30.12.2003 104/2003

TYÖTUOMIOISTUIN

PÄÄTÖS Nro 104

Antopäivä 30.12.2003
Diaarinro V 9/02

ASIA Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJA Suomen Muusikkojen Liitto ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 4.6.2002 antama päätös nro 62/2002 tilapäisten teatterimuusikkojen työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että tilapäisiä teatterimuusikoita koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työehtosopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

Teatterin tiedotuskeskuksen teatteritilastot 2000:n mukaan vierailevat muusikot tekivät yksityisissä teattereissa yhteensä noin 890 henkilötyövuotta vuonna 2000. Vierailevat muusikot ovat pääasiassa määräaikaisissa ja tilapäisissä tehtävissä työskenteleviä taiteilijoita, joihin sovelletaan tilapäisiä muusikoita koskevaa työehtosopimusta. Kun tilapäisiä muusikoita koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan kokonaishenkilötyövuosimäärästä vähennetään järjestäytymättömissä teattereissa tehdyt henkilötyövuodet sekä niiden henkilötyövuosien määrä, joiden osalta on voimassa jokin muu työehtosopimus, saadaan normaalisitovuuden piirissä tehtyjen henkilötyövuosien määräksi noin 200. Kun verrataan toisiinsa yhtäältä tilapäisiä muusikoita koskevan työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla tehtyjen henkilötyövuosien määrää ja toisaalta työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä tehtyjen henkilötyövuosien määrää, voidaan todeta, että tilapäisiä teatterimuusikoita koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan edustavana pidettävä.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus perusteineen

Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja tilapäisiä muusikkoja koskeva työehtosopimus vahvistetaan alallaan yleissitovaksi työehtosopimukseksi tai toissijaisesti Suomen Teatteriliitto ry velvoitetaan hankkimaan ja esittämään tarpeelliset tilastot lautakunnalle yleissitovuuden vahvistamista varten.

Suomen Muusikkojen Liitto on arvioinut, että tilapäisiä teatterimuusikkoja koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä on 200 - 400 muusikkoa. Luku on arvio, koska muusikkojen määrä vaihtelee muun ohella ohjelmiston mukaan kausittain. Työntekijöiden järjestäytymisaste on työntekijäliiton arvion mukaan 70 - 80 %. Työnantajapuolen järjestäytymisaste on vähintään yhtä korkea.

Vahvistamislautakunta on päätöksessään sekoittanut keskenään tilapäisten muusikkojen vierailujen määrän ja laskennallisten henkilötyövuosien määrän. Teatteritilastoissa ei esiinny tilapäisten muusikkojen henkilötyövuosimäärää.

Teatteritilaston henkilötyövuosimäärät on saatu jakamalla tilapäisille työntekijöille maksettu palkkasumma vakinaisen henkilökunnan keskimääräisellä vuosipalkalla. Näin saatu luku (tilapäisten työntekijöiden henkilötyövuodet) kuvaa yleisesti henkilöstön määrää, joka olisi voitu ylläpitää tilapäisille työntekijöille maksetuilla palkoilla. Taiteellisen henkilöstön osalta ei ole olemassa jakoa näyttelijöihin ja muusikoihin tai muihin taiteilijoihin. Muiden teatteritilaston lukujen perusteella voidaan olettaa, että sekä muusikot että näyttelijät ovat suuria ryhmiä. Taiteellinen henkilöstö käsittää 722 henkilötyövuotta. Luvussa on mukana kaikkien yksityisteattereiden ja Suomen Kansallisoopperan (132,2) tilapäiset työntekijät, kuten näyttelijät ja muusikot. Kun luvusta 722 vähennetään Suomen Kansallisoopperan ja kunnallisten teattereiden tilapäiset henkilötyövuodet, saadaan muiden teattereiden tilapäisen henkilökunnan henkilötyövuosien määräksi 457,6. Tästäkin määrästä vain osa on tilapäisten muusikkojen henkilötyövuosia.

Taiteelliseen henkilökuntaan kuuluvina tilapäisinä työntekijöinä muusikot on teatteritilastoissa kuvattu vain vierailujen lukumäärällä (652), mikä on eri asia kuin tilapäisen henkilökunnan henkilötyövuosimäärä ammattiteattereissa. Määrästä merkittävä osa on vierailevia näyttelijöitä ja muita taiteilijoita. Joukossa on myös suuri määrä muusikkoja. Vertailemalla eri taiteellisten ryhmien vierailumääriä saadaan jonkinlainen käsitys ryhmien keskinäisistä suhteista ja siten myös muusikkojen lukumäärästä. Puheteattereissa muusikot tekivät yhteensä 652 vierailua ja näyttelijät 871 vierailua. Vierailujen määrästä ei kuitenkaan suoraan voida päätellä sitä, että tilapäisten muusikkojen osuus taiteellisen henkilökunnan henkilötyövuosista olisi lähes yhtä suuri kuin näyttelijöiden. Näyttelijöiden kiinnitykset ovat yleisempiä kuin muusikoiden ja lisäksi näyttelijöiden kiinnitykset ovat myös kestoltaan pitempiä kuin tilapäisten muusikkojen vierailut.

Yleissitovuuden vahvistamislautakunnan käyttämä luku 890 henkilötyövuosina on virheellinen, sillä tilapäisten muusikkojen panos on teatterissa merkittävästi pienempi. Esimerkiksi 890 muusikon palkkasumma vuodessa kohoaisi yli 18,5 miljoonaan euroon, mikä ei vastaa todellisuutta miltään osin. Tosiasiallisesti tilapäisten teatterimuusikkojen työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelee muissa kuin täysin kunnallisissa teattereissa ja Suomen Kansallisoopperassa keskimäärin 200 - 400 muusikkoa määrän ollessa lähempänä 200 kuin 400 muusikkoa. Huomioon on otettava vielä se, että määrä vaihtelee kausittain. Vaikka laskelmaan otettaisiin mukaan Suomen Kansallisoopperan kuorolaiset ja laulusolistit, yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös on virheellinen.

Kun Suomen Teatteriliitto on laiminlyönyt toimittaa tiedot työntekijöistä sosiaali- ja terveysministeriölle, henkilömäärien tarkastelun pohjaksi on otettava teatteritilastojen mukaiset vierailutehtävien määrät, jotka kuvaavat luotettavasti työehtosopimuksen soveltamisen laajuutta työehtosopimuksen soveltamisalalla. Muusikkojen vierailujen kokonaismäärä vuonna 2000 puheteattereissa oli 652 ja muissa teattereissa 54. Vierailujen kokonaismäärä oli siis yhteensä 706 ilman Suomen Kansallisoopperan vierailumäärää. Suomen Teatteriliittoon kuulumattomissa teatterissa tehtiin 115 vierailua ja täysin kunnallisissa teattereissa 178 vierailua. Normaalisitovuuden piiriin jää näin laskien 413 vierailua työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvista yhteensä 706 vierailutehtävästä.

LAUSUNNOT

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut valituksen perustuvan lähinnä kahteen näkökohtaan; alan järjestäytymisasteeseen puolin ja toisin sekä siihen, että alalla työskentelevien kokonaismäärään eivät kuulu sellaiset muusikot, joiden osalta on voimassa jokin muu työehtosopimus.

Suomen Muusikkojen Liitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että vahvistamislautakunta on tulkinnut virheellisesti Teatterin tiedotuskeskuksen vuotta 2000 koskevaa teatteritilastoa sekä siihen, että Suomen Kansallisoopperan kuoro ja laulusolistit eivät kuulu tilapäisiä teatterimuusikoita koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Hallituksen esityksessä työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 157/2000) on todettu, että työehtosopimuksen tulisi olla asianomaisella alalla edustavana pidettävä. Asianomainen ala määräytyisi ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti. Tällöin huomioon olisi otettava myös työehtosopimuksen tehneiden yhdistysten säännöt sekä niiden tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt.

Vahvistamislautakunnan käsityksen mukaan myös Suomen Kansallisoopperan orkesterin tilapäiset muusikot on otettava huomioon arvioitaessa alan kokonaistyöntekijämäärää. Suomen Kansallisooppera on Suomen Teatteriliiton jäsenteatteri ja tilapäisiä teatterimuusikoita koskevan työehtosopimuksen soveltamismääräyksessä tarkoitettu ammattiteatteri. Suomen Kansallisoopperan orkesterin muusikot ovat sopimuksessa tarkoitettuja muusikoita.

Ottaen huomioon edellä sanottu sekä lisäksi Suomen Muusikkojen Liiton huomautus siitä, että vahvistamislautakunta on tulkinnut virheellisesti teatteritilastoa ja että Suomen Kansallisoopperan kuoro ja laulusolistit eivät kuulu tilapäisiä teatterimuusikoita koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan, päädytään siihen, että vierailujen määrä oli vuonna 2000 yhteensä 905. Tässä yhteismäärässä ovat siis mukana myös Suomen Kansallisoopperaan tehdyt vierailut. Kun tästä kokonaismäärästä vähennetään Suomen Teatteriliittoon kuulumattomiin teattereihin ja kunnallisiin teattereihin tehdyt vierailut sekä lisäksi Suomen Kansallisoopperaan tehdyt vierailut, saadaan normaalisitovuuden piirissä tehtyjen vierailujen määräksi 413 vierailua.

Edellä olevin perustein vahvistamislautakunta katsoo, ettei valittaja ole esittänyt perusteita päätöksen lopputuloksen muuttamiseen.

Suomen Muusikkojen Liitto on vastaselityksessään katsonut, että vahvistamislautakunnan näkemys yleissitovuudesta on edelleen virheellinen.

Vahvistamislautakunta sisällyttää lausunnossaan työehtosopimuksen soveltamispiiriin sellaisia työnantajia ja työsuhteita, jotka eivät sinne kuulu. Suomen Kansallisooppera ei ole milloinkaan kuulunut teatterimuusikkoja koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Kunnalliset teatterit eivät lain mukaan voi olla sidottuja noudattamaan yksityisiä työnantajia koskevan työehtosopimuksen määräyksiä. Tilapäisiä muusikkoja koskevan työehtosopimuksen sanamuodon mukaan kunnalliset teatterit näyttäisivät olevan sopimuksen tehneen Suomen Teatteriliiton jäseninä velvollisia noudattamaan työehtosopimusta. Sopimustahan sovelletaan Suomen Teatteriliiton jäsenteattereissa ja täysin kunnalliset teatterit ovat asianomaisen liiton jäseniä. Tosiasiassa kunnalliset teatterit eivät katso olevansa työehtosopimukseen sidottuja. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole valtuuttanut Suomen Teatteriliiton jäseninä olevia täysin kunnallisia teattereita tekemään alalle työehtosopimusta.

Kun Suomen Kansallisooppera ja kunnalliset teatterit jätetään työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle, päädytään siihen, että yli puolet tilapäisistä teatterimuusikoista on järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa.

Työehtosopimuksen soveltamispiirissä vuonna 2000 olevien 905 työntekijöiden määrään sisältyy Suomen Kansallisoopperaan ja kunnallisiin teattereihin tehdyt vierailut. Kunnallisiin teattereihin tehtyjä vierailuja ei voida edellä selostetun vuoksi ottaa mukaan tarkasteluun. Sulkemalla kunnalliset teatterit tarkastelun ulkopuolelle syntyy seuraavanlainen laskelma, johon on sisällytetty Suomen Kansallisoopperaan tehdyt 199 vierailua:

Vierailut yhteensä 727

Vierailuja Kansallisoopperan -199
Vierailuja järjestäytymättömiin teattereihin -115
____________________________________________________
Vierailuja järjestäytyneissä teattereissa 413

Vaikka Suomen Kansallisooppera olisikin tarkastelussa mukana, selvästi yli puolet tilapäisistä teatterimuusikoista oli vuonna 2000 järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa. Laskelman ulkopuolelle on jätetty kunnalliset teatterit, joissa työehtosopimus ei tule sovellettavaksi.

Työtuomioistuin on erikseen pyytänyt lausumat Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta ja Suomen Teatteriliitolta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on muun ohella todennut, että kunnalliset työmarkkina-asiat hoidetaan valtakunnallisella sopimusjärjestelmällä, jonka piiriin kuuluvat lakisääteisesti kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Kunnallinen sopimusjärjestelmä perustuu 1.12.1970 lukien voimaan tulleeseen lainsäädäntöön eli kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin (669/70), lakiin kunnallisista työehtosopimuksista (670/70) ja lakiin kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta, joka on sittemmin kumottu ja sen tilalle on 1.10.1987 alkaen tullut Kunnallinen työmarkkinalaitos (Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta, 254/1993).

Kunnallinen työmarkkinalaitos voi neuvotella ja tehdä työehtosopimuksia muidenkin kuin pääsopijajärjestöjen kanssa sellaisilla erityisaloilla, joilla työntekijät ovat järjestäytyneet muihin kuin pääsopijajärjestöjen alayhdistyksiin. Tällaisia työehtosopimuksia Kunnallinen työmarkkinalaitos on tehnyt muun muassa Suomen Muusikkojen Liiton kanssa kaupunginorkesterin jäsenten työsuhteen ehdoista ja teatterialalla Suomen Näyttelijäliiton kanssa kunnallisissa teattereissa työskentelevien näyttelijöiden työsuhteen ehdoista.

Kunnallisia teattereita on 10 (Jyväskylän, Kajaanin, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Savonlinnan, Turun ja Vaasan kaupunginteatterit). Kunnallinen työmarkkinalaitos sopii ja neuvottelee kaikkien työntekijäryhmien työsuhteen ehdoista kunnallisissa teattereissa (näyttelijät, muusikot, teatteritekniset ja muu teatterihenkilökunta).

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Muusikkojen Liiton välillä ei ole solmittu kunnallisia teattereita koskevaa tilapäisten teatterimuusikkojen työehtosopimusta. Neuvotteluja työehtosopimuksesta on käyty, mutta sopimusta ei ole syntynyt. Kunnallisissa teattereissa on noudatettu Suomen Teatteriliiton ja Suomen Muusikkojen Liiton välillä solmittua tilapäisiä muusikkoja koskevaa työehtosopimusta, jos siitä on työsopimuksella sovittu työnantajan ja työntekijän kesken. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kunnalliset teatterit olisivat sidottuja työsopimuslain 2 luvun 7 §:n perusteella noudattamaan kysymyksessä olevaa työehtosopimusta.

Kunnallisen teatterin jäsenyys Suomen Teatteriliitossa ei voi syrjäyttää lakisääteistä sopimusjärjestelmää; myös kunnallisia teattereita koskeva edunvalvonta työmarkkina-asioissa on siis lailla järjestetty. Kunnalliset teatterit voivat toki Suomen Teatteriliiton jäseninä käyttää muita kuin edunvalvontaan työmarkkina-asioissa liittyviä liiton palveluja.

Hallituksen esityksessä työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi (HE 157/2000) on todettu, että julkisella sektorilla tehtyjä työehtosopimuksia ei voida pitää yleissitovina yksityisellä sektorilla eikä yksityisellä sektorilla tehtyjä työehtosopimuksia julkisella sektorilla. Perusteluissa on siis nimenomaisesti vahvistettu oikeuskäytännössä vakiintunut kanta. Kunta-alalla työehtosopimusjärjestelmä perustuu erityislainsäädäntöön eli lakiin kunnallisista työehtosopimuksista. Kunnan työehtosopimusjärjestelmä on suljettu järjestelmä. Kunta ei voi liittyä työnantajajärjestöihin eivätkä näiden työnantajatahojen ulkopuoliset työnantajat voi liittyä julkisen sektorin sopimusjärjestelmiin. Näin ollen Suomen Teatteriliiton ja Suomen Muusikkojen Liiton välillä solmittua tilapäisiä teatterimuusikoita koskevaa työehtosopimusta ei voida pitää sellaisena työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työehtosopimuksena, jota olisi noudatettava kunnallisissa teattereissa.

Suomen Teatteriliitto on todennut, että sen tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen 2 §:n mukaan olla yhdyssiteenä suomalaisten ammattiteattereiden kesken niiden taiteellisen tason kohottamiseksi, yhteiskunnallisen arvostuksen lisäämiseksi, taloudellisen aseman vahvistamiseksi ja keskinäisen yhteistyön kehittämiseksi. Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä sellaiset teatteritoimintaa harjoittavat oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka saavat säännöllistä valtion tukea tai muuta siihen verrattavaa vakinaista avustusta. Suomen Teatteriliitolla on 40 jäsentä. Jäsenistä 10 on täyskunnallisia teattereita.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Suomen Teatteriliitto toimii monilla eri osa-alueilla. Eräs sen tehtävistä on edustaa jäseniä työehtosopimuslain tarkoittamissa työehtosopimusneuvotteluissa. Tässä kohtaa sillä, onko jäsen omistuspohjaltaan yksityinen vai täyskunnallinen, on merkitystä. Yksityisten teattereiden osalta Suomen Teatteriliitto käy edellä mainitut neuvottelut. Kunnallisten teattereiden osalta neuvottelut käydään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimesta.

Kunnat eivät voi liittyä työnantajajärjestöihin eivätkä kunnan ulkopuoliset työnantajat toisaalta voi liittyä kunnallisen sektorin sopimusjärjestelmiin. Työehtosopimusten yleissitovuuden osalta työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin perusteluissa (HE 157/2000) on lisäksi julkilausuttu, että -julkisella sektorilla tehtyjä työehtosopimuksia ei voida pitää yleissitovina yksityisella sektorilla eikä yksityisellä sektorilla tehtyjä työehtosopimuksia julkisella sektorilla-. Todettakoon, että työsopimustasolla on saatettu kunnallisissakin teattereissa sopia, että noudatetaan, esimerkiksi tilapäisten teatterimuusikoiden kohdalla työehtosopimusta, jossa sopijapuolina ovat Suomen Teatteriliitto ja Suomen Muusikkojen Liitto, koska Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Muusikkojen Liiton välillä ei vastaavaa sopimusta ole solmittu.

Suomen Muusikkojen Liitto ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta antaa vastaselitystä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Teatteriliiton lausumista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Alan työntekijöiden kokonaismäärä

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on lausunnossaan teatteritilastoon perustuen katsonut, että alan työntekijöiden kokonaismäärä on arvioitavissa vuoden 2000 teatteritilastosta ilmenevän vierailujen lukumäärän perusteella ja todennut vierailujen määräksi 905. Valittajan mukaan 905 vierailusta on kuitenkin vähennettävä täyskunnallisiin teattereihin tehdyt vierailut.

Työtuomioistuin viitaten Suomen Teatteriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen antamiin lausumiin ja niissä todettuihin työsopimuslakia koskevan hallituksen esityksen perusteluihin katsoo, ettei julkisella sektorilla työskenteleviä tilapäisiä teatterimuusikoita voida lukea alan työntekijöiden kokonaismäärään arvioitaessa tilapäisiä teatterimuusikoita koskevan työehtosopimuksen edustavuutta. Näin ollen täyskunnallisiin teattereihin tehdyt vierailut jäävät arvioinnin ulkopuolelle. Edellä sanottuun perustuen 905 vierailusta on vähennettävä täyskunnallisiin teattereihin tehdyt 178 vierailua.

Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki kyseisellä alalla työskentelevät työntekijät. Vaikka Suomen Kansallisooppera on talokohtaisen työehtosopimuksen piirissä, oopperan tilapäisten muusikoiden työtehtävät vastaavat tosiasiallisesti tilapäisiä teatterimuusikkoja koskevassa työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä. Sen vuoksi ja kuten myös yleissitovuuden vahvistamislautakunta on todennut, alan soveltamispiirissä olevien työntekijöiden kokonaismäärään on sisällytettävä myös Suomen Kansallisoopperaan tehtyjen vierailujen määrä. Näin alan työntekijöiden kokonaismäärän vertailuluvuksi saadaan vierailujen määrä 727.

Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piiriin kuuluvien määrä

Niin valittaja kuin yleissitovuuslautakuntakin ovat katsoneet, että työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä on tehty yhteensä 413 vierailua.

Työtuomioistuin toteaa, että teatteritilastosta laskien järjestäytymättömiin teattereihin tehtyjen vierailujen määrä on vuonna 2000 ollut 104. Normaalisitovuuden piiriin kuuluvat vierailut saadaan vähentämällä kaikista vierailuista (905) ensin kunnallisiin teattereihin tehdyt vierailut (178) ja järjestäytymättömiin teattereihin tehdyt vierailut (104) sekä Suomen kansallisoopperaan tehdyt vierailut (199). Näin laskien työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä olevien vierailujen määräksi saadaan 424.

Johtopäätökset

Kun lukuja 727 ja 424 verrataan toisiinsa, voidaan todeta, että tilapäisiä teatterimuusikoita koskevan työehtosopimuksen piirissä on yli puolet asianomaisen alan työntekijöistä. Työehtosopimusta on siten jo yksin tällä perusteella pidettävä alallaan edustavana.

Edellä todettuun nähden työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa valituksessa esitettyyn toissijaiseen vaatimukseen.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin kumoaa vahvistamislautakunnan päätöksen ja työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 ja 9 §:n nojalla vahvistaa, että tilapäisten teatterimuusikkojen työehtosopimus on alallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §.n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana pidettävä ja siten yleissitova tämän päätöksen antopäivästä lukien.

Päätös on voimassa siihen asti kunnes työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n tai työtuomioistuin saman lain 9 §:n nojalla toisin päättää.

Presidentti Pekka Orasmaa

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Jalanko, H. Rautiainen ja Sulkunen jäseninä. Esittelijä on ollut Hotti.

Päätös on yksimielinen.