Yleistukea koskeva lainsäädäntö
- Asiasanat
- toimeentuloturva, työttömyysturva
- Tapausvuosi
- 2025
- Antopäivä
- Diaarinumero
- OKV/1071/21/2025
- Ratkaisija
- Apulaisoikeuskansleri
Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi.
Esityksen tavoitteena on säätää uusi yleistukilaki. Yleistuki olisi tarveharkintainen työttömän työnhakijan etuus. Yhteen perusturvaetuuteen olisi tarkoitus siirtyä vaiheittain tukien määräytymisperusteita yhdistämällä. Apulaisoikeuskansleri katsoi lausunnossaan, että esitykseen olennaisesti kytkeytyvät muut hallituksen esitykset ja niissä ehdotetut muutokset alustavine aikatauluineen tulisi tuoda selvemmin esiin erityisesti perusoikeusliitännäisten kysymysten hahmottamiseksi. Esitykseltä voisi odottaa kokonaisvaltaisempia perusteluita myös hallintolaista poikkeaville menettely- ja muutoksenhakusäännöksille. Hän katsoi, että esitykseen sisältyviä päätöksen tiedoksiantoon liittyviä säännöksiä olisi syytä tarkistaa ja varmistaa, että ne vastaavat muutoksenhakuelimiä koskevia muita tiedoksiantosäännöksiä.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan ehdotettuun yleistukilakiin sisältyy runsaasti viittauksia työttömyysturvalakiin, joka tekee kokonaisuudesta vaikeaselkoisen. Esitys on myös riippuvainen useista muista valmistelussa olevista esityksistä. Apulaisoikeuskansleri korosti samaan aikaan lausuttavana olevien työttömyysturvalakiin ja toimeentulotukilakiin ehdotettujen muutosten yhteisvaikutusten arvioinnin merkitystä.
Esityksessä tulisi apulaisoikeuskanslerin mukaan arvioida tarkemmin yleistuen menettämistä ja tarvetta turvautua toimeentulotukeen perustoimeentulon turvan kannalta. Esityksessä olisi myös arvioitava perustuslain oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta koskevien perusoikeussäännösten kannalta, miten oikeus hyvään hallintoon kaikille työnhakijoille turvataan. Ehdotetut muutokset ja varsinkin niiden yhteisvaikutukset samanaikaisten muiden uudistusten kanssa edellyttävät työnhakijoiden kattavaa neuvontaa.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan esitystä tulisi myös täydentää siltä osin kuin siitä ei ilmene, että valmistelun yhteydessä olisi kiinnitetty huomiota muun toteuttamisvaihtoehdon arvioimiseen peruspäivärahan lisäpäivillä olevien tai niihin myöhemmin mahdollisuuden saavien tilanteen negatiivisten vaikutusten lievittämiseksi.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluista tulisi ilmetä seikkaperäisemmin, mitkä ovat ne perustuslain ja lain säätämisjärjestyksen kannalta huomionarvoiset seikat, joihin perustuslakivaliokunnan kannanottoa pidetään tarpeellisena.