16.3.2003

Tultuaan vuodesta 1991 käyttämättömänä olleen ja huonoon kuntoon joutuneen teollisuusrakennuksen omistajaksi vuonna 1997 kaupunki oli koetettuaan turhaan löytää rakennukselle kiinteistötaloudellista käyttöä hakenut 4.10.2000 lupaa rakennuksen purkamiselle.

Kaupungin rakennusvalvonta oli vuonna 1999 antanut kaupungille kehotuksen kunnostaa rakennus (katto korjattava ja ikkunat levytettävä). Kaupunginvaltuuston 25.9.2000 hyväksymä asemakaava ei määrännyt rakennusta suojeltavaksi, mutta mahdollisti sen säilyttämisen. Kaavaselostuksen mukaan rakennuksen kohtalo ratkeaa hankesuunnittelun yhteydessä.

Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään lausunut, että kaupunki oli jättänyt noudattamatta rakennusvalvonnan antaman kunnostuskehotuksen, joka oli tarkoitettu noudatettavaksi. Odottamatta asemakaavan hyväksymistä koskevan kaupunginvaltuuston päätöksen lainvoimaiseksi tuloa kaupunginhallitus oli hakenut rakennuksen purkamislupaa. Asiassa noudatettu kiire merkitsi sitä, että kaavamääräys, joka jätti rakennuksen kohtalon vastaisen hankesuunnittelun varaan, jäi vaille todellista merkitystä. Kaupunginhallituksen menettely hakea purkamislupaa ei edistänyt asemakaavan toteuttamista tältä osin.

Kysymys oli lisäksi rakennuksen suojelemisesta kaavasuojelulla ja rakennussuojelulain nojalla.