16.4.2020

ASIA

Hakija on saattanut tietosuojavaltuutetun toimistossa vireille asian, jossa on kysymys kahdeksan url-hakutuloslinkin poistamisesta Google Search -hakupalvelusta.

Url-hakutuloslinkit johtavat verkkosisältöihin, joissa on kerrottu hakijan väitetysti syyllistyneen perheväkivaltatekoon ulkomaisessa valtiossa. Saatavilla on myös tietoja tapaukseen liittyvästä oikeusprosessista.

Hakija on perustellut tekemäänsä poistopyyntöä muun muassa sillä, että poistettavaksi pyydettyjen url-hakutuloslinkkien takaa löydettävissä oleva tieto on virheellistä. Hakijan kertoman mukaan kysymys on tekaistuja tapahtumia koskevista tiedoista. Hakija ei kertomansa mukaan ole syyllistynyt väkivaltatekoon. Syytteestä olikin sittemmin luovuttu.

[…].

Rekisterinpitäjältä saatu selvitys

Hakija on esittänyt itse rekisterinpitäjälle hakutuloslinkkien poistamista koskevan pyynnön ja saanut pyyntöönsä kieltävän vastauksen. Rekisterinpitäjältä on niin ikään pyydetty selvitystä tietosuojavaltuutetun toimiston toimesta. Rekisterinpitäjä on antanut selvityksensä 28.2.2020.

Rekisterinpitäjä on ilmoittanut harkinneensa asiaa uudestaan. Annetussa selvityksessä on todettu, että kysymyksessä olevien url-osoitteiden takaa löydettävissä olevat tiedot liittyvät kotiväkivaltatapaukseen, josta hakijaa oli vuonna 2013 ulkomaisessa valtiossa syytetty. Hakija oli vapautettu syytteistä.

Annetussa selvityksessä on kuitenkin todettu, että kysymys vaikuttaisi olevan puhtaasti teknisiin seikkoihin perustuvasta vapauttavasta tuomiosta. Google LLC onkin katsonut, että kysymys ei siis ole siitä, että asiaa koskevat tosiseikat olisivat olleet virheellisiä.

Edellä selostetuin perustein Google LLC on katsonut, että kysymys ei ole virheellisestä tai vanhentuneesta tiedosta. Google LLC on ottanut harkinnassaan huomioon syytteiden vakavuuden, ja on siksi katsonut, että tietojen saatavilla olo on edelleen asianmukaista. Annetussa selvityksessä on todettu lisäksi, että kysymys on hakijan kanssa asioivien turvallisuuden turvaamisesta.

Hakijan vastine

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa asiassa. Hakija on antanut vastineensa 25.3.2020.

Vastineessaan hakija on todennut, että syyte oli nostettu vuonna 2009, eikä 2013, kuten Google LLC on väittänyt. Hakija on uudistanut jo aiemmin kertomansa. Hakija on todennut, että kysymyksessä olevien tietojen saatavilla olo aiheuttaa hänelle merkittävää haittaa.

Oikeudellinen kysymys

Apulaistietosuojavaltuutettu arvioi ja ratkaisee hakijan asian edellä mainitusti yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) pohjalta. Apulaistietosuojavaltuutettu ottaa asiaa ratkaistessaan huomioon myös Euroopan tietosuojaneuvoston oikeudesta tulla unohdetuksi hakukonetapauksissa 2.12.2019 antaman tulkintaohjeen Guidelines 5/2019 on the criteria of the Right to be Forgotten in the search engines cases under the GDPR (myöhemmin Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohje), EU-tuomioistuimen tuomiot C-131/12 ja C-136/17 sekä soveltuvin osin myös 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän edellä mainitusta tuomiosta C-131/12 26.11.2014 antaman tulkintaohjeen Guidelines on the implementation of the Court of Justice of the European Union judgment on “Google Spain and Inc v. Agencia Española de Protección de Datos (AEPD) and Mario Costeja González” C-131/12 (myöhemmin 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohje).

Apulaistietosuojavaltuutetun on ratkaistava, tuleeko rekisterinpitäjälle antaa yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukainen määräys noudattaa rekisteröidyn pyyntöä kysymyksessä olevan url-hakutuloslinkin poistamisesta.

Apulaistietosuojavaltuutettu arvioi hakijan asiaa tässä päätöksessä rekisterinpitäjän suorittaman henkilötietojen käsittelyn ja sen tarjoaman verkkopalvelun kannalta. Päätöksessä ei oteta kantaa siihen, onko asiaan liittyvällä muulla toimijalla, eli tietojen alkuperäisellä julkaisijalla, oikeus pitää tietoja saatavilla

PÄÄTÖS

Hyväksyn jäljempänä ilmenevin perustein hakijan vaatimukset ja annan Google LLC:lle yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisen määräyksen noudattaa hakijan pyyntöä kysymyksessä olevien url-hakutuloslinkkien poistamisesta.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan mukaan rekisteröidyllä on artiklassa lueteltujen edellytysten täyttyessä oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä. Rekisteröity voi pyytää tietojen poistamista useammalla kuin yhdellä artiklassa mainitulla perusteella. Euroopan tietosuojaneuvosto on edellä mainitulla tulkintaohjeella ( Guidelines 5/2019 on the criteria of the Right to be Forgotten in the search engines cases under the GDPR ) ottanut kantaa yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten soveltamiseen internet-hakukoneita koskevissa asioissa.

EU-tuomioistuimen tuomioissa C-131/12 ja C-136/17 on todettu, että internet-hakukoneiden yhteydessä suoritettu henkilötietojen käsittely silloin, kun haku tehdään rekisteröidyn nimellä, voi merkittävästi vaikuttaa rekisteröidyn yksityisyydensuojaoikeuksiin.

Mainituissa tuomioissa on niin ikään todettu, että tietyllä yksittäisellä verkkosivustolla julkaistuun tietoon ja sen saatavuuteen internet-hakukoneiden hakutuloksissa liittyy aina kaksi itsenäistä, erillistä toimijaa: 1) verkkosivuston ylläpitäjä eli niin sanottu alkuperäinen julkaisija ja 2) internet-hakupalvelun ylläpitäjä.

Tuomiossa C-131/12 on todettu, että internet-hakukone on itsenäinen rekisterinpitäjä sen henkilötietojen käsittelyn osalta, jota hakukone suorittaa url-hakutulosten tarjoamiseksi (ks. tuomion kohdat 35−41, 82−83 ja 88). Edellä mainitut kaksi erillistä toimijaa eivät lähtökohtaisesti käsittele henkilötietoja samalla perusteella. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa M.L. and W.W. vs Germany (annettu 28.6.2018) on puolestaan todettu, että intressipunninnassa voidaan päätyä eri lopputuloksiin riippuen käsillä olevasta asiasta: (i) alkuperäisen julkaisijan toiminta voidaan nähdä sanan- ja ilmaisunvapausoikeuksien ytimessä olevana, kun taas ii) internet-hakupalvelun ylläpitäjän ensisijaisena tarkoituksena puolestaan ei ole ollut julkaista kysymyksessä olevaa tietoa per se , vaan koota mikä tahansa rekisteröityä koskeva tieto yhteen paikkaan ja näin mahdollistaa rekisteröidyn henkilökuvan luominen.

Tuomiossa C-131/12 on edelleen todettu, että henkilön julkinen tai julkisen kaltainen asema on eräs seikka, mikä saattaa johtaa siihen, että niin sanotulla suurella yleisöllä on oikeus saada häntä koskevia henkilötietoja internetin hakukoneesta. Tuomiossa on muun muassa todettu seuraavaa: [k]un rekisteröity voi hänellä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan nojalla olevien perusoikeuksiensa suhteen vaatia, että kyseessä olevia tietoja ei enää aseteta suuren yleisön saataville sisällyttämällä ne tällaiseen hakutulosten luetteloon, on katsottava – kuten muun muassa tuomion 81 kohdasta ilmenee –, että kyseiset oikeudet syrjäyttävät lähtökohtaisesti paitsi hakukoneen ylläpitäjän taloudellisen intressin myös suurella yleisöllä olevan intressin löytää mainitut tiedot tehdessään haun rekisteröidyn nimellä. Tästä ei kuitenkaan olisi kysymys silloin, jos ilmenee, että rekisteröidyllä julkisuudessa olevan aseman kaltaisista erityisistä syistä puuttuminen rekisteröidyn perusoikeuksiin on perusteltavissa sillä ensisijaisella intressillä, joka suurella yleisöllä on saada nuo tiedot saataviinsa kyseisen sisällyttämisen johdosta (ks. tuomion kohta 97).

EU-tuomioistuimen tuomiossa C-136/17 on puolestaan todettu, että […] oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen oikeus vaan sitä on […] tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa ja sen on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava oikeassa suhteessa muihin perusoikeuksiin. Edelleen on todettu, että erityisesti tietosuoja-asetuksen 17(3)(a) artiklassa on vahvistettu nimenomaisesti yhtäältä perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa vahvistettujen yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskevien perusoikeuksien ja toisaalta perusoikeuskirjan 11 artiklassa taatun tiedonvälityksen vapautta koskevan perusoikeuden punnintaa koskeva vaatimus.

Edellä mainituissa tuomioissa on siis todettu, että rekisteröidyn oikeudet lähtökohtaisesti syrjäyttävät paitsi hakukoneen ylläpitäjän taloudellisen intressin myös suurella yleisöllä olevan intressin saada kysymyksessä olevat tiedot saataviinsa rekisteröidyn nimellä tehtävällä haulla. EU-tuomioistuin on kuitenkin tunnistanut useita tekijöitä, jotka on arvioinnissa otettava huomioon. Tällaisia ovat muun muassa kysymyksessä olevan tiedon luonne tai sen arkaluontoisuus, ja erityisesti internet-käyttäjien tiedonsaanti-intressit, joita arvioitaessa puolestaan on otettava huomioon muun muassa rekisteröidyn mahdollinen julkinen tai julkisen aseman kaltainen asema.

Edellä mainitussa 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeessa on määritelty julkisen aseman käsitettä. Tämän tulkintaohjeen mukaan julkinen asema tai julkinen henkilö tarkoittaa sitä, että henkilö on toimintansa tai sitoumustensa myötä ainakin jossain määrin niin sanotussa media-altistuksessa. Jos henkilöllä on julkinen asema, tällöin on olemassa peruste siihen, että suurella yleisöllä pitäisi olla mahdollisuus hakea internetin hakukoneesta sellaista tietoa, joka on merkityksellistä henkilön julkisen tai sen kaltaisen roolin kannalta (ks. 29 mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeen sivut 13−14).

Hakijan asian arviointi

Rikollisen teon tekeminen ja siitä tuomituksi tuleminen tuottaa henkilölle lähtökohtaisesti julkista asemaa yhteiskunnassa ja saattaa häntä niin sanottuun media-altistukseen kyseisen teon osalta. Lähtökohta on, että rikollisen teon tehneellä henkilöllä ei voi olla tekonsa jälkeen samanlaista perusteltua oletusta yksityisyytensä suojan laajuudesta kuin rikokseen syyllistymättömällä henkilöllä.

Edellä todettu periaate ilmenee muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiosta Sidabras and Džiautas v. Lithuania (2004, kohta 49), jossa katsotaan, että muun muassa yksityiselämän kunnioitusta turvaava Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla ei suojaa sellaiselta maineen menettämiseltä, joka on ennakoitava seuraus henkilön omista toimista, kuten rikoksen tekemisestä. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu Axel Springer Ag v. Germany (2012, kohta 83) vahvistaa saman linjauksen.

Asiaa arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon syyttömyysolettama, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Syyttömyysolettamaa koskeva nimenomainen määräys sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6.2 artiklaan ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14.2 artiklaan.

Rekisterinpitäjä on katsonut, että hakijan syytteistä vapautuminen oli perustunut puhtaasti teknisiin seikkoihin. Todettakoon, että vaikka näin olisikin ollut, ei voida poissulkea sitä, että hakija olisi myös täysimittaisen oikeudenkäynnin päätyttyä todettu syyttömäksi.

Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohjeessa on todettu, että rekisteröity voi pyytää internet-hakukoneen ylläpitäjää poistamaan hakutulosten joukosta sellaiset url-hakutuloslinkit, joiden saatavilla oloa ei muun muassa ajan kulumisesta johtuen voida tarkasteluajankohtana pitää perusteltuna. Näin ollen on siis arvioitava, onko kysymyksessä olevia tietoja tarkasteluajankohtana pidettävä vanhentuneina taikka päivittämättöminä. Kysymys voi esimerkiksi olla tiedosta, jota on ajan kulumisesta johtuen pidettävä epätarkkana, virheellisenä taikka vanhentuneena (ks. Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohjeen sivu 6).

Euroopan tietosuojaneuvoston antamassa tulkintaohjeessa on lisäksi nimenomaisesti todettu, että arvioitaessa tehtyä pyyntöä yleisen tietosuoja-asetuksen 17(1)(c) artiklan nojalla, voidaan huomioon ottaa myös 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tuomiosta C-131/12 antama tulkintaohje ( Guidelines on the implementation of the Court of Justice of the European Union judgment on “Google Spain and Inc v. Agencia Española de Protección de Datos (AEPD) and Mario Costeja González” C-131/12 ) (ks. Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohje sivu 8).

Todettakoon, että 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeessa hakukonetoiminnan yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot on jaettu sekä faktatietoon (tosiasiat) että mielipiteisiin/näkemyksiin, joita henkilöillä on jostakin asiasta taikka henkilöstä. Henkilötiedon virheellisyyttä/virheettömyyttä arvioitaessa on otettava huomioon se, onko asiassa kysymys tosiasiasta, jonka oikeellisuutta ei voida kiistää vai onko kysymyksessä subjektiivinen mielipide tai näkemys. Mainitussa tulkintaohjeessa on linjattu, että tietosuojaviranomaiset harkitsevat poistamista todennäköisemmin sellaisen hakutulostiedon osalta, johon liittyy objektiivisesti havaittavissa oleva tosiasiavirhe ja joka antaa sen vuoksi virheellisen, puutteellisen tai harhaanjohtavan kuvan henkilöstä (ks. 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tulkintaohjeen sivut 15 ja 17).

Poistettavaksi pyydettyjen url-hakutuloslinkkien takaa löytyy tietoa hakijan väitetystä perheväkivaltateosta. Hakija on kiistänyt tietojen paikkaansa pitävyyden. Hakijaa ei ole lainvoimaisella tuomiolla todettu syylliseksi tekoon. Kysymyksessä olevien verkkosisältöjen saatavilla olo hakijan nimellä tehtävien Google Search -hakujen yhteydessä voi näin ollen antaa virheellisen kuvan hakijan henkilöstä.

Todettakoon, että 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän tuomiosta C-131/12 antaman tulkintaohjeen mukaan ”täsmällisyyttä” verrataan yleensä suhteessa arvioitavaan asiaan. Tulkintaohjeen mukaan tietosuojaviranomaiset todennäköisemmin pitävät hakutuloksen poistamista aiheellisena, jos siinä esiintyy tosiasiaa koskeva virheellisyys ja siitä saa puutteellisen, riittämättömän tai harhaanjohtavan vaikutelman luonnollisesta henkilöstä.

Asiaa arvioitaessa huomioon on otettava myös yleisen tietosuoja-asetuksen 17(1)(c) artiklassa säädetty. Yleisen tietosuoja-asetuksen 21(1) mukaan rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e tai f alakohtaan. Rekisterinpitäjä ei saa enää käsitellä henkilötietoja, paitsi jos rekisterinpitäjä voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi. Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohjeessa on todettu, että esimerkiksi mikä tahansa yleisen tietosuoja-asetuksen 17(3) artiklassa säädetyistä käsittelyperusteista voi muodostaa huomattavan tärkeän ja perustellun syyn, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet (ks. Euroopan tietosuojaneuvoston tulkintaohjeen sivu 7).

Rekisteröidyn perustellessa pyyntöään muun muassa työnhakuun liittyvillä haitoilla tai henkilökohtaisen elämänsä mainehaitalla, voidaan katsoa, että rekisteröity on pyytänyt tietojen poistoa henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella. Tällaiset perusteet otetaan huomioon intressipunnintaa tehtäessä, kuten otetaan myös jo vakiintuneiksi muodostuneet perusteet. Tällaisena vakiintuneena perusteena on mainittu esimerkiksi tiedot, jotka liittyvät suhteellisen vähäiseen rikokseen, joka on tehty kauan sitten ja joka vahingoittaa rekisteröityä. Toisena vakiintuneena perusteena on mainittu se, että kysymys ei ole henkilöstä, jolla on julkinen tai julkisen kaltainen asema. Hakijaa ei ole tuomittu rikoksesta. Hakijan ei liioin ole väitetty olevan julkisessa tai julkisen kaltaisessa asemassa muulla perusteella.

Edellä esitetyillä perusteilla annan Google LLC:lle yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisen määräyksen noudattaa hakijan pyyntöä kysymyksessä olevien url-hakutuloslinkkien poistamisesta.

Päätös ei ole vielä lainvoimainen.