumattomille valtioille.