14.9.2020 11/2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN YLEISSITOVUUDEN VAHVISTAMISLAUTAKUNTA

PÄÄTÖS Nro 11/2020
Antamispäivä 14.9.2020
Dnro 12149

TYÖEHTOSOPIMUS Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus
Allekirjoitettu 19.3.2020
Voimaantulo 26.11.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEEN OSALLISET
Työnantajapuoli: Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Työntekijäpuoli: Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDELLEENKÄSITTELY

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen käsittelyn yhteydessä on tullut ilmi, että työehtosopimuksen edustavuudessa on tapahtunut muutoksia ja että työehtosopimuksen osapuolilla on eriävä käsitys siitä, onko työehtosopimus enää yleissitova. Medialiitto ry, joka on jakelua koskevan työehtosopimuksen sopijaosapuoli, on tämän asian käsittelyssä vedonnut siihen, ettei viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta voida pitää yleissitovana. Medialiitto on myös solmimansa suorajakelua koskevan työehtosopimuksen yleissitovuusasiassa työtuomioistuimeen tekemässään valituksessa esittänyt saman väitteen.

Vaikka asiassa ei ole tehty työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaista hakemusta yleissitovuuden uudelleenkäsittelystä, lautakunta ottaa saman pykälän 2 momentin nojalla viran puolesta käsiteltäväkseen kysymyksen siitä, onko sopimus yleissitova.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN EDUSTAVUUS

Sopimuksen soveltamisala

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä.

- asiakastoimipaikkatyö (palkkaliite N)

- toimihenkilötehtävät (palkkaliite C)

- yritysmyynti (palkkaliite Y)

- sanomalehdenjakelu (palkkaliite D)

- viestinvälitys- ja kuljetustyö (palkkaliite P), ja

- varastotyö (palkkaliite M).

Pöytäkirjamerkintä:

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ei sovelleta Posti Palvelut Oy:ssä.

Tässä työehtosopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös toimihenkilöä, ellei toisin sanota.

Soveltamisalalla olevia muita työehtosopimuksia

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on soveltamisalaltaan osittain päällekkäinen Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen jakelua koskevan työehtosopimuksen sekä Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen suorajakelua koskevan työehtosopimuksen kanssa. Kumpikin työehtosopimus on vahvistettu yleissitovuutta vailla olevaksi. Lisäksi alalla on Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva yrityskohtainen työehtosopimus.

Osallisten ilmoitukset jäsenten ja työntekijöiden määrästä

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet jäsenmääränsä seuraavasti.

Palvelualojen työnantajat PALTAn ilmoituksen mukaan sen kuuden jäsenyrityksen palveluksessa on 8 101 tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on ilmoittanut, että 8 264 sen jäsentä työskentelee työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Sopijaosapuolten esiin nostamat kysymykset ja niiden arviointi

Yrityskohtaisuus

Palvelualojen työnantajat PALTA katsoi, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on yrityskohtainen, koska sen soveltamisala on käytännössä sama kuin Postin toimiala ja Postissa tehtävät työt.

Työtuomioistuin on ratkaisuissaan TT:2009-62 ja TT:2010-17 todennut, että Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välinen työehtosopimus, jonka tämä työehtosopimus korvaa, on valtakunnallinen eikä yrityskohtainen. Koska asiassa ei ole tullut esiin uusia yrityskohtaisuuden harkintaan vaikuttavia seikkoja, lautakunnalla ei ole syytä poiketa tästä tulkinnasta.

Edustavuuden arviointi henkilötyövuosina

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU esitti, että edustavuuden arviointi tulisi tehdä työntekijämääriin perustuvien lukujen sijaan henkilötyövuosina. Perusteena tälle se esitti, että alan muiden työehtosopimusten piirissä on lähinnä osa-aikaisesti työskenteleviä työntekijöitä. Palvelualojen työnantajat PALTA ja asiassa kuultu Medialiitto vastustivat esitystä katsoen, että edustavuutta tulee arvioida työntekijämäärään perustuen.

Työsopimuslain esitöissä (HE 157/2000 vp.) on todettu, että edustavuusharkinnan lähtökohtana yleissitovuuden arvioinnissa olisi edelleen tilastotiedoilla laskettava edustavuus. Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa ja ratkaistaessa olisi esitöiden mukaan tilastoaineiston ohella otettava huomioon eri tekijöitä. Tulkintaperusteiden monipuolistamisen tarve johtuu yritystoiminnan muutoksista ja näiden muutosten vaikutuksista työmarkkinoihin sekä arviointiperusteena käytetyn tilastoaineiston usein vanhentuneisuudesta sekä siitä, että tilastoinnin pohjana olevat toimialaluokitukset eivät kaikin osin vastaa työehtosopimusten soveltamisaloja. Uusien kriteerien yksi tarkoitus on, että niiden avulla päätökset työehtosopimusten yleissitovuudesta voitaisiin perustaa mahdollisimman laajasti työehtosopimusten yleissitovuuden kannalta merkitykselliseen tosiasia-aineistoon. Esitöiden mukaan tarkoituksena on myös turvata työehtosopimusten yleissitovuus silloin, kun edustavuus vaihtelee ja tilanne on vakiintumaton.

Vahvistamislautakunnassa edustavuuden laskeminen työntekijämääriin perustuen on selkeä pääsääntö. Kuitenkin lautakunnassa on joidenkin työehtosopimusten osalta pyritty selvittämään henkilötyövuosien määrää ja osin myös käytetty sitä työntekijämäärien ohella tai sijasta edustavuusarvioinnin perusteena. Tällaisia sopimusaloja ovat esimerkiksi vakinaisia teatterimuusikoita, tilapäisiä teatterimuusikoita, ravintolamuusikoita, puutarha-alaa, golf-alaa, hiihtokeskusalaa, taimitarha-alaa, turvetuotantoalaa, viher- ja ympäristörakennusalaa, vuokratyötä kemian toimialoilla sekä huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevat työehtosopimukset. Kysymystä edustavuuden arvioinnista henkilötyövuoisen perusteella on käsitelty myös työtuomioistuimen ratkaisuissa TT 2003:103, TT 2003:104, TT 2004:2 ja TT 2007:92. Työtuomioistuin on katsonut, ettei henkilötyövuosien käyttö ole edustavuusarvioinnissa tarpeen, jos työntekijämääriä koskevat luvut ovat sellaisenaan vertailukelpoisia (ks. TT:2003-105 ja TT:2004-3). Lautakunta toteaa, että ratkaisuihin ovat vaikuttaneet kunkin sopimusalan erityispiirteet. Monilla muillakin aloilla työskentelee paljon osa-aikaista työvoimaa, ja edustavuutta on tällöinkin arvioitu pääsäännön mukaisesti työntekijämääriin perustuen. Lautakunta toteaa kokoavasti aikaisemmasta käytännöstään, että siitä ei ole saatavissa yksiselitteistä johtoa sen kysymyksen ratkaisemiseen, mikä on henkilötyövuosien merkitys edustavuuden arvioinnissa tämän työehtosopimuksen osalta.

Asiassa ei ole saatu kattavana pidettävää selvitystä henkilötyövuosien määrästä. Lautakunnalla ei ole tämä ja jäljempänä esitetty huomioon ottaen tarvetta tämän asian yhteydessä arvioida saamiensa tietojen perusteella henkilötyövuosien määrää.

Edustavuuden laskennassa huomioon otettavat työntekijäryhmät

Palvelualojen työnantajat PALTA katsoi, että edustavuutta arvioitaessa tulisi työehtosopimuksen palkkaliitteistä huomioida vain P-liitteen 7 500 työntekijää, koska tämä on Postissa se työntekijäryhmä, joka jakelutyötä tekee. Posti Oy:ssä muuta työtä, kuten esimerkiksi asiakaspalvelua, tekeviä työntekijöitä ei pitäisi huomioida edustavuutta arvioitaessa.

Työtuomioistuin on useasti (TT:2008-66, TT:2003-16, TT:2002-72) todennut, että työehtosopimusta ei voida vahvistaa yleissitovaksi vain jotakin sen piiriin kuuluvaa toimialaa koskien. Kun työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi, koskee tämä koko työehtosopimuksen soveltamisalaa. Työtuomioistuin (TT:2010-126) on myös nimenomaisesti todennut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta sovelletaan osoitteettomia lähetyksiä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Suorajakelua koskeva työehtosopimus on korvannut osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen. Lautakunta katsoo, että tässä asiassa ei ole aihetta poiketa edellä mainitusta vakiintuneesta käytännöstä eikä suorajakelua koskevan työehtosopimuksen osalta tehdyissä ratkaisuissa omaksutuista kannanotoista.

Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien kokonaismäärä

Arvioitaessa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa tarkoitetun alan kokonaistyöntekijämäärää on otettava huomioon, että jakelua koskevan työehtosopimuksen, suorajakelua koskevan työehtosopimuksen ja pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat työntekijät kuuluvat viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalalle.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa tarkoitetun alan kokonaistyöntekijämäärä ei selviä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Työntekijöitä on tilastoitu useisiin eri toimialaluokkiin, ja toisaalta kaikki näiden toimialaluokkien työntekijät eivät kuulu tämän työehtosopimuksen soveltamisalalle. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa tarkoitetulla alalla on kuitenkin vähintään noin 19 114 työntekijää, eli mainittujen työehtosopimusten normaalisitovuuspiireissä olevien työntekijöiden määrä.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla on myös jonkin verran järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä. Palvelualojen työnantajat PALTAn arvio näiden työntekijöiden määrästä on noin 1 000, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n arvio noin 200. Tarkkaa tietoa järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden määrästä ei ole saatavilla. Palvelualojen työnantajat PALTAn arviossa on todennäköisesti mukana yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, ja toisaalta Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n arviosta puuttuu ainakin pienten, osoitteettomien mainoslähetysten jakelua hoitavien yritysten työntekijöitä. Ottaen huomioon useiden edellisten sopimuskausien arviot järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden määrästä sekä alan yleisen kehityksen, lautakunta arvioi muun selvityksen puuttuessa heidän määräkseen noin 750 työntekijää.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla on noin 19 860 työntekijää.

Edustavuusarvioinnin lähtökohdat

Työsopimuslain esitöissä (HE 157/2000 vp.) on todettu olevan selvää, että jos työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä, työehtosopimusta olisi pidettävä ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla edustavana. Vahvistamislautakunta on ratkaisutoiminnassaan soveltanut tätä ja muita esitöissä mainittuja aikaisemmin selostettuja edustavuuden harkintaperusteita niin, että edustavuuden ollessa vähintään 45 % työehtosopimusta on voitu pitää lähtökohtaisesti yleissitovana. Edustavuuden ollessa alle 45 % sopimuksen yleissitovuus edellyttää ainakin pääsääntöisesti ns. liitännäisperusteita. Alle 40 %:n edustavuudella olevaa työehtosopimusta ei ole voitu pitää yleissitovana.

Vastaavat soveltamisperiaatteet ilmenevät myös työtuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. Työtuomioistuimen käytännössä ei ole vahvistettu yleissitovaksi työehtosopimuksia alle 40 %:n edustavuudella (TT:2003-102, TT:2010-27 ja TT:2011-68). Yli 40 %:n edustavuutta on pidetty perusteena yleissitovuudelle ns. liitännäisperusteilla (TT:2003-72, TT:2003-105, TT:2009-109,
TT 2019:40). Työtuomioistuin on kiinnittänyt ratkaisuissaan huomiota siihen, onko työehtosopimusta pidetty aikaisemmin yleissitovana (TT 2003:105). Ratkaisussa TT:2007-32 aikaisemmin yleissitovuutta vailla ollutta työehtosopimusta ei ole katsottu yleissitovaksi edustavuuden ollessa noin 41 %.

JOHTOPÄÄTÖS

Pelkästään alan koko työntekijämäärää (19 860) ja työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvia työntekijämääriä (8 101) vertaamalla viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ei voida pitää edustavana.

Voimassa olevan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös muita tosiseikkoja. Huomioon voidaan ottaa tällä alalla pitkään jatkunut vakiintunut työehtosopimuskäytäntö. Huomioon voidaan lisäksi ottaa myös alan työntekijöiden järjestäytymisaste. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:hun kuuluu hieman alle 8 300 viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevää työntekijää. Lisäksi tulee ottaa huomioon työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana. Esitetyillä perusteilla viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta voidaan pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana.

RATKAISU

Lautakunta toteaa ratkaisunaan, että viestinvälitys- ja logistiikka-alaa koskeva työehtosopimus on edelleen soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yleissitova.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän päätökseen saadaan hakea työtuomioistuimelta siten kuin oheisesta valitusosoituksesta ilmenee.

Puheenjohtaja Tapani Vasama

Esittelijä Tanja Ylitöyrä

Asian ovat ratkaisseet: lautakunnan puheenjohtaja Tapani Vasama, jäsen Ulla Liukkunen, varajäsen Jari Murto

Esittelijä: Tanja Ylitöyrä, puh. 0295 16001

Ratkaisu on yksimielinen.