27.2.2006

Asianajajaliiton pääsihteerin läsnäoloon hallituksen kokouksessa tämän käsitellessä valvonta-asiaa ja pöytäkirjan allekirjoittamiseen oli sovellettava tuomarin esteellisyyttä koskevat säännökset, koska hallituksen päätöksentekoa valvonta-asioissa oli pidettävä lainkäyttönä.

Näkemystä puolsi tapahtuma-ajankohtana voimassa ollut asianajajista annetun lain (496/1958) 6 §:n 2 momentti, jonka mukaan "päätettäessä asianajajiin kohdistuvista kurinpitotoimenpiteistä" asianajajayhdistyksen hallituksen jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Sääntö otettiin lakiin korkeimman oikeuden tekemän huomautuksen johdosta ja säilyi ennallaan, vaikka oikeus määrätä kurinpidollinen seuraamus siirtyi erityiselle kurinpitolautakunnalle vuoden 1992 asianajajista annetun lain uudistuksessa. Vuoden 1958 lain säätämisen aikoihin korkein oikeus oli lausunut, että päätettäessään asianajajiin kohdistuvista kurinpitotoimenpiteistä hallitus toimisi tavallaan tuomioistuimena ja että sen vuoksi oli katsottava hallituksen jäsenten näissä asioissa toimivan tuomarin vastuulla. Vuoden 1992 uudistuksen jälkeen ilmestyneessä oikeuskirjallisuudessa todetaan lainkohdan ymmärrettäneen niin, että Suomen Asianajajaliiton hallituksen jäsenet mainituissa asioissa toimivat tuomarin vastuulla rikosoikeudellisessakin merkityksessä (Ylöstalo-Tarkka, Asianajajan käsikirja, Helsinki 2001, s. 107). Hallituksen esityksen (HE 152/1991 vp) kurinpitolautakuntaa koskeneen 6 a §:n perusteluiden mukaan, kurinpitolautakuntaan oli sovellettava muutoin soveltuvin osin mitä liiton hallituksesta säädettiin: "Tämä johtuu siitä, että kysymyksessä ovat toimintatavoiltaan samantapaiset menettelyt. Näin ollen kurinpitolautakunnan jäsenet toimisivat tuomarin vastuulla, koska asianajajista annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaan sellainen vastuu on hallituksen jäsenillä kurinpitotoimenpiteistä päätettäessä".