Tuomioistuinten käytössä olevien tietojärjestelmien kehittäminen
- Asiasanat
- huolellisuus, käräjäoikeus, tuomari, tuomioistuin
- Tapausvuosi
- 2025
- Antopäivä
- Diaarinumero
- OKV/2521/70/2022
- Ratkaisija
- Apulaisoikeuskansleri
Apulaisoikeuskansleri oli omasta aloitteestaan seurannut yleisten tuomioistuinten käytössä olevien tietojärjestelmien kehittämistä sekä pyrkinyt selvittämään muun ohella mahdollisuuksia sisällyttää järjestelmiin tuomitsemistoimintaa tukevaa automaatiota. Tarkastelun kohteena oli AIPA-järjestelmä, joka sittemmin otettiin valtakunnallisesti käyttöön rikosasioissa toukokuussa 2024.
Apulaisoikeuskansleri toi päätöksessään esille tuomareiden ja Tuomioistuinviraston AIPA-järjestelmästä esittämiä näkemyksiä, joiden mukaan muun muassa käyttöönoton jälkeen kokemukset olivat olleet odotettua paremmat. Tuomarit olivat kuitenkin erityisesti tyytymättömiä siihen, ettei AIPA-järjestelmään sisälly sellaisia toimintoja, jotka varoittaisivat asiaa käsittelevää tuomaria esimerkiksi tuomitsemasta vastaajaa syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksesta tai muista sen tyyppisistä tuomiossa olevista selvistä virheistä.
Tuomioistuinvirasto oli painottanut, että automaattitarkistusten luominen esimerkiksi syyteoikeuden vanhentumiselle on teknisesti täysin mahdollista, mutta sen kehittämisen ja ylläpitämisen työmäärä olisi varsin suuri. Myös kustannukset vaikuttavat mahdollisuuksiin kehittää järjestelmää ja riittävän toimintavarmuuden ylläpito edellyttäisi jatkuvaa kattavaa testausta.
Apulaisoikeuskansleri korosti, että tuomitsemistoimintaa tukevan automaation mahdollinen kehittyminen ei sinällään poista tuomarin vastuuta lainkäytön lainmukaisuudesta, eikä tietojärjestelmien ratkaisutoimintaa tukevien toiminnallisuuksien puuttuminen selitä oikeudellisesti hyväksyttävästi lainkäytössä tapahtuvia virheitä. Laillisuusvalvontakäytännössä on kuitenkin apulaisoikeuskanslerin päätöksessä selostetuin tavoin pidetty tällaisen lainkäyttöä tukevan automaation kehittämistä tärkeänä.
Tuomioistuimet olivat myös muilta osin esittäneet varteenotettavia ehdotuksia AIPA-järjestelmän edelleen kehittämiseksi siten, että järjestelmä mahdollisimman hyvin palvelisi yksittäistä tuomaria ratkaisutoiminnassaan ja se muutoinkin edesauttaisi rikosasioiden sujuvaa käsittelyä. Ideaalitapauksessa tietojärjestelmä olisi rakennettu sellaiseksi, että tuomari esimerkiksi välttyisi tekemästä oikeusturvaa vaarantavia teknisluonteisia virheitä, ja hän voisi kiinnittää enemmän huomiota muihin ratkaisutoiminnan kannalta tärkeisiin seikkoihin.
Asiassa ei ilmennyt sellaista, jonka vuoksi apulaisoikeuskanslerilla olisi ollut aihetta puuttua tuomioistuinten tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavan Tuomioistuinviraston tai minkään tietojärjestelmää käyttävän tuomioistuimen menettelyyn.
Tuomioistuinvirasto oli kertonut AIPA-hankkeen päätyttyä siirrytyn järjestelmän jatkuvan kehittämisen vaiheeseen. Apulaisoikeuskansleri lähetti päätöksensä siinä esitettyine näkemyksineen tiedoksi Tuomioistuinvirastolle hyödynnettäväksi AIPA-järjestelmää edelleen kehitettäessä ja pyysi virastoa viimeistään 31.10.2025 ilmoittamaan järjestelmän kehittämistoimista.