9.7.2010

ASIA
Ammattiliiton lakimies kysyi tietosuojavaltuutetulta kotihoidon kameravalvontaan liittyvästä jäsenkentän ongelmasta:

Osa jäsenistä työskentelee kotihoitoyksiköissä ympäri Suomea ja heidän tehtävänään on toimia yksityisten henkilöiden kotona apua antaen. Nyt omaiset ovat alkaneet asentaa vanhusten koteihin tallentavia kameroita valvomaan vanhusten toimia, jolloin samalla kotihoitoa tekevät työntekijät tallentuvat kameraan.

Jäsenet ovat huolissaan yksityisyyden suojastaan, koska he eivät tiedä, kuka nauhoja katsoo, mihin ne päätyvät, poistetaanko nauhojen sisältö vai ei ja missä ajassa, kuka valvoo jne. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ei varmaankaan tule asiassa sovellettavaksi, mutta voisiko asiaan pyrkiä puuttumaan esim. henkilötietolain perusteella.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN KANNANOTTO
Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan kuuluu antaa yleistä ohjausta ja neuvontaa koskien henkilötietolain (523/1999) tarkoittamaa henkilötietojen käsittelyä, mutta tietosuojavaltuutetun kannanotot eivät ole oikeudellisesti sitovia päätöksiä.

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei myöskään kuulu ottaa kantaa rikosoikeudellisten salakatselu- tai salakuuntelusäännösten taikka kotirauhan piiriä koskevaan tulkintaan.

Tietosuojavaltuutettu valvoo yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (työelämän tietosuojalaki) (759/2004) 22 §:n mukaan lain noudattamista yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa.

Yleisenä ohjauksena ja kannanottona tietosuojavaltuutettu totesi, että hänen käsityksensä mukaan yksityiskodit tai -asunnot kuuluvat rikoslain 24 luvun 11 §:ssä (531/2000) tarkoitetun kotirauhan piiriin. Henkilö, joka oleskelee kotonaan tai jota hoidetaan kotona potilaana, saanee kotirauhan piirissä nauhoittaa kameralla tai muulla laitteella tapahtumia, tilanteita tai keskusteluja sekä hoitotoimenpiteitä, joihin itse osallistuu. Tällöin ei voine syyllistyä salakatseluun tai -kuunteluun. Asiassa tulee kiinnittää huomiota henkilön itsemääräämisoikeuteen omien henkilötietojensa käsittelyssä sekä laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, potilaslaki) 6 §:ssä säädetystä potilaan itsemääräämisoikeudesta. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Siltä osin kun kyseessä on kotihoidossa olevan henkilön omaisen tai muun sivullisen henkilön taholta toteutettavaa kamera- tai muulla teknisellä välineellä tapahtuvaa nauhoittamista tai teknisellä välineellä kuuntelemista, tulevat asiassa käsitykseni mukaan huomioitavaksi rikoslain 24 luvun 5-7 §:ssä (531/2000) olevat salakatselua ja salakuuntelua koskevat rangaistussäännökset.

Salakatselusäännöksen mukaan se, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa tai käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

Salakuuntelusäännöksen mukaan se, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

Kyseistä salakatselu lainkohtaa koskevien hallituksen esityksen perustelujen mukaan (HE 184/1999) oikeudetonta ei olisi esimerkiksi laissa nimenomaan sallittu katselu. Katselu tai kuvaaminen teknisellä laitteella ei olisi oikeudetonta myöskään silloin, kun siihen on saatu tarkkailtavan suostumus.

Tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan asiassa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota potilaan omaan tahtoon ja nimenomaiseen suostumukseen esim. hoitotoimenpiteiden, tapahtumien ja keskustelujen tallentamisessa potilaan omaisen tai muun henkilön taholta, joka tässä yhteydessä oli ilmeisesti sivullinen.

Kotihoitoa tai kotisairaanhoitoa toteutettaessa hoitajan tulee myös ottaa huomioon potilaslain ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sivullisiin nähden. Siltä osin kun kotihoidossa työskentelevää hoitajaa kuvataan, nauhoitetaan tai kuunnellaan teknisen laitteen avulla, tietosuojavaltuutettu viittasi työelämän tietosuojalakiin. Koska siinä säädetään, että työnantaja saa toteuttaa jatkuvasti kuvaa välittävää tai tallentavaa kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa, eivät työelämän tietosuojalain 16 - 17 §:n säännökset kameravalvonnasta työpaikoilla tule sovellettavaksi yksityiskodissa tai -asunnossa tapahtuvaan kameravalvontaan tai muuhun tallentamiseen, vaikka kotihoidon työntekijä tekeekin työtä yksityiskodissa.

Tietosuojavaltuutettu katsoi myös, että yksityiskodin- tai asunnon tai muutoin kotirauhan piirissä tapahtuvat kameratallentamiset ja keskustelujen nauhoittamiset jäävät pääsääntöisesti henkilötietolain 2 §:n 3 mom. mukaisesti lain soveltamisen ulkopuolelle sellaisena henkilötietojen käsittelynä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai näihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa.

Hyviin ja asianmukaisiin tapoihin kuulunee kuitenkin sopia ja ilmoittaa toiselle osapuolelle nauhoittamisesta, varsinkin jos tapahtumat, keskustelut ja hoitotoimenpiteet on tarkoitus käydä luottamuksellisesti kahden osapuolen, esimerkiksi hoitajan ja potilaan välillä. Hoitajan ja potilaan välisen hoitosuhteen tulisi tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan perustua potilaan itsemääräämisoikeuteen sekä mahdollisimman hyvään luottamukseen ja yhteisymmärrykseen.

Eri asiana on arvioitava, miten nauhoitteita aiotaan jatkossa käyttää. Jos nauhoitteita annetaan muiden katseltavaksi tai kuultavaksi tulisi ottaa huomioon, ettei samalla syyllistytä toisen kunnian loukkaamiseen, yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen tai paljasteta salassa pidettäväksi säädettyä tietoa, esim. potilastietoja tai terveydentilaa koskevia tietoja. Tietosuojavaltuutetulla ei ole toimivaltaa ratkaista, millä tavoin nauhoitteita voidaan käyttää tai kenelle ne voidaan antaa.

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei kuulu arvioida, onko syyllistytty rangaistavaan tekoon salakatselun, salakuuntelun tai salassapitorikoksen osalta. Em. rikokset ovat ns. asianomistajarikoksia, jolloin henkilön tulee itse tehdä asiassa rikosilmoitus tai tutkintapyyntö poliisille. Asian ratkaisee viime kädessä yleinen tuomioistuin.

Tietosuojavaltuutettu oheisti vielä tiedoksi aikaisemman kannanottonsa dnro 248/41/2002, jossa oli kyseessä vanhusten pienkodin asukkaiden yövalvonta ja henkilötietojen kerääminen kameravalvonnan avulla.