Valtioneuvoston asetus Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
- Julkaisupäivä
- Allekirjoituspäivä
- Sähköinen sopimussarja
- Sopimusteksti
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (573/2016) 2 §:n nojalla:
1 §
Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehtyyn yleissopimukseen (SopS 80/1989) Strasbourgissa 6 päivänä maaliskuuta 1959 tehty kolmas lisäpöytäkirja on voimassa 4 päivästä elokuuta 2016 niin kuin siitä on sovittu.
Eduskunta on hyväksynyt lisäpöytäkirjan 24 päivänä toukokuuta 2016. Tasavallan presidentti on hyväksynyt lisäpöytäkirjan 29 päivänä kesäkuuta 2016. Liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 4 päivänä elokuuta 2016.
2 §
Suomi on lisäpöytäkirjan liittymiskirjan tallettamisen yhteydessä tehnyt seuraavan varauman:
Lisäpöytäkirjan 3 artiklan 2 kohta ei sido Suomea. Suomen lainsäädäntö mahdollistaa ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanon. Välitystuomiot pannaan täytäntöön välimiesmenettelylain (967/1992) 54 ja 55 §:n mukaisesti, mikä perustuu ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyn New Yorkin yleissopimuksen määräyksiin. Lainsäädäntö soveltuu lisäpöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin välitystuomioihin. Välitystuomion täytäntöönpanoa koskeva hakemus toimitetaan käräjäoikeudelle.
3 §
Lisäpöytäkirjan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
4 §
Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (573/2016) tulee voimaan 16 päivänä elokuuta 2016.
5 §
Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä elokuuta 2016.
EUROOPAN NEUVOSTON ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA TEHDYN YLEISSOPIMUKSEN KOLMAS LISÄPÖYTÄKIRJA
Tämän lisäpöytäkirjan allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Euroopan neuvoston jäseniä, ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tai ovat kyseisen yleissopimuksen osapuolia ja ovat samalla Euroopan neuvoston kansallisten pakolaisten ja ylimääräisen väestön asutusrahaston jäseniä 1 , ja jotka
ottavat huomioon asutusrahaston perussäännön 2 1 ja 9 artiklan g alakohdan määräykset,
ottavat huomioon Euroopan neuvoston perussäännön 40 artiklan,
tahtovat määritellä asutusrahaston omaisuuden, varojen ja toiminnan oikeudellisen kehyksen sekä sen toimielinten ja virkamiesten oikeudellisen aseman,
katsovat, että tässä yhteydessä on tarpeen helpottaa rahastolle määrättyjen tarkoitusten toteuttamista alentamalla mahdollisimman paljon rahaston toimintaan sovellettavia välittömiä ja välillisiä veroja, jotka viime kädessä kannetaan rahaston myöntämien lainojen saajilta,
tahtovat täydentää Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen määräyksiä asutusrahaston osalta,
ovat sopineet seuraavasta:
I osa
Perussääntö, henkilöllisyys ja oikeuskelpoisuus
1 artikla
Euroopan neuvoston asutusrahaston perussääntö, sellaisena kuin ministerikomitea on hyväksynyt sen päätöslauselmalla (56) 9 tai sellaisena kuin se on ministerikomitean tai perussäännön 9 artiklan h alakohdan rajoissa toimivan hallintoelimen muuttamana, on tämän lisäpöytäkirjan erottamaton osa.
Euroopan neuvoston asutusrahastolla on täysi oikeushenkilöllisyys ja erityisesti kelpoisuus
i tehdä sopimuksia;
ii hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta;
iii panna vireille oikeudenkäyntejä
iv suorittaa sille määrättyihin tarkoituksiin liittyviä toimintoja.
Rahaston toimintaa, toimia ja sopimuksia säännellään tällä lisäpöytäkirjalla, rahaston perussäännöllä ja perussäännön mukaisesti annetuilla määräyksillä. Lisäksi yksittäistapauksissa voidaan soveltaa kansallista lakia, jos rahasto nimenomaisesti suostuu siihen ja jollei kyseinen laki poikkea tästä lisäpöytäkirjasta eikä rahaston perussäännöstä.
II osa
Tuomioistuimet, omaisuus, varat, toiminta
2 artikla
Rahaston jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai toimivaltainen tuomioistuin sellaisessa valtiossa, jonka alueella rahasto on sopinut lainasta tai taannut lainan, voi tutkia kanteen, jossa rahasto on vastaajana.
Tästä poiketen
i rahaston jäsenvaltio tai jäsenvaltion puolesta toimiva tai siltä siirtyneitä oikeuksia vaativa henkilö ei saa nostaa kannetta rahastoa vastaan eikä rahasto saa vastaavasti nostaa kannetta jäsenvaltiota tai edellä mainittua henkilöä vastaan tällaisissa tuomioistuimissa;
ii riidat, jotka johtuvat rahaston ja sen jäsenvaltion tai tämän jäsenvaltion hyväksymän muun lainanottajan välisestä laina- tai takuusopimuksesta, ratkaistaan välimiesmenettelyssä noudattaen kyseisessä sopimuksessa määrättyä menettelyä. Rahaston tekemistä laina- tai takuusopimuksista johtuvat riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä noudattaen perussäännön 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti laadituissa lainaehdoissa tarkoitettuja järjestelyjä.
3 artikla
Rahaston omaisuus ja varat ovat sijaintipaikastaan ja haltijastaan riippumatta vapaat kaikenlaisesta takavarikoinnista ja ulosmittauksesta, kunnes rahastoa vastaan on annettu täytäntöönpanokelpoinen tuomio, johon ei voi enää hakea muutosta tavanomaisin muutoksenhakukeinoin.
Sellaisen välitystuomion, joka perustuu 2 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaiseen välimiesmenettelyyn, täytäntöönpano tapahtuu rahaston jäsenvaltioiden alueella kunkin tällaisen jäsenvaltion laillisten menettelyjen mukaisesti, ja sen jälkeen, kun välitystuomio on vahvistettu täytäntöönpantavaksi noudattaen sitä menettelyä, jota sovelletaan valtiossa, jonka alueella välitystuomio pannaan täytäntöön; tätä vahvistamista varten muita tarkistuksia ei tule vaatia kuin sen todentamista, että välitystuomio on aito, että se on rahaston lainaehtojen toimivalta- ja menettelymääräysten mukainen ja ettei se ole ristiriidassa kyseisessä maassa annetun lainvoimaisen tuomion kanssa. Lisäpöytäkirjan allekirjoittajat ilmoittavat ratifioimiskirjansa tallettamisen yhteydessä Euroopan neuvoston pääsihteerin välityksellä muille lisäpöytäkirjan allekirjoittajille, mikä viranomainen on niiden kansallisen lain mukaan toimivaltainen suorittamaan tämän muodollisuuden.
4 artikla
Rahaston omaisuus ja varat ovat sijaintipaikastaan ja haltijastaan riippumatta vapaat etsinnästä, pakko-otosta, menettämisseuraamuksesta, pakkolunastuksesta sekä kaikista muista täytäntöönpanoon tai lakiin perustuvista pakkotoimista.
Rahaston toiminnassa käytettävät rakennukset ja toimitilat sekä sen arkistot ovat loukkaamattomat.
5 artikla
Siltä osin kuin on tarpeen rahastolle määrättyjen tarkoitusten saavuttamiseksi, rahasto voi
a pitää hallussaan mitä tahansa valuuttaa ja pitää tilejä minkä tahansa valuutan määräisinä;
b siirtää varojaan vapaasti pankin välityksellä maasta toiseen tai minkä tahansa maan sisällä sekä vaihtaa mitä tahansa hallussaan olevaa valuuttaa mihin tahansa muuhun valuuttaan.
Käyttäessään tämän artiklan mukaisia oikeuksiaan rahasto ottaa asianmukaisesti huomioon jäsenvaltion hallituksen sille esittämät väitteet.
6 artikla
Rahaston omaisuus ja varat ovat vapaat kaikenlaisista rajoituksista, sääntelystä, valvonnasta ja maksuaikarajoituksista.
7 artikla
Rahasto sekä sen varat, tulot ja muu omaisuus ovat vapaat kaikista välittömistä veroista.
Rahasto on vapaa kaikista veroista, joita sen jäsenvaltioiden alueilla kannetaan sellaisiin lainoihin liittyvistä suoritteista ja toiminnoista, joista rahasto sopii osoittaakseen niistä saatavan tuoton rahaston tarkoituksen mukaisesti pakolaisten ja ylimääräisen väestön tarpeisiin, sekä sellaisiin lainoihin liittyvistä suoritteista tai toiminnoista, jotka rahasto myöntää tai takaa rahastoa koskevien määräysten mukaisesti.
Rahasto ei ole vapaa veroista tai maksuista, jotka ovat yksinomaan vastikkeita julkisista palveluista.
Rahaston jäsenvaltioiden hallitukset toteuttavat mahdollisuuksien mukaan asianmukaiset järjestelyt, joilla
a myönnetään vapautus veroista, jotka kannetaan rahaston liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjoista tai sen sopimista lainoista saatavasta korkotulosta;
b myönnetään vapautus sellaisista valmisteveroista ja veroista tai palautetaan sellaiset valmisteverot ja verot, jotka ovat osa kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta maksettavaa hintaa tai suoritetuista palveluista maksettavaa vastiketta, kun rahasto tekee virallisiin tarkoituksiin merkittäviä tavara- tai palveluhankintoja, joiden kokonaiskuluihin sisältyy tällaisia valmisteveroja ja veroja.
Rahaston liikkeeseen laskemista tai takaamista arvopapereista tai joukkovelkakirjoista (tai niiden osingoista tai koroista) ei niiden haltijasta riippumatta kanneta minkäänlaista veroa,
a joka asettaa tällaisen arvopaperin tai joukkovelkakirjan eriarvoiseen asemaan muihin nähden yksinomaan sillä perusteella, että se on rahaston liikkeeseen laskema tai takaama; tai
b jos tällaisen veron yksinomaisena oikeusperustana on se paikka, jossa, tai se valuutta, jonka määräisenä arvopaperi tai joukkovelkakirja lasketaan liikkeeseen, taataan, saatetaan maksettavaksi tai maksetaan, tai rahaston päätoimipaikan, toimiston tai toimipaikan sijainti.
8 artikla
Rahasto on vapaa kaikista tullimaksuista sekä tuonti- ja vientikielloista ja -rajoituksista viralliseen käyttöönsä tarkoitettujen tavaroiden osalta, jollei tällaista kieltoa tai rajoitusta ole määrätty oikeusjärjestyksen perusteisiin, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Tällaisia vapaasti maahan tuotuja tavaroita ei kuitenkaan luovuteta millään tavoin siinä maassa, johon ne on tuotu, paitsi kyseisen maan hallituksen hyväksymissä olosuhteissa.
III osa
Toimielimet
9 artikla
Rahaston perussäännön 8 artiklassa tarkoitetut toimielimet saavat kunkin jäsenvaltion alueella virallisessa viestinnässään vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin se kohtelu, jonka kyseinen jäsenvaltio myöntää muiden hallitusten diplomaattisille edustustoille. Rahaston toimielinten virallista kirjeenvaihtoa ja muuta virallista viestintää ei saa sensuroida.
10 artikla
Johtokunnan, hallintoneuvoston ja tarkastuslautakunnan jäsenet ovat vapaat lainkäytöstä virallisessa ominaisuudessaan ja toimivaltansa rajoissa tekemiensä tekojen osalta, mukaan lukien heidän antamansa suulliset tai kirjalliset lausunnot. Tämä vapaus säilyy heillä myös heidän toimikautensa päätyttyä. Lisäksi heille myönnetään samat vapaudet maahantulorajoituksista ja ulkomaalaisten rekisteröintimääräyksistä sekä samat valuuttaa ja matkustamista koskevat helpotukset, jotka rahaston jäsenvaltiot myöntävät vastaavassa asemassa oleville rahaston muiden hallitusten edustajille. Maksut, jotka heille maksetaan tehtäviensä suorittamisesta aiheutuvista välttämättömistä kuluista, ovat vapaat veroista.
11 artikla
Erioikeuksia ja vapauksia ei myönnetä 10 artiklassa tarkoitetuille henkilöille heidän henkilökohtaiseksi edukseen vaan heidän tehtäviensä riippumattoman suorittamisen varmistamiseksi. Siten jäsenvaltiolla on paitsi oikeus myös velvollisuus pidättää edustajalleen myönnetty vapaus, jos jäsenvaltion käsityksen mukaan vapaus estäisi oikeuden toteutumisen ja jos vapaus voidaan pidättää vaikuttamatta tarkoitukseen, jota varten se on myönnetty.
12 artikla
a Edustaja ei voi vedota tämän lisäpöytäkirjan 10 ja 11 artiklan määräyksiin sen valtion viranomaisia vastaan, jonka edustajana hän toimii tai on toiminut.
b Lisäpöytäkirjan 10 ja 11 artiklaa sekä 12 artiklan a kohtaa sovelletaan myös edustajien sijaisiin, neuvonantajiin, teknisiin asiantuntijoihin ja valtuuskuntien sihteereihin.
IV osa
Virkamiehet
13 artikla
Rahaston johtaja ja virkamiehet nauttivat Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 18 artiklassa tarkoitettuja erioikeuksia ja vapauksia.
Johtaja määrää ne virkamiesten ryhmät, joihin edellä mainitun artiklan määräyksiä sovelletaan kaikilta osin tai osittain.
Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen 17 artiklassa tarkoitetut tiedoksiannot antaa neuvoston pääsihteeri sekä johtajan osalta että edellisessä kohdassa tarkoitettujen virkamiesten osalta.
Pääsihteerillä on johtajaa kuultuaan oikeus ja velvollisuus pidättää virkamiehelle myönnetty vapaus, jos hän katsoo, että tämä vapaus estäisi oikeuden toteutumisen ja että vapaus voidaan pidättää vaikuttamatta rahaston asianmukaiseen toimintaan. Rahaston johtokunnalla on oikeus pidättää johtajalle myönnetty vapaus.
V osa
Sopimuksen soveltaminen
14 artikla
Rahaston jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat pyytämään sellaista valtiosääntöön perustuvaa toimivaltaa, joka voi olla tarpeen, jotta voidaan täyttää näiden valtioiden omaksumat määräysten mukaiset velvoitteet rahastoa kohtaan. Ne sitoutuvat myös pyytämään tällaista toimivaltaa ajoissa pystyäkseen täyttämään sitoumukset, jotka ne ovat mahdollisesti tehneet lainanottajina tai takaajina Rahaston perussäännön 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
15 artikla
Rahasto voi tehdä jäsenvaltioiden kanssa erityisiä sopimuksia tämän lisäpöytäkirjan määräysten yksityiskohtaisesta soveltamisesta, näiden määräysten täydentämisestä tai 13 artiklan määräyksistä poikkeamisesta. Rahasto voi tehdä myös muun valtion kuin rahaston jäsenvaltion kanssa sopimuksia, joilla tämän lisäpöytäkirjan määräysten soveltamista muutetaan kyseisen valtion osalta.
VI osa
Loppumääräykset
16 artikla
Tämä lisäpöytäkirja ratifioidaan, ja ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. Lisäpöytäkirja tulee voimaan, kun kolme allekirjoittajaa, jotka edustavat vähintään kolmasosaa rahaston omistuksesta, on tallettanut ratifioimiskirjansa. Muiden rahaston jäsenten osalta lisäpöytäkirja tulee voimaan päivänä, jona niiden ratifioimiskirjat talletetaan.
Välttääkseen viivästyttämästä rahaston asianmukaista toimintaa ennen lisäpöytäkirjan edellisen kohdan mukaista voimaantuloa allekirjoittajat sopivat kuitenkin, että ne soveltavat lisäpöytäkirjaa väliaikaisesti 1 päivästä syyskuuta 1958 tai viimeistään sen allekirjoittamispäivästä siltä osin kuin tämä on niiden valtiosäännön määräysten mukaista.
17 artikla
Hallitus, joka tulee rahaston jäseneksi sen jälkeen, kun tämä lisäpöytäkirja on allekirjoitettu, voi liittyä lisäpöytäkirjaan tallettamalla liittymiskirjan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. Tämä liittyminen tulee voimaan liittymiskirjan tallettamispäivänä, jos tallettaminen tapahtuu lisäpöytäkirjan voimaantulon jälkeen, ja tämän voimaantulon päivänä, jos liittyminen tapahtuu ennen kyseistä päivää.
Hallitus, joka on tallettanut liittymiskirjan ennen lisäpöytäkirjan voimaantuloa, ryhtyy välittömästi soveltamaan lisäpöytäkirjaa väliaikaisesti siltä osin kuin tämä on sen valtiosäännön määräysten mukaisesta.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän lisäpöytäkirjan.
Tehty Strasbourgissa 6 päivänä maaliskuuta 1959 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset lisäpöytäkirjasta kullekin sen allekirjoittajalle ja siihen liittyneelle valtiolle.
Liite
Euroopan neuvoston kehityspankin perussääntö
Päivitetty versio marraskuu 2014
1 artiklaPankin perustaminen
Perustetaan Euroopan neuvoston kehityspankki (jäljempänä "pankki").
Pankki perustetaan Euroopan neuvoston yhteyteen, ja siten Euroopan neuvostolla on ylin määräysvalta pankkiin nähden.
2 artiklaTavoite
a. Pankin ensisijaisena tavoitteena on auttaa ratkaisemaan niitä yhteiskunnallisia ongelmia, joita Euroopan maille aiheutuu tai voi aiheutua pakolaisten, asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tai siirtolaisten oleskelusta, joka johtuu pakolaisten liikkumisesta tai muusta väestön pakotetusta liikkumisesta sekä luonnonkatastrofien tai ekokatastrofien uhrien oleskelusta.
Sijoitushankkeet, joihin pankki osallistuu, voivat olla tarkoitettuja joko auttamaan tällaisia ihmisiä oleskelumaassaan tai mahdollistamaan heille paluun alkuperämaahansa silloin, kun paluun edellytykset täyttyvät tai, tapauksen mukaan, asettumisen toiseen vastaanottajamaahan. Pankin jonkin jäsenen on hyväksyttävä nämä hankkeet.
b. Pankki voi myös osallistua sellaisten pankin jäsenen hyväksymien sijoitushankkeiden toteuttamiseen, jotka tekevät mahdolliseksi luoda työpaikkoja epäedullisessa asemassa oleville alueille, järjestää asuntoja pienituloisille ihmisille tai luoda sosiaalista infrastruktuuria.
3 artiklaPankin jäsenyys
a. Euroopan neuvoston jäsenvaltio voi tulla pankin jäseneksi ilmoittamalla asiasta pääsihteerille. Ilmoituksessa on mainittava, että kyseisen valtion hallitus hyväksyy tämän perussäännön ja että hallitus merkitsee sen määrän osallistumistodistuksia, joka määrätään sopimalla johtokunnan kanssa perussäännön 9 artiklan 3 kohdan 1 alakohdan a alakohdan mukaisesti.
b. Euroopan valtio, joka ei ole Euroopan neuvoston jäsen,
i. voidaan hyväksyä pankin jäseneksi sellaisilla erityisehdoilla, jotka pankki määrää tapauskohtaisesti 9 artiklan 3 kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaisesti. Valtio, jonka hyväksymisestä jäseneksi on päätetty tällä tavoin, voi tulla pankin jäseneksi tallettamalla Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan asiakirjan, jossa se ilmoittaa hyväksyvänsä tämän perussäännön, merkitsevänsä sen määrän osallistumistodistuksia, joka määrätään sopimalla johtokunnan kanssa, ryhtyneensä tarvittaviin toimiin pystyäkseen täyttämään kaikki perussäännöstä johtuvat velvoitteet sekä täyttäneensä kaikki johtokunnan määräämät jäseneksi hyväksymisen edellytykset; tai
ii. voi tehdä pankin kanssa assosiaatiosopimuksen erityisehdoilla, jotka pankki voi määrätä tapauskohtaisesti.
c. Johtokunnan määräämillä ehdoilla myös Eurooppaan keskittyvät kansainväliset elimet voivat tulla pankin jäseniksi tai tehdä assosiaatiosopimuksen.
d. Pankin jäseneksi tuleva valtio vahvistaa ilmoituksessaan tai perussäännön hyväksymiskirjassaan, että se aikoo
i. liittyä mahdollisimman pian Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen kolmanteen lisäpöytäkirjaan;
ii. ennen lisäpöytäkirjaan liittymistä soveltaa lisäpöytäkirjaan perustuvia oikeudellisia järjestelyjä pankin omaisuuteen, varoihin ja toimintaan sekä myöntää pankin toimielimille ja henkilöstölle lisäpöytäkirjaan perustuvan oikeudellisen aseman.
4 artiklaJäsenten velvoitteet
1 kohtaOsallistumistodistukset
Pankki laskee liikkeeseen jäsentensä merkittäväksi osallistumistodistuksia, jotka ovat euromääräisiä (EUR). Kunkin osallistumistodistuksen nimellisarvo on yhtä suuri, EUR 1000. Jäsenet maksavat merkintänsä euroina.
2 kohtaOsallistumistodistusten jakautuminen ja maksaminen
a. Tämän perussäännön liitteenä olevassa taulukossa esitetään pankin kunkin jäsenen merkittäväksi tarjottavien osallistumistodistusten jakautuminen prosentteina.
b. Pankin uusien jäsenten osallistumistodistusten määrä määrätään sopimalla pankin johtokunnan kanssa perussäännön 9 artiklan 3 kohdan 1 alakohdan a ja b alakohdan mukaisesti.
c. Johtokunta määrää maksettavan vähimmäisosuuden merkityistä osallistumistodistuksista sekä kyseisten maksujen määräajat.
d. Korotettaessa pankin pääomaa johtokunta määrää maksettavan osuuden ja vastaavat määräajat kaikkia jäseniä yhtäläisesti koskevin ehdoin.
3 kohtaVastuunrajoitus
Pankin jäsen ei vastaa pankin velvoitteista kolmansille osapuolille.
5 artiklaLainaustoiminta ja avustukset
Pankki voi ottaa lainaa käyttötarkoituksiin, jotka ovat sen tavoitteiden mukaisia. Se voi suorittaa myös muita tavoitteidensa saavuttamista palvelevia rahoitustoimia hallintoneuvoston määräämillä ehdoilla.
Pankilla on valtuudet ottaa vastaan avustuksia, jotka on tarkoitettu sille määrättyjen tavoitteiden mukaisiin yksittäisiin käyttötarkoituksiin.
6 artiklaSijoitukset
Pankin rahoitusomaisuutta, pääomaa ja rahastoja voidaan sijoittaa hallintoneuvoston määräämillä ehdoilla, noudattaen moitteettoman varainhoidon periaatteita.
7 artiklaPankin toimintamuodot
1 kohtaLainat
Pankki myöntää lainoja seuraavissa muodoissa:
a. lainat pankin jäsenille;
b. pankin jäsenen takaamat lainat, jotka myönnetään kyseisen jäsenen hyväksymälle oikeushenkilölle;
c. lainat, jotka myönnetään pankin jäsenen hyväksymälle oikeushenkilölle, kun hallintoneuvosto katsoo, että haettavalle lainalle on annettu riittävät vakuudet.
2 kohtaTakaukset
Hallintoneuvoston tapauskohtaisesti määräämillä ehdoilla pankki voi myöntää jäsenensä hyväksymille rahoituslaitoksille takauksen lainoille, joilla on tarkoitus edistää 2 artiklassa määrättyjen tavoitteiden toteuttamista.
3 kohtaVarainhoitotili
Pankki voi avata ja hallinnoida varainhoitotilejä, joille otetaan vastaan vapaaehtoisia avustuksia pankin jäseniltä, pankilta ja Euroopan neuvostolta.
4 kohtaKorkotuki
Lainoihin voidaan liittää täysimääräinen tai osittainen korkotuki.
Osa pankin saamista voitoista ja jäsenten vapaaehtoisista avustuksista käytetään tiettyjen lainojen korkotukeen hallintoneuvoston määräämillä ehdoilla.
5 kohtaLainojen myöntämisen ehdot – Annettavat tiedot
Hallintoneuvosto määrää lainojen myöntämisen yleiset ehdot ja päättää, mitä tietoja lainanottajaa vaaditaan antamaan hakemuksensa tueksi.
6 kohtaMaksujen laiminlyöminen
Pankin 1 kohdassa tarkoitetut toimet jäsenensä tai oikeushenkilön hyväksi keskeytetään, jos lainanottaja tai tapauksen mukaan takaaja laiminlyö erääntyneitä maksuja, jotka liittyvät pankin sille myöntämiin lainoihin tai takauksiin.
8 artiklaPankin organisaatio, hallinto ja valvonta
Pankin organisaatiosta, hallinnosta ja valvonnasta vastaavat
– johtokunta,
– hallintoneuvosto,
– johtaja ja
– tilintarkastuslautakunta
seuraavien artiklojen määräysten mukai-sesti.
9 artiklaJohtokunta
1 kohta
Johtokunnassa on puheenjohtaja ja yksi kunkin jäsenen nimeämä edustaja. Kukin jäsen voi nimetä varaedustajan. Euroopan neuvoston pääsihteeri voi osallistua johtokunnan kokouksiin tai olla edustettuna niissä.
2 kohta
Johtokunta on pankin ylin toimielin, jolla on kaikki pankkiin liittyvät valtuudet, lukuun ottamatta oikeutta muuttaa perussäännön 2 artiklassa määrättyjä pankin tavoitteita.
3 kohta
1. Johtokunta
a. määrää ehdot, joilla Euroopan neuvoston jäsenvaltioista tulee pankin jäseniä;
b. hyväksyy pankin jäseniksi muita Euroopan valtioita kuin Euroopan neuvoston jäsenvaltioita sekä Eurooppaan keskittyviä kansainvälisiä elimiä ja määrää tämän hyväksymisen ehdot sekä tällaisten jäsenten merkittäväksi tulevien osallistumistodistusten määrän;
c. muuttaa tämän perussäännön liitteenä olevassa taulukossa esitettyä pääoman jakautumista jäsenten kesken;
d. korottaa tai alentaa sallittua pääomaa sekä määrää merkityistä osuuksista maksettavan osuuden ja maksujen eräpäivät;
e. varmistaa perussäännön mukaisten tavoitteiden noudattamisen;
hyväksyy pankin vuosikertomuksen, tilinpäätöksen ja tilinpäätösasiakirjat;
antaa yleiset ohjeet laitoksen toiminnasta;
f. keskeyttää tai lakkauttaa pankin toiminnan ja, jos pankki asetetaan selvitystilaan, jakaa sen varat;
g. erottaa jäsenen väliaikaisesti;
h. muuttaa perussääntöä muuttamatta kuitenkaan siinä määrättyjä tavoitteita;
i. tulkitsee perussääntöä ja ratkaisee muutoksenhakemukset, jotka koskevat päätöksiä tämän perussäännön tulkinnasta tai soveltamisesta;
j. hyväksyy yleisten sopimusten tekemisen yhteistyöstä muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa;
k. valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja hallintoneuvoston puheenjohtajan;
l. nimittää johtajan ja tarvittaessa, johtajan esityksestä, yhden tai useamman varajohtajan, joista yksi toimii johtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä, sekä erottaa johtajan ja varajohtajat tehtävästään ja hyväksyy heidän eronsa;
m. nimeää tilintarkastuslautakunnan jäsenet;
n. nimeää ulkopuolisen tilintarkastajan ja määrää tämän toimeksiannon;
o. laatii oman työjärjestyksensä;
p. käyttää sellaisia muita valtuuksia, jotka tässä perussäännössä annetaan nimenomaisesti johtokunnalle.
2. Johtokunta tekee d ja f alakohtaan liittyvät päätöksensä hallintoneuvoston esityksestä, ja c, m ja n alakohtaan liittyvät päätöksensä kuultuaan hallintoneuvostoa. Hallintoneuvosto antaa lausuntonsa kaikista muista päätöksistä, joilla on taloudellisia vaikutuksia.
3. Kaikki muut kuin edellä 3 kohdan 1 kohdassa luetellut valtuudet voidaan siirtää hallintoneuvostolle.
Valtuudet, jotka tämän perussäännön mukaan voidaan siirtää hallintoneuvostolle, voidaan palauttaa vain poikkeustapauksissa ja määräajaksi.
4. Johtokunta kokoontuu kerran vuodessa. Se voi tarvittaessa pitää ylimääräisiä kokouksia.
5. Johtokunta voi tarvittaessa kutsua kansainvälisten organisaatioiden edustajia tai muita henkilöitä, joita kulloinenkin asia koskee, osallistumaan johtokunnan työskentelyyn ilman äänioikeutta.
4 kohta
a. Johtokunnan kokouksissaan tekemät päätökset ovat päteviä vain, jos kaksi kolmasosaa johtokuntaan kuuluvista jäsenten edustajista on läsnä.
Päätökset tehdään äänestämällä. Vain puoltavat ja vastustavat äänet otetaan huomioon laskettaessa enemmistöjä.
b. Päätöksiä voidaan tehdä myös kirjallisesti kokousten välillä.
c. Kullakin pankin jäsenellä on yksi ääni kutakin hallussaan olevaa osallistumistodistusta kohti.
d. Jäsen, joka on jättänyt maksamatta erääntyneen osuuden pääomasta määräaikana, ei saa käyttää erääntynyttä ja maksamatonta määrää vastaavia äänioikeuksiaan niin kauan kuin se ei ole maksanut tätä määrää.
e. Päätökset tehdään niiden jäsenten enemmistöllä, jotka äänestävät kulloisenkin asian puolesta tai sitä vastaan ja joilla on kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
f. Kolmen neljäsosan enemmistö niistä jäsenistä, jotka äänestävät kulloisenkin asian puolesta tai sitä vastaan ja joilla on kolme neljäsosaa annetuista äänistä, tarvitaan
- tämän artiklan 3 kohdan 3 alakohdan mukaiseen päätökseen;
- perussäännön liitteenä olevan osallistumistodistusten jakautumataulukon muuttamiseen 3 kohdan 1 alakohdan c alakohdan mukaisesti, jos muutokset eivät johdu uusien jäsenten hyväksymisestä jäseniksi.
g. Tämän artiklan 3 kohdan 1 alakohdan f ja h alakohdassa tarkoitetut päätökset edellyttävät äänestävien jäsenten yksimielisyyttä.
5 kohta
Johtokuntaa johtaa puheenjohtaja, jonka johtokunta valitsee kolmen vuoden toimikaudeksi.
Puheenjohtaja, jonka toimikausi päättyy, voidaan valita uudelleen uudeksi kolmen vuoden toimikaudeksi. Kullakin pankin jäsenellä on oikeus esittää ehdokasta puheenjohtajaksi.
Puheenjohtaja vastaa poliittisista suhteista jäsenvaltioiden, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten elinten virkamiehiin läheisessä yhteistyössä johtajan kanssa.
Puheenjohtaja tiedottaa ministerikomitealle ja parlamentaariselle yleiskokoukselle säännöllisesti pankin toiminnasta; puheenjohtaja muun muassa toimittaa johtajan kertomuksen ministerikomitealle ja ylläpitää kaikkia muita tarvittavia yhteyksiä Euroopan neuvostoon.
10 artiklaHallintoneuvosto
1 kohta
Hallintoneuvostolla on kaikki valtuudet, jotka johtokunta siirtää sille 9 artiklan mukaisesti.
2 kohta
a. Hallintoneuvostossa on puheenjohtaja, jonka johtokunta nimeää kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uudistaa toiseksi kolmen vuoden toimikaudeksi, ja yksi pankin kunkin jäsenen nimeämä edustaja. Kukin jäsen voi nimetä varaedustajan. Euroopan neuvoston pääsihteeri voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tai olla edustettuna niissä.
b. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai viiden jäsenensä pyynnöstä vähintään neljä kertaa vuodessa.
c. Hallintoneuvosto voi tarvittaessa kutsua kansainvälisten organisaatioiden edustajia tai muita henkilöitä, joita kulloinenkin asia koskee, osallistumaan hallintoneuvoston työskentelyyn ilman äänioikeutta.
3 kohta
a. Hallintoneuvoston kokouksissaan tekemät päätökset ovat päteviä vain, jos kaksi kolmasosaa hallintoneuvostoon kuuluvista pankin jäsenten edustajista on läsnä.
b. Kullakin pankin jäsenellä on yksi ääni kutakin hallussaan olevaa osallistumistodistusta kohti.
Päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Vain puoltavat ja vastustavat äänet otetaan huomioon laskettaessa enemmistöä tai enemmistöjä.
c. Päätöksiä voidaan tehdä myös kirjallisesti kokousten välillä.
d. Jäsen, joka on jättänyt maksamatta erääntyneen osuuden pääomasta määräaikana, ei saa käyttää erääntynyttä ja maksamatonta määrää vastaavia äänioikeuksiaan niin kauan kuin se ei ole maksanut tätä määrää.
e. Hallintoneuvosto tekee kuitenkin seuraavat päätökset niiden jäsentensä enemmistöllä, jotka äänestävät kulloisenkin asian puolesta tai sitä vastaan, ja annettujen äänten enemmistöllä:
i) esitykset ja lausunnot, jotka annetaan johtokunnalle 9 artiklan 3 kohdan 1 alakohdan c, d, f, m ja n alakohdan mukaisesti;
ii) hallintoneuvoston työjärjestyksen hyväksyminen tai muuttaminen.
f. Lisäksi hallintoneuvosto tekee niiden jäsenten enemmistöllä, jotka äänestävät kulloisenkin asian puolesta tai sitä vastaan ja joilla on kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, päätökset sellaisista sijoitushankkeista, joista ei ole annettu perussäännön 13 artiklan c alakohdassa tarkoitettua lausuntoa hakemuksen hyväksyttävyydestä.
4 kohta
Hallintoneuvosto voi milloin tahansa asettaa jäsentensä keskuudesta toimikuntia ja antaa niille tapauskohtaisesti erikseen määriteltävät valtuudet.
11 artiklaJohtaja
1 kohtaJohtajan tehtävät
a. Johtaja toimii pankin oikeudellisena edustajana. Hän on pankin operatiivisten toimintojen päällikkö ja johtaa pankin päivittäistä toimintaa hallintoneuvoston ohjauksessa. Johtaja ei sovi perussäännön 5 ja 7 artiklan mukaisista rahallisista velvoitteista ilman hallintoneuvoston valtuutusta. Hallintoneuvoston yleisessä valvonnassa hän vastaa pankin operatiivisten toimintojen järjestämisestä sekä pankin henkilöstön nimittämisestä ja erottamisesta hallintoneuvoston hyväksymien määräysten mukaisesti.
b. Johtaja nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uudistaa kerran. Johtajan palkan määrän määrää hallintoneuvosto.
c. Tehtäviään suorittaessaan johtajan, varajohtajien ja pankin henkilöstön on oltava täysimittaisesti pankin palveluksessa ja pidätyttävä muusta toiminnasta. Pankin jäsenet kunnioittavat johtajan, varajohtajien ja henkilöstön tehtävän kansainvälistä luonnetta ja pidättyvät kaikista pyrkimyksistä vaikuttaa näihin henkilöihin.
d. Pankin henkilöstöön sovelletaan Euroopan neuvoston henkilöstösääntöjä asioissa, joista hallintoneuvosto ei ole päättänyt erikseen.
2 kohtaVarajohtaja(t)
a. Johtajaa avustaa yksi tai useampi varajohtaja. Johtaja nimeää valtuutetun varajohtajan toimimaan johtajan sijaisena tämän ollessa poissa tai estyneenä. Johtaja määrää varajohtajien tehtävät ottaen huomioon hallintoneuvoston hyväksymät tehtävänkuvaukset.
b. Varajohtajan tai varajohtajat nimittää johtokunta johtajan esityksestä sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on antanut asiasta puoltavan lausuntonsa ja kun johtokunnan jäseniä on kuultu.
c. Johtajan esityksestä hallintoneuvosto hyväksyy varajohtajan tai varajohtajien tehtävänkuvauksen.
d. Varajohtaja tai varajohtajat nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uudistaa kerran. Heidän palkkansa määrän määrää hallintoneuvosto.
3 kohtaHallintoneuvostolle annettavat kertomukset
Johtaja antaa hallintoneuvostolle lausuntonsa pankille esitettyjen sijoitushankkeiden teknisistä ja taloudellisista näkökohdista.
Johtaja antaa hallintoneuvostolle säännöllisesti kertomuksia pankin tilanteesta ja esitetyistä toiminnoista ja antaa hallintoneuvostolle kaikki sen mahdollisesti pyytämät tiedot.
Johtaja laatii täysimittaisen vuosikertomuksen kaikista kunkin kuluneen vuoden toiminnoista. Vuosikertomukseen liitetään pankin tase ja toiminnallinen tilinpäätös sekä tilintarkastuslautakunnan lausunto näistä asiakirjoista.
12 artiklaTilintarkastuslautakunta
Tilintarkastuslautakunnassa on kolme jäsentä, jotka nimetään 9 artiklan 3 kohdan m alakohdan mukaisesti talous- ja rahoitusasioiden asiantuntemuksensa perusteella. Jäsenet toimivat täysin riippumattomasti.
Tilintarkastuslautakunta tarkastaa pankin tilit ja todentaa, että toiminnallinen tilinpäätös ja tase on laadittu asianmukaisesti.
Tilintarkastuslautakunta vahvistaa vuosikertomuksessaan, että tase ja toiminnallinen tilinpäätös vastaavat kirjanpitoa, että ne antavat täsmällisen ja totuudenmukaisen kuvan pankin toiminnan tilanteesta kunkin varainhoitokauden päättyessä ja että pankkia hallinnoidaan moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen.
Tilintarkastuslautakunta saa kopiot kaikista asiakirjoista, jotka ovat hyödyksi sen työssä, kuten ulkopuolisten ja sisäisten tarkastajien kertomuksista. Pankin toimielinten pyynnöstä tilintarkastuslautakunta suorittaa muita tehtäviä, jotka liittyvät pankin rahoitustoimintaan.
13 artiklaEuroopan neuvosto
a. Jotta varmistettaisiin suhteet Euroopan neuvostoon, neuvoston ministerikomitealle ja parlamentaariselle yleiskokoukselle tiedotetaan säännöllisesti pankin toiminnasta. Johtokunta antaa lausunnon sille toimitetuista ministerikomitean ja parlamentaarisen yleiskokouksen suosituksista ja lausunnoista.
b. Euroopan neuvoston pääsihteeri osallistuu johtokunnan ja hallintoneuvoston kokouksiin tai voi olla edustettuna niissä ilman äänioikeutta.
Pääsihteeri suorittaa tehtäviä, jotka hänelle annetaan tämän perussäännön tai Euroopan neuvoston erioikeuksista ja vapauksista tehdyn yleissopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan mukaisesti. Tässä yhteydessä hän antaa pankin käyttöön tarvittavan henkilöstön.
Pääsihteeri voi suorittaa muita tehtäviä, jotka pankin toimielimet antavat hänelle Euroopan neuvoston kehityspankista tehdyn osittaissopimuksen mukaisesti.
c. Laina- ja takaushakemukset toimitetaan hallintoneuvostolle, kun pääsihteeriltä on saatu lausunto hakemuksen hyväksyttävyydestä sen perusteella, että hanke vastaa Euroopan neuvoston poliittisia ja sosiaalisia päämääriä.
14 artiklaPäätoimipaikka
Pankin päätoimipaikka sijaitsee Strasbourgissa, Ranskassa. Operatiivisten toimintojen päätoimipaikka sijaitsee Pariisissa, ja se voidaan vaihtaa vain johtokunnan päätöksellä ja samasanaisella hallintoneuvoston päätöksellä.
15 artiklaJäsenten eroaminen; pankin toimintojen keskeyttäminen ja varojen selvittäminen
1 kohtaJäsenten eroaminen
Jäsen voi erota pankista ilmoittamalla asiasta kuusi kuukautta ennen kuluvan kalenterivuoden päättymistä. Ero tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta ilmoituksen tekemisen jälkeen. Ilmoitus, joka on tehty vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen kuluvan kalenterivuoden päättymistä, tulee voimaan vasta 31 päivänä joulukuuta seuraavana kalenterivuonna. Jäsen voi milloin tahansa ennen eron voimaantuloa ilmoittaa pankille kirjallisesti peruuttavansa eroaiettaan koskevan ilmoituksensa.
2 kohtaTilien selvittäminen entisten jäsenten kanssa
a. Sen päivän jälkeen, jona jäsenen jäsenyys lakkaa, tämä entinen jäsen vastaa edelleen velvoitteistaan pankkia kohtaan niin kauan kuin jokin osa ennen sen jäsenyyden lakkaamista myönnetyistä lainoista tai takauksista on maksamatta; entiselle jäsenelle ei kuitenkaan enää synny tällaisia vastuita lainoista ja takauksista, joista pankki sopii kyseisen päivän jälkeen, eikä entisellä jäsenellä enää ole osuutta pankin tuloista tai menoista.
b. Kun jäsenen jäsenyys lakkaa, pankki järjestää tämän entisen jäsenen osallistumistodistusten lunastamisen osana tilien selvittämistä kyseisen entisen jäsenen kanssa tämän artiklan määräysten mukaisesti. Tällöin osallistumistodistusten lunastushinta vastaa pankin kirjanpidon osoittamaa maksetun pääoman ja varantojen yhteisarvoa jäsenyyden lakkaamispäivänä.
c. Pankin tämän artiklan mukaisesti lunastamien osallistumistodistusten maksamiseen sovelletaan seuraavia ehtoja:
i) entiselle jäsenelle sen osallistumistodistuksista tuleva maksu pidätetään, kunnes tällä entisellä jäsenellä tai jollakin sen virastolla tai toimijalla on lainaajana tai takaajana vastuita pankkia kohtaan, ja tällä maksulla voidaan pankin harkinnan mukaan kuitata mikä tahansa tällainen vastuu sen erääntyessä. Joka tapauksessa mitään jäsenelle sen osallistumistodistuksista tulevaa maksua ei makseta ennen kuin on kulunut kuusi (6) kuukautta päivästä, jona jäsenen jäsenyys on lakannut;
ii) maksuja osallistumistodistuksista voidaan suorittaa vähittäin, kunnes entinen jäsen on saanut koko lunastushinnan, siltä osin kuin lunastushintana tämän kohdan b alakohdan mukaisesti maksettava maksu on suurempi kuin i alakohdassa tarkoitettuihin lainoihin ja takauksiin liittyvä vastuiden kokonaismäärä;
iii) maksut maksetaan euroina johtokunnan määräämillä ehdoilla ja sen määrääminä päivinä; ja
iv) jos pankille aiheutuu tappioita lainoista tai takauksista, jotka ovat olleet maksamatta sinä päivänä, jona jäsenvaltion ero tulee voimaan, ja jos näiden tappioiden määrä ylittää kyseisenä päivänä jäsenvaltion eron voimaantulopäiväksi tehtyjen tappiovarausten määrän, kyseinen entinen jäsen maksaa pyydettäessä takaisin sen määrän, jolla sen osallistumistodistusten lunastushintaa olisi alennettu, jos tappiot olisi otettu huomioon lunastushintaa määritettäessä. Lisäksi kyseinen entinen jäsen vastaa edelleen mahdollisista maksamattomia merkintöjä koskevista maksupyynnöistä siltä osin kuin sitä olisi vaadittu vastaamaan niistä, jos maksupyyntö olisi esitetty viimeistään sinä päivänä, jona sen osallistumistodistusten lunastushinta määrättiin;
d. jos pankki lakkauttaa toimintansa tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti kuuden (6) kuukauden kuluessa päivästä, jona jonkin jäsenen jäsenyys lakkaa, kaikki kyseisten entisten jäsenten oikeudet määräytyvät tämän saman kohdan määräysten mukaisesti.
3 kohtaToiminnan keskeyttäminen
Jos johtokunta päättää keskeyttää pankin toiminnan, pankki lopettaa kaiken lainananto- ja takaustoimintansa.
4 kohtaPankin selvitystila
Jos johtokunta päättää pankin toiminnan lakkauttamisesta, pankki lopettaa välittömästi kaiken toimintansa, lukuun ottamatta toimintaa, joka liittyy sen velvoitteiden selvittämiseen ja sen varojen realisointiin, säilyttämiseen ja turvaamiseen.
Sen jälkeen, kun kaikki pankin vastuut on suoritettu, mukaan lukien sellaisten varojen jakamiseen liittyvien oikeuksien toteuttaminen, jotka pankki on mahdollisesti aiemmin myöntänyt ottaessaan vastaan avustuksia 5 artiklan mukaisesti, tai kun näiden vastuiden suorittamiseen on varattu varat, pankin jäsenet hyväksyvät varojen jakamista koskevan suunnitelman, joka perustuu seuraaviin periaatteisiin:
a. Sellainen pankin jäsen, joka on velallisen asemassa pankkiin nähden, ei voi osallistua suunnitelman mukaiseen varojen jakamiseen ennen kuin se on selvittänyt tilanteensa määräysten mukaisesti.
b. Jäsenten 4 artiklan mukaisesti maksamien maksujen palauttamiseen jäsenille käytetään ensisijaisesti pankin nettovaroja suhteessa maksettujen osallistumistodistusten määrään.
Jos pankin nettovarojen määrä on suurempi kuin tällaisten jaettavien osuuksien yhteismäärä, ylijäämä jaetaan kaikkien pankin jäsenten kesken suhteessa niiden kunkin hallussa olevien osallistumistodistusten määrään.
c. Jos pankilla on nettovelkoja, ne jaetaan pankin jäsenten kesken suhteessa niiden kunkin hallussa olevien osallistumistodistusten määrään. Kutakin jäsentä vaaditaan maksamaan pankille osuutensa vähennettynä maksettujen osallistumistodistusten arvolla ja enintään merkittyjen osallistumistodistusten määrään saakka.
16 artiklaPerussäännön tulkitseminen
Hallintoneuvoston päätös, johon sisältyy tämän perussäännön tulkintaa, voidaan saattaa jäsenen pyynnöstä johtokunnan käsiteltäväksi. Siihen saakka, kun johtokunta on ratkaissut asian, pankki voi toimia hallintoneuvoston päätöksen perusteella siltä osin kuin se katsoo tämän tarpeelliseksi.
17 artiklaIlmoitukset
Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa pankin jäsenille ja johtajalle
a) tätä perussääntöä koskevien ilmoitusten ja hyväksymiskirjojen tallettamisista;
b) asiakirjoista, joilla tätä perussääntöä muutetaan.
Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen tästä perussäännöstä kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja kaikille muille pankin jäsenille.
PERUSSÄÄNNÖN TAULUKKO MERKITTYJEN OSALLISTUMISTODISTUSTEN PROSENTTIJAKAUMASTA PANKIN JÄSENTEN KESKEN
(muutettu seuraavien liittymisten perusteella: Bulgaria (28.5.1994), Slovenia (1.2.1994), Liettua (8.1.1996), Romania (5.3.1996), Kroatia (24.6.1997), "entisen Jugoslavian Makedonian tasavalta" (15.12.1997), Unkari (10.3.1998), Viro (1.4.1998), Moldovan tasavalta (4.5.1998), Puola (17.8.1998), Latvia (14.9.1998), Slovakian tasavalta (22.12.1998), Tsekin tasavalta (12.2.1999), Albania (24.6.1999), Bosnia ja Hertsegovina (18.12.2003), Serbia (23.4.2004), Irlanti (30.11.2004), Georgia (10.1.2007), Montenegro (19.11.2007) ja Kosovo (4.11.2013).
Jäsenvaltio | % |
Alankomaat | 3,633 |
Albania | 0,245 |
Belgia | 3,003 |
Bosnia ja Hertsegovina | 0,177 |
Bulgaria | 1,141 |
Entisen Jugoslavian Makedonian tasavalta | 0,233 |
Espanja | 10,914 |
Georgia | 0,180 |
Irlanti | 0,883 |
Islanti | 0,185 |
Italia | 16,735 |
Kosovo | 0,120 |
Kreikka | 3,003 |
Kroatia | 0,391 |
Kypros | 0,363 |
Latvia | 0,234 |
Liechtenstein | 0,053 |
Liettua | 0,230 |
Luxemburg | 0,635 |
Malta | 0,185 |
Moldovan tasavalta | 0,100 |
Montenegro | 0,120 |
Norja | 1,275 |
Portugali | 2,543 |
Puola | 2,344 |
Pyhä istuin | 0,003 |
Ranska | 16,735 |
Romania | 1,095 |
Ruotsi | 2,543 |
Saksa | 16,735 |
San Marino | 0,089 |
Serbia | 0,472 |
Slovakian tasavalta | 0,346 |
Slovenia | 0,225 |
Suomi | 1,275 |
Sveitsi | 0,984 |
Tanska | 1,639 |
Tsekin tasavalta | 0,786 |
Turkki | 7,096 |
Unkari | 0,818 |
Viro | 0,233 |
Yhteensä | 100,00 |
1 Huom. Sen jälkeen, kun johtokunnan 28 päivänä kesäkuuta 1999 tekemä päätös laitoksen nimen muuttamisesta tuli voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999, viittaus "Euroopan neuvoston asutusrahastoon" olisi luettava viittaukseksi "Euroopan neuvoston kehityspankkiin".
2 Huom. Lisäpöytäkirjan tekstin viittaukset asutusrahaston perussääntöön viittaavat vuoden 1956 perussääntöön.