Tasavallan presidentin asetus jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta
- Julkaisupäivä
- Allekirjoituspäivä
- Sähköinen sopimussarja
- Sopimusteksti
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä Oslossa 18 päivänä syyskuuta 1997 tehty yleissopimus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012 niin kuin siitä on sovittu.
Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 25 päivänä marraskuuta 2011 ja tasavallan presidentti 22 päivänä joulukuuta 2011. Liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan 9 päivänä tammikuuta 2012.
2 §
Jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annettu laki (1465/2011) tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012.
3 §
Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012.
YLEISSOPIMUS JALKAVÄKIMIINOJEN KÄYTÖN, VARASTOINNIN, TUOTANNON JA SIIRRON KIELTÄMISESTÄ JA NIIDEN HÄVITTÄMISESTÄ
Johdanto
Sopimuspuolet, jotka
ovat päättäneet lopettaa jalkaväkimiinojen aiheuttamat kärsimykset ja onnettomuudet, jotka tappavat tai vammauttavat viikoittain satoja, enimmäkseen syyttömiä ja puolustuskyvyttömiä, siviilihenkilöitä ja erityisesti lapsia, haittaavat talouden kehitystä ja jälleenrakentamista sekä estävät pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten kotiuttamisen ja joilla on muita vakavia seurauksia vielä vuosia miinojen asentamisen jälkeen,
katsovat tarpeelliseksi tehdä kaikkensa vastatakseen osaltaan tehokkaasti ja koordinoidusti siihen haasteeseen, jonka eri puolille maailmaa asennettujen jalkaväkimiinojen poistaminen asettaa, sekä varmistaakseen niiden tuhoamisen,
haluavat tehdä kaikkensa tarjotakseen apua miinojen uhrien hoitamiseen ja kuntouttamiseen, mukaan lukien uhrien sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen palauttaminen ennalleen,
ovat tietoisia siitä, että jalkaväkimiinojen täydellinen kieltäminen olisi myös merkittävä luottamusta lisäävä toimi,
suhtautuvat myönteisesti hyväksyttyyn, 3 päivänä toukokuuta 1996 muutettuun, pöytäkirjaan miinojen, ansojen ja muiden taistelulaitteiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista, joka on liitetty yleissopimukseen tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, sekä kehottavat kaikkia valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet pöytäkirjaa, ratifioimaan sen mahdollisimman pian,
suhtautuvat myönteisesti myös Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1996 antamaan päätöslauselmaan 51/45 S, jossa kaikkia valtioita kehotetaan toimimaan tarmokkaasti, jotta saataisiin aikaan tehokas ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä,
suhtautuvat myönteisesti myös yksipuolisiin ja monenvälisiin toimiin, joita viime vuosina on toteutettu jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämiseksi, rajoittamiseksi ja keskeyttämiseksi,
korostavat, että yleisellä tietoisuudella on tärkeä merkitys humanitaaristen periaatteiden edistämisessä, kuten vaatimus jalkaväkimiinojen täydellisestä kieltämisestä osoittaa, ja antavat tunnustusta niille ponnisteluille, joihin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike, kansainvälinen jalkaväkimiinojen vastainen kampanja ja useat muut kansalaisjärjestöt ovat ryhtyneet kaikkialla maailmassa kiellon aikaansaamiseksi,
palauttavat mieleen 5 päivänä lokakuuta 1996 annetun Ottawan julistuksen ja 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun Brysselin julistuksen, joissa kansainvälistä yhteisöä kehotetaan neuvottelemaan kansainvälisestä ja oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämiseksi,
korostavat, että on suotavaa edistää kaikkien valtioiden liittymistä tähän yleissopimukseen, ja ovat päättäneet työskennellä tarmokkaasti edistääkseen yleissopimuksen maailmanlaajuista hyväksyntää kaikissa asiaan liittyvissä yhteyksissä, mukaan lukien muun muassa Yhdistyneet kansakunnat, Aseriisuntakonferenssi, alueelliset järjestöt ja eri ryhmittymät sekä tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen tarkistuskonferenssi, ja
nojautuvat siihen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteeseen, että aseellisten selkkausten sopimuspuolten oikeutta valita taistelumenetelmät tai -välineet on rajoitettu, ja periaatteeseen, että aseellisissa selkkauksissa ei saa käyttää sellaisia aseita, ammuksia, tarvikkeita ja taistelumenetelmiä, jotka aiheuttavat tarpeettoman laajoja vammoja tai tarpeetonta kärsimystä, sekä periaatteeseen, että siviilihenkilöiden ja taistelijoiden välillä on tehtävä ero,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artiklaYleiset velvoitteet
1. Sopimuspuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne missään oloissa
a) käytä jalkaväkimiinoja;
b) kehitä, tuota tai muutoin hanki, varastoi, pidä hallussa tai siirrä suoraan tai välillisesti kenenkään käyttöön jalkaväkimiinoja;
c) auta, kannusta tai taivuta ketään millään tavoin ryhtymään toimintaan, joka on tämän yleissopimuksen mukaan kielletty sopimuspuolelta.
2. Sopimuspuolet sitoutuvat tuhoamaan kaikki jalkaväkimiinat tai varmistamaan niiden tuhoamisen tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.
2 artiklaMääritelmät
1. "Jalkaväkimiina" tarkoittaa miinaa, joka on suunniteltu räjähtämään henkilön läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta ja joka tekee taistelukyvyttömäksi, haavoittaa tai tappaa yhden tai useampia henkilöitä. Miinoja, jotka on suunniteltu räjähtämään ajoneuvon mutta ei henkilön läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta ja joissa on käsittelynestolaite, ei tämän laitteen vuoksi katsota jalkaväkimiinoiksi.
2. "Miina" tarkoittaa ampumatarviketta, joka on suunniteltu sijoitettavaksi maan tai muun pintakerroksen alle, pinnalle tai lähelle ja räjähtämään henkilön tai ajoneuvon läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta.
3. "Käsittelynestolaite" tarkoittaa laitetta, jonka tarkoituksena on suojata miinaa ja joka on osa miinaa tai yhdistetty tai liitetty miinaan tai sijoitettu sen alle ja joka aktivoituu, kun miinaa yritetään käsitellä tai sen toimintaa yritetään muutoin tahallisesti häiritä.
4. "Siirto" käsittää paitsi jalkaväkimiinojen konkreettisen siirtämisen jonkin valtion alueelle tai pois sieltä myös miinojen omistusoikeuden ja hallinnan siirtämisen, ei kuitenkaan sellaisen alueen luovuttamista, jolle on asennettu jalkaväkimiinoja.
5. "Miinoitettu alue" tarkoittaa aluetta, joka on vaarallinen sen vuoksi, että siellä on tai epäillään olevan miinoja.
3 artiklaPoikkeukset
1. Tämän yleissopimuksen 1 artiklassa määrättyjen yleisten velvoitteiden estämättä on sallittua pitää hallussa tai siirtää tietty määrä jalkaväkimiinoja miinanetsintä-, miinanraivaus- tai miinantuhoamistekniikan kehittämistä tai niihin liittyvää koulutusta varten. Näitä miinoja saa olla enintään se vähimmäismäärä, joka on ehdottoman välttämätön edellä mainittuihin tarkoituksiin.
2. Jalkaväkimiinojen siirto niiden tuhoamista varten on sallittua.
4 artiklaVarastoitujen jalkaväkimiinojen tuhoaminen
Sopimuspuolet sitoutuvat tuhoamaan kaikki omistamansa tai hallinnassaan olevat tai lainkäyttövaltaansa tai valvontaansa kuuluvat varastoidut jalkaväkimiinat tai varmistamaan niiden tuhoamisen muissa kuin 3 artiklassa määrätyissä tapauksissa mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta.
5 artiklaMiinoitetuilla alueilla olevien jalkaväkimiinojen tuhoaminen
1. Sopimuspuolet sitoutuvat tuhoamaan kaikki lainkäyttövaltaansa tai valvontaansa kuuluvilla miinoitetuilla alueilla olevat jalkaväkimiinat tai varmistamaan niiden tuhoamisen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta.
2. Sopimuspuolet pyrkivät kaikin keinoin määrittämään kaikki lainkäyttövaltaansa tai valvontaansa kuuluvat alueet, joilla tiedetään tai epäillään olevan asennettuja jalkaväkimiinoja, ja varmistavat mahdollisimman pian, että kaikki niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvilla miinoitetuilla alueilla olevat jalkaväkimiinat merkitään, niitä valvotaan tai ne suojataan aitaamalla tai muulla tavoin sen varmistamiseksi, että siviilihenkilöt pidetään tehokkaasti poissa alueelta, kunnes kaikki alueella olevat jalkaväkimiinat on tuhottu. Merkintöjen on vastattava vähintään niitä vaatimuksia, jotka on asetettu tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehtyyn yleissopimukseen liittyvässä miinojen, ansojen ja muiden taistelulaitteiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista tehdyssä pöytäkirjassa, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä toukokuuta 1996.
3. Jos sopimuspuoli katsoo, että se ei pysty tuhoamaan kaikkia tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja jalkaväkimiinoja tai varmistamaan niiden tuhoamista vaaditussa ajassa, se voi pyytää sopimuspuolten kokoukselta tai tarkistuskonferenssilta jalkaväkimiinojen tuhoamisen määräajan pidentämistä enintään kymmenellä vuodella.
4. Pyynnössä on mainittava
a) ehdotetun määräajan pidennyksen kesto;
b) yksityiskohtaiset perustelut ehdotetulle määräajan pidennykselle, mukaan lukien tiedot seuraavista:
i) kansallisten miinanraivausohjelmien mukaisten toimien valmistelu ja edistyminen;
ii) kyseisen sopimuspuolen käytettävissä olevat taloudelliset ja tekniset keinot kaikkien jalkaväkimiinojen tuhoamiseksi; ja
iii) seikat, jotka estävät kyseistä sopimuspuolta tuhoamasta kaikkia miinoitetuilla alueilla olevia jalkaväkimiinoja;
c) määräajan pidennyksen humanitaariset, sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset; ja
d) muut ehdotetun määräajan pidennyksen kannalta olennaiset tiedot.
5. Sopimuspuolten kokous tai tarkistuskonferenssi arvioi pyynnön ottaen huomioon 4 kappaleessa mainitut tekijät ja päättää läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten äänten enemmistöllä, voidaanko määräajan pidentämistä koskevaan pyyntöön suostua.
6. Määräajan pidennystä voidaan jatkaa tämän artiklan 3, 4 ja 5 kappaleen mukaisesti esitetystä uudesta pyynnöstä. Pyytäessään määräajan pidennyksen jatkamista sopimuspuoli toimittaa asian kannalta olennaiset lisätiedot siitä, mitä tämän artiklan mukaisia toimia edellisen pidennetyn määräajan kuluessa on toteutettu.
6 artiklaKansainvälinen yhteistyö ja apu
1. Sopimuspuolilla on tähän yleissopimukseen perustuvien velvoitteidensa täyttämiseksi oikeus pyytää ja vastaanottaa toteutettavissa olevaa apua muilta sopimuspuolilta mahdollisuuksien mukaan.
2. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvää laitteiden, aineiston ja tieteellisten ja teknisten tietojen vaihtoa mahdollisimman laajalti, ja niillä on oikeus osallistua tällaiseen vaihtoon. Sopimuspuolet eivät aseta perusteettomia rajoituksia miinanraivauslaitteiden ja niihin liittyvien teknisten tietojen toimittamiselle humanitaariseen tarkoitukseen.
3. Sopimuspuolet antavat mahdollisuuksiensa mukaan apua miinojen uhrien hoitamiseen ja kuntouttamiseen, uhrien sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen palauttamiseen ennalleen sekä miinoja koskeviin valistusohjelmiin. Apua voidaan antaa muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän tai kansainvälisten, alueellisten tai kansallisten järjestöjen tai elinten kautta, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansallisten yhdistysten ja niiden kansainvälisen liiton tai kansalaisjärjestöjen kautta tai kahdenvälisesti.
4. Sopimuspuolet antavat mahdollisuuksiensa mukaan apua miinanraivaukseen ja siihen liittyvään toimintaan. Apua voidaan antaa muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän tai kansainvälisten tai alueellisten järjestöjen tai elinten kautta, kansalaisjärjestöjen tai valtiosta riippumattomien elinten kautta, kahdenvälisesti tai tukemalla Yhdistyneiden kansakuntien vapaaehtoista miinanraivausrahastoa tai muita alueellisia miinanraivausrahastoja.
5. Sopimuspuolet antavat mahdollisuuksiensa mukaan apua varastoitujen jalkaväkimiinojen tuhoamisessa.
6. Sopimuspuolet sitoutuvat antamaan Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän yhteyteen perustettuun miinanraivaustiedostoon tietoja erityisesti miinanraivauksessa käytettävistä menetelmistä ja teknologiasta sekä miinanraivaukseen liittyvien asiantuntijoiden, asiantuntijaelinten tai kansallisten yhteystahojen luetteloita.
7. Sopimuspuolet voivat pyytää Yhdistyneitä kansakuntia, alueellisia järjestöjä, muita sopimuspuolia tai muita toimivaltaisia hallitustenvälisiä tai valtiosta riippumattomia tahoja auttamaan niiden viranomaisia kansallisen miinanraivausohjelman laatimisessa, selvittääkseen muun muassa
a) jalkaväkimiinaongelman suuruuden ja laajuuden;
b) miinanraivausohjelman toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset, tekniset ja henkilövoimavarat;
c) vuosimäärän, joka arvioidaan tarvittavan kaikkien niiden jalkaväkimiinojen tuhoamiseen, jotka ovat kyseisen sopimuspuolen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvilla miinoitetuilla alueilla;
d) miinoja koskevat valistustoimet, joilla vähennetään miinojen aiheuttamia vammoja ja kuolemantapauksia;
e) miinojen uhreille annettavan avun;
f) kyseisen sopimuspuolen hallituksen suhteen asiaan liittyviin miinanraivausohjelman toteuttamiseen osallistuviin valtiollisiin, hallitustenvälisiin tai valtiosta riippumattomiin tahoihin.
8. Sopimuspuolet, jotka antavat tai vastaanottavat apua tämän artiklan määräysten mukaisesti, toimivat yhteistyössä varmistaakseen sovittujen avustusohjelmien täysimääräisen ja nopean toteuttamisen.
7 artiklaToimet avoimuuden lisäämiseksi
1. Sopimuspuolet antavat Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 180 päivän kuluttua siitä, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta, tiedot seuraavista:
a) 9 artiklassa tarkoitetut kansalliset täytäntöönpanotoimet;
b) kyseisen sopimuspuolen omistuksessa tai hallinnassa olevien tai sen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluville alueille varastoitujen jalkaväkimiinojen kokonaismäärä; tiedoissa on mainittava kaikkien varastoitujen jalkaväkimiinatyyppien jakautuminen tyypin, lukumäärän ja mahdollisuuksien mukaan eränumeron perusteella;
c) mahdollisuuksien mukaan kaikkien sellaisten kyseisen sopimuspuolen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien miinoitettujen alueiden sijainti, joilla on tai epäillään olevan jalkaväkimiinoja; tiedoissa on mainittava mahdollisimman yksityiskohtaisesti kaikkien jalkaväkimiinatyyppien tyypit ja määrät kullakin miinoitetulla alueella sekä niiden asentamisen ajankohta;
d) kaikkien miinanetsintä-, miinanraivaus- tai miinantuhoamistekniikan kehittämistä tai niihin liittyvää koulutusta varten hallussa pidettyjen tai siirrettyjen tai tuhoamista varten siirrettyjen jalkaväkimiinojen tyypit, määrät ja mahdollisuuksien mukaan eränumerot sekä tahot, jotka kyseinen sopimuspuoli on valtuuttanut jalkaväkimiinojen hallussapitoon tai siirtoon 3 artiklan mukaisesti;
e) jalkaväkimiinojen tuotantolaitosten käyttötarkoituksen muuttamiseen tai lakkauttamiseen tarkoitettujen ohjelmien edistyminen;
f) 4 ja 5 artiklan mukaiseen jalkaväkimiinojen tuhoamiseen tarkoitettujen ohjelmien edistyminen; tiedoissa on mainittava tuhoamisessa käytettävien menetelmien yksityiskohdat, kaikkien tuhoamispaikkojen sijainti sekä sovellettavat turvallisuus- ja ympäristövaatimukset;
g) kaikkien sellaisten jalkaväkimiinojen tyypit ja määrät, jotka on tuhottu sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta; tiedoissa on mainittava kaikkien 4 ja 5 artiklan mukaisesti tuhottujen jalkaväkimiinojen määrän jakautuminen tyypeittäin sekä mahdollisuuksien mukaan kaikkien 4 artiklan mukaisesti tuhottujen jalkaväkimiinatyyppien eränumerot;
h) kaikkien tuotettujen jalkaväkimiinojen tekniset ominaisuudet siltä osin kuin ne ovat tiedossa sekä kyseisen sopimuspuolen omistuksessa tai hallinnassa olevien jalkaväkimiinatyyppien tekniset ominaisuudet; tiedoissa on mainittava kohtuullisten mahdollisuuksien mukaan sellaiset tiedot, jotka voivat helpottaa jalkaväkimiinojen paikantamista ja raivaamista; näihin tietoihin on sisällytettävä vähintään miinojen mitat, laukeamistapa, räjähteen ja metallin määrä sekä värivalokuvat ja muut sellaiset tiedot, jotka voivat helpottaa miinanraivausta; ja
i) toimet, jotka on toteutettu väestön varoittamiseksi välittömästi ja tehokkaasti kaikista 5 artiklan 2 kappaleen mukaisesti määritetyistä alueista.
2. Sopimuspuolet päivittävät tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot vuosittain siten, että ne kattavat viimeisimmän kalenterivuoden, ja antavat ne Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille viimeistään kunkin vuoden huhtikuun 30 päivänä.
3. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri toimittaa kaikki saamansa tiedot sopimuspuolille.
8 artiklaYleissopimuksen noudattamisen helpottaminen ja sen noudattamista koskevat selvitykset
1. Sopimuspuolet sopivat neuvottelevansa ja toimivansa yhteistyössä keskenään tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanossa sekä pyrkivänsä yhdessä yhteistyön hengessä tekemään sopimuspuolille helpommaksi noudattaa tämän yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan.
2. Jos yksi tai useampi sopimuspuoli haluaa selvittää tai ratkaista kysymyksiä siitä, miten toinen sopimuspuoli noudattaa tämän yleissopimuksen määräyksiä, se voi esittää kyseiselle sopimuspuolelle asiaa koskevan selvityspyynnön Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin välityksellä. Pyynnön mukana on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot. Sopimuspuolet pidättäytyvät perusteettomien selvityspyyntöjen esittämisestä, ja väärinkäytösten välttäminen on varmistettava. Sopimuspuoli, joka vastaanottaa selvityspyynnön, toimittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle 28 päivän kuluessa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin välityksellä kaikki tiedot, jotka auttavat asian selvittämisessä.
3. Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei saa vastausta Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin välityksellä edellä mainitussa ajassa tai katsoo, ettei selvityspyyntöön annettu vastaus ole tyydyttävä, se voi Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin välityksellä esittää asiaa käsiteltäväksi seuraavassa sopimuspuolten kokouksessa. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri toimittaa esityksen sekä kaikki tarvittavat selvityspyyntöön liittyvät tiedot kaikille sopimuspuolille. Kaikki nämä tiedot toimitetaan selvityspyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle, jolla on oikeus antaa vastineensa.
4. Ennen sopimuspuolten kokouksen koolle kutsumista mikä tahansa asiaan liittyvistä sopimuspuolista voi pyytää Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriltä hyviä palveluksia pyydetyn selvityksen helpottamiseksi.
5. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi ehdottaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin välityksellä sopimuspuolten erityiskokouksen koolle kutsumista asian käsittelemiseksi. Tällöin Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri antaa ehdotuksen sekä kaikki asiaan liittyvien sopimuspuolten toimittamat tiedot tiedoksi kaikille sopimuspuolille ja pyytää niitä ilmoittamaan, kannattavatko ne sopimuspuolten erityiskokouksen koolle kutsumista asian käsittelemiseksi. Jos 14 päivän kuluessa tiedoksiannosta vähintään kolmasosa sopimuspuolista on ilmoittanut kannattavansa sopimuspuolten erityiskokousta, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kutsuu sopimuspuolten erityiskokouksen koolle seuraavan 14 päivän kuluessa. Kokous on päätösvaltainen, kun sopimuspuolten enemmistö on läsnä.
6. Sopimuspuolten kokous tai tapauksen mukaan sopimuspuolten erityiskokous ratkaisee ensin, tuleeko asiaa käsitellä edelleen, ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvien sopimuspuolten toimittamat tiedot. Sopimuspuolten kokous tai sopimuspuolten erityiskokous pyrkii kaikin keinoin saavuttamaan yksimielisen päätöksen. Jos kaikista pyrkimyksistä huolimatta yksimielisyyttä ei saavuteta, päätös tehdään läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten äänten enemmistöllä.
7. Kaikki sopimuspuolet toimivat täysimittaisessa yhteistyössä sopimuspuolten kokouksen tai sopimuspuolten erityiskokouksen kanssa asian käsittelemiseksi, mukaan lukien mahdolliset 8 kappaleen mukaisesti valtuutetut selvitysvaltuuskunnat.
8. Jos tarvitaan lisäselvitystä, sopimuspuolten kokous tai sopimuspuolten erityiskokous valtuuttaa selvitysvaltuuskunnan ja vahvistaa sen toimeksiannon läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten äänten enemmistöllä. Selvityspyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi milloin tahansa kutsua selvitysvaltuuskunnan alueelleen. Tällainen selvitysvaltuuskunnan vierailu ei edellytä sopimuspuolten kokouksen tai sopimuspuolten erityiskokouksen päätöstä. Selvitysvaltuuskunta, joka koostuu enintään yhdeksästä asiantuntijasta ja on nimetty ja hyväksytty 9 ja 10 kappaleen mukaisesti, voi koota lisätietoja vierailukohteessa tai muissa selvityspyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvissa paikoissa, jotka liittyvät välittömästi väitettyyn yleissopimuksen noudattamista koskevaan asiaan.
9. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri laatii ja päivittää luettelon sopimuspuolten toimittamista pätevien asiantuntijoiden nimistä ja kansallisuuksista sekä muista heitä koskevista olennaisista tiedoista ja antaa luettelon tiedoksi kaikille sopimuspuolille. Luetteloon merkitty asiantuntija katsotaan nimetyksi mihin tahansa selvitysvaltuuskuntaan, jollei sopimuspuoli ilmoita kirjallisesti vastustavansa tätä. Vastustettu asiantuntija ei osallistu selvitysvaltuuskunnan toimintaan häntä vastustaneen sopimuspuolen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvalla alueella, jos vastustuksesta on ilmoitettu ennen asiantuntijan nimeämistä kyseiseen selvitysvaltuuskuntaan.
10. Saatuaan pyynnön sopimuspuolten kokoukselta tai sopimuspuolten erityiskokoukselta Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri nimeää selvitysvaltuuskunnan jäsenet ja sen puheenjohtajan neuvoteltuaan asiasta selvityspyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kanssa. Selvitysvaltuuskuntaan ei nimetä valtuuskunnan nimeämistä pyytäneiden sopimuspuolten tai siihen suoraan liittyvien sopimuspuolten kansalaisia. Selvitysvaltuuskunnan jäsenillä on 13 päivänä helmikuuta 1946 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleissopimuksen VI artiklan mukaiset erioikeudet ja vapaudet.
11. Selvitysvaltuuskunnan jäsenet saapuvat selvityspyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueelle mahdollisimman pian, kuitenkin vähintään 72 tunnin varoitusajalla. Selvityspyynnön vastaanottanut sopimuspuoli toteuttaa tarvittavat hallinnolliset toimet valtuuskunnan vastaanottamiseksi, kuljettamiseksi ja majoittamiseksi sekä varmistaa valtuuskunnan turvallisuuden mahdollisimman pitkälle valtuuskunnan ollessa sen valvontaan kuuluvalla alueella.
12. Selvitysvaltuuskunta voi tuoda selvityspyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueelle tarvittavat laitteet, joita käytetään ainoastaan koottaessa tietoja väitetystä sopimuksen noudattamista koskevasta asiasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen sopimuspuolen suvereniteettia. Ennen saapumistaan valtuuskunta ilmoittaa selvityspyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle, mitä laitteita se aikoo käyttää työskentelynsä aikana.
13. Selvityspyynnön vastaanottanut sopimuspuoli pyrkii kaikin keinoin varmistamaan, että selvitysvaltuuskunnalle annetaan mahdollisuus keskustella kaikkien sellaisten asiaan liittyvien henkilöiden kanssa, jotka saattavat pystyä antamaan tietoja väitetystä sopimuksen noudattamista koskevasta asiasta.
14. Selvityspyynnön vastaanottanut sopimuspuoli myöntää selvitysvaltuuskunnalle pääsyn kaikille valvonnassaan oleville alueille ja kaikkiin valvonnassaan oleviin laitoksiin, joilta tai joista sopimuksen noudattamista koskevaan asiaan liittyviä tietoja on oletettavasti koottavissa. Pääsyn edellytyksenä on noudatettava järjestelyjä, jotka selvityspyynnön vastaanottanut sopimuspuoli katsoo tarpeellisiksi seuraavilla perusteilla:
a) arkaluonteisten laitteiden, tietojen tai alueiden suojaaminen;
b) sellaisten kyseisen sopimuspuolen perustuslaillisten velvoitteiden suojaaminen, jotka koskevat omistusoikeuksia, etsintää ja takavarikkoa, tai muita perustuslaillisia oikeuksia; tai
c) selvitysvaltuuskunnan jäsenten fyysisen suojelun ja turvallisuuden varmistaminen.
Jos selvityspyynnön vastaanottanut sopimuspuoli toteuttaa edellä tarkoitettuja järjestelyjä, sen on pyrittävä kaikin kohtuullisin keinoin osoittamaan muulla tavalla noudattavansa tätä yleissopimusta.
15. Selvitysvaltuuskunta saa viipyä kyseisen sopimuspuolen alueella enintään 14 päivää ja yksittäisessä paikassa enintään 7 päivää, jollei toisin sovita.
16. Kaikki salassa pidettävinä toimitetut tiedot, jotka eivät liity selvitysvaltuuskunnan selvitettävänä olevaan asiaan, käsitellään salassa pidettävinä.
17. Selvitysvaltuuskunta antaa selvityksensä tuloksista kertomuksen sopimuspuolten kokoukselle tai sopimuspuolten erityiskokoukselle Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin välityksellä.
18. Sopimuspuolten kokous tai sopimuspuolten erityiskokous käsittelee kaikki asiaan liittyvät tiedot, mukaan lukien selvitysvaltuuskunnan kertomus, ja se voi pyytää selvityspyynnön vastaanottanutta sopimuspuolta toteuttamaan määräajassa toimet yleissopimuksen noudattamista koskevan asian korjaamiseksi. Selvityspyynnön vastaanottanut sopimuspuoli antaa kertomuksen kaikista toimista, jotka se on toteuttanut pyynnön johdosta.
19. Sopimuspuolten kokous tai sopimuspuolten erityiskokous voi ehdottaa asiaan liittyville sopimuspuolille keinoja ja menetelmiä käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi edelleen tai sen ratkaisemiseksi, mukaan lukien asianmukaisten kansainvälisen oikeuden mukaisten menettelyjen käynnistäminen. Jos käsiteltävänä olevan asian katsotaan johtuvan selvityspyynnön vastaanottaneesta sopimuspuolesta riippumattomista olosuhteista, sopimuspuolten kokous tai sopimuspuolten erityiskokous voi suositella asianmukaisia toimia, mukaan lukien 6 artiklassa tarkoitetut yhteistyötoimet.
20. Sopimuspuolten kokous tai sopimuspuolten erityiskokous pyrkii kaikin keinoin tekemään 18 ja 19 kappaleessa tarkoitetut päätöksensä yksimielisesti, ja jollei tämä ole mahdollista, vähintään läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.
9 artiklaKansalliset täytäntöönpanotoimet
Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet, mukaan lukien rikosoikeudellisten seuraamusten säätäminen, estääkseen ja torjuakseen sellaista toimintaa, joka tämän yleissopimuksen mukaan on kielletty sopimuspuolelta ja johon syyllistyvät sen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvat henkilöt tai johon syyllistytään sen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvilla alueilla.
10 artiklaRiitojen ratkaiseminen
1. Sopimuspuolet neuvottelevat ja toimivat yhteistyössä keskenään ratkaistakseen mahdolliset tämän yleissopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat. Sopimuspuoli voi saattaa tällaisen riidan sopimuspuolten kokouksen käsiteltäväksi.
2. Sopimuspuolten kokous voi edistää riidan ratkaisemista asianmukaiseksi katsomallaan tavalla, muun muassa tarjoamalla hyviä palveluksia, kehottamalla riidan osapuolina olevia valtioita aloittamaan valitsemansa riitojenratkaisumenettely ja suosittamalla sovitulle menettelylle määräaikaa.
3. Tämä artikla ei rajoita niiden yleissopimuksen määräysten soveltamista, jotka koskevat yleissopimuksen noudattamisen helpottamista ja sen noudattamista koskevia selvityksiä.
11 artiklaSopimuspuolten kokoukset
1. Sopimuspuolet kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään tämän yleissopimuksen soveltamiseen tai täytäntöönpanoon liittyviä asioita, mukaan lukien
a) tämän yleissopimuksen toimivuus ja tilanne;
b) tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti toimitetuista kertomuksista johtuvat asiat;
c) 6 artiklan mukainen kansainvälinen yhteistyö ja apu;
d) jalkaväkimiinojen raivaustekniikan kehittäminen;
e) 8 artiklan mukaiset sopimuspuolten pyynnöt;
f) 5 artiklan määräysten mukaisiin sopimuspuolten pyyntöihin liittyvät päätökset.
2. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kutsuu ensimmäisen sopimuspuolten kokouksen koolle vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Seuraavat kokoukset Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle kerran vuodessa ensimmäiseen tarkistuskonferenssiin saakka.
3. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle sopimuspuolten erityiskokouksen 8 artiklassa mainituin edellytyksin.
4. Valtioita, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, sekä Yhdistyneet kansakunnat, muita asiaan liittyviä kansainvälisiä järjestöjä tai elimiä, alueellisia järjestöjä, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja asiaan liittyviä kansalaisjärjestöjä voidaan kutsua osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina sovitun työjärjestyksen mukaisesti.
12 artiklaTarkistuskonferenssit
1. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle tarkistuskonferenssin viiden vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Myöhemmät tarkistuskonferenssit Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle, jos yksi tai useampi sopimuspuoli sitä pyytää, edellyttäen kuitenkin, että tarkistuskonferenssien välinen aika on aina vähintään viisi vuotta. Kaikki tämän yleissopimuksen sopimuspuolet kutsutaan kuhunkin tarkistuskonferenssiin.
2. Tarkistuskonferenssin tarkoituksena on
a) tarkastella tämän yleissopimuksen toimivuutta ja tilannetta;
b) käsitellä seuraavien 11 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettujen sopimuspuolten kokousten tarpeellisuutta ja niiden välisen ajan pituutta;
c) tehdä 5 artiklan mukaisiin sopimuspuolten pyyntöihin liittyviä päätöksiä; ja
d) esittää tarvittaessa konferenssin loppukertomuksessa päätelmät tämän yleissopimuksen täytäntöönpanosta.
3. Valtioita, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, sekä Yhdistyneet kansakunnat, muita asiaan liittyviä kansainvälisiä järjestöjä tai elimiä, alueellisia järjestöjä, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja asiaan liittyviä kansalaisjärjestöjä voidaan kutsua osallistumaan kuhunkin tarkistuskonferenssiin tarkkailijoina sovitun työjärjestyksen mukaisesti.
13 artiklaMuutokset
1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen ehdottaa yleissopimuksen muuttamista. Muutosehdotus annetaan tiedoksi tallettajalle, joka toimittaa sen kaikille sopimuspuolille ja pyytää niiden mielipidettä siitä, olisiko muutoskonferenssi kutsuttava koolle käsittelemään ehdotusta. Jos sopimuspuolten enemmistö ilmoittaa tallettajalle viimeistään 30 päivän kuluttua muutosehdotuksen toimittamisesta, että ne kannattavat ehdotuksen käsittelyä, tallettaja kutsuu koolle muutoskonferenssin, johon kutsutaan kaikki sopimuspuolet.
2. Valtioita, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, sekä Yhdistyneet kansakunnat, muita asiaan liittyviä kansainvälisiä järjestöjä tai elimiä, alueellisia järjestöjä, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja asiaan liittyviä kansalaisjärjestöjä voidaan kutsua osallistumaan kuhunkin muutoskonferenssiin tarkkailijoina sovitun työjärjestyksen mukaisesti.
3. Muutoskonferenssi pidetään välittömästi sopimuspuolten kokouksen tai tarkistuskonferenssin jälkeen, jollei sopimuspuolten enemmistö pyydä sen pitämistä aikaisempana ajankohtana.
4. Tämän yleissopimuksen muutokset hyväksytään muutoskonferenssissa läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Tallettaja antaa hyväksytyt muutokset tiedoksi sopimuspuolille.
5. Tämän yleissopimuksen muutos tulee voimaan kaikkien sen hyväksyneiden sopimuspuolten osalta, kun sopimuspuolten enemmistö on tallettanut hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan. Sen jälkeen muutos tulee voimaan muiden sopimuspuolten osalta päivänä, jona ne tallettavat hyväksymiskirjansa.
14 artiklaKustannukset
1. Sopimuspuolten kokouksen, sopimuspuolten erityiskokouksen, tarkistuskonferenssin ja muutoskonferenssin kustannuksista vastaavat sopimuspuolet sekä näihin kokouksiin ja konferensseihin osallistuvat tämän yleissopimuksen ulkopuoliset valtiot asianmukaisesti sovitetun Yhdistyneiden kansakuntien maksuosuusasteikon mukaisesti.
2. Sopimuspuolet vastaavat Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille 7 ja 8 artiklan perusteella aiheutuneista kustannuksista sekä selvitysvaltuuskuntien kustannuksista asianmukaisesti sovitetun Yhdistyneiden kansakuntien maksuosuusasteikon mukaisesti.
15 artiklaAllekirjoittaminen
Tämä yleissopimus, joka on tehty Oslossa, Norjassa, 18 päivänä syyskuuta 1997, on avoinna allekirjoittamista varten Ottawassa, Kanadassa, kaikille valtioille 3 päivästä joulukuuta 1997 lukien 4 päivään joulukuuta 1997 saakka ja Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa 5 päivästä joulukuuta 1997 lukien voimaantuloonsa saakka.
16 artiklaRatifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen
1. Tämä yleissopimus on sen allekirjoittaneiden valtioiden ratifioitava tai hyväksyttävä.
2. Yleissopimus on avoinna liittymistä varten kaikille valtioille, jotka eivät ole allekirjoittaneet sitä.
3. Ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.
17 artiklaVoimaantulo
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan 40. ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamiskuukautta seuraavan kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
2. Sellaisen valtion osalta, joka tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa sen päivän jälkeen, jona 40. ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, tämä yleissopimus tulee voimaan kyseisen valtion ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamispäivää seuraavan kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
18 artiklaVäliaikainen soveltaminen
Valtio voi ratifioimisen, hyväksymisen tai liittymisen yhteydessä antaa selityksen, jonka mukaan se soveltaa tämän yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaletta väliaikaisesti ennen yleissopimuksen voimaantuloa.
19 artiklaVaraumat
Tämän yleissopimuksen artikloihin ei saa tehdä varaumia.
20 artiklaVoimassaolo ja irtisanominen
1. Tämä yleissopimus on voimassa toistaiseksi.
2. Sopimuspuolella on kansallista suvereniteettiaan harjoittaessaan oikeus irtisanoa tämä yleissopimus. Se ilmoittaa irtisanomisesta kaikille muille sopimuspuolille, tallettajalle ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostolle. Irtisanomiskirjassa annetaan tyhjentävä selvitys irtisanomisen syistä.
3. Irtisanominen tulee voimaan vasta kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Jos kuitenkin yleissopimuksen irtisanonut sopimuspuoli on kyseisen kuuden kuukauden ajanjakson päättyessä osallisena aseellisessa selkkauksessa, irtisanominen tulee voimaan vasta aseellisen selkkauksen päätyttyä.
4. Se, että sopimuspuoli irtisanoo tämän yleissopimuksen, ei vaikuta millään tavoin valtioiden velvollisuuteen täyttää edelleen asiaan liittyvien kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaiset velvoitteensa.
21 artiklaTallettaja
Tämän yleissopimuksen tallettajaksi nimetään Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri.
22 artiklaTodistusvoimaiset tekstit
Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.