24.11.2010

Opetustoimesta vastaavan sivistyslautakunnan alainen viranhaltija oli päättänyt olla myöntämättä oppilaan vanhempien hakemaa koulukuljetusta. Päätökseen liitetyn (virheellisen) valitusosoituksen vuoksi oppilaan vanhemmat hakivat päätökseen muutosta sivistyslautakunnalta. Lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen muun muassa sillä perusteella, että huoltajilla ei ollut esittää sellaisia erityisperusteita (lääkärintodistus), joiden mukaan haettu taksikuljetus olisi perusteltua. Päätöksen tehnyt viranhaltija ei asiaa lautakunnassa käsiteltäessä tuonut esiin, että kyseinen oppilas oli sijoitettu pienryhmään. Antamassaan selvityksessä viranhaltija perusteli menettelyään sillä, että kuljetuspäätös ei perustu opiskeluun pienryhmässä vaan harkintaan matkan vaarallisuudesta ja vaativuudesta. Pienryhmässä opiskelu ei siten ollut asian käsittelyn kannalta relevantti tieto.

Lautakunnan hylättyä oikaisuvaatimuksen vanhemmat tekivät viranhaltijalle koulukuljetuksesta uuden hakemuksen, johon oli liitetty lapsen valmiuksia koskeva psykologin lausunto. Viranhaltija ei tehnyt asiassa uutta päätöstä vaan neuvoi kirjeitse vanhempia valittamaan lautakunnan kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Viranhaltija kertoi selvityksessään käsittäneensä, että samasta asiasta voidaan tehdä uusi päätös vasta edellisen päätöksen valitusajan umpeuduttua. Lautakunnan pyynnöstä viranhaltija teki sittemmin asiassa uuden kielteisen päätöksen, johon vanhemmat hakivat muutosta hallinto-oikeudesta.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että kielteiset hallintopäätökset eivät saavuta oikeusvoimaa. Laissa ei myöskään ole määräyksiä, jotka estäisivät uusien päätösten tekemisen avoinna muutoksenhakuaikanakaan. Hallintolain (434/2003) hyvää hallintoa koskevat periaatteet turvaavat perustuslaissa säädettyä oikeutta asianmukaiseen käsittelyyn ja perustellun päätöksen saamiseen. Hallintolain 7 §:n mukainen palveluperiaate edellyttää viranomaiselta asiakaslähtöistä ja palvelukeskeistä toimintatapaa. Hallintotehtävät tulee hoitaa mahdollisimman yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Asiakaslähtöisen toimintatavan voidaan katsoa edellyttävän hallinnon asiakkaan mahdollisuutta saada etuutta koskevaan hakemukseensa ratkaisu muutoinkin kuin muutoksenhaun ja siitä koituvan työn ja mahdollisen viivästyksen kautta. Kun oppilaan vanhempien tekemä uusi hakemus sisälsi asian arvioinnin ja mahdollisesti ratkaisunkin kannalta olennaista uutta selvitystä (psykologin lausunto), apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että viranhaltijan olisi tullut ottaa uuteen selvitykseen perustuva hakemus ratkaistavakseen eikä osoittaa hakijoita hakemaan aikaisempaan päätökseen muutosta.