10.4.2015

ASIA

Rekisterinpitäjänä oikeusrekisterikeskus. Rekisteröidyn tarkastusoikeutta koskevan asian käsittelee oikeushallinnon valtakunnallisista tietojärjestelmistä annetun lain (372/2010) 19 §:n 1 momentin mukaisesti AB:n oikeusaputoimiston yleinen edunvalvonta.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Vireille saattaja X on lähettänyt tietosuojavaltuutetun toimistolle 29.10.2013 kirjeen, joka koskee tarkastusoikeuden toteuttamista oikeusaputoimiston yleisen edunvalvonnan asiakirjoihin. Vireille saattaja kertoo, että hän on lähettänyt oikeusaputoimistoon tarkastusoikeutta koskevan pyynnön 15.1.2013 sekä muistuttanut tietojen saamisesta 25.6.2013 sähköpostitse, mutta ei 29.10.2013 mennessä ole saanut pyytämiään asiakirjoja tai muutakaan vastausta. Vireille saattaja on toimittanut tietosuojavaltuutetun toimistoon 15.1.2013 päivätyn tarkastuspyyntönsä sekä saantitodistuksen, josta ilmenee, että kirje on luovutettu vastaanottajalle 16.1.2013. Tarkastusoikeuspyynnössään vireille saattaja pyytää oikeusaputoimistoa toimittamaan hänelle jäljennökset kaikista oikeusaputoimistossa olevista vielä toimittamattomista vireille saattajaa koskevista asiakirjoista, datasta, tietojenvaihdosta, tehdyistä sopimuksista, ym. alkaen 01.01.2012 kuukausittaisen erittelyn kunkin kuukauden viimeisen päivän maksua odottavista laskuista, N.N. sosiaalitoimen ja terveysaseman, Kelan, eri oikeusviranomaisten, maistraatin, sekä mahdollisten muiden instanssien kanssa käydyistä keskusteluista/tietojen vaihdosta/lausunnoista, sekä selvitykset muusta mahdollisesta yhteydenpidosta ja toimitetuista/saaduista/vaihdetuista tiedoista ym. koskien mm. vireille saattajan terveyttä, sekä asiakasrekisterissä olevat kaikki maininnat, sekä tiedot ja viittaukset ym. mm. vireille saattajan terveyteen sekä Y säätiön avustuspäätöksen. Vireille saattaja on 25.6.2013 lähettämässään sähköpostissa uusinut vaatimuksensa saada kopiot kaikesta häntä koskevasta asiakirja-aineistosta ja datasta, muistioista jne. Samalla vireille saattaja on huomauttanut, ettei ole saanut kirjallista todistusta siitä, miksi asiakirjoja ei hänelle ole toimitettu. Tämän jälkeen vireille saattaja on 29.10.2013 saattanut asian vireille tietosuojavaltuutetun toimistoon ja uusinut taas vaatimuksensa saada tarkastaa kaiken häntä koskevan tiedon, joka ovat oikeusaputoimiston hallussa.

Rekisterinpitäjältä saatu selvitys

Tietosuojavaltuutettu on 4.8.2014 lähettänyt selvityspyynnön oikeusaputoimiston yleiseen edunvalvontaan. Oikeusaputoimisto on 4.9.2014 vastannut tietosuojavaltuutetun selvityspyyntöön. Oikeusaputoimiston yleinen edunvalvonta on antamassaan selvityksessä todennut seuraavaa: "3.yleinen edunvalvoja toteaa vastaanottaneensa X:n 15.1.2013 päiväämän tarkastuspyynnön, sekä aiemman 6.6.2012 päivätyn tarkastuspyynnön. Edunvalvojan käsityksen mukaan pyydetyt asiakirjat ja selvitykset on toimitettu päämiehelle, kuten liitteenä olevista lähetteistä selviää. Asiakirjat on toimitettu päämiehen pyynnöstä säännöllisesti edunvalvonnan aikana. Oikeusaputoimiston yleinen edunvalvonta toteuttaa tässä kyseisessä tapauksessa, kuten myös yleisellä tasolla tarkastusoikeutta koskevaa velvoitetta yhdenmukaisesti, mutta yksilöllisesti päämiehen tarpeet huomioiden. Jokaisella päämiehellä on oikeus milloin tahansa ajanvarauksella tulla toimistollemme katsomaan kaikkia asiakirjojaan, sekä tarkastella edunvalvojan käytössä olevia tietojaan. Kyseisessä tapauksessa X ei ole halunnut tulla toimistolle vaan on pyytänyt asiakirjat kirjallisesti postin välityksellä kotiinsa. Edunvalvoja on arvioinut asiakirjojen toimittamisen postitse kyseisessä tapauksessa parhaaksi ja päämiehen toivomuksen mukaiseksi. Henkilörekisteriin tallennetut asiakkaita koskevat tiedot tallennetaan Edvard -asianhallintaohjelmaan. "Liitteenä AB:n oikeusaputoimiston edunvalvonta on toimittanut rekisteriselosteen Diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä, joka on osa oikeushallinnon valtakunnallisista tietojärjestelmistä säädetyssä laissa (372/2011) tarkoitettua tietojärjestelmää sekä 5.7.2012, 7.8.2012, 5.9.2012, 7.11.2012, 21.12.2012, 11.1.2013, 18.3.2013, 27.6.202013 päivätyt selvitykset, joista ilmenevät yksityiskohtaisesti ne asiakirjat, jotka vireille saattajalle on hänen pyyntöjensä johdosta toimitettu.

Tämän lisäksi oikeusaputoimiston edunvalvonnalta on pyydetty lisäselvitystä puhelimitse 1.4.2015. Selvitystä on pyydetty siitä, miltä osin yksittäisten laskujen ja sopimusten tietoja talletetaan oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Saadun selvityksen mukaan yksittäisiä paperilaskuja ei talleta tietojärjestelmään, vaan tietojärjestelmään syötetään laskun tiedot (vrt. verkkopankki) ml. laskun summa, viitenumero, eräpäivä, laskun saaja ja sisäinen selite. Paperilaskut talletetaan kansioon, joka toimitetaan maistraattiin vuosittain yhdessä vuositiliotteen kanssa. Kun maistraatti on tarkistanut, että kansiossa olevat laskut täsmäävät tiliotteen kanssa kansio palautetaan maistraatista edunvalvontaan ja kansio siirtyy arkistoon. Tämän lisäksi on selvitetty tarkemmin sitä, mitä velkoja tietojärjestelmään kirjataan siinä vaiheessa, kun henkilö tulee edunvalvottavaksi. Saadun selvityksen mukaan tietojärjestelmään ei kirjata sellaisia "rästissä" olevia laskuja, jotka voidaan maksaa edunvalvonnan määräyshetkellä olevilla varoilla. Jos varoja laskun maksuun ei ole ja laskun suorittaminen jää odottamaan, lasku kirjataan velkana. Samassa yhteydessä tarkastettiin vireille saattajan omaisuusluettelosta velka edunvalvonnan määräytymishetkellä. Omaisuusluettelon mukaan velkoja oli vireille saattajalla edunvalvonnan alkaessa seuraavasti: sähkölaskuvelka, jätemaksuvelka, N.N. kunnalle velka sekä sairaanhoitopiirin velka.

Hakijan vastine

Oikeusaputoimiston edunvalvonnalta saadun selvityksen johdosta vireille saattajalle 22.12.2014 on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen. Vireille saattaja on 20.1.2015 pyytänyt lisäaikaa vastineen antamiseen ja lisäaikaa on myönnetty. Vireille saattajan vastine on saapunut tietosuojavaltuutetun toimistoon 6.2.2015. Vireille saattaja on liittänyt asian yhteyteen Rovaniemen hovioikeuden päätöksen (Dnro 00 ), joka on annettu 10/2012. Vastineessa vireille saattaja käy läpi edellä mainittuun hovioikeuden päätökseen liittyviä seikkoja sekä todistelua, jota kyseisessä asiassa on esitetty. Tämän lisäksi vireille saattaja on toimittanut dokumentin "päiväkirja", joka on oikeusaputoimiston tuloste. Päiväkirjasta ilmenevät edunvalvontatililtä tehdyt suoritukset ajalla 1.9.2012 - 4.11.2012. Tämän lisäksi vireille saattaja on toimittanut kaksi vireilletuloilmoitusta ulosottoasioista. Viitaten päiväkirjaan, josta ilmenevät edunvalvontatilin tulot ja menot vireille saattaja toteaa "Tiliotteessa, (Liite 01C) näkyy maksuja Intrumille ja Lindorffille, en ole saanut tietoa, mitä suorituksia nämä ovat, jossain Intrumia koskevassa paperissa luki "Sopimuksen mukaan", en ole nähnyt / saanut kopiot ko. sopimuksesta, näiden lisäksi on useita pienempiä laskuja ja asioita, jotka Z jätti kokonaan hoitamatta. Minua kiinnostaakin erityisesti Intrumin ja lindorffin kanssa tehdyt sopimukset/ suoritukset, totuuden mukainen selvitys muuton järjestämisestä / muuttokuluista ja miksi muutosta ei tehty minkäänlaista sopimusta, tieto siitä, mitä maksamattomia vuokria minulla on ollut 2012."

TIETOSUOJAVALTUUTETUN OHJAUS

Tähän ohjaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Vireille saattaja on esittänyt vaatimuksia, joista osa on sellaisia, että tietosuojavaltuutettu voi niitä toimivaltansa puitteissa tarkastella (esimerkiksi tietojen tarkastaminen henkilörekisteristä) ja osa sellaisia, joihin tietosuojavaltuutettu ei ole toimivaltainen ottamaan kantaa (muun muassa viranomaisten asiakirjojen julkisuuteen ja salassapitoon liittyvät kysymykset sekä oikeus tiedonsaantiin asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla, tuomioistuimissa annettujen todistuksen oikeellisuus ja viranomaistoiminnan asianmukaisuus).

Vireille saattajan esittämistä vaatimuksista tietosuojavaltuutettu on toimivaltainen arvioimaan rekisteröidyn esittämää pyyntöä tarkastusoikeuden käyttämisestä Diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnalliseen käsittelyjärjestelmään, joka on osa oikeushallinnon valtakunnallisista tietojärjestelmistä säädetyssä laissa (372/2011) mainittua tietojärjestelmää.

Seuraavia vireille saattajan vaatimuksia tietosuojavaltuutettu ei puolestaan ole toimivaltainen käsittelemään:

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei kuulu arvioida viranomaistoiminnan asianmukaisuutta (mm. vireille saattajan esittämät viittaukset siihen, ettei hänen edunvalvonta-asioidensa osalta ole menetelty asianmukaisesti esimerkiksi ennen valvontaan määräystä syntyneiden maksamattomien laskujen osalta sekä tiedustelu siitä, miksi muutosta ei tehty minkäänlaista sopimusta). Niiltä osin kuin asia liittyy viranomaisen toiminnan lainmukaisuuden arviointiin, toimivaltaisia viranomaisia ovat eduskunnan oikeusasiamies sekä oikeuskansleri. Tuomioistuimessa annetun todistajanlausunnon arvioiminen tai tuomioistuin ratkaisun antaminen ei myöskään kuulu henkilötietolain soveltamisalaan eikä tietosuojavaltuutettu ole toimivaltainen käsittelemään esimerkiksi virheenoikaisuasiaa tehtyjen tuomioistuinratkaisujen osalta.

Tietosuojavaltuutettu ei ole toimivaltainen arvioimaan muiden viranomaisten osalta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) eli julkisuuslain nojalla tehtyjä asiakirjapyyntöjä. Kukin viranomainen tulkitsee julkisuuslakia itse ja viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin. Julkisuuslain 11 §:n mukaan asianosaisella on oikeus saada tieto niistä viranomaisen asiakirjoista, jotka voivat tai ovat voineet vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella on mahdollisuus saada tietoonsa myös salassa pidettäviä asiakirjoja. Asianosaisen tiedonsaantioikeus ulottuu sen viranomaisen asiakirjoihin, jossa häntä koskevaa asiaa käsitellään tai on käsitelty. Asianosaista, joka tiedot saa, sitoo julkisuuslain tai muun lain salassapitovelvoitteet. Jos tiedon saanti evätään, on siitä annettava perusteltu päätös. Jos asiakirjapyyntö on tehty kirjallisesti, myös kielteinen päätös on annettava kirjallisena. Viranomaisen tekemään päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta. Päätökseen liittyvässä valitusosoituksessa on tarkemmat ohjeet muutoksenhausta. Julkisuuslain perusteella saatavista asiakirjoista voidaan periä maksu. Maksun suuruutta kannattaa tiedustella siltä viranomaiselta, jonka hallussa asiakirja on. Julkisuuslain 12 §:n mukaan jokaisella on lisäksi myös oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta samoin rajoituksin kuin asianosaisen osalta on säädetty, vaikka mitään asiaa ei olisikaan sillä tavoin vireillä kuin asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevat säännökset edellyttävät. Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ja tehtäviin ei kuulu valvoa asianosaisjulkisuuden toteutumista.

Myöskään niiltä osin tietosuojavaltuutettu ei ole toimivaltainen arvioimaan tarkastusoikeusasiaa, kun henkilörekisterissä olevat tiedot on siirretty pois henkilörekisteristä arkistoon. Kun tiedot siirretään arkistoon, ne eivät ole enää henkilötietolain tarkoittamassa henkilörekisterissä siten, että niiden tarkastamista voisi vaatia henkilötietolaissa olevien tarkastusoikeutta koskevien säännösten nojalla.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN PÄÄTÖS

Oikeudellinen kysymys

Asiassa on kysymys siitä, onko rekisteröidyn tarkastusoikeus evätty ilman lainmukaista perustetta sekä siitä, tulisiko tietosuojavaltuutetun antaa henkilötietolain (523/1999) 40 §:n mukainen määräys rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamisesta.

Tietosuojavaltuutetun päätös

Määrään henkilötietolain 40 §:n nojalla toteutettavaksi rekisteröidyn tarkastusoikeuden kyseiseen henkilörekisteriin vireille saattajan esittämällä tavalla niiltä osin, kuin ne kohdistuvat diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisessa käsittelyjärjestelmässä olevaan oikeusaputoimiston yleisen edunvalvonnan henkilörekisteriin, joka on osa oikeushallinnon valtakunnallisista tietojärjestelmistä säädetyssä laissa (372/2011) mainittua tietojärjestelmää ja niiltä osin, kuin näiden tietojen osalta tarkastusoikeudelle ei ole olemassa henkilötietolain 27 §:ssä säädettyä rajoitusperustetta.

Perustelut

Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetun lain 7 §:n mukaisesti "Oikeusrekisterikeskus toimii oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjänä." Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetun lain 19 §:n 1 momentin mukaan "Oikeushallinnon viranomainen käsittelee ja ratkaisee rekisteröidyn tarkastusoikeutta ja tietojen korjaamista koskevan pyynnön, joka koskee yksinomaan asianomaisen viranomaisen käsittelemää ja ratkaisemaa asiaa ja jota koskevat tiedot asianomainen viranomainen on tallettanut oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään." Samaisen lain 19 §:n 4 momentin mukaan "Rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamiseen sovelletaan muutoin, mitä henkilötietolaissa säädetään."

Henkilötietolain 26 §:n 1 momentin mukaan "jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä hän tä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Rekisterinpitäjän on samalla ilmoitettava rekisteröidylle rekisterin säännönmukaiset tietolähteet sekä, mihin rekisterin tietoja käytetään ja säännönmukaisesti luovutetaan. Silloin kun on kysymys 31 §:ssä tarkoitetusta automatisoidusta päätöksestä, rekisteröidyllä on oikeus saada tieto myös tietojen automaattiseen käsittelyyn liittyvistä toimintaperiaatteista."

Henkilötietolain 28 §:n 1 momentin mukaan "sen, joka haluaa tarkastaa itseään koskevat tiedot 26 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on esitettävä tätä tarkoittava pyyntö rekisterinpitäjälle omakätisesti allekirjoitetussa tai sitä vastaavalla tavalla varmennetussa asiakirjassa tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona."

Henkilötietolain 28 §:n 2 momentin mukaan "rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua 26 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, hänen on annettava tästä kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeuden epäämisen veroisena pidetään sitä, että rekisterinpitäjä ei ole kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä antanut kirjallista vastausta rekisteröidylle. Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi."

Ensimmäisenä asiassa on ratkaistava se, miltä osin vireille saattajan pyytämät tiedot ovat sellaisia, että ne sisältyvät henkilötietolaissa tarkoitettuun henkilörekisteriin siten, että niihin voi ylipäätään käyttää henkilötietolain mukaista tarkastusoikeutta. Toimittamansa selvityksen yhteydessä oikeusaputoimiston edunvalvonta on toimittanut rekisteriselosteen diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä, joka on osa oikeushallinnon valtakunnallisista tietojärjestelmistä säädetyssä laissa mainittua tietojärjestelmää. Henkilötietolain 10 §:n mukaisesti rekisterinpitäjän on laadittava jokaisesta henkilörekisteristä rekisteriseloste, joka sisältää muun muassa kuvauksen rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä.

Toimitetun rekisteriselosteen mukaan yleisen edunvalvonnan asianhallintajärjestelmässä olevaan henkilörekisteriin sisältyvät seuraavat tiedot: 1) Asianosaisen tiedot: nimi (ja entiset nimet), henkilötunnus, kieli, kansalaisuus, ammatti, kotikunta, yhteystiedot (osoite, puhelin/fax, sähköposti), asuinpaikka, työpaikka, seurakunta, siviilisääty, yhteyshenkilö, 2) edunvalvontapäätöksen tiedot: päätösnumero ja – päivämäärä, edunvalvontaperuste, toimintakelpoisuus, rajoituksen tiedot, edunvalvojan tehtävän sisältö, alkamis- ja päättymispäivä, päättymisperuste, määräyksen antaja, tilintarkastustiheys, 3) Päämiehen omaisuustiedot edunvalvontapäätöksen edellyttämässä laajuudessa mm. pankkitalletukset, kiinteä omaisuus, muu merkittävä omaisuus, omaisuuden säilytyspaikat, velat, päämiehen sopimukset ja sitoumukset, tulot ja menot sekä 4) päämiehen edunvalvontaan liittyvät toimenpiteet.

Rekisteriselosteen kohdan 9. mukaan kyseinen henkilörekisteri ei sisällä manuaalista aineistoa. Rekisteriseloste ei kuitenkaan määritä loogisen henkilörekisterin käsitettä ja tätä kautta sitä, mitä kaikkea materiaalia voidaan katsoa kuuluvaksi viranomaisen henkilörekisteriin. Henkilötietolain 3 §:n 1 momentin mukaan henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta. Olennaista henkilörekisterin muodostumisen kannalta on sama käyttötarkoitus. Eri lähteistä kerättävät tai eri paikoissa säilytettävät tiedot kuuluvat samaan loogiseen rekisteriin, vaikka ne kerätään eri lähteistä, niitä säilytettäisiin eri paikoissa ja/tai niitä käsittelisivät eri tahot, jos käyttötarkoitus on sama. Tätä kautta valtakunnalliseen oikeushallinnon tietojärjestelmään liittyneen viranomaisen henkilörekisteriin voi siis kuulua myös manuaalista aineistoa.

Vireille saattaja on tarkastusoikeuspyynnössään pyytänyt saada kaikki häntä koskevat tiedot. Antamassaan vastineessa vireille saattaja on vielä täsmentänyt, että häntä kiinnostavat erityisesti Intrumin ja lindorfin kanssa tehdyt sopimukset/suoritukset, totuudenmukainen selvitys muuton järjestämisestä/muuttokuluista sekä tieto siitä, mitä maksamattomia vuokria hänellä on ollut 2012.

Saadun selvityksen perusteella oikeusaputoimiston edunvalvonnan tarkoituksena ei ole ollut kieltää tai rajoittaa hakijan tarkastusoikeutta. Oikeusaputoimiston edunvalvonta ei ole myöskään esittänyt mitään perustetta tarkastusoikeuden epäämiselle. Saadun selvityksen perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että vireille saattajan tietopyynnöt on käsitelty pääosin julkisuuslain mukaisina asiakirjapyyntöinä, ei henkilötietolain mukaisena tarkastusoikeusasiana. Oikeusaputoimiston edunvalvonta toteaa antamassaan selvityksessä, että "Edunvalvojan käsityksen mukaan pyydetyt asiakirjat ja selvitykset on toimitettu päämiehelle, kuten liitteenä olevista lähetteistä selviää." Lähetteistä käy ilmi, että vireille saattajalle on toimitettu useita eri asiakirjoja ja joitakin sellaisia tietoja, jotka sisältyvät edellä mainitussa tietojärjestelmään. Asiassa saadun selvityksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että vireille saattaja ei ole kattavasti saanut tulosteita hänestä atk:lle talletetuista tiedoista tai kyseisten tietojen manuaalisista osista, jotka sisältyvät edellä mainittuun, diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisen käsittelyjärjestelmän henkilörekisteriin. Epäselväksi jää myös se, mihin lainsäännökseen oikeusaputoimiston 5.7.2012 lähetteessä esitetty toteamus "Laskuja ja tositteita emme lähetä, koska samat tiedot käyvät ilmi tiliotteelta." perustuu. Tietosuojavaltuutettu määräsi henkilötietolain 40 §:n nojalla toteutettavaksi rekisteröidyn tarkastusoikeuden kyseiseen henkilörekisteriin talletettuihin henkilötietoihin (toimitetun rekisteriselosteen mukaisesti sähköiseen järjestelmään talletetut tiedot sekä niihin liittyvät manuaaliset osat), vireille saattajan esittämällä tavalla, jollei tarkastusoikeuden epäämiselle ole henkilötietolain 27 §:ssä tarkoitettua perustetta.

Tietosuojavaltuutettu ei voinut antaa tarkastusoikeutta koskevaa määräystä sellaisen materiaalin osalta, joka ei sisältynyt kysymyksessä olevan rekisterinpitäjän henkilörekisteriin. Näiden asiakirjojen antamisen viranomainen arvioi itse julkisuuslain nojalla.

SOVELLETUT LAINKOHDAT

Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (372/2010) 19 §
Henkilötietolaki (523/1999) 26 §, 28 §, 40 §

MUUTOKSENHAKU

Henkilötietolain (523/1999) 45 §:n mukaan tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.