Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus
- Antaja
- Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta
- Antopäivä
- Päätöksen numero
- 17/2017
- Voimaantulo
- Viimeinen voimassaolopäivä
- Allekirjoituspäivä
- Yleissitovuus
- Työehtosopimus on yleissitova
- Työnantajapuoli
- Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Sähkötekniset työnantajat STTA ry
- Työntekijäpuoli
- Sähköalojen ammattiliitto ry
- Dokumentit
TYÖEHTOSOPIMUKSEN YLEISSITOVUUDEN VAHVISTAMISLAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 17/2017
Antamispäivä 5.6.2017
Dnro 11785
TYÖEHTOSOPIMUS Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus
Allekirjoitettu 27.6.2016
Voimaantulo 1.2.2017
TYÖEHTOSOPIMUKSEEN OSALLISET
Työnantajapuoli: Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Sähkötekniset työnantajat STTA ry
Työntekijäpuoli: Sähköalojen ammattiliitto ry
ASIAN KÄSITTELYSTÄ LAUTAKUNNASSA
Aikaisemman työehtosopimuksen osapuolena on työnantajapuolella ollut ainoastaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry. Koska osapuoleksi on tullut Palvelualojen työnantajat PALTA ry, lautakunnan tulee ottaa asia viran puolesta käsiteltäväksi ja antaa asiassa päätös työehtosopimuksen yleissitovuudesta.
Asian uudelleen käsittelyä vaatineilla Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen liitto ry ei ole työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaista puhevaltaa. Koska asia otetaan edellä mainitulla perusteella lautakunnassa viran puolesta käsiteltäväksi ja asiaa ratkaistaessa nousee esiin kysymys eri työehtosopimuksien päällekkäisyydestä, lautakunta ottaa huomioon toisen työehtosopimuksen solmineiden osallisten lausuman heidän sopimuksensa soveltamisalasta. Menettely perustuu siihen, että lautakunta on käytännössään vastaavissa tapauksissa pyytänyt viran puolesta tällaista lausumaa.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN EDUSTAVUUS
Sopimuksen soveltamisala
Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat työntekijät, jotka työskentelevät
– sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näihin läheisesti liittyvissä tehtävissä tai
– sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä.
Työehtosopimus korvaa aiemman samannimisen sopimuksen, jossa osapuolina ovat olleet Sähkötekniset työnantajat STTA ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry.
Sopimuksessa todetaan sen soveltamisalan määrittelemiseksi tarkemmin seuraavaa:
”1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (myöhemmin STTA ja PALTA) jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät
– sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näihin läheisesti liittyvissä tehtävissä tai
– sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä.
Pöytäkirjamerkintä:
Sähkölaitteistolla ja -laitteella tarkoitetaan kaikilla jännitetasoilla toimivia kojeita, verkostoja ja järjestelmiä.
Sähkölaitteisto voi sijaita myös laivassa tai se voi liittyä tuotevalmistukseen.
2 Kohdassa 1. mainittu yritys voi kuulua tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin myös yksinomaan jonkin osastonsa tai toimintansa osalta.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Ne yritykset, jotka ovat olleet STTA:n jäsenyrityksiä 31.5.2016, ovat oikeutettuja soveltamaan Sähköistysalan työehtosopimuksen 2015–2017
”8 § B 8.3 Urakkalaskelmaa” koskevia määräyksiä tämän työehtosopimuksen vastaavien määräysten sijasta.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Niiden PALTA:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, joihin on noudatettu 31.5.2016 Sähköasennusalan työehtosopimuksen 2015–2017
”8 § A AIKATYÖ” henkilökohtaista aikapalkkaa koskevia määräyksiä, sovelletaan tämän työehtosopimuksen sijasta ko. määräyksiä.”
Sopimus korvaa Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliito ry:n välisen samannimisen työehtosopimuksen, jonka työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut yleissitovaksi.
Osallisten ilmoitukset jäsenten ja työntekijöiden määrästä
Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet jäsenmääränsä seuraavasti.
PALTA ry on ilmoittanut, että 186 jäsenyrityksen palveluksessa on 5 268 työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työntekijää.
STTA ry on ilmoittanut, että 160 jäsenyrityksen palveluksessa on 2 993 työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työntekijää.
Sähköalojen ammattiliitto ry on ilmoittanut, että sillä on sopimuksen soveltamisalalla 10 295 työssä olevaa jäsentä. Lisäksi Sähköliiton kanssa liityntäsopimuksen tehneitä työnantajia on 8, näissä työntekijämäärä on 432.
Työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien kokonaismäärä
Työehtosopimusta sovelletaan toimialaluokassa (TOL 2008) ”43210 Sähköasennukset”. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston 2014 mukaan alalla on tuntemattomien suhteellinen osuus huomioon ottaen yhteensä noin 9 638 työntekijää.
PÄÄLLEKKÄISYYS MUIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTEN KANSSA
Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen liitto ry ovat lähestyneet yleissitovuuden vahvistamislautakuntaa ja esittäneet näkemyksenään, että sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus on soveltamisalamääräyksen osalta osittain päällekkäinen ja kilpaileva Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen kanssa. Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton näkemyksen mukaan vain toinen työehtosopimuksista voi olla alalla yleissitova ja nämä ovat pyytäneet lautakuntaa ratkaisemaan, kumpi työehtosopimuksista on yleissitova.
Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan kahta samoihin töihin tai toimintoihin soveltuvaa työehtosopimusta ei voida vahvistaa yleissitovaksi, vaan niiden välillä on tehtävä valinta. Valintakriteerinä on pidetty erityisesti sopimusten merkitystä vähimmäistyöehtojen turvaajana omilla soveltamisaloillaan (TT 2003:16, TT 2003:101, TT 2011:70 ja TT 2017:64). Ratkaisut perustuvat siihen, että ainoastaan laajempaa sopimusta voidaan pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla edustavampana.
Työehtosopimuskentässä voi tulla esiin tilanteita, että samaan työsuhteeseen voitaisiin soveltaa useampaa yleissitovaa työehtosopimusta. Tällainen tilanne syntyy erityisen helposti silloin, kun toinen työehtosopimus on solmittu teollisuusliitto- ja toinen ammattialaperiaatteen mukaisesti (KKO 2016:18, TT 1994:9 ja TT 2013:100). Sopimusalojen osittainen päällekkäisyys ei ole lautakunnan käytännössä muodostanut estettä yleissitovuudelle. Vahvistamisratkaisuja tehtäessä on kuitenkin pyrittävä välttämään tilanteita, joissa työehtosopimusten päällekkäisyyden takia syntyisi epäselvyyttä siitä, mitä sopimusta järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa olevan työntekijän työsuhteessa on sovellettava (TT 2003:16, TT 2016:81-83, TT 2017:64).
Nyt käsiteltävällä työehtosopimuksella on sopimukseen kirjattu ammattialaan perustuva soveltamisala. Vaikka sen soveltamisalaan liittyy joiltakin osin edellä mainittu osittaista päällekkäisyyttä koskeva kysymys, ei tämä seikka ole este katsoa muutoin laajasti sovellettavaa sopimusta työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavaksi.
JOHTOPÄÄTÖS
Osittainen päällekkäisyys Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen kanssa ei ole este vahvistaa tätä työehtosopimusta yleissitovaksi.
Kun verrataan toisiinsa yhtäältä sähköistys- ja sähköasennusalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää 9 638 ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää 8 261, voidaan todeta, että sähköistys- ja sähköasennusalaa koskeva työehtosopimus jo yksistään tällä perusteella on työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava.
RATKAISU
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa, että sähköistys- ja sähköasennusalaa koskeva työehtosopimus on soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN YLEISSITOVANA SOVELTAMISEN AJANKOHTA
Tässä päätöksessä tarkoitettua työehtosopimusta sovelletaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yleissitovana työehtosopimuksena työehtosopimuksen voimaantulosta 1.2.2017 lukien.
Tämä päätös on voimassa siihen asti kunnes lautakunta työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n tai työtuomioistuin saman lain 9 §:n nojalla päättää toisin.
MUUTOKSENHAKU
Muutosta tähän päätökseen saadaan hakea työtuomioistuimelta siten kuin oheisesta valitusosoituksesta ilmenee.
Puheenjohtaja Tapani Vasama
Esittelijä Marianne Kivistö
Asian ovat ratkaisseet: lautakunnan puheenjohtaja Tapani Vasama, jäsen Harri Hietala, jäsen Ulla Liukkunen
Esittelijä: Marianne Kivistö, puh. 0295 16001
Ratkaisu on yksimielinen.
Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta
7 §
Asian uudelleen käsittely lautakunnassa
Lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi voi se, jolla 10 §:n mukaan on valitusoikeus, kirjallisella hakemuksella vaatia yleissitovuuden vahvistamisasian uudelleen käsittelyä. Hakemuksessa on osoitettava, että työehtosopimuksen vahvistamisen edellytyksissä on tapahtunut olennaisia muutoksia.
Lautakunta voi myös viran puolesta ottaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamista koskevan asian uudelleen käsiteltäväkseen 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.