Suomen ja Norjan välinen merenkulkusopimus.
- Datum för undertecknande
Suomi ratifioinut sopimuksen 27 päivänä elokuuta 1926. Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Oslossa 20 päivänä syyskuuta 1926.
Suomen Tasavallan Presidentti toiselta puolen ja Hänen Majesteettinsa Norjan Kuningas toiselta puolen ovat, päätettyään tehdä merenkulkusopimuksen näiden kahden maan välisten kauppa- ja merenkulkusuhteiden helpottamiseksi, nimittäneet tätä tarkoitusta varten täysivaltaisiksi edustajikseen:
Suomen Tasavallan Presidentti:
ulkoasiainministeri Karl Gustaf Idmannin;
Hänen Majesteettinsa Norjan kuningas:
erikoislähettiläänsä ja täysivaltaisen ministerinsä Halvard Huitfeldt Bachken;
jotka ovat, vaihdettuaan hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa olevat valtakirjansa, sopineet seuraavista artikloista:
1 Artikla
Alukset, jotka käyttävät Suomen tai Norjan lippua ja joilla on mukanaan sellaiset laivapaperit, mitkä kotimaan lainsäädännön mukaan vaaditaan omien alusten kansalaisuuden toteamiseksi, on toisen maan tunnustettava vastaavasti suomalaisiksi tai norjalaisiksi aluksiksi.
Suomalaiset ja norjalaiset mittakirjat tunnustetaan vastavuoroisesti Norjassa ja Suomessa sopimuspuolten välillä niin pian kuin mahdollista tehtävän erikoissopimuksen määräysten mukaisesti.
2 Artikla
Suomalaisia aluksia ja niiden lasteja on kohdeltava Norjassa ja norjalaisia aluksia ja niiden lasteja Suomessa, ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, niiden maahan saapuessa, maassa ollessa tai maasta lähtiessä kaikissa suhteissa täydellisesti samalla tavalla kuin maan omia aluksia ja näiden lasteja, huolimatta siitä, mistä alukset ovat lähteneet tai minne ovat matkalla sekä mistä lastit ovat peräisin tai minne ne on määrätty.
Tämä määräys koskee niinmuodoin m.m.:
a) alusten sijoitusta, lastausta ja purkausta satamissa, väylillä ja satama-altaissa, jäänmurtaja-avun käyttämistä ja yleensä kaikkia niitä määräyksiä ja muodollisuuksia, joiden alaisiksi kauppa-alukset ja niiden lastit voivat joutua;
b) apua ja turvaa, helpotuksia ja vapautuksia haaksirikon, merivahingon ja hätäsatamaanlaskun sattuessa;
c) tonni-, satama-, luotsi-, majakka-, karanteeni- tai muita samanlaisia maksuja tai rasituksia, olkoot ne minkänimisiä tahansa, joita kannetaan valtion, julkisten viranomaisten, kuntien, yksityisten tahi minkä tahansa laitosten nimessä tai hyväksi.
Etuoikeudet, helpotukset, vapautukset ja muut sellaiset edut, mitä tämän artiklan tarkoittamissa suhteissa jompikumpi sopimuspuoli on myöntänyt tai vastedes myöntää jollekin kolmannelle valtiolle, voi toinen sopimuspuoli heti ja ehdoitta vaatia omille aluksilleen ja niiden lasteille.
Muista tämän artiklan säännöksistä riippumatta ja muuttamatta sen 1 kohdan määräyksiä, mikäli ne koskevat luotsimaksuja, on sovittu, että kummassakin maassa voimassaolevia luotsinkäyttövelvollisuutta koskevia lakeja ja asetuksia on sovellettava toisen sopimuspuolen aluksiin samalla tavalla kuin muihin ulkomaalaisiin aluksiin yleensä.
3 Artikla
Toisen artiklan määräyksiä ei sovelleta
1. rannikkolaivaliikenteeseen (cabotage);
2. kulkuun luonnollisillä tai keinotekoisilla sisävesiteillä, missä suhteessa sopimuspuolet takaavat toisen maan aluksille
ja niiden lasteille saman kohtelun kuin suosituimman maan aluksille ja niiden lasteille, kuitenkin siten, ettei tässäkään tapauksessa aluksista eikä lasteista kanneta maksuja korkeampina kuin kotimaisista aluksista niiden lasteista;
3. erikoisetuihin, jotka sopimusmaissa on myönnetty tai vastedes myönnetään kansalliselle kalastukselle tai sen tuotteille;
4. etuihin, jotka Norja on myöntänyt tai saattaa myöntää Ruotsille Idevuonossa ja Svinesundissa;
5. etuihin, jotka Norja on myöntänyt Ruotsille Karlstadissa 26 päivänä lokakuuta 1905 solmituilla sopimuksilla;
6. niihin luotsinkäyttövelvollisuutta koskeviin etuihin, jotka Suomi on myöntänyt Ruotsille ja jotka mainitaan julistuksessa 17 päivältä elokuuta 1872 ja asetuksessa 21 päivältä toukokuuta 1920 ei myöskään siinä tapauksessa, että edelläsanotussa julistuksessa myönnetyt edut vastaisuudessa ulotettaisiin koskemaan ruotsalaisia aluksia aina 125 nettorekisteritonnin kantavuuteen saakka.
2 artiklan määräysten kautta ei myöskään syrjäytetä Suomen ja Viron välillä 29 päivänä lokakuuta 1921 tehdyn kauppa- ja merenkulkusopimuksen XVIII artiklaa.
4 Artikla
Toisen sopimuspuolen alukset, jotka saapuvat toisen sopimuspuolen alueelle ainoastaan täydentääkseen siellä lastiaan tai purkaakseen siitä osan, saavat - kuitenkin aina noudattamalla asianomaisessa maassa voimassaolevia lakeja ja asetuksia - pitää aluksessa sen osan lastia, joka on määrätty toiseen saman tai muun maan satamaan ja jälleenviedä tämän osan lastia tarvitsematta maksaa purkamattomasta osasta lastia mitään tullimaksua, lukuunottamatta vartioimismaksua, mikä viimemainittu on kuitenkin laskettava ainoastaan kotimaista tai suosituimman maan merenkulkua varten määrätyn alimman taksan mukaan.
5 Artikla
Täydellisesti vapautetut lastia koskevista ja toimitusmaksuista asianomaisen toisen sopimusmaan satamissa ovat:
a) alukset, jotka, saavuttuaan pohjalastissa mistä paikasta tahansa, jälleen pohjalastissa lähtevät;
b) alukset, jotka vapaaehtoisesti tai pakosta saapuvat satamaan ottaakseen hiiliä;
c) alukset, jotka lähtevät toisen sopimusmaan satamasta yhteen tai useampaan saman maan satamaan joko purkaakseen siellä lastinsa tai osan siitä tai täydentääkseen sitä tai ottaakseen uuden lastin, ja jotka toteennäyttävät, että ne jo ovat maksaneet nämä maksut;
d) alukset, jotka vapaaehtoisesti tai hakeakseen hätäsatamaa saapuvat lastissa satamaan, mutta lähtevät jälleen suorittamatta purkausta tai lastausta.
Purkauksena tai lastauksena ei hätäsatamaanlaskun sattuessa pidetä: aluksen korjausta varten suoritettua tavarain purkamista ja uudelleen lastaamista, eikä lastin siirtämistä toiseen alukseen, jos edellinen ei ole merikelpoisessa kunnossa, ehdolla tavarat väliaikana ovat tulliviranomaisen hallussa kauttakulkutavaroina. Lastauksena tai purkauksena ei myöskään pitää miehistön ylläpitoa varten välittämiä elintarveostoja, eikä merivahingoittuneiden tavarain myyntiä, jos tullilaitos on antanut myyntiin luvan.
6 Artikla
Kummankin sopimuspuolen konsuliedustajat saakoot toisen sopimuspuolen paikallisilta viranomaisilta sellaista apua, mitä heille lain mukaan voidaan antaa edustamansa sopimuspuolen aluksesta karanneiden merimiesten ja muiden aluksen miehistöön kuuluvien henkilöiden takaisinsaamiseksi.
Merimiehiin tai muihin miehistöön kuuluviin henkilöihin, jotka ovat sen maan kansalaisia, missä karkaaminen on tapahtunut tämän artiklan määräyksiä sovelleta.
7 Artikla
Jos toisen sopimusmaan alus on joutuu karille tai kärsinyt haaksirikon toisen sopimusmaan rannikoilla, on paikallisten viranomaisten ilmoitettava siitä ensiksimainitun maan lähimmälle konsuliviranomaiselle, tällä on oikeus antaa kapteenille ja miehistölle kaikkea tarvittavaa suojaa ja apua.
Tavarat, jotka pelastetaan haaksirikkoutuneesta aluksesta, ovat vapaat kaikenlaisista tullimaksuista, ellei lasketa käyttöä varten maahan.
8 Artikla
Tämä sopimus, joka on tehty ranskankielellä, on ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat vaihdettava Oslossa niin pian kuin mahdollista.
Tämä sopimus tulee voimaan, kun ratifioimisasiakirjat on vaihdettu, ja pysyy siitä lukien voimassa kaksi vuotta sekä sen jälkeen edelleen, kunnes kuusi kuukautta on kulunut jommankumman sopimuspuolen taholta tapahtuneesta irtisanomisesta.
Vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut täysivaltaiset edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.
Tehtiin Helsingissä, kahtena kappaleena, 19 päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataakaksikymmentäviisi.
Noottienvaihto. 1. Norjan Helsingin-lähettiläs Suomen ulkoasiainministerille.
Helsingissä, 19 päivänä joulukuuta 1925.
Herra Ministeri,
Hallitukseni määräyksestä ja nimessä kunnioittaen ilmoitan, että Norjan Hallitus, täyttääkseen Suomen Hallituksen lausuman toivomuksen, tulee ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin liikenteen ja kauttakulun järjestämiseksi Patsjoen alisen juoksun varrella oheenliitetyn promemorian mukaisesti, jollainen järjestely turvaa Suomen edut puheenaolevan liikenteen ja kauttakulun suhteen ja jota tullaan toistaiseksi soveltamaan siitä päivästä lähtien, jolloin tänä päivänä allekirjoitettu Norjan ja Suomen välinen merenkulkusopimus tulee voimaan.
Pyydän lisätä, että Kuninkaallinen Hallitus asettaa tämän järjestelyn voimaansaattamisen ehdoksi, että Norjan sanotussa promemoriassa esittämät toivomukset norjalaisen liikenteen järjestämisestä Patsjoen Suomeen kuuluvissa osissa tulevat Suomen puolelta tyydytetyiksi. Totean siis kunnioittaen, että kyseessäolevaa järjestelyä tällä ehdolla ruvetaan soveltamaan sinä päivänä, jolloin maittemme välinen, tänä päivänä allekirjoitettu merenkulkusopimus tulee voimaan, sekä että lisäksi Norjan Hallitus ei aio muuttaa täten aikaansaatua järjestelyä sopimuksen alkuperäisenä voimassaoloaikana, kuten siitä sopimuksessa on määrätty.
Vastaanottakaa j. n. e.
Noottienvaihto. PROMEMORIA toimenpiteistä liikenteen ja kauttakulun järjestämiseksi Patsjoen alisen juoksun varrella.
Tavarat ja matkustajat, joita kuljetetaan ulkomailta Bök-vuonon kautta jollekin Suomeen kuuluvalle alueelle Patsjoen laaksossa, tai päinvastoin, vapautetaan kauttakulku- ja tullimaksuista.
Norjan ja Suomen välisen, tänä päivänä allekirjoitetun merenkulkusopimuksen määräyksiä, jotka koskevat kummankin sopimusmaan alusten kansallista kohtelua, sovelletaan samalla tavoin edellisessä kappaleessa mainittuja tavaroita ja matkustajia kuljettaviin suomalaisiin aluksiin.
Samaa oikeutta sovelletaan myös kauttakulkutavaroihin, joita kuljetetaan jäitse aluksesta, mikä on jään reunalla Suomeen kuuluvalla alueella, ja päinvastoin.
Lotjat, veneet ja muut pienet alukset, jotka kuljettavat kauttakulkutavaroita ja -matkustajia Suomen Patsjoen laaksossa olevalta alueelta alukseen, joka on ankkuroinut Elvenesin lähelle, korkeintaan 600 metrin päähän Elvenesin sillasta, tahi tästä aluksesta mainitulle Suomen alueelle, vapautetaan maksuista, lukuunottamatta kuitenkaan niitä maksuja, jotka tavallisesti kannetaan sataman, laiturin tai muiden satamalaitosten käyttämisestä.
Henkilöillä, jotka, noudattaen edellämainittuja määräyksiä, matkustavat Norjaan kuuluvan alueen kautta, tulee olla asianmukaiset, viralliset asiakirjat, jotka takaavat heille pääsyn Suomeen. Tämän yhteydessä on sovittu, että suomalaiset viranomaiset laativat virallisen luettelon niistä asiakirjoista, jotka tällaisessa tapauksessa ovat Suomen kansalaiselle tarpeen, mikä luettelo, samoinkuin jäljennökset asetuksenmukaisista kaavakkeista, lähetetään Norjan Hallitukselle. Samaten on sovittu, että näitä asiakirjoja ei laadita yksinomaan suomenkielellä.
Pienet suomalaiset tavara- ja matkustaja-alukset, jotka ylläpitävät säännöllistä liikennettä Jäämeren rannalla ja Patsjoella sijaitsevien Suomen alueiden välillä ja jotka tällöin kulkevat Norjan alueveden kautta, ovat yleensä, ollessaan Elvenesissä, ellei niissä ole lastia tai matkustajia Norjan alueelle, vapautetut kaikesta tullitarkastuksesta sekä maksujen suorittamisesta, paitsi niiden, joita tavallisesti kannetaan sataman, laiturin tai muiden satamalaitosten käyttämisestä, kuitenkin sillä ehdolla, että mainitusta säännöllisestä liikenteestä ennakolta ilmoitetaan asianomaisille norjalaisille viranomaisille ja että puheenaolevat alukset ankkuroivat korkeintaan 600 metrin päähän Elvenesin sillasta; Norjan pidättää samalla itselleen täyden oikeuden valvoa tätä liikennettä sekä ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita pidetään välttämättömänä salakuljetuksen ja kaiken muun luvattoman liikenteen ehkäisemiseksi.
Edellämainittua, valvontaa koskevaa ehtoa on sovellettava myöskin kaikkiin muihin puheenaoleviin helpotuksiin: mitä yleensä tulee matkustajien ja tavarain kuljetukseen on sovittu, että norjalaisille tulliviranomaisille siitä ilmoitetaan joka kerta.
Norja perustaa Elvenesiin tullitoimiston, joka voi itsenäisesti toimittaa tulo- ja lähtösuorinnat.
Norjan hallitus asettaa tällaisen sopimuksen ehdoksi, että Suomen hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin aikaansaadakseen Norjaa tyydyttävän järjestelyn, joka tulee voimaan samana päivänä ja jonka mukaan alukset, tavarat ja matkustajat, jotka matkalla toiselta Norjaan kuuluvalta alueelta toiselle, kulkevat sen Suomelle yksin kuuluvan Patsjoen osan kautta, joka on Kolttakönkään kosken alapuolella, tahi sen Suomeen kuuluvan raja-alueen kautta, joka sijaitsee Patsjoen länsipuolella sekä sen itäpuolella rajapyykistä N:o 361 Salmijärvelle vedettyyn viivaan asti, saavat vastaavan kansallisen kohtelun sekä joka suhteessa saman kohtelun, kuin mitä edellytetään edellämainitussa järjestelyissä, joka Norjan puolelta voimaansaatetaan Suomen liikenteen ja kauttakulun suhteen.
Suomi pidättää itselleen täyden oikeuden valvoa tätä liikennettä ja ryhtyä tarpeellisiksi osoittautuviin toimenpiteisiin salakuljetuksen ja kaiken muun luvattomaan liikenteen ehkäisemiseksi.
Noottienvaihto. 2. Suomen ulkoasiainministeri Norjan Helsingin-lähettiläälle.
Helsingissä, 19 päivänä joulukuuta 1925.
Herra Ministeri,
Kunnioittaen ilmoitan vastaanottaneeni tämänpäiväisen noottinne, jossa olette hyväntahtoisesti tahtonut minulle ilmoittaa, että Norjan Hallitus, täyttääkseen Suomen Hallituksen lausuman toivomuksen, tulee ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin liikenteen ja kauttakulun järjestämiseksi Patsjoen alisen juoksun varrella noottinne oheen liitetyn promemorian mukaisesti, joka järjestely turvaa Suomen edut puheenaolevan liikenteen ja kauttakulun suhteen ja jota tullaan toistaiseksi soveltamaan siitä päivästä lähtien, jolloin tänä päivänä allekirjoitettu Suomen ja Norjan välinen merenkulkusopimus tulee voimaan.
Olette lisännyt, että Kuninkaallinen Hallitus asettaa tämän järjestelyn voimaansaattamisen ehdoksi, että sanotussa promemoriassa esitetyt Norjan toivomukset norjalaisen liikenteen järjestämisestä Patsjoella olevilla Suomen alueilla tulevat Suomen puolelta tyydytetyiksi, ja olette todennut, että puheenaolevaa järjestelyä tällä ehdolla ruvetaan soveltamaan siitä päivästä, jolloin molempien maittemme välillä tänä päivänä allekirjoitettu merenkulkusopimus tulee voimaan, sekä että lisäksi Norjan Hallitus ei aio muuttaa täten aikaansaatua järjestelyä sopimuksen alkuperäisenä voimassaoloaikana, kuten siitä sopimuksessa on määrätty.
Viitaten tähän tiedonantoonne on minulla kunnia Tasavallan Hallituksen nimessä ilmoittaa, että Hallitus puolestaan tulee tyydyttämään ne Norjan toivomukset, jotka tässä promemoriassa on esitetty, sekä todeta, että puheenaolevaa järjestelyä tullaan soveltamaan siitä päivästä alkaen, jolloin Suomen ja Norjan välillä tänä päivänä allekirjoitettu merenkulkusopimus tulee voimaan, sekä että lisäksi Tasavallan Hallitus ei aio muuttaa täten aikaansaatua järjestelyä sopimuksen alkuperäisenä voimassaoloaikana, kuten siitä sopimuksessa on määrätty.
Vastaanottakaa j. n. e.