18/2023

1 §

2 §

3 §

4 §

1 artikla

Osapuolet sitoutuvat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti selvittämään mahdolliset kansainväliset riidat, joissa ne ovat osallisina, rauhanomaisin keinoin siten, ettei kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta eikä oikeudenmukaisuutta vaaranneta, sekä pidättymään kansainvälisissä suhteissaan voimankäytöllä uhkaamisesta ja sen käyttämisestä tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien kanssa.

2 artikla

Osapuolet edistävät rauhallisten ja ystävällisten kansainvälisten suhteiden edelleen kehittämistä vahvistamalla vapaita instituutioitaan, lisäämällä ymmärrystä näiden instituutioiden perustana olevista periaatteista sekä edistämällä vakauden ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Osapuolet pyrkivät poistamaan ristiriitoja kansainvälisessä talouspolitiikassaan ja edistävät yksittäisten tai kaikkien osapuolten välistä talousyhteistyötä.

3 artikla

Jotta tämän sopimuksen tavoitteet saavutettaisiin tehokkaammin, osapuolet ylläpitävät ja kehittävät yhdessä ja erikseen, jatkuvan ja tehokkaan oman valmistautumisen ja keskinäisen avun pohjalta, kansallista ja yhteistä kykyään puolustautua aseellisia hyökkäyksiä vastaan.

4 artikla

Osapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun jokin osapuolista katsoo jonkin osapuolen alueellisen koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden olevan uhattuna.

5 artikla

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan, ja tämän vuoksi osapuolet sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tehdään, kukin osapuoli käyttää Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa tunnustettua oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen ja auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta yhtä tai useampaa osapuolta ryhtymällä viipymättä erikseen ja yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Kaikista tällaisista aseellisista hyökkäyksistä ja kaikista toimenpiteistä, joihin niiden vuoksi ryhdytään, ilmoitetaan välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet lopetetaan, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

6 artikla [Sopimuksen 5 artiklan soveltamisalaan kuuluvien alueiden määritelmä tarkistettiin Kreikan ja Turkin liittymisestä 22 päivänä lokakuuta 1951 tehdyn Pohjois-Atlantin sopimuksen pöytäkirjan 2 artiklalla.]

Sovellettaessa 5 artiklaa katsotaan yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistetun aseellisen hyökkäyksen tarkoittavan aseellista hyökkäystä, joka kohdistuu

Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa sijaitsevaan osapuolen alueeseen, Ranskan Algerian-departementteihin [Pohjois-Atlantin neuvosto ilmoitti 16 päivänä tammikuuta 1963, ettei entisiin Ranskan Algerian-departementteihin enää sovellettu tämän sopimuksen asianomaisia määräyksiä 3 päivästä heinäkuuta 1962 lukien.], Turkin alueeseen tai osapuolen lainkäyttövaltaan kuuluviin saariin, jotka sijaitsevat Kravun kääntöpiirin pohjoispuolisella Pohjois-Atlantin alueella;

osapuolen joukkoihin, aluksiin tai ilma-aluksiin näiden ollessa edellä mainituilla alueilla, muulla sellaisella Euroopan alueella, jolla jonkin osapuolen miehitysjoukkoja on ollut sijoitettuna sopimuksen voimaantulopäivänä, Välimerellä tai Kravun kääntöpiirin pohjoispuolisella Pohjois-Atlantin alueella tai näiden alueiden yläpuolella.

7 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta eikä sen tulkita vaikuttavan millään tavoin niihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joita osapuolilla on Yhdistyneiden kansakuntien jäseninä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan perusteella, eikä turvallisuusneuvoston ensisijaiseen vastuuseen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä.

8 artikla

Kukin osapuoli vakuuttaa, ettei mikään sen ja toisen osapuolen tai kolmannen valtion välillä tällä hetkellä voimassa oleva kansainvälinen sitoumus ole tämän sopimuksen määräysten vastainen, ja sitoutuu olemaan tekemättä mitään tämän sopimuksen vastaista kansainvälistä sitoumusta.

9 artikla

Osapuolet perustavat neuvoston, jossa kukin osapuoli on edustettuna, käsittelemään tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia asioita. Neuvosto organisoidaan siten, että se voi kokoontua nopeasti milloin tahansa. Neuvosto asettaa tarvittavat aputoimielimet; se perustaa viipymättä erityisesti puolustuskomitean, joka antaa suosituksia 3 ja 5 artiklan täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

10 artikla

Osapuolet voivat yksimielisellä suostumuksella kutsua muun Euroopan valtion liittymään tähän sopimukseen, jos kyseinen valtio voi edistää sopimuksen periaatteita ja myötävaikuttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuteen. Siten kutsuttu valtio voi tulla sopimuksen osapuoleksi tallettamalla liittymiskirjansa Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Amerikan Yhdysvaltojen hallitus ilmoittaa kullekin osapuolelle kunkin liittymiskirjan tallettamisesta.

11 artikla

Osapuolet ratifioivat tämän sopimuksen ja panevat sen määräykset täytäntöön valtiosääntönsä mukaisia menettelyjä noudattaen. Ratifioimiskirjat talletetaan mahdollisimman pian Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Tämä hallitus ilmoittaa kustakin tallettamisesta kaikille muille allekirjoittajille. Sopimus tulee voimaan sen ratifioineiden valtioiden välillä, kun allekirjoittajien enemmistö, mukaan lukien Alankomaat, Belgia, Kanada, Luxemburg, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat, on tallettanut ratifioimiskirjansa, ja muiden valtioiden osalta se tulee voimaan niiden ratifioimiskirjojen tallettamispäivänä.( [Sopimus tuli voimaan 24 päivänä elokuuta 1949 kaikkien allekirjoittajavaltioiden talletettua ratifioimiskirjansa.])

12 artikla

Sopimuksen oltua voimassa kymmenen vuotta tai milloin tahansa sen jälkeen osapuolet neuvottelevat keskenään sopimuksen tarkistamiseksi, jos jokin osapuoli sitä pyytää, ottaen huomioon ne tekijät, jotka kyseisenä ajankohtana vaikuttavat rauhaan ja turvallisuuteen Pohjois-Atlantin alueella, mukaan lukien maailmanlaajuisten ja alueellisten sopimusten kehittäminen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

13 artikla

Sopimuksen oltua voimassa kaksikymmentä vuotta osapuoli voi luopua olemasta osapuoli vuoden kuluttua siitä, kun se on ilmoittanut sopimuksen irtisanomisesta Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle, joka ilmoittaa muiden osapuolten hallituksille kunkin irtisanomisilmoituksen tallettamisesta.

14 artikla

Tämä sopimus, jonka englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistoon. Tämä hallitus toimittaa asianmukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset muiden allekirjoittajien hallituksille.

POHJOIS-ATLANTIN SOPIMUKSEN PÖYTÄKIRJA SUOMEN TASAVALLAN LIITTYMISESTÄ

Washingtonissa 4 päivänä huhtikuuta 1949 allekirjoitetun Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolet, jotka

ovat vakuuttuneita siitä, että Suomen tasavallan liittyminen Pohjois-Atlantin sopimukseen lisää Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta,

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla

Välittömästi tämän pöytäkirjan tultua voimaan Pohjois-Atlantin liiton pääsihteeri toimittaa kaikkien osapuolten puolesta Suomen tasavallan hallitukselle kutsun liittyä Pohjois-Atlantin sopimukseen. Suomen tasavallasta tulee sopimuksen 10 artiklan mukaisesti sopimuksen osapuoli sinä päivänä, jona se tallettaa liittymiskirjansa Amerikan yhdysvaltojen hallituksen huostaan.

II artikla

Tämä pöytäkirja tulee voimaan, kun kaikki Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolet ovat ilmoittaneet Amerikan yhdysvaltojen hallitukselle hyväksyneensä pöytäkirjan. Amerikan yhdysvaltojen hallitus ilmoittaa kaikille Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolille kunkin tällaisen ilmoituksen vastaanottamispäivän ja pöytäkirjan voimaantulopäivän.

III artikla

Tämä pöytäkirja, jonka englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Amerikan yhdysvaltojen hallituksen arkistoon. Tämä hallitus toimittaa asianmukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset pöytäkirjasta kaikkien Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten hallituksille.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Allekirjoitettu Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2022

Albanian tasavallan puolesta:

Belgian kuningaskunnan puolesta:

Bulgarian tasavallan puolesta:

Kanadan puolesta:

Kroatian tasavallan puolesta:

Tšekin tasavallan puolesta:

Tanskan kuningaskunnan puolesta:

Viron tasavallan puolesta:

Ranskan tasavallan puolesta:

Saksan liittotasavallan puolesta:

Helleenien tasavallan puolesta:

Unkarin puolesta:

Islannin tasavallan puolesta:

Italian tasavallan puolesta:

Latvian tasavallan puolesta:

Liettuan tasavallan puolesta:

Luxemburgin suurherttuakunnan puolesta:

Montenegron puolesta:

Alankomaiden kuningaskunnan puolesta:

Pohjois-Makedonian tasavallan puolesta:

Norjan kuningaskunnan puolesta:

Puolan tasavallan puolesta:

Portugalin tasavallan puolesta:

Romanian puolesta:

Slovakian tasavallan puolesta:

Slovenian tasavallan puolesta:

Espanjan kuningaskunnan puolesta:

Turkin tasavallan puolesta:

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan puolesta:

Amerikan yhdysvaltojen puolesta:

SOPIMUS POHJOIS-ATLANTIN LIITON, KANSALLISTEN EDUSTAJIEN JA KANSAINVÄLISEN HENKILÖSTÖN ASEMASTA

Tämän sopimuksen allekirjoittajavaltiot, jotka

katsovat, että Pohjois-Atlantin liitolla, sen kansainvälisellä henkilöstöllä ja liiton kokouksiin osallistuvilla jäsenvaltioiden edustajilla on tehtäviensä hoitamista ja tarkoitustensa täyttämistä varten oltava seuraavassa määritelty asema,

ovat sopineet seuraavasta:

I OSA. YLEISTÄ

I artikla

Tässä sopimuksessa

”liitto” tarkoittaa Pohjois-Atlantin liittoa, joka koostuu neuvostosta ja sen aputoimielimistä;

”neuvosto” tarkoittaa Pohjois-Atlantin sopimuksen 9 artiklan mukaisesti perustettua neuvostoa ja neuvoston sijaisia;

”aputoimielimet” tarkoittaa neuvoston perustamaa tai sen alaisuudessa toimivaa elintä, komiteaa tai yksikköä, lukuun ottamatta niitä, joihin tätä sopimusta ei II artiklan mukaan sovelleta;

”neuvoston sijaisten puheenjohtaja” tarkoittaa hänen poissa ollessaan myös hänen sijaisenaan toimivaa varapuheenjohtajaa.

II artikla

Tätä sopimusta ei sovelleta Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti perustettuihin sotilasesikuntiin eikä, jollei neuvosto toisin päätä, muihin sotilaselimiin.

III artikla

Liitto ja jäsenvaltiot tekevät kaikkina aikoina yhteistyötä helpottaakseen asianmukaista lainkäyttöä, varmistaakseen poliisin määräysten noudattamisen ja estääkseen tämän sopimuksen mukaisten vapauksien ja erioikeuksien väärinkäytön. Jos jäsenvaltio katsoo, että tällä sopimuksella myönnettyä vapautta tai erioikeutta on käytetty väärin, kyseinen valtio ja liitto tai kyseiset jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään selvittääkseen, onko tällaista väärinkäyttöä tapahtunut, ja jos on, pyrkiäkseen varmistamaan, ettei se toistu. Edellä sanotun tai muiden tämän sopimuksen määräysten estämättä jäsenvaltio, joka katsoo henkilön käyttäneen väärin erioikeuttaan oleskella maassa tai muuta hänelle tällä sopimuksella myönnettyä erioikeutta tai vapautta, voi vaatia häntä poistumaan jäsenvaltion alueelta.

II OSA. LIITTO

IV artikla

Liitolla on oikeushenkilöllisyys; sillä on kelpoisuus tehdä sopimuksia, hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä panna vireille oikeudenkäyntejä.

V artikla

Liitto sekä sen omaisuus ja varat, sijaintipaikastaan ja haltijastaan riippumatta, nauttivat koskemattomuutta kaikenlaisen lainkäytön suhteen, paitsi siltä osin kuin liiton puolesta toimiva neuvoston sijaisten puheenjohtaja voi yksittäistapauksessa nimenomaisesti sallia tästä koskemattomuudesta luopumisen. Koskemattomuudesta luopumisen ei kuitenkaan katsota koskevan omaisuuden ulosottoon tai takavarikointiin liittyviä toimenpiteitä.

VI artikla

Liiton toimitilat ovat loukkaamattomat. Liiton omaisuus ja varat, sijaintipaikastaan ja haltijastaan riippumatta, nauttivat koskemattomuutta etsinnän, pakko-oton, menettämisseuraamusten, pakkolunastuksen ja muunlaisen puuttumisen suhteen.

VII artikla

Liiton arkisto ja kaikki liitolle kuuluvat tai sen hallussa olevat asiakirjat ovat sijainnistaan riippumatta loukkaamattomat.

VIII artikla

Minkään varainkäytön valvonnan, sääntelyn tai maksuaikarajoitusten rajoittamatta

liitto voi pitää hallussaan mitä tahansa valuuttaa ja pitää minkä tahansa valuutan määräisiä tilejä;

liitto voi vapaasti siirtää varojaan maasta toiseen tai minkä tahansa maan sisällä ja muuntaa hallussaan olevaa valuuttaa toiseksi valuutaksi kulloinkin edullisimman virallisen myynti- tai ostokurssin mukaan.

Käyttäessään 1 kohdan mukaisia oikeuksiaan liitto ottaa asianmukaisesti huomioon jäsenvaltion mahdollisesti esittämät vaateet ja panee ne täytäntöön siltä osin kuin se on käytännössä mahdollista.

IX artikla

Liitto, sen varat, tulot ja muu omaisuus vapautetaan

kaikista välittömistä veroista; liitto ei kuitenkaan vaadi vapautusta veroista tai maksuista, jotka peritään yksinomaan vastikkeina julkisista palveluista;

kaikista liiton viralliseen käyttöönsä tuomien tai viemien tavaroiden tuonti- ja vientitulleista sekä määrällisistä tuonti- ja vientirajoituksista; tämän vapautuksen mukaisesti maahan tuotavia tavaroita ei saa luovuttaa myymällä eikä lahjoittamalla niiden tuontimaassa muutoin kuin kyseisen maan hallituksen hyväksymin edellytyksin;

liiton julkaisujen osalta kaikista tuonti- ja vientitulleista sekä määrällisistä tuonti- ja vientirajoituksista.

X artikla

Vaikka liitto ei pääsääntöisesti vaadi vapautusta irtaimen ja kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvistä valmisteveroista ja myyntiveroista, jäsenvaltiot tekevät kuitenkin mahdollisuuksien mukaan asianmukaiset hallinnolliset järjestelyt näiden verojen poistamiseksi tai palauttamiseksi, kun liitto hankkii viralliseen käyttöönsä merkittävästi sellaista omaisuutta, josta näitä veroja on peritty tai voidaan periä.

XI artikla

Liiton viralliseen kirjeenvaihtoon ja muuhun viralliseen viestintään ei kohdisteta sensuuria.

Liitolla on oikeus käyttää salakirjoitusta sekä lähettää ja vastaanottaa kirjeenvaihtoa kuriirin välityksellä tai sinetöidyissä säkeissä, jotka nauttivat samoja vapauksia ja erioikeuksia kuin diplomaattikuriirit ja –säkit.

Minkään tämän artiklan määräyksen ei tulkita estävän sellaisten asianmukaisten turvatoimien toteuttamista, joista määrätään jäsenvaltion ja liiton puolesta toimivan neuvoston välisellä sopimuksella.

III OSA. JÄSENVALTIOIDEN EDUSTAJAT

XII artikla

Jokaisella, jonka jäsenvaltio on nimennyt pääasialliseksi pysyväksi edustajakseen liittoon toisen jäsenvaltion alueelle, sekä sellaisilla hänen virallisen henkilöstönsä jäsenillä, jotka oleskelevat tällä alueella ja joista on sovittu nimenneen valtion ja liiton välillä sekä liiton ja oleskeluvaltion välillä, on samat vapaudet ja erioikeudet kuin diplomaattisilla edustajilla ja heidän vastaavassa asemassa olevalla virallisella henkilöstöllään.

XIII artikla

Neuvostossa tai sen aputoimielimissä toimivalla jäsenvaltion edustajalla, joka ei kuulu sopimuksen XII artiklan soveltamisalaan, on hänen oleskellessaan toisen jäsenvaltion alueella tehtäviensä hoitamista varten seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

sama koskemattomuus henkilön pidättämisen ja vapauden riistämisen suhteen kuin vastaavassa asemassa olevalla diplomaattisella henkilöstöllä;

vapautus lainkäytöstä sen suhteen, mitä hän puhuu, kirjoittaa ja tekee virallisessa ominaisuudessaan;

kaikkien asiakirjojen loukkaamattomuus;

oikeus käyttää salakirjoitusta sekä vastaanottaa ja lähettää asiakirjoja tai kirjeenvaihtoa kuriirin välityksellä tai sinetöidyissä säkeissä;

sama henkilökohtainen vapautus ja puolison vapautus maahantulorajoituksista, ulkomaalaisten rekisteröinnistä ja kansallisista palveluvelvollisuuksista kuin vastaavassa asemassa olevalla diplomaattisella henkilöstöllä;

samat helpotukset valuuttaa ja valuutanvaihtoa koskevien rajoitusten suhteen kuin vastaavassa asemassa olevalla diplomaattisella henkilöstöllä;

samat henkilökohtaisia matkatavaroita koskevat vapaudet ja helpotukset kuin vastaavassa asemassa olevalla diplomaattisella henkilöstöllä;

oikeus tuoda huonekalunsa ja muut tavaransa maahan tullitta saapuessaan sinne ensimmäistä kertaa ottaakseen vastaan tehtävänsä sekä oikeus viedä tällaiset huonekalut ja muut tavarat tullitta maasta tehtäviensä siellä päättyessä, kummassakin tapauksessa kuitenkin sellaisin edellytyksin, jotka oikeuksien käyttömaan hallitus mahdollisesti katsoo tarpeellisiksi;

oikeus tuoda yksityinen moottoriajoneuvonsa väliaikaisesti maahan tullitta henkilökohtaista käyttöään varten ja sen jälkeen viedä se maasta tullitta, kummassakin tapauksessa kuitenkin sellaisin edellytyksin, jotka kyseisen maan hallitus mahdollisesti katsoo tarpeellisiksi.

Jos jokin vero määräytyy maksettavaksi maassa asumisen perusteella, asumisajaksi ei katsota aikaa, jona tämän artiklan soveltamisalaan kuuluva edustaja oleskelee toisen jäsenvaltion alueella tehtäviensä suorittamista varten. Hänet vapautetaan verotuksesta erityisesti hänelle näinä palveluskausina maksettavien virallisen palkan ja palkkaetujen osalta.

Tässä artiklassa ”edustajalla” tarkoitetaan kaikkia valtuuskuntien edustajia, neuvonantajia ja teknisiä asiantuntijoita. Kukin jäsenvaltio ilmoittaa muille asianomaisille jäsenvaltioille näiden pyynnöstä niiden edustajiensa nimet, joihin tätä artiklaa sovelletaan, sekä sen, kuinka kauan he todennäköisesti oleskelevat näiden muiden jäsenvaltioiden alueilla.

XIV artikla

Jäsenvaltion edustajan mukana olevalla virallisella toimistohenkilöstöllä, joka ei kuulu XII tai XIII artiklan soveltamisalaan, on oleskellessaan toisen jäsenvaltion alueella tehtäviensä hoitamista varten XIII artiklan 1 kohdan b, c, e, f, h ja i alakohdassa sekä 2 kohdassa määrätyt erioikeudet ja vapaudet.

XV artikla

Jäsenvaltioiden edustajille ja heidän henkilöstölleen ei myönnetä erioikeuksia ja vapauksia heidän henkilökohtaisen etunsa vuoksi vaan tarkoituksena turvata heidän Pohjois-Atlantin sopimukseen liittyvien tehtäviensä itsenäinen hoitaminen. Siten jäsenvaltiolla on paitsi oikeus myös velvollisuus luopua edustajiensa ja näiden henkilöstön jäsenten koskemattomuudesta, jos se katsoo, että koskemattomuus haittaisi lainkäyttöä, ja jos siitä voidaan luopua rajoittamatta niitä tarkoituksia, joita varten se on myönnetty.

XVI artikla

Sopimuksen XII–XIV artiklan määräykset eivät edellytä, että valtio myöntää niissä tarkoitettuja erioikeuksia tai vapauksia kansalaiselleen tai edustajanaan tai edustajansa henkilöstön jäsenenä toimivalle henkilölle.

IV OSA. KANSAINVÄLINEN HENKILÖSTÖ JA KANSAINVÄLISET ASIANTUNTIJAT LIITON ERITYISTEHTÄVISSÄ

XVII artikla

Niistä liiton virkamiesten ryhmistä, joihin sovelletaan XVIII–XX artiklaa, sovitaan neuvoston sijaisten puheenjohtajan ja kunkin asianomaisen jäsenvaltion kesken. Neuvoston sijaisten puheenjohtaja ilmoittaa jäsenvaltioille näihin ryhmiin kuuluvien virkamiesten nimet.

XVIII artikla

Liiton virkamiehet, joista sovitaan XVII artiklan mukaisesti,

vapautetaan lainkäytöstä sen suhteen, mitä he puhuvat, kirjoittavat ja tekevät virallisessa ominaisuudessaan ja toimivaltansa rajoissa;

saavat yhdessä puolisoidensa ja kanssaan asuvien ja huollettavinaan olevien lähiomaistensa kanssa samat vapautukset maahantulorajoituksista ja ulkomaalaisten rekisteröinnistä kuin vastaavassa asemassa oleva diplomaattinen henkilöstö;

saavat samat helpotukset valuuttaa ja valuutanvaihtoa koskevien rajoitusten suhteen kuin vastaavassa asemassa oleva diplomaattinen henkilöstö;

saavat yhdessä puolisoidensa ja kanssaan asuvien ja huollettavinaan olevien lähiomaistensa kanssa samat kotiuttamiseen liittyvät helpotukset kansainvälisten kriisien aikana kuin vastaavassa asemassa oleva diplomaattinen henkilöstö;

ovat oikeutettuja tuomaan huonekalunsa ja muut tavaransa maahan tullitta saapuessaan sinne ensimmäistä kertaa ottaakseen vastaan tehtävänsä sekä oikeutettuja viemään tällaiset huonekalut ja muut tavarat maasta tullitta tehtäviensä siellä päättyessä, kummassakin tapauksessa kuitenkin sellaisin edellytyksin, jotka oikeuden käyttömaan hallitus mahdollisesti katsoo tarpeellisiksi;

ovat oikeutettuja tuomaan yksityiset moottoriajoneuvonsa väliaikaisesti maahan tullitta henkilökohtaista käyttöään varten ja sen jälkeen viemään ne maasta tullitta, kummassakin tapauksessa kuitenkin sellaisin edellytyksin, jotka kyseisen maan hallitus mahdollisesti katsoo tarpeellisiksi.

XIX artikla

Liiton virkamiehet, joista sovitaan XVII artiklan mukaisesti, vapautetaan niiden palkkojen ja palkkaetujen verotuksesta, jotka liitto maksaa heille tällaisina virkamiehinä. Kukin jäsenvaltio voi kuitenkin sopia liiton puolesta toimivan neuvoston kanssa järjestelystä, jonka mukaan kyseinen jäsenvaltio ottaa palvelukseen ja antaa liiton käyttöön kaikki sellaiset kansalaisensa, joiden on määrä työskennellä osana liiton kansainvälistä henkilöstöä (lukuun ottamatta pysyvästi muualla kuin jäsenvaltion alueella asuvia kansalaisia, jos jäsenvaltio niin tahtoo), ja maksaa näiden henkilöiden palkat ja palkkaedut omista varoistaan, määräämänsä palkkataulukon mukaisesti. Kyseinen jäsenvaltio voi periä veroa näin maksettavista palkoista ja palkkaeduista, mutta muut jäsenvaltiot vapauttavat ne verotuksesta. Jos jäsenvaltio tekee tällaisen järjestelyn ja sitä myöhemmin muutetaan tai se irtisanotaan, jäsenvaltiot eivät enää ole tämän artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti velvollisia vapauttamaan kansalaisilleen maksettavia palkkoja ja palkkaetuja verotuksesta.

XX artikla

Sopimuksen XVIII ja XIX artiklassa määrättyjen vapauksien ja erioikeuksien lisäksi liiton toimeenpaneva sihteeri, Pohjois-Atlantin puolustustuotannon koordinaattori ja muut vastaavassa asemassa olevat pysyvät virkamiehet, joista neuvoston sijaisten puheenjohtaja ja jäsenvaltioiden hallitukset voivat sopia keskenään, saavat ne erioikeudet ja vapaudet, jotka tavallisesti myönnetään vastaavassa asemassa olevalle diplomaattiselle henkilöstölle.

XXI artikla

Liiton puolesta suoritettaviin erityistehtäviin palkatuilla asiantuntijoilla (muilla kuin XVIII–XX artiklan soveltamisalaan kuuluvilla virkamiehillä) on seuraavat erioikeudet ja vapaudet siltä osin kuin se on tarpeen heidän tehtäviensä tehokkaan hoitamisen kannalta heidän oleskellessaan jäsenvaltion alueella tehtäviensä suorittamista varten:

koskemattomuus henkilöiden pidättämisen ja vapauden riistämisen sekä heidän henkilökohtaisten matkatavaroidensa takavarikoinnin suhteen;

vapautus lainkäytöstä sen suhteen, mitä he puhuvat, kirjoittavat ja tekevät suorittaessaan virallisia tehtäviään liiton puolesta;

samat helpotukset valuuttaa ja valuutanvaihtoa koskevien rajoitusten ja henkilökohtaisten matkatavaroiden suhteen, jotka vieraiden valtioiden hallitusten virkamiehillä on tilapäisillä virkamatkoilla;

kaikkien heidän työhönsä liitossa liittyvien asiakirjojen loukkaamattomuus.

Neuvoston sijaisten puheenjohtaja ilmoittaa kyseisille jäsenvaltioille tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien asiantuntijoiden nimet.

XXII artikla

Erioikeudet ja vapaudet myönnetään virkamiehille ja asiantuntijoille liiton etujen vuoksi eikä henkilöiden henkilökohtaisen edun vuoksi. Neuvoston sijaisten puheenjohtajalla on oikeus ja velvollisuus luopua virkamiehen tai asiantuntijan koskemattomuudesta, jos hän katsoo, että koskemattomuus haittaisi lainkäyttöä, ja jos siitä voidaan luopua rajoittamatta liiton etuja.

XXIII artikla

Sopimuksen XVIII, XX ja XXI artiklan määräykset eivät edellytä, että valtio myöntää kansalaiselleen niissä tarkoitettuja erioikeuksia tai vapauksia, lukuun ottamatta

vapautusta lainkäytöstä sen suhteen, mitä hän puhuu, kirjoittaa ja tekee suorittaessaan virallisia tehtäviään liiton puolesta;

kaikkien hänen työhönsä liitossa liittyvien asiakirjojen loukkaamattomuutta;

helpotuksia valuuttaa ja valuutanvaihtoa koskevien rajoitusten suhteen siltä osin kuin ne ovat tarpeen hänen tehtäviensä tehokkaan hoitamisen kannalta.

V OSA. RIITOJEN RATKAISEMINEN

XXIV artikla

Neuvosto järjestää asianmukaiset tavat, joilla ratkaistaan

sopimusriidat ja muut yksityisoikeudelliset riidat, joissa liitto on osapuolena;

riidat, jotka koskevat sellaista liiton virkamiestä tai asiantuntijaa, johon sovelletaan tämän sopimuksen IV osaa ja joka virallisen asemansa vuoksi nauttii koskemattomuutta, jollei koskemattomuudesta ole luovuttu XXII artiklan määräysten mukaisesti.

VI OSA. TÄYDENTÄVÄT SOPIMUKSET

XXV artikla

Liiton puolesta toimiva neuvosto voi tehdä jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden kanssa täydentäviä sopimuksia, joilla mukautetaan tämän sopimuksen määräyksiä kyseisen valtion tai kyseisten valtioiden osalta.

VII OSA. LOPPUMÄÄRÄYKSET

XXVI artikla

Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten liiton jäsenvaltioille, ja se ratifioidaan. Ratifioimiskirjat talletetaan Amerikan yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Tämä hallitus ilmoittaa kustakin tallettamisesta kaikille allekirjoittajavaltioille.

Kun kuusi allekirjoittajavaltiota on tallettanut ratifioimiskirjansa, tämä sopimus tulee voimaan näiden valtioiden osalta. Kunkin muun allekirjoittajavaltion osalta sopimus tulee voimaan kyseisen valtion ratifioimiskirjan tallettamispäivänä.

XXVII artikla

Osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen antamalla kirjallisen irtisanomisilmoituksen Amerikan yhdysvaltojen hallitukselle, joka ilmoittaa kaikista irtisanomisilmoituksista kaikille allekirjoittajavaltioille. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun Amerikan yhdysvaltojen hallitus on vastaanottanut ilmoituksen.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen. Tehty Ottawassa kahdentenakymmenentenä päivänä syyskuuta 1951 yhtenä ranskan- ja englanninkielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Amerikan yhdysvaltojen hallituksen arkistoon. Tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittajavaltioille.