78–79/2018

1 artiklaSopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt

Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimuspuolessa tai molemmissa sopimuspuolissa.

2 artiklaSopimuksen piiriin kuuluvat verot

1. Tätä sopimusta sovelletaan tulon perusteella suoritettaviin veroihin, jotka määrätään sopimuspuolen tai sen paikallisviranomaisten lukuun, riippumatta siitä, millä tavoin verot kannetaan.

2. Tulon perusteella suoritettavina veroina pidetään kaikkia kokonaistulon tai tulon osan perusteella suoritettavia veroja, niihin luettuina irtaimen tai kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadun voiton perusteella suoritettavat verot sekä arvonnousun perusteella suoritettavat verot.

3. Tällä hetkellä suoritettavat verot, joihin sopimusta sovelletaan, ovat:

a) Hongkongin erityishallintoalueen osalta:

1) voittovero;

2) palkkavero; ja

3) omaisuusvero;

määrättiinpä ne henkilökohtaisen veron määräämisen perusteella tai ei;

b) Suomen osalta:

1) valtion tuloverot;

2) yhteisöjen tulovero;

3) kunnallisvero;

4) kirkollisvero;

5) korkotulon lähdevero; ja

6) rajoitetusti verovelvollisen lähdevero.

4. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanluonteisiin veroihin, joita sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suoritetaan tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta, samoin kuin muihin 1 ja 2 kappaleen piiriin kuuluviin veroihin, joita sopimuspuoli voi tulevaisuudessa määrätä. Sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen verolainsäädäntöönsä tehdyistä merkittävistä muutoksista.

5. Tällä hetkellä suoritettaviin veroihin, yhdessä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen määrättyjen verojen kanssa, viitataan jäljempänä "Hongkongin erityishallintoalueen verona" tai "Suomen verona", asiayhteyden mukaan.

3 artiklaYleiset määritelmät

1. Tässä sopimuksessa, jollei asiayhteydestä muuta johdu:

a) 1) " Hongkongin erityishallintoalue" tarkoittaa jokaista paikkaa, jossa Kiinan kansantasavallan Hongkongin erityishallintoalueen verolakeja sovelletaan;

2) "Suomi" tarkoittaa Suomen tasavaltaa ja, maantieteellisessä merkityksessä käytettynä, Suomen tasavallan aluetta ja Suomen tasavallan aluevesiin rajoittuvia alueita, joilla Suomi lainsäädäntönsä mukaan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti saa käyttää oikeuksiaan merenpohjan ja sen sisustan sekä niiden yläpuolella olevien vesien luonnonvarojen tutkimiseen ja hyväksikäyttöön;

b) sanonta "liiketoiminta" käsittää vapaan ammatin ja muun itsenäisen toiminnan harjoittamisen;

c) "yhtiö" tarkoittaa oikeushenkilöä tai muuta, jota verotuksessa käsitellään oikeushenkilönä;

d) "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa:

1) Hongkongin erityishallintoalueen osalta Commissioner of Inland Revenue tai hänen valtuutettu edustajansa;

2) Suomessa valtiovarainministeriötä, sen valtuutettua edustajaa tai sitä viranomaista, jonka valtiovarainministeriö määrää toimivaltaiseksi viranomaiseksi;

e) "sopimuspuoli" ja "toinen sopimuspuoli" tarkoittavat, asiayhteyden mukaan, Hongkongin erityishallintoaluetta tai Suomen tasavaltaa;

f) sanonta "yritys" sovelletaan kaikkeen liiketoiminnan harjoittamiseen;

g) "sopimuspuolessa oleva yritys" ja "toisessa sopimuspuolessa oleva yritys" tarkoittavat yritystä, jota sopimuspuolessa asuva henkilö harjoittaa, ja vastaavasti yritystä, jota toisessa sopimuspuolessa asuva henkilö harjoittaa;

h) "kansainvälinen liikenne" tarkoittaa kuljetusta laivalla tai ilma-aluksella, jota sopimuspuolessa oleva yritys käyttää, paitsi milloin laivaa tai ilma-alusta käytetään ainoastaan toisessa sopimuspuolessa olevien paikkojen välillä;

i) "kansalainen" tarkoittaa Suomen osalta:

1) luonnollista henkilöä, jolla on Suomen kansalaisuus; ja

2) oikeushenkilöä, yhtymää tai muuta yhteenliittymää, joka on muodostettu Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaan;

j) "henkilö käsittää luonnollisen henkilön, yhtiön ja muun yhteenliittymän;"

k) "vero" tarkoittaa Hongkongin erityishallintoalueen veroa tai Suomen veroa, asiayhteyden mukaan.

2. Sopimuksessa ilmaisuihin "Hongkongin erityishallintoalueen vero" ja "Suomen vero" ei sisälly sakko tai korko määrättynä jommankumman sopimuspuolen niiden lakien perusteella, jotka koskevat veroja, joihin sopimusta 2 artiklan perusteella sovelletaan.

3. Kun sopimuspuoli jonakin ajankohtana soveltaa sopimusta, katsotaan, jollei asiayhteydestä muuta johdu, jokaisella sanonnalla, jota ei ole sopimuksessa määritelty, olevan se merkitys, joka sillä sinä ajankohtana on tämän sopimuspuolen niitä veroja koskevan lainsäädännön mukaan, joihin sopimusta sovelletaan, ja tässä sopimuspuolessa sovellettavan verolainsäädännön mukaisella merkityksellä on etusija sanonnalle tämän sopimuspuolen muussa lainsäädännössä annettuun merkitykseen nähden.

4 artiklaSopimuspuolessa asuva henkilö

1. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonta "sopimuspuolessa asuva henkilö" tarkoittaa:

a) Hongkongin erityishallintoalueen osalta:

1) luonnollista henkilöä, joka tavallisesti asuu Hongkongin erityishallintoalueella;

2) luonnollista henkilöä, joka oleskelee Hongkongin erityishallintoalueella enemmän kuin 180 päivää verotusvuoden aikana tai enemmän kuin 300 päivää kahden peräkkäisen verotusvuoden aikana, joista toinen on relevantti verotusvuosi;

3) yhtiötä, joka on muodostettu Hongkongin erityishallintoalueella tai, jos se on muodostettu Hongkongin erityishallintoalueen ulkopuolella, sitä keskeisesti johdetaan ja kontrolloidaan Hongkongin erityishallintoalueella;

4) muuta henkilöä, joka on muodostettu Hongkongin erityishallintoalueen lakien mukaisesti tai, jos henkilö on muodostettu Hongkongin erityishallintoalueen ulkopuolella, henkilöä keskeisesti johdetaan tai kontrolloidaan Hongkongin erityishallintoalueella;

5) Hongkongin erityishallintoalueen hallitusta;

b) Suomen osalta henkilöä, joka Suomen lainsäädännön mukaan on siellä verovelvollinen domisiilin, asumisen, liikkeen johtopaikan, rekisteröintipaikan tai muun sellaisen seikan nojalla, ja sanonta käsittää myös tämän valtion ja sen julkisyhteisön tai paikallisviranomaisen. Sanonta ei kuitenkaan käsitä henkilöä, joka on Suomessa verovelvollinen vain Suomessa olevista lähteistä saadun tulon perusteella.

2. Milloin luonnollinen henkilö 1 kappaleen määräysten mukaan on kummassakin sopimuspuolessa asuva, hänen kotipaikkansa määritetään seuraavasti:

a) hänen katsotaan asuvan vain siinä sopimuspuolessa, jossa hänen käytettävänään on vakinainen asunto; jos hänen käytettävänään on vakinainen asunto kummassakin sopimuspuolessa, hänen katsotaan asuvan vain siinä sopimuspuolessa, johon hänen henkilökohtaiset ja taloudelliset suhteensa ovat kiinteämmät (elinetujen keskus);

b) jos ei voida ratkaista, kummassa sopimuspuolessa hänen elinetujensa keskus on, tai jos hänen käytettävänään ei ole vakinaista asuntoa kummassakaan sopimuspuolessa, hänen katsotaan asuvan vain siinä sopimuspuolessa, jossa hän oleskelee pysyvästi;

c) jos hän oleskelee pysyvästi kummassakin sopimuspuolessa tai ei oleskele pysyvästi kummassakaan niistä, hänen katsotaan asuvan vain siinä sopimuspuolessa, jossa hänellä on oleskeluoikeus (Hongkongin erityishallintoalueen osalta) tai jonka kansalainen hän on (Suomen osalta);

d) jos hänellä on oleskeluoikeus Hongkongin erityishallintoalueella ja hän on myös Suomen kansalainen tai jos hänellä ei ole oleskeluoikeutta Hongkongin erityishallintoalueella eikä hän ole Suomen kansalainen, sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on ratkaistava asia keskinäisellä sopimuksella.

3. Milloin muu kuin luonnollinen henkilö 1 kappaleen määräysten mukaan asuu kummassakin sopimuspuolessa, sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä keskinäisellä sopimuksella määrittämään se sopimuspuoli, jossa tällaisen henkilön on katsottava sopimusta sovellettaessa asuvan, kun otetaan huomioon sen tosiasiallisen johdon sijaintipaikka, paikka, jossa se on perustettu tai muuten muodostettu ja muut olennaiset tekijät. Sellaisen sopimuksen puuttuessa tällainen henkilö ei ole oikeutettu vaatimaan sopimuksen mukaisia etuja, paitsi että tällainen henkilö voi vaatia 22 ja 23 artiklan etuja, ja toimivaltaiset viranomaiset voivat keskinäisellä sopimuksella päättää, miten sopimuksen muuta osaa sovelletaan tähän henkilöön.

Ks. myös tämän sopimuksen pöytäkirja .

5 artiklaKiinteä toimipaikka

1. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla "kiinteä toimipaikka" tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan.

2. Sanonta "kiinteä toimipaikka" käsittää erityisesti:

a) johdon sijaintipaikan;

b) sivuliikkeen;

c) toimiston;

d) tehtaan;

e) työpajan; ja

f) kaivoksen, öljy- tai kaasulähteen, louhoksen tai muun paikan, josta luonnonvaroja otetaan.

3. Sanonta "kiinteä toimipaikka" käsittää myös:

a) rakennustyömaan, rakentamis-, kokoonpano- tai asennusprojektin tai niihin liittyvän valvontatoiminnan, mutta vain, jos työmaa, projekti tai toiminta kestää yli yhdeksän kuukautta;

b) palvelut, niihin luettuina konsulttipalvelut, joita yritys pitää saatavana suoraan tai tätä tarkoitusta varten palvelukseensa ottamiensa työntekijöiden tai muun henkilöstön välityksellä, mutta vain jos tällainen toiminta kestää (saman projektin tai keskenään yhteydessä olevien projektien osalta) sopimuspuolessa yhdessä jaksossa tai useammassa jaksossa yhteensä yli 270 päivää kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

4. Tämän artiklan edellä olevien määräysten estämättä sanonnan "kiinteä toimipaikka" ei katsota käsittävän:

a) järjestelyjä, jotka on tarkoitettu ainoastaan yritykselle kuuluvien tavaroiden varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten;

b) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten;

c) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan toisen yrityksen toimesta tapahtuvaa muokkaamista tai jalostamista varten;

d) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan tavaroiden ostamiseksi tai tietojen keräämiseksi yritykselle;

e) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan muun luonteeltaan valmistelevan tai avustavan toiminnan harjoittamiseksi yritykselle;

f) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan a)–e) kohdassa mainittujen toimintojen yhdistämiseksi, edellyttäen, että koko se kiinteästä liikepaikasta harjoitettava toiminta, joka perustuu tähän yhdistämiseen, on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa.

5. Jos henkilö, joka ei ole sellainen itsenäinen edustaja, johon 6 kappaletta sovelletaan, toimii yrityksen puolesta ja hänellä on sopimuspuolessa valtuus tehdä sopimuksia yrityksen nimissä ja hän valtuuttaan siellä tavanomaisesti käyttää, tällä yrityksellä katsotaan 1 ja 2 kappaleen määräysten estämättä olevan kiinteä toimipaikka tässä sopimuspuolessa jokaisen toiminnan osalta, jota tämä henkilö harjoittaa yrityksen lukuun. Tätä ei kuitenkaan noudateta, jos tämän henkilön toiminta rajoittuu sellaiseen, joka mainitaan 4 kappaleessa ja joka, jos sitä harjoitettaisiin kiinteästä liikepaikasta, ei tekisi tästä kiinteästä liikepaikasta kiinteää toimipaikkaa mainitun kappaleen määräysten mukaan.

6. Yrityksellä ei katsota olevan kiinteää toimipaikkaa sopimuspuolessa pelkästään sen vuoksi, että se harjoittaa liiketoimintaa siinä sopimuspuolessa välittäjän, komissionäärin tai muun itsenäisen edustajan välityksellä, edellyttäen, että tämä henkilö toimii säännönmukaisen liiketoimintansa rajoissa.

7. Se seikka, että sopimuspuolessa asuvalla yhtiöllä on määräämisvalta yhtiössä – tai siinä on määräämisvalta yhtiöllä –, joka asuu toisessa sopimuspuolessa taikka joka tässä toisessa sopimuspuolessa harjoittaa liiketoimintaa (joko kiinteästä toimipaikasta tai muulla tavoin), ei itsestään tee kumpaakaan yhtiötä toisen kiinteäksi toimipaikaksi.

6 artiklaKiinteästä omaisuudesta saatu tulo

1. Sopimuspuolessa asuvan henkilön toisessa sopimuspuolessa olevasta kiinteästä omaisuudesta saamaa tuloa (mukaan lukien maataloudesta tai metsätaloudesta saatu tulo) voidaan verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa.

2. Sanonnalla "kiinteä omaisuus" on sen sopimuspuolen lainsäädännön mukainen merkitys, jossa omaisuus sijaitsee. Sanonta käsittää kuitenkin aina kiinteän omaisuuden tarpeiston, maataloudessa ja metsätaloudessa käytetyn elävän ja elottoman irtaimiston, oikeudet, joihin sovelletaan yksityisoikeuden kiinteää omaisuutta koskevia määräyksiä, kiinteän omaisuuden käyttöoikeuden sekä oikeudet määrältään muuttuviin tai kiinteisiin korvauksiin, jotka saadaan kivennäisesiintymien, lähteiden ja muiden luonnonvarojen hyväksikäytöstä tai oikeudesta niiden hyväksikäyttöön; laivoja, veneitä ja ilma- aluksia ei pidetä kiinteänä omaisuutena.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan tuloon, joka saadaan kiinteän omaisuuden välittömästä käytöstä, vuokralle antamisesta tai muusta käytöstä.

4. Jos osakkeiden tai muiden yhtiöosuuksien omistus oikeuttaa osakkeiden tai yhtiöosuuksien omistajan hallitsemaan yhtiölle kuuluvaa kiinteää omaisuutta, voidaan tulosta, joka saadaan tällaisen hallintaoikeuden välittömästä käytöstä, vuokralleannosta tai muusta käytöstä, verottaa siinä sopimuspuolessa, jossa kiinteä omaisuus on.

5. Tämän artiklan 1 ja 3 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös yrityksen kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon.

7 artiklaLiiketulo

1. Sopimuspuolessa olevan yrityksen saamasta tulosta verotetaan vain siinä sopimuspuolessa, paitsi jos yritys harjoittaa toisessa sopimuspuolessa liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Jos yritys harjoittaa liiketoimintaa edellä sanotuin tavoin, voidaan toisessa sopimuspuolessa verottaa yrityksen saamasta tulosta, mutta vain niin suuresta tulon osasta, joka on luettava kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi.

2. Jos sopimuspuolen yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimuspuolessa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, luetaan, jollei 3 kappaleen määräyksistä muuta johdu, kummassakin sopimuspuolessa kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi se tulo, jonka toimipaikan olisi voitu olettaa tuottavan, jos se olisi ollut erillinen yritys, joka harjoittaa samaa tai samanlaista toimintaa samojen tai samanlaisten edellytysten vallitessa ja itsenäisesti päättää liiketoimista sen yrityksen kanssa, jonka kiinteä toimipaikka se on.

3. Kiinteän toimipaikan tuloa määritettäessä on vähennykseksi hyväksyttävä kiinteästä toimipaikasta johtuneet menot mukaan lukien yrityksen johtamisesta ja yleisestä hallinnosta johtuneet menot, siitä riippumatta, ovatko ne syntyneet siinä sopimuspuolessa, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee, tai muualla.

4. Mikäli sopimuspuolessa noudatetun käytännön mukaan kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi luettava tulo määrätään jakamalla yrityksen kokonaistulo yrityksen eri osien kesken, 2 kappaleen määräykset eivät estä tätä sopimuspuolta määräämästä verotettavaa tuloa näin menettelemällä; valitun jakomenetelmän on kuitenkin oltava sellainen, että lopputulos on tämän artiklan periaatteiden mukainen.

5. Tuloa ei lueta kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi pelkästään sen perusteella, että kiinteä toimipaikka ostaa tavaroita yrityksen lukuun.

6. Edellä olevia kappaleita sovellettaessa on kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi luettava tulo määritettävä vuodesta toiseen samalla menetelmällä, jollei pätevistä ja riittävistä syistä muuta johdu.

7. Milloin liiketuloon sisältyy tulolajeja, joita käsitellään erikseen tämän sopimuksen muissa artikloissa, tämän artiklan määräykset eivät vaikuta sanottujen artiklojen määräyksiin.

8 artiklaMerenkulku ja ilmakuljetus

1. Tulosta, jonka sopimuspuolen yritys saa laivan tai ilma-aluksen käytöstä kansainväliseen liikenteeseen, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös tuloon, joka saadaan osallistumisesta pooliin, yhteiseen liiketoimintaan tai kansainväliseen kuljetusjärjestöön.

9 artiklaEtuyhteydessä keskenään olevat yritykset

1. Milloin

a) sopimuspuolessa oleva yritys välittömästi tai välillisesti osallistuu toisessa sopimuspuolessa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistaa osan sen pääomasta, taikka

b) samat henkilöt välittömästi tai välillisesti osallistuvat sekä sopimuspuolessa olevan yrityksen että toisessa sopimuspuolessa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistavat osan niiden pääomasta,

ja jos jommassakummassa tapauksessa yritysten välillä kauppa- tai rahoitussuhteissa sovitaan ehdoista tai määrätään ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mistä riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, voidaan kaikki tulo, joka ilman näitä ehtoja olisi kertynyt toiselle näistä yrityksistä, mutta näiden ehtojen vuoksi ei ole sille kertynyt, lukea tämän yrityksen tuloon ja verottaa siitä tämän mukaisesti.

2. Milloin sopimuspuoli tässä sopimuspuolessa olevan yrityksen tuloon lukee - ja tämän mukaisesti verottaa - tulon, josta toisessa sopimuspuolessa olevaa yritystä on verotettu tässä toisessa sopimuspuolessa, ja näin mukaan luettu tulo on tuloa, joka olisi kertynyt ensiksi mainitussa sopimuspuolessa olevalle yritykselle, jos yritysten välillä sovitut ehdot olisivat olleet sellaisia, joista riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, tämän toisen sopimuspuolen on asianmukaisesti oikaistava tästä tulosta siellä määrätyn veron määrä, jos tämä toinen sopimuspuoli pitää oikaisua oikeutettuna. Tällaista oikaisua tehtäessä on otettava huomioon tämän sopimuksen muut määräykset, ja sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa neuvoteltava keskenään.

10 artiklaOsinko

1. Osingosta, jonka sopimuspuolessa asuva yhtiö maksaa toisessa sopimuspuolessa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa.

2. Osingosta voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimuspuolessa, jossa osingon maksava yhtiö asuu ja tämän sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, mutta jos osinkoetuuden omistaja on toisessa sopimuspuolessa asuva henkilö, näin määrätty vero ei saa olla suurempi kuin:

a) 5 prosenttia osingon kokonaismäärästä, jos etuuden omistaja on yhtiö (lukuun ottamatta yhtymää), joka välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä;

b) 10 prosenttia osingon bruttomäärästä kaikissa muissa tapauksissa.

Tämä kappale ei vaikuta yhtiön verottamiseen siitä voitosta, josta osinko maksetaan.

3. Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia ja jotka oikeuttavat voitto-osuuteen, samoin kuin muista yhtiöosuuksista saatua tuloa, jota sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jossa voiton jakava yhtiö asuu, kohdellaan verotuksessa samalla tavoin kuin osakkeista saatua tuloa.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimuspuolessa asuva osinkoetuuden omistaja harjoittaa toisessa sopimuspuolessa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, ja osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä.

5. Jos sopimuspuolessa asuva yhtiö saa tuloa toisesta sopimuspuolesta, tämä toinen sopimuspuoli ei saa verottaa yhtiön maksamasta osingosta, paitsi mikäli osinko maksetaan tässä toisessa sopimuspuolessa asuvalle henkilölle tai mikäli osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy tässä toisessa sopimuspuolessa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan, eikä myöskään määrätä yhtiön jakamattomasta voitosta tällaisesta voitosta suoritettavaa veroa, vaikka maksettu osinko tai jakamaton voitto kokonaan tai osaksi koostuisi tässä toisessa sopimuspuolessa kertyneestä tulosta.

11 artiklaKorko

1. Korosta, joka kertyy sopimuspuolesta ja maksetaan toisessa sopimuspuolessa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä toisessa sopimuspuolessa, jos henkilö on korkoetuuden omistaja.

2. Sanonnalla "korko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista saamisista riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liittyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei. Sanonnalla tarkoitetaan erityisesti tuloa, joka saadaan valtion antamista arvopapereista, ja tuloa, joka saadaan obligaatioista tai debentuureista, siihen luettuina tällaisiin arvopapereihin, obligaatioihin tai debentuureihin liittyvät agiomäärät ja voitot. Maksun viivästymisen johdosta suoritettavia sakkomaksuja ei pidetä korkona tätä artiklaa sovellettaessa.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimuspuolessa asuva korkoetuuden omistaja harjoittaa toisessa sopimuspuolessa, josta korko kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, ja koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä.

4. Jos koron määrä maksajan ja etuuden omistajan tai heidän molempien ja muun henkilön välisen erityisen suhteen vuoksi mistä tahansa syystä ylittää määrän, josta maksaja ja etuuden omistaja olisivat sopineet, jollei tällaista suhdetta olisi, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vain viimeksi mainittuun määrään. Tässä tapauksessa verotetaan tämän määrän ylittävästä maksun osasta kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, ottaen huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

12 artiklaRojalti

1. Rojaltista, joka kertyy sopimuspuolesta ja maksetaan toisessa sopimuspuolessa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa.

2. Rojaltista voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimuspuolessa, josta se kertyy, tämän sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, mutta jos rojaltietuuden omistaja on toisessa sopimuspuolessa asuva henkilö, vero ei saa olla suurempi kuin 3 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä.

3. Sanonnalla "rojalti" tarkoitetaan tässä artiklassa kaikkia suorituksia, jotka saadaan korvauksena kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen (siihen luettuina elokuvafilmi sekä televisio- tai radiolähetyksessä käytettävä filmi tai nauha) tekijänoikeuden, patentin, tavaramerkin, mallin tai muotin, piirustuksen, salaisen kaavan tai valmistusmenetelmän käytöstä tai käyttöoikeudesta, taikka kokemusperäisestä teollis-, kaupallistai tieteellisluonteisesta tiedosta.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimuspuolessa asuva rojaltietuuden omistaja harjoittaa toisessa sopimuspuolessa, josta rojalti kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, ja rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä.

5. Rojaltin katsotaan kertyvän sopimuspuolesta, kun sen maksaja on tässä sopimuspuolessa asuva henkilö. Jos kuitenkin rojaltin maksajalla riippumatta siitä, asuuko hän sopimuspuolessa vai ei, on sopimuspuolessa kiinteä toimipaikka, jonka yhteydessä rojaltin maksamisen perusteena oleva velvoite on syntynyt, ja rojalti rasittaa tätä kiinteää toimipaikkaa, rojaltin katsotaan kertyvän siitä sopimuspuolesta, jossa kiinteä toimipaikka on.

6. Jos rojaltin määrä maksajan ja etuuden omistajan tai heidän molempien ja muun henkilön välisen erityisen suhteen vuoksi mistä tahansa syystä ylittää määrän, josta maksaja ja etuuden omistaja olisivat sopineet, jollei tällaista suhdetta olisi, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vain viimeksi mainittuun määrään. Tässä tapauksessa verotetaan tämän määrän ylittävästä maksun osasta kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, ottaen huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

13 artiklaLuovutusvoitto

1. Voitosta, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa 6 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun ja toisessa sopimuspuolessa olevan kiinteän omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa.

2. Voitosta, joka saadaan sopimuspuolessa olevan yrityksen toisessa sopimuspuolessa olevan kiinteän toimipaikan liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa. Sama koskee voittoa, joka saadaan tällaisen kiinteän toimipaikan luovutuksesta (erillisenä tai koko yrityksen mukana).

3. Voitosta, jonka sopimuspuolessa oleva yritys saa kansainväliseen liikenteeseen käytetyn laivan tai ilma-aluksen taikka tällaisen laivan tai ilma-aluksen käyttämiseen liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa.

4. Voitosta, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa sellaisen yhtiön osakkeiden (muut kuin tunnustetussa arvopaperipörssissä kaupankäynnin kohteena olevat osakkeet) tai muiden osuuksien luovutuksesta, jonka varoista (niiden arvosta) enemmän kuin 50 prosenttia, suoraan tai välillisesti, koostuu toisessa sopimuspuolessa olevasta kiinteästä omaisuudesta, voidaan verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa.

5. Voitosta, joka saadaan muun kuin edellä olevissa tämän artiklan kappaleissa tarkoitetun omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain siinä sopimuspuolessa, jossa luovuttaja asuu.

Ks. myös tämän sopimuksen pöytäkirja .

14 artiklaTyötulo

1. Jollei 15, 17 ja 18 artiklan määräyksistä muuta johdu, verotetaan palkasta ja muusta sellaisesta hyvityksestä, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa epäitsenäisestä työstä, vain tässä sopimuspuolessa, jollei työtä tehdä toisessa sopimuspuolessa. Jos työ tehdään tässä toisessa sopimuspuolessa, työnteosta saadusta hyvityksestä voidaan verottaa siellä.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä verotetaan hyvityksestä, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa toisessa sopimuspuolessa tekemästään epäitsenäisestä työstä, vain ensiksi mainitussa sopimuspuolessa, jos:

a) saaja oleskelee toisessa sopimuspuolessa yhdessä jaksossa, tai useassa jaksossa yhteensä, enintään 183 päivää kahdentoista kuukauden ajanjaksona, joka alkaa tai päättyy kyseisen verokauden aikana, ja

b) hyvityksen maksaa sellainen työnantaja tai se maksetaan sellaisen työnantajan puolesta, joka ei ole toisessa sopimuspuolessa asuva, ja

c) hyvitys ei rasita kiinteää toimipaikkaa, joka työnantajalla on toisessa sopimuspuolessa.

3. Edellä olevien tämän artiklan määräysten estämättä voidaan hyvityksestä, joka saadaan sopimuspuolessa olevan yrityksen kansainväliseen liikenteeseen käyttämässä laivassa tai ilma-aluksessa tehdystä epäitsenäisestä työstä, verottaa tässä sopimuspuolessa.

15 artiklaJohtajanpalkkio

Johtajanpalkkiosta ja muusta sellaisesta suorituksesta, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa toisessa sopimuspuolessa asuvan yhtiön johtokunnan tai muun sellaisen toimielimen jäsenenä, voidaan verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa.

16 artiklaTaiteilijat ja urheilijat

1. Tämän sopimuksen 7 ja 14 artiklan määräysten estämättä voidaan tulosta, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa viihdetaiteilijana, kuten teatteri- tai elokuvanäyttelijänä, radio- tai televisiotaiteilijana tahi muusikkona, taikka urheilijana, toisessa sopimuspuolessa harjoittamastaan henkilökohtaisesta toiminnasta, verottaa tässä toisessa sopimuspuolessa.

2. Milloin tulo, joka saadaan viihdetaiteilijan tai urheilijan tässä ominaisuudessaan harjoittamasta henkilökohtaisesta toiminnasta, ei tule viihdetaiteilijalle tai urheilijalle itselleen, vaan toiselle henkilölle, voidaan tästä tulosta, 7 ja 14 artiklan määräysten estämättä, verottaa siinä sopimuspuolessa, jossa viihdetaiteilija tai urheilija harjoittaa toimintaansa.

17 artiklaEläkkeet

1. Jollei 18 artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, verotetaan eläkkeestä ja muusta samanluonteisesta hyvityksestä (mukaan lukien kertasuoritus), joka maksetaan sopimuspuolessa asuvalle henkilölle aikaisemman epäitsenäisen työn tai itsensä työllistämisen perusteella, vain tässä sopimuspuolessa.

2. Kappaleen 1 määräysten estämättä ja jollei 18 artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, voidaan:

a) eläkkeistä ja muista etuuksista, olivatpa ne toistuvia tai kertamaksuja:

1) jotka myönnetään sopimuspuolen sosiaalivakuutuslainsäädännön perusteella; tai

2) suoritetaan sellaisen eläke- tai eläköitymisjärjestelmän mukaan, johon luonnolliset henkilöt voivat eläke-edut turvatakseen osallistua ja joka on sopimuspuolessa hyväksytty verotuksessa; tai

b) elinkorosta, joka kertyy sopimuspuolesta,

verottaa tässä sopimuspuolessa.

3. Sanonnalla "elinkorko" tarkoitetaan vahvistettua rahamäärää, joka vahvistettuina ajankohtina joko elinkautena tai yksilöitynä taikka määritettävissä olevana aikana toistuvasti maksetaan ja joka perustuu velvoitukseen toimeenpanna maksut täyden raha- tai rahanarvoisen suorituksen vastikkeeksi.

18 artiklaJulkinen palvelus

1. a) Palkasta ja muusta sellaisesta hyvityksestä (eläkettä lukuun ottamatta), jonka sopimuspuoli, sen julkisyhteisö tai paikallisviranomainen tai sopimuspuolen hallitus maksaa luonnolliselle henkilölle työstä, joka tehdään tämän sopimuspuolen, yhteisön tai viranomaisen tai hallituksen palveluksessa, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa.

b) Tällaisesta palkasta ja muusta sellaisesta hyvityksestä verotetaan kuitenkin vain toisessa sopimuspuolessa, jos työ tehdään tässä sopimuspuolessa ja henkilö asuu tässä sopimuspuolessa, ja

1) Hongkongin erityishallintoalueen osalta, hänellä on oikeus oleskella siellä, ja Suomen osalta, hän on Suomen kansalainen; tai

2) hänestä ei tullut tässä sopimuspuolessa asuvaa ainoastaan tämän työn tekemiseksi.

2. a) Eläkkeestä ja muusta sellaisesta hyvityksestä (mukaan lukien kertasuoritus), jonka sopimuspuoli, sen julkisyhteisö tai paikallisviranomainen tai sopimuspuolen hallitus maksaa, tai joka maksetaan niiden perustamista rahastoista, luonnolliselle henkilölle työstä, joka on tehty tämän sopimuspuolen, yhteisön tai viranomaisen tai hallituksen palveluksessa, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa.

b) Tällaisesta eläkkeestä ja muusta sellaisesta hyvityksestä (mukaan lukien kertasuoritus) verotetaan kuitenkin vain toisessa sopimuspuolessa, jos henkilö asuu tässä toisessa sopimuspuolessa ja:

1) Hongkongin erityishallintoalueen osalta, hänellä on oikeus oleskella siellä; ja

2) Suomen osalta, hän on Suomen kansalainen.

3. Tämän sopimuksen 14, 15, 16 ja 17 artiklan määräyksiä sovelletaan palkkaan, eläkkeeseen (mukaan lukien kertasuoritus) ja muuhun sellaiseen hyvitykseen, joka maksetaan sopimuspuolen tai sen julkisyhteisön tai paikallisviranomaisen tai sopimuspuolen hallituksen harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä tehdystä työstä.

Ks. myös tämän sopimuksen pöytäkirja .

19 artiklaOpiskelijat

Rahamääristä, jotka opiskelija, joka asuu tai välittömästi ennen oleskeluaan sopimuspuolessa asui toisessa sopimuspuolessa ja joka oleskelee ensiksi mainitussa sopimuspuolessa yksinomaan koulutuksensa tai harjoittelunsa vuoksi, saa elatustaan, koulutustaan tai harjoitteluaan varten, ei tässä sopimuspuolessa veroteta, edellyttäen, että nämä rahamäärät kertyvät tämän sopimuspuolen ulkopuolella olevista lähteistä.

20 artiklaMuu tulo

1. Tulosta, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa ja jota ei käsitellä tämän sopimuksen edellisissä artikloissa, verotetaan vain tässä sopimuspuolessa, riippumatta siitä, mistä tulo kertyy.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta tuloon, lukuun ottamatta 6 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettua kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa, jos sopimuspuolessa asuva tulon saaja harjoittaa toisessa sopimuspuolessa liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, ja tulon maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä.

3. Tulosta, jonka sopimuspuolessa asuva henkilö saa ja jota ei käsitellä sopimuksen edellä olevissa artikloissa ja joka kertyy toisesta sopimuspuolesta, voidaan 1 ja 2 kappaleen määräysten estämättä verottaa myös tässä toisessa sopimuspuolessa.

21 artiklaOikeus etuuksiin

Tämän sopimuksen muiden määräysten estämättä tähän sopimukseen perustuvaa etuutta ei pidä tulon osalta myöntää, jos on kohtuullista päätellä, kun otetaan huomioon kaikki asiaa koskevat tosiasiat ja olosuhteet, että tämän etuuden hankkiminen oli yksi sellaisen järjestelyn tai transaktion pääasiallisista tarkoituksista, joka välittömästi tai välillisesti johti tähän etuuteen, paitsi jos osoitetaan, että tämän etuuden myöntäminen näissä olosuhteissa olisi tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten tavoitteen ja tarkoituksen mukaista.

22 artiklaKaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmät

1. Jollei Hongkongin erityishallintoalueen lakien niistä määräyksistä (sikäli kun nämä lait eivät vaikuta tässä esitettyyn yleiseen periaatteeseen), jotka koskevat hyvityksen myöntämistä Hongkongin erityishallintoalueen veroa vastaan Hongkongin erityishallintoalueen ulkopuolisella lainkäyttöalueella maksetusta verosta muuta johdu, Hongkongin erityishallintoalueella asuvan henkilön Suomessa olevista lähteistä saamasta tulosta Suomen lakien perusteella ja tämän sopimuksen mukaisesti, joko suoraan tai vähennyksen kautta, maksamasta Suomen verosta myönnetään hyvitys tästä tulosta maksettavaa Hongkongin erityishallintoalueen veroa vastaan edellyttäen, että näin myönnetty hyvitys ei ylitä sitä Hongkongin erityishallintoalueen veron määrää, joka lasketaan tämän tulon osalta Hongkongin erityishallintoalueen verolakien mukaisesti.

2. Jollei Suomen lainsäädännöstä, joka koskee kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamista, muuta johdu (sikäli kuin tämä lainsäädäntö ei vaikuta tässä esitettyyn yleiseen periaatteeseen), kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa seuraavasti:

a) Milloin Suomessa asuva henkilö saa tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Hongkongin erityishallintoalueella, Suomen on, jollei jäljempänä olevan b) kohdan määräyksistä muuta johdu, vähennettävä tämän henkilön Suomen verosta Hongkongin erityishallintoalueen lainsäädännön mukaan ja sopimuksen mukaisesti maksettua Hongkongin erityishallintoalueen veroa vastaava määrä, joka lasketaan saman tulon perusteella kuin minkä perusteella Suomen vero lasketaan.

b) Osinko, jonka Hongkongin erityishallintoalueella asuva yhtiö maksaa yhtiölle, joka asuu Suomessa ja joka välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä, vapautetaan Suomen verosta.

c) Jos Suomessa asuvan henkilön tulo on sopimuksen määräyksen mukaan vapautettu verosta Suomessa, Suomi voi kuitenkin määrätessään tämän henkilön muusta tulosta suoritettavan veron määrää ottaa lukuun verosta vapautetun tulon.

23 artiklaSyrjintäkielto

1. Henkilö, jolla Hongkongin erityishallintoalueen tapauksessa on oikeus oleskella siellä tai joka on perustettu tai muuten muodostettu siellä, ja joka Suomen tapauksessa on Suomen kansalainen, ei toisessa sopimuspuolessa saa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi henkilö, jolla on oleskeluoikeus tai joka on perustettu tai muuten muodostettu tässä toisessa sopimuspuolessa (jos tämä toinen sopimuspuoli on Hongkongin erityishallintoalue), tai tämän toisen sopimuspuolen kansalainen (jos tämä toinen sopimuspuoli on Suomi), samoissa, erityisesti asuinpaikkaa koskevissa olosuhteissa joutuu tai saattaa joutua. Tämän sopimuksen 1 artiklan määräysten estämättä tätä määräystä sovelletaan myös henkilöön, joka ei asu sopimuspuolessa tai molemmissa sopimuspuolissa.

2. Kansalaisuudeton henkilö, joka asuu sopimuspuolessa, ei kummassakaan sopimuspuolessa saa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi henkilö, jolla on oleskeluoikeus sopimuspuolessa (jos sopimuspuoli on Hongkongin erityishallintoalue), tai sopimuspuolen kansalainen (jos sopimuspuoli on Suomi) samoissa, erityisesti kotipaikkaa koskevissa olosuhteissa joutuu tai saattaa joutua.

3. Verotus, joka kohdistuu sopimuspuolessa olevan yrityksen toisessa sopimuspuolessa olevaan kiinteään toimipaikkaan, ei tässä toisessa sopimuspuolessa saa olla epäedullisempi kuin verotus, joka kohdistuu tässä toisessa sopimuspuolessa olevaan samanlaista toimintaa harjoittavaan yritykseen. Tämän määräyksen ei katsota velvoittavan sopimuspuolta myöntämään toisessa sopimuspuolessa asuvalle henkilölle sellaista henkilökohtaista vähennystä verotuksessa, vapautusta verosta ja alennusta veroon siviilisäädyn taikka perheen huoltovelvollisuuden johdosta, jotka myönnetään omassa sopimuspuolessa asuvalle henkilölle.

4. Muussa kuin sellaisessa tapauksessa, jossa 9 artiklan 1 kappaleen, 11 artiklan 4 kappaleen tai 12 artiklan 6 kappaleen määräyksiä sovelletaan, ovat korko, rojalti ja muu maksu, jotka sopimuspuolessa oleva yritys suorittaa toisessa sopimuspuolessa asuvalle henkilölle, vähennyskelpoisia tämän yrityksen verotettavaa tuloa määrättäessä samoin ehdoin kuin maksu ensiksi mainitussa sopimuspuolessa asuvalle henkilölle.

5. Sopimuspuolessa oleva yritys, jonka pääoman toisessa sopimuspuolessa asuva henkilö tai siellä asuvat henkilöt välittömästi tai välillisesti joko kokonaan tai osaksi omistavat tai josta he tällä tavoin määräävät, ei ensiksi mainitussa sopimuspuolessa saa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi ensiksi mainitussa sopimuspuolessa oleva muu samanluonteinen yritys joutuu tai saattaa joutua.

6. Tämän sopimuksen 2 artiklan määräysten estämättä tämän artiklan määräyksiä sovelletaan kaikenlaatuisiin veroihin.

24 artiklaKeskinäinen sopimusmenettely

1. Jos henkilö katsoo, että sopimuspuolen tai molempien sopimuspuolten toimenpiteet ovat johtaneet tai johtavat hänen osaltaan verotukseen, joka on tämän sopimuksen määräysten vastainen, hän voi saattaa asiansa jommankumman sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, ilman että tämä vaikuttaa hänen oikeuteensa käyttää näiden sopimuspuolten sisäisessä oikeusjärjestyksessä olevia oikeussuojakeinoja. Asia on saatettava käsiteltäväksi kolmen vuoden kuluessa siitä kun henkilö sai ensimmäisen kerran tiedon toimenpiteestä, joka on aiheuttanut sopimuksen määräysten vastaisen verotuksen.

2. Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee huomautuksen perustelluksi, mutta ei itse voi saada aikaan tyydyttävää ratkaisua, viranomaisen on pyrittävä toisen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen kanssa keskinäisellä sopimuksella ratkaisemaan asia siinä tarkoituksessa, että vältetään verotus, joka on sopimuksen vastainen. Tehty sopimus pannaan täytäntöön sopimuspuolten sisäisessä lainsäädännössä olevista aikarajoista riippumatta.

3. Sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä keskinäisellä sopimuksella ratkaisemaan sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa syntyvät vaikeudet tai epätietoisuutta aiheuttavat kysymykset. Ne voivat myös neuvotella keskenään kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi sellaisissa tapauksissa, joita ei säännellä sopimuksessa.

4. Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat olla välittömässä yhteydessä keskenään, myös sellaisessa yhteisessä toimikunnassa, johon ne itse kuuluvat tai johon kuuluu heidän edustajiaan, sopimukseen pääsemiseksi siinä merkityksessä kuin tarkoitetaan edellä olevissa kappaleissa.

25 artiklaTietojen vaihtaminen

1. Sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään sellaisia tietoja, jotka ovat ennalta katsottuna olennaisia tämän sopimuksen määräysten soveltamiseksi tai sopimuspuolten tai niiden paikallisviranomaisten lukuun määrättäviä kaikenlaatuisia veroja koskevan sisäisen lainsäädännön hallinnoimiseksi tai toimeenpanemiseksi, mikäli tämän lainsäädännön perusteella tapahtuva verotus ei ole tämän sopimuksen vastainen. Sopimuksen 1 artikla ei rajoita tietojen vaihtamista.

2. Sopimuspuolen 1 kappaleen perusteella vastaanottamia tietoja on käsiteltävä salaisina samalla tavalla kuin tämän sopimuspuolen sisäisen lainsäädännön perusteella saatuja tietoja ja niitä saadaan ilmaista vain henkilöille tai viranomaisille (niihin luettuina tuomioistuimet ja hallintoelimet), jotka määräävät, kantavat tai perivät 1 kappaleessa mainittuja veroja tai käsittelevät näitä veroja koskevia syytteitä tai valituksia. Näiden henkilöiden tai viranomaisten on käytettävä tietoja vain näihin tarkoituksiin. Ne saavat ilmaista tietoja julkisessa oikeudenkäynnissä tai tuomioistuimen ratkaisuissa. Edellä olevan estämättä sopimuspuolen saamia tietoja voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, kun näitä tietoja voidaan käyttää näihin muihin tarkoituksiin molempien sopimuspuolten lainsäädännön mukaan ja tietoja antavan sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen antaa luvan tällaiseen käyttöön.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten ei missään tapauksessa katsota velvoittavan sopimuspuolta:

a) ryhtymään hallintotoimiin, jotka poikkeavat sen tai toisen sopimuspuolen lainsäädännöstä tai hallintokäytännöstä;

b) antamaan tietoja, joita tämän sopimuspuolen tai toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan tai säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia;

c) antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen tai ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä (ordre public).

4. Jos sopimuspuoli pyytää tietoja tämän artiklan mukaisesti, toisen sopimuspuolen on käytettävä tietojenhankintakeinojaan pyydettyjen tietojen hankkimiseksi, vaikka tämä toinen sopimuspuoli ei ehkä tarvitsekaan näitä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Edelliseen virkkeeseen sisältyvän velvollisuuden osalta sovelletaan 3 kappaleen rajoituksia, mutta näiden rajoitusten ei voida milloinkaan katsoa sallivan sitä, että sopimuspuoli kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että tällä sopimuspuolella ei ole tällaisten tietojen osalta verotuksellista intressiä.

5. Tämän artiklan 3 kappaleen määräysten ei voida milloinkaan katsoa sallivan sitä, että sopimuspuoli kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, välittäjän tai edustajan tai uskotun miehen hallussa tai ne koskevat omistusosuuksia henkilössä.

Ks. myös tämän sopimuksen pöytäkirja .

26 artiklaHallituksen lähetystöjen jäsenet

Tämä sopimus ei vaikuta niihin verotusta koskeviin erioikeuksiin, jotka kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen tai erityisten sopimusten määräysten mukaan myönnetään hallituksen lähetystöjen, mukaan lukien konsuliedustustot, jäsenille.

27 artiklaErinäisiä määräyksiä

Tämä sopimus ei miltään osin vaikuta kunkin sopimuspuolen oikeuteen soveltaa veron välttämisen estämistä koskevia sisäisiä lakejaan ja toimenpiteitään, kuvattiinpa ne sellaisina tai ei, mikäli ne eivät aiheuta sopimuksen vastaista verotusta.

28 artiklaVoimaantulo

1. Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti saattaneensa loppuun lainsäädännössään tämän sopimuksen voimaansaattamiseksi edellytetyt menettelyt.

2. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun myöhempi 1 kappaleessa tarkoitetuista ilmoituksista vastaanotetaan, ja sen määräyksiä sovelletaan:

a) Hongkongin erityishallintoalueella:

Hongkongin erityishallintoalueen veron osalta, sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verotusvuosilta;

b) Suomessa:

1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

2) muiden tulosta suoritettavien verojen osalta, veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

3. Suomen tasavallan ja Kiinan kansantasavallan Hongkongin erityishallintoalueen välillä ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Hongkongissa 19 päivänä marraskuuta 2007 tehtyä sopimusta (jäljempänä "vuoden 2007 sopimus") lakataan soveltamasta veroihin, joihin tätä sopimusta 2 kappaleen määräysten mukaisesti sovelletaan. Vuoden 2007 sopimus lakkaa olemasta voimassa sinä viimeisenä ajankohtana, jona sitä edellä olevan tämän kappaleen määräyksen mukaan sovelletaan.

29 artiklaPäättyminen

Tämä sopimus on voimassa, kunnes jompikumpi sopimuspuoli sen irtisanoo. Kumpikin sopimuspuoli voi viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä irtisanoa sopimuksen antamalla toiselle sopimuspuolelle kirjallisen irtisanomisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen jonkin kalenterivuoden päättymistä. Tässä tapauksessa sopimuksen soveltaminen lakkaa:

a) Hongkongin erityishallintoalueella:

Hongkongin erityishallintoalueen veron osalta, ilmoituksen antamisvuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verotusvuosilta;

b) Suomessa:

1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan ilmoituksen antamisvuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

2) muiden tulosta suoritettavien verojen osalta, veroihin, jotka määrätään ilmoituksen antamisvuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen.